3) Laki kansallisesta ihmisoikeusinstituutiosta
Jacob Söderman /sd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kansallisen ihmisoikeusinstituution tarpeellisuudesta
on viime aikoina tehty kaksi perusteellista selvitystä Åbo
Akademin ja Ihmisoikeusliiton toimesta. Niistä käy
ilmi, että kansallisen ihmisoikeusinstituution perustaminen
on sekä kansallisesti että kansainvälisesti perusteltua.
Ihmisoikeuksien parissa toimivien järjestöjen
huolena on ollut erityisesti viranomaisten heikko tietämys
ihmisoikeusasioista. Ongelmana on myös se, ettei mikään
taho seuraa kokonaisvaltaisesti ihmisoikeustilannetta. Tämä tekee
hankalaksi valvoa esimerkiksi Suomelle annettujen kansainvälisten
ihmisoikeussopimusten täytäntöönpanoa
koskevien suositusten toteutumista.
Ihmisoikeusinstituution perustaminen on ajankohtaista myös
siksi, että Euroopan unioni perusti Perusoikeusviraston.
Ihmisoikeusinstituution kansallisen tason yhteistyökumppaneita olisivat
jäsenmaiden ihmisoikeusinstituutiot. EU:n jäsenmaissa
toimii noin 20 niin kutsuttua Pariisin periaatteiden mukaista instituutiota. Suomi
lukeutuu niihin maihin, joissa tällaista ei vielä ole.
Ilmapiiri instituution perustamiselle on myönteinen. Asialle
ovat jo antaneet tukensa tasavallan presidentti ja eduskunnan perustuslakivaliokunta.
Konkreettisen esityksen teki kansainvälisten ihmisoikeusasioiden
neuvottelukunta vuonna 2006. Ihmisoikeusliiton äskettäin
järjestämässä kansallisessa
perus- ja ihmisoikeusfoorumissa asia tuli voimakkaasti esille.
Instituution toiminnan perusedellytys on riippumattomuus valtionhallinnosta.
Sillä tulee olla laissa turvattu itsenäisyys.
Instituution tulisi itse päättää toiminnastaan
ja valita henkilöitä. Järkevää olisi
tämän vuoksi perustaa instituutio eduskunnan oikeusasiamiehen
yhteyteen. Lakialoitteen mukaan instituutiolla on kolme toimielintä: neuvottelukunta,
sihteeristö ja työvaliokunta. Riippumattomuuden
takaamiseksi kansallisen ihmisoikeusinstituution toimielinten varsinaisten
jäsenten joukossa ei olisi hallinnollisten viranomaisten
edustusta.
Käytännössä ihmis- ja perusoikeusrikkeiden esiintuominen
edellyttää laajaa kansalaisyhteiskuntaa edustavaa
toimielintä. Siksi esitetään perustettavaksi
mahdollisimman laajapohjainen neuvottelukunta instituution toimintaa
valvomaan niin sanotun Pariisin periaatteiden mukaisesti. Siinä olisivat
edustettuina erilaiset kansalaisjärjestöt, ihmisoikeuksia
valvovat instituutiot, kuten tasa-arvo- ja vähemmistövaltuutettu, sekä akateemiset
asiantuntijat mahdollisimman laajapohjaisesti. Työvaliokunta
johtaisi instituution toimintaa neuvottelukunnan antamien suuntaviivojen
mukaisesti. Työvaliokunnan puheenjohtajana voisi toimia
eduskunnan oikeusasiamies, joka myös voisi kutsua ensimmäisen
neuvottelukunnan kokoon.
Kokoavana elimenä ihmisoikeusinstituution tulisi keskittyä ihmis-
ja perusoikeuksien edistämiseen kansallisella tasolla vahvistamalla
ihmisoikeustiedotusta, -koulutusta ja -kasvatusta yhteistyössä nykyisten
ihmisoikeustoimijoiden kanssa. Lisäksi se laatisi vuosittain
Suomea koskevan perus- ja ihmisoikeusraportin ja muita raportteja
kansainvälisille järjestöille.
Toivon, että tämä lakialoite omalta
osaltaan antaa sysäyksen siihen, että maahamme
lähiaikoina perustetaan kansallinen ihmisoikeusinstituutio.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Kiitän ed. Södermania
erittäin hyvästä lakialoitteesta. Tämän
lakialoitteen saatoksi pidetty esittely oli varsin asiantunteva.
Tämä askel, jota nyt ed. Söderman esittää ja
jota me muutamat muut kansanedustajat esitämme hänen
lakialoitettaan tukien, olisi merkittävä myös
kansainvälisestä näkökulmasta
ja lisäisi Suomen julkisen vallan arvostusta, myös
toimintamahdollisuuksia perusoikeuksien toteutumisen valvonnan,
kansainvälisten ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta.
Arvoisa puhemies! Todella, ed. Söderman on jatkanut
hyvää aloitetyöskentelyään.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Tätä aloitetta lukiessani
tuli mieleen, kun eduskunta teki äskettäin, muutama
vuosi sitten juhlapäätöksen Upin eli
Ulkopoliittisen instituutin perustamisesta eduskunnan yhteyteen
tavallaan, niin miksi ihmeessä silloin ei tullut tämmöinen ihmisoikeusinstituutio
mieleen. Nyt, kun arvioidaan, mitenkä se Upi-homma meni
aika tavalla minun mielestäni poskelleen, niin tämä ei
varmastikaan olisi mennyt poskelleen vaan päinvastoin.
Ja vielä, kun tämä on siis eduskunnan
sisällä oleva päätös,
vaikka se sitten budjetin yhteydessä käykin sen
hallituksen lenkin niin sanotusti, mutta joka tapauksessa kysymys
on eduskunnan oman budjetin laadinnasta, niin se olisi ollut sillä tavallakin
varsin helppo asia hoitaa siinä yhteydessä. Pidän
tätä hyvin perusteltuna ja nimenomaan tähän
aikaan erinomaisen hyvin sopivana avauksena.
Heidi Hautala /vihr:
Arvoisa puhemies! Uskon, että ed. Söderman
on nyt kiteyttänyt eduskunnan laajan tahdon tässä asiassa
ja tällä tavalla omalta osaltaan vauhdittaa sitä,
että tämä kansallinen ihmisoikeusinstituutio
vihdoinkin saadaan perustettua. Hiljattain muun muassa Ihmisoikeusliitto,
Eduskunnan ihmisoikeusryhmä ja muutamat muut toimijat järjestivät
korkean tason seminaarin täällä eduskunnassa,
jossa sitten myöskin kaikkien eduskuntaryhmien edustajat
ymmärtääkseni sitoutuivat tähän
aloitteeseen, jota on jo pari vuotta sitten kannattanut myöskin
tasavallan presidentti.
Ed. Pulliainen, itse asiassa tällainen ihmisoikeusinstituutti
oli esillä silloin yhtenä vaihtoehtona, kun keskusteltiin
eduskunnan juhlapäätöksestä,
mutta se aika nopeasti sitten vaihtui täksi Ulkopoliittiseksi
instituutiksi.
Tärkeätä tässä on
tietenkin se, että nyt sitten tämä perustettava
instituutio on riippumaton ja se varmasti tulee perustetuksi Eduskunnan
oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen, joka on juuri oikea taho kokoamaan
näitä eri ihmisoikeuskysymyksiä. Olen
erityisen iloinen siitä, että myöskin ed.
Södermanin aloitteessa mainitaan yhtenä toimintakenttänä osallistuminen
kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden kansainväliseen
yhteistyöhön YK:ssa, Eurooppa-tasolla sekä EU:n
perusoikeusviraston puitteissa.
Pertti Virtanen /ps:
Arvoisa puhemies! Kun täällä nyt
jo näin pitkällä ollaan, niin hyvin lyhyesti.
Hyvin kannatettava esitys kaikin puolin, ja tosiaan, aivan kuin
edellinen edustaja mainitsi, riippumaton, erillinen, kalskahtaa
korvaan aina, tuo riippumaton, kun se muualla maailmassa, Euroopassa
on independent eli itsenäinen. Tämän
kaltainen instituutti tässä oikeudellisessa perinteessä ehkä parhaiten
voisikin maailmalle ja Euroopalle kuvastaa sitä, mikä on
Suomen tämmöinen diplomaattinen ja itsenäinen
linja näissä asioissa, juuri oikeusasioissa, kun
ajatellaan pelkästään eduskuntaakin tai
mitä tahansa.
Kun olin eilen tuolla Tekijänoikeuspäivillä, niin
joka paikassa oli lakimiehiä ja oikeutta, oikeutta niin
kuin oikeuden nimissä tehdään nykyään
vaikka mitä, niin tämän kaltainen oikeustoimi,
oikeusteko, oikeusinstituutin perustaminen itsenäiseltä pohjalta
on mitä erinomaisinta oikeaa oikeudentyötä eikä sen
kaltaista, mihin valitettavasti tällä alalla on
lipsuttu ympäri maailmaa. Toivotaan kaikki kannatus tälle
esitykselle.
Keskustelu päättyi.