Täysistunnon pöytäkirja 43/2008 vp

PTK 43/2008 vp

43. TORSTAINA 24. HUHTIKUUTA 2008 kello 16

Tarkistettu versio 2.0

Elintarvikkeiden hintojen nousu

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Ruuan hinta nousee rajusti. Jo nyt juuston, tomaatin, kurkun ja margariinin hinnat ovat muutamassa vuodessa kaksinkertaistuneet, makaronin, kananmunien, porkkanan ja leivän hinnat puolitoistakertaistuneet. Kaiken kaikkiaan suomalaisten ruokakori on viimeisen 4 vuoden aikana kallistunut 30 prosentilla. Kipeimmin nämä korotukset ovat iskeneet kaikista pienituloisimpiin. Nyt kuitenkin on edessä ilmeisesti vielä rajumpia hinnannousuja, ja nämä hinnannousut uhkaavat syödä loven jopa keskituloisten ruokapöytään.

Miten hallitus aikoo taata, että ihmisillä on tulevaisuudessa varaa terveelliseen ja monipuoliseen ravintoon, ja aikooko hallitus esimerkiksi aikaistaa elintarvikkeiden arvonlisäveroaleaan?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Voisin aloittaa, sitten joku toinen voi jatkaa.

Ensinnäkin Suomessa ruuan hinnannousu on ollut noin 2 prosenttia, kun se Euroopan unionin alueella on 3,5 prosenttia. On totta, että vuodenvaihteessa tapahtui noin 6 prosentin hinnankorotus siitä syystä, että kauppojen ja teollisuuden välillä oli aika pitkät toimitussopimukset. Kuitenkin me Suomessa olemme edelleen tilanteessa, jossa nousupaine on huomattavasti pienempää, mitä se on ollut unionin alueella. Mutta en suinkaan kiistä sitä, etteikö selkeästi ruuan hinta ole nousussa. Syyt siihen me toki tiedämme: kulutuksen kasvu ja kahtena peräkkäisenä vuotena maapallon päätuotantoalueilla saatu heikko sato ja samalla sitten se, että bioenergian tuotantoon käytetään myöskin ruuan raaka-aineita. Kaiken kaikkiaan kuitenkin tällä hetkellä suomalaisilla on ruuan kulutusmenojen osuus 13 prosenttia kuukaudessa. Se on vielä kohtuullisella tasolla.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Kohtuullinen hinnannousu ei lohduta, jos siihen ei ole rahaa. Myllypurossa ja muissa ruuanjakopisteissä ympäri Suomea jonot pitenevät. Pahimmillaan esimerkiksi viime vuonna Helsingin seudulla ruokaansa jonotti 7 000 ihmistä, puolet heistä alaikäisille lapsilleen. On siis absoluuttinen totuus, etteivät pienituloisimmista pienituloisimpien rahat riitä tällä hetkellä ruokaan, vaan jokapäiväinen leipä joudutaan hakemaan järjestöiltä. Riittävä ravinto on kuitenkin ihmisen perusoikeus, ja valtion ja kuntien tehtävänä on huolehtia, että nämä perusoikeudet toteutuvat.

Miten hallitus siis aikoo korjata nykytilanteen, jottei pienituloisten perheitten lasten tai kansaneläkeläisten tarvitse enää jatkossa tinkiä oikeudestaan ruokaan?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tämä liittyy sikäli näihin tulonsiirtoihin ja meidän sosiaalipakettiimme, joka on hallitusohjelmassa jo sovittu, millä tavalla korotetaan perusturvaa. Nyt me olemme juuri korottaneet eläkkeitä esimerkiksi. (Ed. Zyskowicz: Enemmän kuin koskaan ennen!) Kerroin täällä juuri viime kyselytunnilla, että eläkeläisille tulee 500 miljoonaa euroa tällä hallituskaudella enemmän kuin aiemmin, siis vuodessa rahaa, jolloinka tietenkin osa tästä käytetään ruuan ostamiseen. Totta kai sitten myöskin nämä lapsiperheitten tulonsiirrot, joita tällä vaalikaudella tehdään, palvelevat samaa tarkoitusta. Mutta ymmärrän, että pienituloisilta suuri osa tulonmuodostuksesta menee juuri ruokaan, ja silloin tämä arvonlisäveron alennus kohdistuu myöskin oikeudenmukaisesti juuri pienituloisiin eläkeläisiin.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Nyt kumminkin, vaikka maa- ja metsätalousministeri sanoi tuossa, että keskimäärin ruoka vie sen 13 prosenttia, niin keskimääräiset luvut ovat kovin vaarallisia, kun niitä lasketaan, ja varsinkin, jos niitä käytetään tällä tavalla ruuan osalla. Jos me otamme lapsiperheet, jos me otamme ne, jotka todella ruokaa kuluttavat, pienituloiset, niin se prosenttiosuus on huomattavan paljon suurempi. Jos me katsomme vuoden 2004 kehitystä, niin esimerkiksi makaroni on noussut 63 prosenttia, kahvi on noussut 69 prosenttia, tomaatit ovat nousseet 91 prosenttia — siis aivan toisenlaisia prosenttilukuja.

Herra valtiovarainministeri, kysymys kuuluu: Aiotaanko aientaa ruuan arvonlisäveron alennusta nyt, kun valtiolla on varaa lisätalousarvion mukaan taas noin 600 miljoonaa euroa? Miksi sitä ei käytetä kansalaisten eduksi? Miksi sitä ei käytetä sinne, missä sitä nyt eniten tarvitaan?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Meillä on tarkoitus alentaa ruuan arvonlisäveroa ensi vuonna. (Vasemmalta: Ensi vuonna! Mutta kun tarve on nyt!) On tietysti hyvä huomioida myös se, että kaikkein pienituloisimpien kohdalla, jotka ovat käytännössä tulonsiirtojen varassa, tai vaikkapa eläkkeensaajilla tai työttömillä indeksi seuraa tietysti (Ed. Kuoppa: Jälkikäteen!) — jälkikäteen, totta kai — sitä hintojen korotusta, tai sitten, jos katsotaan kaikkein tiukimmilla olevia, pienimpiin äitiys-, isyys- ja sairauspäivärahoihin tulee ensi vuoden alusta 160 euron kuukausikorotus. Eli se, mitä tulonsiirrolla voidaan tehdä, aika pitkälti nyt on jo tehty.

Mutta tämä ruokaveroalennus, niin kuin täällä on useampaan otteeseen puhuttu, alentaa toivon mukaan ruuan hintaa kerralla, mutta ne kustannuspaineet ovat edelleen olemassa, ja niihin meidän pitää pystyä vaikuttamaan se, mitä kotimaassa voidaan vaikuttaa. Tietysti palkankorotukset ja ansiotason kehitys on myös se, joka helpottaa pieni- ja suurempituloisiakin.

Antti Vuolanne /sd:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministerille jatkaisin kuitenkin tätä. Tässä inflaatiokierteessä on se ongelma, että se leikkaa nimenomaan ihmisten ostovoimaa ja toimeentuloa. Viime kaudella talouden demaridynamiikka perustui siihen, että palkansaajien verotusta alennettiin ja pienyrittäjien verotusta alennettiin. Vain työllä ja yrittämisellä saamme lisää rahaa. Nyt tämä hallitus on muuttanut tuon linjan, ja me pelkäämme, että porvarihallitus pysäyttää tämän myönteisen kehityksen. Jos te päästätte inflaation ja hinnat vielä nousemaan, se sortaa paitsi pienituloisia myös nimenomaan pienyrittäjiä ja palkansaajia. Tästä me olemme huolissamme.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Työn verotusta, tuloverotusta, tullaan alentamaan 2009 ja 2010, niin kuin aiemmin on ilmoitettu. Se on työn tarjoamisen ja työn vastaanottamisen ja työn kannustavuuden kannalta olennainen ja totta kai ostovoiman kehityksenkin kannalta olennainen. Jos me olisimme nyt käyttäneet tälle vuodelle tuloveronkevennysvaramme, niin enpähän tiedä, missä olisimme. Ainakaan sitä ei olisi enää käytössä sitten siinä mittasuhteessa, kun nyt suhdanteet kääntyvät alaspäin, ja luulenpa, että se olisi vaikuttanut myös inflaatiota kiihdyttävällä tavalla. Eli ajoitus tullee olemaan kohtuullisen hyvä, kun se tehdään ensi vuoden alusta lähtien.

Nämä inflaatiopaineet tulevat, niin kuin kaikki hyvin tietävät, aika lailla kansainvälisistä lähtökohdista. Ruuan hinta johtuu hyvin pitkälti kansainvälisistä olosuhteista. Energian hinta: bioenergia on kalliimpaa kuin fossiiliset valitettavasti tällä hetkellä. Ja sitten korkeat palkkakustannukset osittain menevät myös hintoihin ja korottavat niitä.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Onko hallituksella todellakin tilanne sellainen, että se ei ole valmis tarkistamaan lapsiperheiden, pienituloisten lapsiperheiden, taloudellista asemaa nopeasti? Toisaalta sitten esimerkiksi kansaneläkeindeksi on erittäin huono, ja indeksit muutoinkin ovat melko heikkoja. Se 20 euron tasokorotus, mikä kansaneläkkeisiin tuli — siitä kiitos hallitukselle — oli pitkiin aikoihin hyvä toimenpide, mutta se oli kyllä pitkäaikaisen jälkeenjääneisyyden korjaus, ja nyt pienimmän eläkkeen saajat ovat kyllä ahdingossa tässä kustannuskehityksessä. Onko hallituksella nopeasti haluja — varaahan on — korjata lapsiperheiden etuuksia ja esimerkiksi kansaneläkkeitä?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Täytyy muistaa, että tässä paitsi kansaneläkkeen tasokorotus myös kuntakalleusluokituksen poisto merkitsi sitä, että kaksi kolmasosaa eläkeläisistä sai kyllä, jos viime kauteen vertaa, huomattavat korotukset. Näin sitten yli 40 euroa tuli tästä korotuksena, ja hyvä näin. Siitä huolimatta on sitkeästi ponnisteltava vielä, että eläketurvan varassa olevien myönteinen kehitys myös jatkossa tullaan turvaamaan.

Mitä tulee sitten näitten lapsiperheitten etuuksiin, niin kyllä täytyy sanoa, että nyt voimme tehdä hyvin sosiaalisesti tulonsiirrot. Juuri täällä mainittuihin pienimpiin äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoihin ja kaikkein pienimpiin sairauspäivärahoihin saamme noin 160 euron korotuksen kuukaudessa. Tämä on juuri se joukko, joka elää kaikkein vaatimattomimmilla, pienimmillä, tuloilla. Joko heillä on pienet tulot, satunnaiset tulot tai ei tuloja. Tähän on haluttu kohdistaa kaikkein suurin tulonsiirtopotti. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Heille merkitsee tämä varmasti paljon.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Kun valtiovarainministeri sanoi, että toivon mukaan ruuan arvonlisäveron alentaminen vaikuttaa ruuan hintaan, niin kysyisin, toivotteko vai uskotteko te, että tuo summa, jonka te aiotte käyttää, joka on hyvin merkittävä, onnistuu alentamaan ruuan hintaa, ja voisitteko olla valmis lupaamaan, että kun tämä hallituskausi päättyy, niin ruuan hinta on alhaisempi, kuin se on nyt, näiden teidän toimenpiteidenne seurauksena? Olen kuullut teiltä epäileviä kannanottoja julkisuudessa, ja jaan sen epäilyn, että tämä ei välttämättä mene sinne kuluttajan kukkaroon, vaan voi jäädä matkan varrelle. Eikö olisi parempi käyttää tuo liikkumavara esimerkiksi perusvähennykseen, joka tulisi varmasti kaikkein köyhimpien kukkaroon?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Minä uskon, että tämä julkinen tietoisuus näistä epäilyistä on niin suuri, että se pakottaa koko tätä elintarvikeketjua siirtämään veronalennuksen hintoihin. Se epäilys kohdistuu siihen, että veronalennushan ei pysyvästi takaa alhaisia ruuan hintoja, mikäli kustannuspaineet edelleenkin ovat korkeita. Sen takia me tarvitsemme tähän oheen, ruokaveron alennuksen oheen, myös toimenpiteitä, joihin kaikkiin ei kyllä hallitus pysty puuttumaan, mutta jotka parantavat tuottavuutta sekä viljelijä-, kuljetus-, tukkuporras- ja vähittäiskauppasektorilla. Mitenkään muuten me emme kotimaisin toimepitein pysty pitämään alennettua ruuan hintaa alhaisella tasolla.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Kysyisin: Mitä mieltä te olette perusvähennyksestä? Eikö se olisi parempi keino suunnata ostovoimaa (Ed. Tennilä: Voihan se olla lisäksikin!) nimenomaan tälle kaikkein pienimmälle joukolle?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Meillä on hallitusohjelmassa kirjaus, jossa arvioidaan, että perusvähennystä jossakin määrin korotetaan, mutta se ei kosketa ihan kaikkein pienituloisimpia ja näin ollen tämäkään ei ratkaise, mikäli me nyt olemme huolissamme siitä, että kaikkein pienituloisimmat ovat tiukilla, niin kuin ovatkin silloin, kun ruuan hinta nousee. Eli perusvähennystä tullaan jossakin määrin nostamaan ja ruokaveroa alentamaan. Mutta samassa yhteydessä meidän pitää pitää näistä kustannustekijöistä hyvin tiukkaa huolta, etteivät ne pääse laukkaamaan, koska eivät meillä mitkään rahat, eivät kenenkään tulot riitä, jos tähän tahtiin ruuan hinta nousee.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Maitolitran hinta kaupassa on noussut neljässä vuodessa 21 prosenttia. Tähän vaikuttaa se, että EU-kaudella maitotilojen määrä on puolittunut ja olemme ajautuneet maitopulaan.

Kun Virosta alkoivat viinarallit, herra pääministeri, olitte erittäin tomerana ja alensitte viinan hintaa. Nyt me olemme ajautumassa tuontimaidon varaan ja maidon hinta nousee, mutta toimia teiltä päin ei tule. Miten se näin menee? Teidänhän piti olla maitomies. (Naurua)

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Euroopan unionin tarkoituksena, ja Suomi on Euroopan unionin jäsen, on huolehtia siitä, että jatkossa kriisitilanteissa toimitaan, esimerkiksi nyt päätettiin korottaa maitokiintiöitä kahdella prosentilla. Huomautan, että se on jäsenmaan vapaaehtoisessa harkinnassa, ottaako sen käyttöön, mutta tällä tavalla mahdollistetaan tuottaa enemmän, koska kysyntä kasvaa. Seuraavassa unionin ministerineuvostossa tulemme pohtimaan, miten toimitaan jatkossa niiden välineiden osalta, jotka ovat liittyneet näihin interventiojärjestelmiin, yksityisen varastoinnin tukia vastaaviin, joilla voidaan sitten tasata tilanteita. Se on totta, että me olemme menossa entistä enemmän kohti sellaista ajanjaksoa, jossa vaihtelut tulevat olemaan suuria, ja suuri haaste on se, että niihin vaihteluihin kyetään löytämään oikeat välineet.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! SDP:n verolinjasta täytyy sanoa se, että on suomalaisille kuluttajille onni, että te olette oppositiossa. Te vastustitte eduskuntavaaleissa ruokaveron alentamista, jolla on selkeä myönteinen vaikutus paitsi inflaatioon myös kuluttajien ostovoimaan. Tässä mielessä suomalaiset äänestäjät ennakoivat tämän tilanteen, ja nyt te olette sitten tulossa toivon mukaan kuitenkin hallituksen linjoille tässä kysymyksessä. Mutta varsinainen kysymys, ministeri Anttila:

Suomen kannalta on tärkeää, että me varmistamme ruuantuotannon omavaraisuuden, kun maailmalla ruuankysyntä kasvaa. (Ed. Tennilä: Maitopula!) Mikä on teidän näkymänne ja näkemyksenne, millä tavalla se pystytään toteuttamaan, koska se on tärkeää, että meillä Suomessa tuotetaan suomalaisille ruoka itse ja varmistamme sillä tavalla oman osuutemme tässä maailmanlaajuisessa ruokatuotannossa?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Kaikkein tärkein on se, että maatalouselinkeino, ja tässä tapauksessa maidontuotanto, on kannattavaa ja kannustavaa, ja elinkeinon nimenomaan kannattavuusedellytykset tulevat kahta kautta: markkinoilta saatavilla tuottajahinnoilla ja sitten EU:n kautta saatavilla tukijärjestelmillä. Nyt EU:ssahan tukijärjestelmiä ollaan muuttamassa, ja meidän tavoitteemme on säilyttää jatkossakin maidontuotannossa ja naudanlihantuotannossa tuotantoon sidottu tuki, koska unionin pohjoisilla alueilla vain sitä kautta voidaan kannustaa maidontuotantoon. Eli ydinkysymys on se, että elinkeinon kannattavuudesta voidaan huolehtia kaikissa tilanteissa. Ei muuten maitoa tuoteta, jos ei se kannata.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Rantakankaalle täytyy kuitenkin kertoa, mitä nämä teitä lähellä olevan Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen laskelmat kertovat. Tämä ruuan arvonlisäveron lasku tulee maksamaan valtiolle noin 500 miljoonaa euroa, ja heidän arvionsa mukaan siitä kolmasosa eli noin 150 miljoonaa euroa häviää väliportaille. Se on minusta aika kallis kantopalkkio. Minä aika paljon pienemmällä summalla suostuisin toimittamaan tämän summan ihmisille, ja siihen verotuksen suora lasku tietysti antaa paljon paremman lopputuloksen. Ei mene yhtään välirahaa mukaan. 150 miljoonaa menee teidän mallissanne väliportaalle.

Puhemies:

Nyt ei tullut ministereille kysymystä.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Viime vuoden aikana viljan hinta nousi maailmanmarkkinoilla merkittävästi, ja on pelkona, että viljan hinta jatkaa edelleen nousua voimakkaasti ylöspäin. Viljan hintaan vaikuttavat merkittävästi myöskin tuotantokustannukset. Tänä vuonna maksaa lannoitetonni noin 100 prosenttia enemmän kuin vastaava lannoitetonni viime keväänä. Kysyisin maa- ja metsätalousministeri Anttilalta:

Miten te arvioitte tätä lannoitteiden hintojen voimakasta nousua? Onko meillä Suomen markkinoilla riittävät kilpailuedellytykset myöskin lannoiteteollisuudella, jotta saamme tarpeeksi edullisia lannoitteita viljan kasvattamiseen?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin viljan hinta nousi viime vuonna Euroopan unionin alueella, esimerkiksi vehnän hinta 80 prosenttia siitä, mitä se oli vuosi sitten, mutta Suomessa vain 50 prosenttia. Eli meillä on ihan selkeä ero näissä hinnannousuissa. Me emme ole sitä huippua, mikä on unionin parhailla alueilla, johtuen meidän syrjäisestä sijainnistamme.

Kysymys tästä lannoitteiden kustannusten noususta: se on todella korkea. Lupaan, että sitä asiaa nyt parhaillaan selvitämme tulo- ja kannattavuustyöryhmässä, joka istuu koko vaalikauden. Sen tehtävä on juuri hakea keinoja, joilla maatalouden tuotantokustannuksiin voitaisiin tavalla taikka toisella puuttua, ja siinä yhteydessä toki selvitämme myöskin nämä kilpailunäkökulmat, joihin edustaja kysymyksessään viittasi.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.