Jari Leppä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Kiitos, herra puhemies! — Tässä siis uudistetaan eläintautilakia ja tuo vanha laki kumotaan. Muutama sana tästä asiasta.

Ensinnäkin lähtökohta on tietenkin se, että Suomessa on erittäin hyvä eläintautitilanne. Me olemme pystyneet määrätietoisella, vahvalla kaikkien tahojen, koko ketjun, yhteistyöllä säilyttämään sen erinomaisella tasolla, ja totta kai myöskin uusi laki tähtää siihen, että tämä tilanne säilyy ja mahdollisuuksien mukaan myös entisestään paranee. Tämä aiheuttaa sekä sen, että meidän ruuantuotannossamme laatu, luotettavuus, jäljitettävyys, uskottavuus säilyy, että myöskin sen, että ruuantuottajille samoin kuin lemmikkieläinten pitäjille ei aiheudu ylimääräisiä kustannuksia siitä, että meille tulee sellaisia eläintauteja, joita eläinten tuonnista taikka muista syistä johtuen tänne rantautuisi. Siksi on perusteltua, että lakia tältä osin muutetaan.

Tämä laki siis koskee kaikkia tarttuvia eläintauteja, ei muita muilta osin. Tämä koskee myös sekä luonnonvaraisia eläimiä että tuotantoeläimiä ja lemmikkieläimiä.

Yksi tärkeä osatekijä tätä lainuudistusta on se, mitä myös valiokunta alleviivaa, että eri viranomaisten välistä tehtävänjakoa tiivistetään, selkeytetään ja yksinkertaistetaan, jolloinka päällekkäistä toimintaa eri viranomaisten taholta ei niin paljon tule kuin mitä tällä hetkellä tapahtuu. Myös sisämarkkinoilta tapahtuvan tuonnin osalta nyt tällä lailla mahdollistetaan se, että sitä pystytään entistä paremmin valvomaan ja siihen pystytään myöskin puuttumaan, jos ei noudateta niitä tuonnin rajoitteita, määräyksiä, karanteenia jne. Tähän voivat viranomaiset puuttua — eivätkä ainoastaan puuttua vaan voivat myöskin määritellä tuotannolle rajoitteita tai jopa peruuttaa lupia, ja tämä jos mikä varmistaa sen, että Euroopan alueelta tuotavia eläimiä ei tänne meille tuoda niin, että ne aiheuttaisivat taudin tartunnan vaaraa.

Valiokunta kiinnittää aivan erityisesti huomiota myös siihen, että toiminnanharjoittajille ei saa aiheutua tästä ylimääräistä byrokratiaa, hallintomenettelyjä, ja siksi tässä on oltava tarkkana nyt myöskin niissä alempiasteisissa säädöksissä ja käytännön toimenpiteissä, jotta tämä vaatimus toteutuu. Viljelijöillä, tuotantoeläinten pitäjillä on jo aivan riittävästi erilaista hallintotaakkaa, ja sitä valiokunta ei halua lisätä, ja pitää myöskin huolehtia, että näin tapahtuu. Elikkä tämä lainuudistus on lähinnä viranomaistoimintaan liittyvä. Samoin on kustannusten osalta, että kun erilaisia vapaaehtoisia terveydenhuoltojärjestelmiä muun muassa on, ne riittävät silloin toiminnanharjoittajille, viljelijöille, tuotantoeläinten pitäjille, täyttämään tämän lain velvoitteet.

Puhemies! Valiokunta esittää muutamaa tarkennusta pykäliin. Luettelen ne lyhyesti. 8 §:ään "Pakollinen terveysvalvonta" ehdotetaan muutosta, 23 §:ään "Taudin leviämisen estämiseksi tehtävä päätös", 34 §:ään "Toimenpiteet rajoitusvyöhykkeellä" tulee ehdotuksen mukaan pikkuisia muutoksia, samoin seuraaviin: 44 § "Toimenpiteet pitopaikoissa sekä eläinnäyttelyt ja eläinkilpailut", 46 § "Eläinten keinolliseen lisäämiseen liittyvien toimintojen luvanvaraisuus", 88 § "Työvelvolliset laajan eläintautiepidemian sattuessa", 107 § "Korvauksen hakeminen ja ennakkovaraus" ja 115 § "Rangaistussäännökset".

Tämä meidän mietintömme on yksimielinen.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa herra puhemies! On todella ollut ilo valiokunnassa tehdä tätä yksimielistä mietintöä, ja tässä valiokuntamme puheenjohtaja erittäin hyvin kuvasikin mietinnön sisältöä. Aivan yhden näkökulman haluan tuoda vielä tähän keskusteluun.

Tässähän lainsäädännöllä eläintautien vastustamisen painopistettä siirrettäisiin entistä suuremmassa määrin eläintautien leviämisen estämisestä ja torjunnasta tautien ennaltaehkäisyyn. Ja kuten tuossa valiokuntamme puheenjohtaja jo edellä kuvasi, jo nyt Suomessa eläintautitilanne on varsin hyvä ja tällä lainsäädännöllä on entisestään tarkoitus sitä parantaa. Samaan aikaan kuitenkin osa maataloudesta on merkittävissä kannattavuushaasteissa, ja kun meillä kerran on näin erinomaista maataloustuotantoa, niin kun hallituksella on tämä erinomainen Team Finland -toiminta, jolla parasta suomalaista osaamista yritetään entistä vahvemmin sitten saada vientituotteiksi, joilla sitten tuota ulkomaankauppaa, kauppatasettamme, vahvistamme, ulkomaankauppaamme lisäämme, niin myös tämä elintarvikevienti todella otettaisiin vahvasti osaksi tätä kokonaisuutta, niin kuin hallituksen piirissä varmasti onkin jo suunniteltu, koska erinomaiset suomalaiset elintarvikkeet olisivat varmasti hyviä vientituotteita, arvokas lisä meidän maaseudun tulevaisuuden toimeentuloon sitä kautta.

Tosiaan on hyvä, että tämä lainsäädäntö tulee nyt hyväksyttäväksi, ja toivottavasti tästä saadaan sitten lisävauhtia tähän suomalaiseen elintarvikevientiin, joka varmasti omalta osaltaan myös sitten tätä omaa elintarvikeomavaraisuuttamme olisi omiaan vahvistamaan.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Todellakin on tärkeää, että pelisäännöt ovat selvät niin lemmikkieläinten kuin tuotantoeläinten maahantuonnin kohdalta, ja erityisesti lemmikkieläinten kohdaltahan tämä tilanne ei näin ole ollut.

On todella villiä toimintaa sekä lemmikkikoirien että -kissojen osalta. Oikeastaan se on ollut oikein tällainen ihailtu must-juttu, että tuodaan jotain Viron karanneita koiria tänne tai roomalaisen kissatarhan kissoja, joita ei todellakaan ole tarkistettu tautisuojaan nähden. Niillä voi olla merkitseviä seurauksia koko meidän lemmikkieläin- ja tuotantoeläinkantaan.

Edustaja Leppä tuossa nostikin alkupuheenvuorossaan oikeastaan yhden erittäin tärkeän seikan tästä lainsäädännöstä, sen seikan, että maataloustuotanto ei kestä yhtään enää lisää rasitteita. Tämä hallitus on jo säätänyt lukuisia erilaisia raportteja ja toimenpiteitä, mitä maatiloilla pitää tehdä, ja nykypäivänäkin maanviljelijän työajasta menee jo kohtuuttomasti siihen, että täytetään erilaisia blanketteja, joista itse asiassa kukaan ei juurikaan hyödy.

Itseltänikin meni tuossa yksi päivä siihen, että ne asiat, jotka muutoinkin jo oli kyllä huomioitu, raportoitiin jälleen kerran nimenomaan palo- ja pelastustoimen osalta ja sitten kiikutettiin tämä raportti kuntaan, eli sinne sitten voi palon sattuessa soittaa ja kysyä toimenpiteitä. Eli tällaisia turhia raportointeja emme enää yhtään sinne tiloille halua. Mutta toivon, että tämä todellakin siten toteutetaan, että olemassa olevilla papereilla byrokratian osalta selvitään.

Ja toinen pieni asia, minkä vielä nostan, on se, että kalankasvatuksessa tulee jatkossakin huolehtia siitä, että maksut tulevat valtiollisesti, mikäli vakavia tautitapauksia joudutaan saneeraamaan.

Satu Haapanen /vihr:

Arvoisa puhemies! On hyvä, jos tämän lain tarkoituksena on todellakin ennaltaehkäistä eläintauteja. Tämä on vakava asia, ja tämä koskee myöskin ihmisiä, sillä osa taudeista on niin sanottuja yhteisiä ihmisillä ja eläimillä olevia tauteja. Tästä puhutaan paljon myös Pohjoismaiden neuvostossa Yksi terveys -käsitteen alla. On tärkeää, että kansainvälinen työ myöskin vahvistuu ihmisille ja eläimille yhteisten tautien kohdalla, ja siinä mielessä Euroopan unionilla on erittäin tärkeä rooli.

Kiinnittäisin huomiota siihen, että monissa Euroopan maissa käytetään paljon antibiootteja turhan takia ennaltaehkäisemään tauteja. Tämä sitten aiheuttaa antibioottiresistenssiä, joka taas tarkoittaa sitä, että moniin tauteihin ei löydy sitten enää sopivaa lääkettä.

Eli tämä lakiesitys on oikein hyvä, kun sillä pyritään puuttumaan eläintauteihin jo ennen kuin niitä syntyykään.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Esillä oleva lakiesitys on erittäin tervetullut, ja tämmöistä tarvitaan. Ja erityisesti on oikeastaan hyvä, kun valiokunnan kannanoton loppuvaiheessa pohditaan sitä, että kun kokonaisuudistetaan lainsäädäntöä, niin täytyy huomioida se, olisiko pakollinen tunnistusmerkintä välttämätön.

Itse koiraharrastajana täytyy todeta, että rotukoirista lähes sataprosenttisesti kaikki ovat jo tunnistemerkittyjä. Sitä kautta tämä erityisesti helpottaisi tullin valvontatoimenpiteitä, että meillä niiden laittomasti maahan tulevien koirien kohdalla jo siinä vaiheessa, jos ei niitä ole tunnistusmerkitty, voitaisiin todeta, että on parempi sitten myös tähän terveyden tarkastukseen keskittyä. Tämä mahdollistaa ehkä tämmöisen riskiperusteisemman ja ennalta ehkäisevän tarkastustoiminnan, ja sitä kautta tämä on erittäin kannatettava lainsäädäntöuudistus.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuten äsken esille tuli muun muassa Lepän esityksessä, niin tämä on erittäin hyvä ja tärkeä kokonaisuus. Hyviä uudistuksia tähän on työn alla, mutta nyt meidän pitäisi kuitenkin muistaa, kun on kyse eläintaudeista, eläinsuojelusta, eläinten tilasta, että suurin osa ongelmista, joita eläintiloilla on, johtuu isäntien, isäntäväen jaksamisesta, elikkä ei ole kyse ainoastaan eläintensuojelusta vaan siitä, että isäntäväkeä tulee suojella, auttaa heitä jaksamisessa, katsoa, millä tavalla voidaan auttaa heitä tässä tilanteessa eteenpäin. Elikkä juuri niin kuin edustaja Kalmarikin sanoi tuossa, ei aina pitäisi miettiä, miten rangaista tätä isäntäväkeä siitä, että kaikki sillä tilalla ei ole eläintensuojelun osalta mennyt parhaalla tavalla, vaan mietitään, miten autetaan maanviljelijöitä ja yleensäkin eläintenhoitajia siitä tilanteesta selviämisessä.