Jari Leppä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Ettei unohdu, niin kuin äsken unohtui kiittää myös perustuslakivaliokuntaa ripeästä ja hyvästä työstä äskeisenkin lain osalta niin kuin myöskin tämän koe-eläinlain osalta, saimme sieltä erinomaisen hyvät nuotit näihin meidän pykälämuutoksiimme, mitä myöskin tämä koe-eläinlaki sisällään pitää.

Puhemies! Tämä koe-eläinlaki on täysharmonisointidirektiivi ja sen soveltaminen Suomessa, mikä tarkoittaa sitä, että meidän täytyy niin terminologisesti kuin kaikella muullakin tavalla harmonisoida oma lainsäädäntömme. Meillä on ollut liikkumavara hyvin pieni tässä asiassa, ja tämä ryydittää tämän lain valmistelua kuten myöskin valiokuntakäsittelyä ja sitä ehdotusta, jonka maa- ja metsätalousvaliokunta tästä on tehnyt.

Mutta muutama periaate lyhyesti.

Yksi asia on se, että koe-eläintoiminta on ja tulee säilymään ja sen tulee olla erittäin tiukasti säädeltyä, selkeästi valvottua ja niin avointa kuin se ikinä mahdollista on. Myöskin siellä pitää noudattaa tätä 3R-periaatetta elikkä eläinkokeiden korvaamista, vähentämistä ja parantamista, ja näitä kolmea periaatetta tämä 3R tarkoittaa. Se menee koko tämän lainuudistuksen lävitse.

Niin kuin totesin jo, tuo terminologia muuttuu nyt tämän myötä. Enää ei puhuta koe-eläintoiminnasta vaan puhutaan hanketoiminnasta, ja kun näin on, niin valiokunta kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että tiedotustoiminnassa ja siinä, millä tavoin tästä asiasta kerrotaan kaikille meille suomalaisille, täytyy tulla selväksi, että kysymys on koe-eläintoiminnasta. Olkoon tämä selvä vihje ja ohje kaikille, jotka tekevät sitä työtä ja tiedottavat siitä, että puhuvat koe-eläintoiminnasta ja -hankkeista, että ei puhuta pelkistä hankkeista. Se saattaa hyvinkin johtaa harhapoluille tämän asian osalta.

Koe-eläintoiminnan avoimuutta lisätään, eläinten hyvinvointiryhmään ja siihen liittyvään laaja-alaisuuteen on kiinnitetty huomiota ja sitä on kohennettu, eläinsuojelun neuvottelukuntaa on vahvistettu, valvontaa on vahvistettu tässä laissa ja kirjanpito- ja raportointivelvollisuutta. Tämä viimeksi mainittu tuo mukanaan väistämättä sen, että meillä hallinnollisuus lisääntyy. Siitä ei päästä nyt yli eikä ympäri, ja perinteiseen tapaan maa- ja metsätalousvaliokunta ei pidä hallinnon lisäämisestä. Nyt me olemme pakon edessä, me joudumme sitä lisäämään, raportointia lisäämään. Se on fakta tämän asian osalta, mutta valiokunta kiinnittää huomiota ja pitää välttämättömänä, että nämä kirjanpito- ja tilastointivaatimukset toteutetaan käytännössä siten, että hallinnollinen työmäärä ei merkittävästi lisääntyisi nykyiseen verrattuna, eli kiinnitetään niihin prosesseihin huomiota ja lisätään riittävää ohjeistusta ja sähköisten järjestelmien hyväksikäyttöä.

Puhemies! Oikeastaan lopuksi ennen noita pykäliä vielä yhden asian tästä nostan esille, ja se on irrallaan tavattavat eläimet ja villit eläimet ja niiden mahdollinen käyttö koe-eläiminä. Tämä on käytännössä kiellettyä. Tähän tehdään oikeastaan vain yksi poikkeus, ja tämä poikkeus on niitä tutkimuksia varten, jotka voisivat olla näiden eläinten, kyseisten eläinten tai eläinlajien, terveyteen liittyvät tieteelliset kartoitustutkimukset, hyvinvointia selvittävät tutkimukset tai eläinten ekologisia vaikutuksia selvittävät tutkimukset. Oli pelkoa vähän tässä julkisuudessakin tämän lainvalmistelun yhteydessä, että irrallaan tavattavat eläimet tai villieläimet joutuisivat nyt tutkimuskohteiksi. Tämän lainuudistuksen myötä missään nimessä näin ei ole, ja siitä voimme olla huoleti. Ne ovat hyvin hyvin tarkasti rajattuja, ja missään tapauksessa varsinaista koe-eläintoimintaa näillä äsken mainituilla eläinlajeilla ei tapahdu lainkaan, vaan se on ainoastaan niiden itsensä terveyttä vaaliviin tutkimuksiin.

Puhemies! Lyhyesti nämä pykälät, mihin valiokunta esittää muutoksia: 2 §:ään, soveltamisalaan, 9 §:ään, hyvinvointiryhmään, 28 §:ään, hankkeessa käytetyn eläimen luovuttamista, palauttamista ja vapauttamista koskeviin lupaehtoihin, 32 §:ään, ratkaisuvaltaan, ja 56 §:ään, muutoksenhakuun.

Puhemies! Tämäkin mietintö on yksimielinen.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Kuten hallituksen esityksessä mainitaan, eläimiä saisi pitää vain tieteellisiin ja opetustarkoituksiin ja tärkeistä syistä eikä eläimille pitäisi tuottaa mahdollisesti tuskaa. Ja niin kuin täällä jo aiemmin puhuttiin, niin puhutaan myös näistä vaihtoehtoisista, korvattavista eläinkokeista.

Hyvänä osoituksena on Tampereella FICAM eli vaihtoehto eläinkokeille. Tampereen yliopiston vaihtoehto eläinkokeille -keskus FICAM on ensimmäisiä maailmassa, Saksa mukana, eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä järjestelmällisesti kehittävä keskus. Tässä on kehitetty menetelmä, jota voidaan käyttää eläinkokeiden sijaan tai niiden täydentäjänä syöpä-, silmä-, reumalääkkeiden kehittämisessä, ja menetelmä on todettu hyvin päteväksi.

Kun tiedämme, että tällä hetkellä tosiaan koe-eläimiä käytetään noin 130 000 kappaletta vuosittain, hiiriä ynnä muita, ja näitähän kasvatetaan labrassa, niin on erittäin toivottavaa, että tämmöinen vaihtoehtojärjestelmä onnistuisi myös meillä Suomessa, koska me ihmiset myös tiedämme, että ovat ne pienempiä tai suurempia eläimiä, niin kyllähän niillä sitä tuskaa myös on. Toivottavasti päästään joskus siihen, ettei yhtäkään eläintä tarvitsisi surmata ja rasittaa ja niille kärsimystä tuottaa.

Tytti Tuppurainen /sd:

Arvoisa puhemies! "Laki tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta" — tässä on kansanomaisemmin kysymys laista koe-eläinten käytöstä. Kuten maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä tuossa totesi, me valiokunnassa olimme sitä mieltä, että terminologian tulee näiltä osin olla mahdollisimman kansantajuinen ja ymmärrettävä, ja olimme sitä mieltä, että kaikessa julkisessa tiedotuksessa tulee edelleen käyttää kansalaisille tuttuja termejä. Siis koe-eläinlaista tässä on kysymys.

Tässä on siis tarkoitus laittaa täytäntöön EU:n koe-eläindirektiivi, ja tässä noudatetaan tiukkoja eläinsuojelullisia ja kärsimystä vähentäviä periaatteita, jotka tunnetaan kansainvälisesti kolmen R:n periaatteina: reduction, refinement ja replacement eli eläinkokeiden korvaamisen, vähentämisen ja parantamisen periaate. Eläinkokeita ei siis haluta täysin kieltää, koska on tiettyjä painavia syitä, miksi niitä edelleen tulee käyttää, mutta on syytä huomata, että esimerkiksi kosmeettisiin tarkoituksiin Suomessa ei ole koe-eläimiä käytetty enää pitkään aikaan.

Johtavana periaatteena tulee olla eläinten hyvä hoito ja tuskan ja kärsimyksen vähentäminen, ja tältä osin laki on kyllä hyvin tiukka. Esimerkiksi irrallaan tavattujen eläinten käytöstä tai eläinten uudelleenkäytöstä, jo koe-eläintoiminnassa olleiden eläinten uudelleenkäytöstä, vastaaviin tarkoituksiin on olemassa erittäin tiukat määräykset.

Valvontaa myöskin kehitetään ja valvonta keskitetään Etelä- ja Itä-Suomen aluehallintovirastoihin, ja tulee myös uusia valvonnan tehokkaita välineitä, esimerkiksi tällaiset ennakolta ilmoittamattomat tarkastuskäynnit ovat uuden lain mukaan mahdollisia.

Mutta, arvoisa puheenjohtaja, tältä osin maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö on hyvä ja hyväksyttävissä.

Satu  Haapanen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet ovat olleet todellakin hyvin tähän asiaan perehtyneitä ja pyrkineet kaikilla tavoin edistämään tämän direktiivin henkeä, jonka siis on tarkoitus kaikilla tavoin noudattaa periaatetta, jossa eläinkokeet mahdollisesti korvattaisiin, niitä vähennettäisiin ja niitten laatua eläimen kannalta parannettaisiin. Tämän 3R-periaatteen kaikissa eläinkokeitten vaiheissa siitä lähtien, kun niin sanotulle hankkeelle annetaan lupa, tulee olla läsnä, ja eläinkokeitten kaikissa vaiheissa tulee olla mukana myös vaihtoehtoisten menetelmien asiantuntemusta.

Meillä on sairauksia, jotka vielä tällä hetkellä valitettavasti vaativat eläimillä tehtyjä kokeita. Mutta aivan kuten edustaja Mäkipääkin totesi, niin pyrkimyksenä tulee olla tilanne, jossa eläinkokeet tekevät itsensä tarpeettomiksi.

On tärkeätä, että eläinkokeita koskeva kieli on ymmärrettävää, ja tähän valiokunta kiinnittikin huomiota. Direktiivin kieli ja tämän lakiesityksen kieli on aika monimutkaista, mutta on tärkeää, että kun eläinkokeista raportoidaan, niistä kerrotaan, niin kieli on silloin sellaista, että se on kaikkien ymmärrettävissä. On tärkeää pitää yllä kansalaiskeskustelua, niin että eläinten hyvinvoinnista kaikin tavoin kiinnostuneet ja huolissaan olevat ihmiset pääsevät osallistumaan tähän keskusteluun.

Valiokunta otti esille myös, että eläinten luovuttamisesta sopivaan hoitoon päättäisi hyvinvointiryhmä. Tämä olisi oikein hyvä muutos, sillä hyvinvointiryhmän jäsenet tuntevat eläimet jopa yksilökohtaisesti ja voivat päättää, millainen jälkihoito eläimelle olisi paras mahdollinen.