Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Talousvaliokunta on tehnyt hyvän mietinnön, ja sen pohjalta on asiaa helppo viedä eteenpäin, mutta toivoisin, että tässä vaiheessa, kun kuitenkin ollaan tekemässä tällaista ratkaisua, myös pystytään näkemään se, että todellakin yhteiskunnan pitää kaiken kaikkiaan pystyä tukemaan meillä tapahtuvien referenssien osalta, eli sen pitää olla maakuntien, kuntien, valtiovallan omassa keskiössä niin, että me todellakin pyrimme suomalaista teknologista osaamista jalostamaan niin, että pystymme yhteiskuntana tukemaan suomalaisen vientiteollisuuden uusia mahdollisuuksia vallata uusia vientiteollisuuden muotoja ja alueita.

Ainoa, mitä tässä esityksessä, kun meillä sitten on ne miljoonat, mitä hallitus on laittanut tähän niin sanotusti likoon, osaltaan asiantuntijakuulemisissa tuotiin esille: jo tällä ja näillä hankkeilla, joita on tulossa, tiettyyn määrään tuulivoiman osalta pystytään saavuttamaan ne tavoitteet, mitä Suomi on itselleen asettanut. Sen takia on erittäin tärkeätä erottaa kaksi asiaa: Avaako tämä todella niitä markkinoita, joita tässä olisi tavoiteltava? Ovatko meidän kaikki olosuhteet sellaisia rakenteeltaan, että me todellakin arktisten alueiden osalta tuulivoimarakentamista voimme edellyttää? Asiantuntijakuulemisissa kyllä tuotiin esille, että meidän merenpinnan ja meren muodostuminen ei ole kauttaaltaan edes arktisilla alueilla sellainen. Olosuhteita on samanlaisia, mutta se merenpohjan rakenne ei ole samanlainen edes niillä arktisilla alueilla, joihinka tässä sitten vientiteollisuuden osalta voitaisiin lähteä. Sitä pitää kyllä kriittisesti vielä katsella.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Ihan aluksi haluan sanoa, että kannatan puhtaasti tuotettua energiaa, jota tuulienergiakin on. Kannatan investointitukea ja energiatukea uusiutuvan energiatuotannon hankkeille. Myös kannatan uusiutuvan energiatuotannon kohtuullista tukemista tuotannon ohjauksen vuoksi.

Tuulivoiman syöttötariffijärjestelmän kautta nyt kuitenkin tuemme tuulivoimaa liikaa, nimenomaan yhtä tuotannonalaa. Tuulivoiman syöttötariffijärjestelmä takaa muistaakseni noin reilu 10 senttiä kilowattituntia kohti, kun markkinoilta tänä vuonna saa sähköä 4 sentin luokkaa, eli nopeasti laskettuna tuki tuulivoimalle on 60 prosenttia tuotetusta energian hinnasta. Se tekee tuulivoimasta riskitöntä bisnestä, ja sitä kautta se vääristää kilpailua.

Tässä voisi hiukan enemmänkin tähän puuttua, mutta ajan rajallisuuden vuoksi totean vain, että merituulivoimaa esitetään tällä hallituksen esityksellä nyt syöttötariffin piiriin ja sen lisäksi vielä energiatuen piiriin. Lyhyesti sanottuna tämä energiatuki tuulivoimahankkeelle on ihan jees, mutta toisaalta sitten tämän tuotannon näin massiivinen tukeminen ei ole. Perussuomalaiset jätti vastalauseen talousvaliokunnassa, ja lukaisen sen tässä, koska monelta se jää muuten lukematta.

"Perussuomalaiset katsovat, että energiapoliittisten tavoitteiden tukemisessa tulisi suosia syöttötariffien sijaan investointitukia. Erinäköiset syöttötariffit ovat merkittävä syy Euroopan energiamarkkinoiden sekavaan tilaan ja päästökauppajärjestelmän ongelmiin. Syöttötariffijärjestelmä on luonut mahdollisuuden tehdä tietyillä energiainvestoinneilla lähes riskitöntä tuottoa. Emme näin ollen voi hyväksyä syöttötariffijärjestelmän laajentamista koskemaan myös merituulivoimaa.

Valtion investointitukea saaneiden merituulivoiman kokeiluhankkeiden saattamiselle syöttötariffijärjestelmän piiriin on esitetty kaksi keskeistä perustetta. Merituulivoima on selvästi maatuulivoimaa kalliimpaa rakentaa, ja merituulivoimahankkeita tukemalla tuemme alaan liittyvää suomalaista teknologiaa. Pidämme kumpaakin perustetta hiukan ongelmallisena.

Mielestämme Suomen on tarkoituksenmukaista pyrkiä saavuttamaan meille asetetut päästö- ja uusiutuvan energian tavoitteet mahdollisimman kustannustehokkaasti. Näin ollen lisätuen myöntämisessä jollekin energiamuodolle vain sen takia, että sen rakentaminen on kallista, ei ole mitään järkeä. Myöskään vuodelle 2025 asettamamme kansallinen 9 terawattitunnin tuulivoimatavoite ei vaadi merituulivoimaloiden käyttöä, sillä valmistelussa olevaa ja jo rakennettua tuulivoimakapasiteettia on noin 12 400 megawattia.

On totta, että merituulivoimalle annettava tuki edistää alaan liittyvän teollisuuden kehittymistä maassamme. Katsomme kuitenkin, että syöttötariffi on huono työkalu tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Syöttötariffin saaminen ei edellytä merituulikohteissa käytetyn teknologian korkeata kotimaisuusastetta, joten tuen hyöty voi hyvin valua ulkomaalaisille yrityksille. Kotimaista merituulivoimateknologiaa voidaan edistää huomattavasti paremmin suorilla investointituilla sekä alan yrityksien t&k-toimintaa tukevilla suorilla yritystuilla." — Sitä kun nostaa katseen pois paperista, niin hukkuu, mutta pinnalle päästiin takaisin: "Nämä tuet eivät myöskään aiheuta niin suuria vääristymiä energiamarkkinoille kuin syöttötariffit aiheuttavat. Merituulivoimalle myönnetään jo investointitukia, ja yritystukiemme nykyistä voimakkaampi kohdentaminen merituulivoimaa kehittäviin yrityksiin ei vaadi lainmuutosta. Yleisesti ottaen, kun harkitaan merituuliteknologian kehittämiseen suunnattavan tuen määrää, on myös syytä ottaa huomioon, että Suomeen on rakennettava rankat jääolosuhteet kestäviä voimalaitoksia, joille ei taas ole merkittävää globaalia kysyntää."

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Todellakaan tätä hallituksen esitystä ei voi oikein kannattaa, sillä tämä vain jatkaa tätä kartellinomaista tilannetta tuulienergian suhteen. Ja kuten edustaja Turunen totesi, tässä on yhdelle energiamuodolle kohtuuttomat tuet verrattuna muihin kotimaisiin. Elikkä kun ilmavirta tyyntyy, niin kassavirta vain jatkuu, ja tämähän on jatkunut tuulienergian suhteen jo edelliseltä kaudelta.

No, tämä merituulivoima vaikuttaa nyt olevan sitten tämmöinen poliittinen ratkaisu. Tämä on yltiövihreää energiapolitiikkaa, joka on osin näköalatonta juuri tämän kotimaisuusasteen suhteen, kun mietitään jääolosuhteita Perämerellä. Mitenkä on, ovatko nämä ulkomaiset tuulimyllyjen rakentajat sitten soveltamassa teknologiaa siellä etelänmailla meidän kylmiin olosuhteisiimme? Samaten Perämeren kalastajat ovat ottaneet minuun yhteyttä ja ovat huolissaan omista silakkaparvistaan. Viimeaikaiset uutiset myös kertovat karua kieltään, elikkä tuulimyllyn siipi on lennähtänyt maantielle. En ole saanut tämänkään hallituksen esityksen yhteydessä kovinkaan hyviä arvioita siitä, kuinka pitkälle arvioidaan näitten tuulimyllyjen kestävän.

Ennemmin näkisin tilanteen niin, että meidän tulisi tukea myöskin, vaikkapa investointituella, nimenomaan tällaista monialaista, pienimuotoistakin hajautettua energiantuotantoa Suomessa. Meillä on biomassaa, puuta, turvetta, ja myös maatilojen biomassat meidän tulisi saada parempaan käyttöön.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Me olemme viime vuonna hyväksyneet ja halunneet nimenomaan, että tämmöinen demohanke tehdään, ja siihen on myönnetty tälle vuodelle 20 miljoonan suuruinen tuki nimenomaan kokeiluhankkeena. Ja nyt on nimenomaan tässä lakiesityksessä se, että saataisiin tämä myöskin syöttötariffijärjestelmään. Olen ymmärtänyt, että tällä järjestelmällä nimenomaan se valtionosuus tässä tukimuodossa olisi hieman edullisempi kuin jollain muulla tavalla, oli se sitten t&k- tai investointituki tai millä tahansa muulla — tämä järjestelmä nimenomaan olisi näin halvempi.

Nyt kun kritisoidaan koko hanketta, niin olisi pitänyt periaatteessa kritisoida jo aikaisemmin, koska tämä on jo päätetty toteuttaa. Nyt on vain se, että miten se toteutetaan niin, että se tulee valtiolle edullisemmaksi. Minä näen tämän positiivisena, nimenomaan me olemme viime vuonna hyväksyneet arktisen strategian, jossa kehitämme erilaista arktista osaamistamme. Tässä on nimenomaan yksi osa sitä, koska mennään eri olosuhteisiin, jääolosuhteisiin, arktisiin olosuhteisiin. Mihin sitä osaamista mahdollisesti sitten aikanaan pystytään hyödyntämään, on kokonaan toinen asia, mutta minä toivon, että näillä demohankkeilla pystytään tuomaan sitä esiin. Ja sen valiokunnassa totesimmekin, että nimenomaan sitten, kun sitä myönnetään — mille kohteelle sitten myönnetään, kuka sen toteuttaa — niin tulisi myös ottaa huomioon nämä erilaiset kansallisten energiatavoitteiden kustannustehokkaat toteuttamistavat ja se, kuinka hanketta voidaan mahdollisesti hyödyntää referenssinä haettaessa kansalliselle cleantech-sektorille kasvua vientimarkkinoilla ja niin edespäin eli juuri sitä, mitä erilaisilla demohankkeilla halutaan. Jos emme tätä demohanketta toteuta mahdollisimman valtiolle edullisesti, niin emme myöskään saa niitä mahdollisia hyötyjä tulevaisuudessa huomioitua.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset katsovat, että energiapoliittisten tavoitteiden tukemisessa tulisi suosia syöttötariffien sijaan investointitukia. Merituulivoima on selvästi maatuulivoimaa kalliimpaa rakentaa, ja merituulivoimahankkeita tukemalla tuemme alaan liittyvää suomalaista teknologiaa. Pidämme kumpaakin perustetta ongelmallisena.

Ongelmallisuus tulee siitä, että nyt ei ole varmaa myyntikohdetta näille merituulivoimaloille. Niissä hankkeissa on korostettu arktisia alueita. Periaatteessa niissä tuulivoimaloissa ei ole hirveästi kehitettävää, koska elektroniikan komponentit ja muut varmaan toimivat kylmissä lämpötiloissa. Ainoastaan sen maston pystyttäminen jonnekin arktiselle alueelle voi olla hankalaa ja vaatia jotain maaperäkokeita sitten ja riippuen merenpohjan tilasta.

Mutta periaatteessa semmoiset hankkeet tulisi kustantaa sen, joka haluaa käyttää tuulivoimaa tai -energiaa arktisilla alueilla. Se ei oikeastaan kuulu Suomen valtion panostettaviin tutkimuskohteisiin, että me valmiiksi jotain spekulatiivista tilannetta varten tuemme energiahankkeita ja kehitämme spekulatiivisia teknologioita tai teorioita, vaan pitäisi olla käyttökohde ja tilaus olemassa ja siitä tehdä tarjous, ja sitten jos riittävästi on tarjouksia, että kannattaa ruveta testaamaan ja kehittämään, niin se olisi niin kuin tervettä kaupankäyntiä. Aina ei voi panostaa verorahoilla teknologian kehittämiseenkään, varsinkaan jos ei sillä näy tulevaa tarvetta edes, mikä hyödyttäisi omaa kansantaloutta.

On tietysti kohtuutonta, jos suuri osa maksetusta taloussähkön hinnasta menee tuulivoiman tukemiseen tai joidenkin muiden energiahankkeitten tukemiseen. Kotitalouskuluttajan olisi varmaan kohtuullista saada sitä energiaa edullisesti tuotettuna ja kohtuullisella hinnalla.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomi käyttää paljon energiaa. Me aiheutamme paljon päästöjä. Asukasta kohti laskien me olemme edelleen yksi maailmassa eniten päästöjä aiheuttavista kansantalouksista. Taloudessa lähinnä se päästöjen määrä syntyy.

Me olemme ottaneet osavastuun siitä, että päästöjä maailman ilmakehässä vähennetään. Me olemme lähteneet sille tielle, että me lisäämme uusiutuvaa energiaa erittäin merkittävästi. Nyt on jo tehty vuodelle 2020 selvät tavoitteet ja 2025:llekin nykyhallituksen toimin suurin piirtein niillä linjoilla, mitä edellinen hallitus jo kertaalleen on päättänyt. Tämän lisäksi EU:n komissio haluaa mennä vielä pitemmälle: päästöjä pitää enemmän, paljon enemmän vähentää ja uusiutuvaa energiaa käytännössä paljon lisätä.

Suomessa se uusiutuvan energian lisääminen — edustaja Mattila sanoo, että emme me tarvitse tuulivoimaa, että meillä on paljon biomassaa. No, onhan meillä paljon biomassaa, mutta, edustaja Mattila, se nyt vain on niin, että ellemme me ainespuuta polta, niin kerta kaikkiaan se Suomen metsien energiapuu ei meinaakaan riittää sen uusiutuvan energian lisäämistarpeisiin, mihinkä Suomi on jo sitoutunut, puhumattakaan siitä, että jos me otamme osamme siitä 27 prosentista, minkä EU:n komissio asettaa keskimääräiseksi EU:n tavoitteeksi, se nostaa Suomen velvollisuuden todennäköisesti aika lähelle 50:tä prosenttia uusiutuvan osalta. Jos me tämän kaikki teemme, kokonaiskulutus on 300 terawattituntia Suomessa. Jos me aiomme 150 tai 140:kään terawattituntia tuottaa uusiutuvilla, niin millään ilveellä missään olosuhteissa ei biopohjainen massa Suomessa riitä sen tekemiseen.

Tästä syystä... (Kaj Turunen: Ydinvoima!) — Ydinvoima. Me olemme tehneet päätökset myöskin ydinvoimaa lisätä sähköön, mutta ei se ydinvoima ole kaikkeen ratkaisu. Sitten pitää mennä sähkölämmitykseen, edustaja Turunen, siinä tapauksessa ja niin poispäin. Kaiken lisäksi ydinvoima minun mielestäni voi olla vain marginaalinen, tietyn ajankohdan, ylimenoajan vaihtoehto, ja siitäkin syystä tällä tiellä, millä tällä hetkellä kuljetaan, mihin nyt sattuu myös tämä hallituksen esitys aivan oikein, mielestäni pitää kulkea.

Suomen uusiutuvan energian lisäämisjärjestelmähän on rakennettu edullisuusjärjestyksessä: ensin sitä niin paljon, mikä ei tarvitse julkista tukea ollenkaan, sitten seuraavaksi edullisinta niin paljon kuin sitä saadaan, ja sitten kun sekään ei riitä, niin sitten vasta sitä seuraavaa edullista, johonka kumminkin tarvitaan jonkin verran julkista tukea. Tuulta tätä kautta joudutaan käyttämään, eikä se kovin huono ole, vaikka käytetäänkin.

Edustaja Turunen täällä sanoi, että kun se maksaa niin ja niin paljon. Syöttötariffi on 83,50 megawattitunnilta tällä hetkellä. Se myönnetään 12 vuodelle keskimäärin ja pyörii 30 vuotta. Jos katsotaan koko sen myllyn elinajalle se julkinen tuki, mikä siinä on, niin se ei ole edes kovin paljon suurempi kuin todellisuudessa investointitukiin perustuvat eräät biopohjaiset hankkeet tällä hetkellä ovat. Näin on laita mielestäni tämän tuulivoiman osalta maalle rakennettuna.

No, nyt tässä esityksessä esitetään demolaitoksia tuonne merelle. Minä kannatan ja keskusta kannattaa tätä esitystä, ei niinkään tuulivoiman Suomen merialueilla tuottamisen periaatteilla ja perusteilla vaan sen takia, että Suomessa on vahva offshore-osaaminen. Suomessa on vahva merioloihin rakentamisen tieto ja taito, ehkä maailman paras. Ja kun nyt sitten kuitenkin tulevaisuudessa osa maailman tuulivoimasta todennäköisesti rakennetaan jäisiin olosuhteisiin, maailmassa ei ole merkittäviä demohankkeita lainkaan merellisiin jääolosuhteisiin rakennetuista tuulivoimalaitoksista.

Edustaja Turunen hymyilee. Edustaja Turunen, meillä molemmilla on omat tietomme varmaan. Minullakin on aika vahvat tiedot siitä, että miten tilanne tällä hetkellä on. Sellaisia demohankkeita maailmassa yksinkertaisesti ei ole, ja on minusta täysin perusteltua, että tällä investointituella nyt sitten hallitus menee tähän järjestelyyn mukaan. Me olemme monia muitakin hyviä innovaatiohankkeita tukeneet, ja tämä kuuluu mielestäni niihin.

Arvoisa puhemies! Sanon kuitenkin sitten sen kohdan B siinä sanomassani, minkä tässä yhteydessä haluan ääneen lausua, ja se on kyllä se, että minä en näe kuitenkaan lyhyellä tähtäyksellä tarkoituksenmukaisena sitä, että Suomi alkaa itse tuottaa merellisissä olosuhteissa sähköä. Kun nyt on tällä hetkellä syöttötariffi 83,50, niin tarvitaan ainakin 140 euron megawattituntisyöttötariffi. Saksassa ollaan tätä reippaasti suuremmassakin tuessa Saksan meriolosuhteissa ja eräissä muissakin maissa. Ja niin suurta tukea minäkään, edustajat Turunen ja Mattila ja muut, en kuuna päivänä pidä tarkoituksenmukaisena, että ruvettaisiin merelle rakentamaan, ainakaan toistaiseksi. Voi olla, että rakentamisen kustannukset matkassa jatkossa kevenevät, ja se on sitten toinen tarina.

Ja aivan viime sanat liittyvät vielä tähän syöttötariffiin ylipäänsä. Täällä on sellainen käsitys, että Euroopassa investointituella näitä hommia olisi hoidettu. Ei ole. Euroopassa on muistaakseni 20 tai 21 maata, joissa on syöttötariffijärjestelmä. Muutamassa on vihreä sertifikaatti, joka ei Suomen oloihin mielestäni sovi. Suomi valitsi siitä syystä syöttötariffijärjestelmän. En käy enemmän perustelemaan, miksi se ei sovi, mutta se ei sovi, sanon lyhyesti näin, vihreä sertifikaatti. Vain ani harvassa, oikeastaan yhdessäkään vähän pitempään EU:ssa mukana olleessa maassa, yli 20:ssä, ei ole kuin jompikumpi, joko syöttötariffijärjestelmä tai sertifikaattijärjestelmä, koska tuulivoimalle nämä investointijärjestelyt eivät kerta kaikkiaan sovi.

Itse tämän asian ytimen osalta, tämän asian tukeminen tämmöisenä demo- ja demonstraatio- ja teknologiahankkeena — sitähän hallitus tässä nyt esittää — keskusta tukee hallituksen esitystä.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Pekkarinen oikein oikeita perusteita toi esille, ja siinä mielessä hallituksen esitys lähtökohdiltaan on oikea. Merelliset olosuhteet antavat tuulivoiman rakentamiselle paremmat tuulelliset olosuhteet ja ehkä paremman ja tehokkaamman ympäristön tuottaa tuulivoimaa. Sinällään oikeastaan yhteiskuntarauhan kannalta on parempi ratkaisu, että tuulivoimaloita rakennetaan merelle. En toki tiedä kalastajien murheita siitä, minkälainen vaikutus sillä on silakkaparviin ja niin edelleen. Tieteellisesti on todistettu ja olen itselleni antanut syvän uskon siitä, että matalataajuisella melulla, mikä tuulivoimalasta tulee, on terveydellisiä vaikutuksia. Mutta tieteellistä tutkimusta en tiedä olevan siitä, mitkä vaikutukset sillä on sitten kaloihin tai äyriäisiin, mitä mereltä sitten kalastajat saaliikseen havittelevat. Varmasti arvioita jatkossa tehdäänkin ja todella nopeasti ensimmäisten osalta voidaan katsoa ja nyt ehkä Porin edustalta voitaisiin käydä kysymässä, onko tällä ollut kalastukseen vaikutuksia, niin saataisiin semmoista kouriintuntuvaa tietoa, mitä merelle rakentaminen on.

Edustaja Myllykoski on tässä kohtaa sitä mieltä, että parempi voimala merellä kuin niemennokassa mökkialueella. Aivan varmasti kannatan sitä lähtökohtaa, että sen vaikutus yhteiskunnallisesti on merellä pienempi kuin jos meillä maalle rakennetaan. Siinä mielessä tämä demohankkeen edistäminen on kansallisestikin jo hyvä ratkaisu, ja on totta, että se meidän arktinen osaaminen on vahvaa tällä alueella. Meillä on jo sellaista osaamista, jolla näitten merivoimaloiden huoltotoimintaa voidaan aluksin hoitaa. Me emme pysty kuitenkaan markkinoimaan näitä tuotteita, mitä tämän demohankkeen osalta toivottavasti vientiin sitten jatkossa menee, koska se muu merellinen rakentaminen merialueilla on aivan erinäköistä kuin mitä me täällä voimme tehdä. Mutta kuten edustaja Pekkarinen sanoi, on todella tärkeää, että me otamme tämän kapean sektorin omaan hallintaamme.

Tanskalaiset kovasti edistävät omilla hankkeillaan merituulivoiman rakentamista. Siellä lapamitta on jo 150 metriä, joka maalle on rakennettu, ja heillä on erittäin aktiivinen, intensiivinen ote siihen, että tuulivoima tulee olemaan se tulevaisuuden ratkaisu. Niin se varmasti on meilläkin hyvä ottaa, että se on kuitenkin osa, ja miksi rakentaa sellaisiin tuuliolosuhteisiin maalle, kun me pystymme merellä tuottamaan huomattavasti tehokkaammin sitä sähköä kuin mitä maaolosuhteissa?

Siinä mielessä en voi olla kannattamatta tätä hanketta, koska vientiteollisuuden osalta meidän on pakko nähdä se, että yhteiskunnan pitää olla teollisuutta tukemassa siltä osin, että meidän teollisuuden mahdollisuudet vientiin ja sitä kautta uusien innovaatioitten mahdollistaminen saavat taloudellisen mahdollisuuden toimia jatkossa työllistävänä ja niin, että me pystymme sitten tämän hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet rahoittamaan jatkossa.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Tämä on aina mukava hetki ministerin elämässä, kun kaksi oppositiopuoluetta kolmesta kannattaa hallituksen hanketta ja kolmaskin melkein kannattaa. Erityisen hämmentävä on tilanne silloin, kun voi sanoa, että on sataprosenttisesti samaa mieltä kaikesta siitä, mitä edustaja Pekkarinen täällä toteaa, mutta se oli ilmeisesti edustaja Pekkariselle niin hämmentävä hetki myös, että ei enää jäänyt sitten kuuntelemaan.

Suomi tosiaan käyttää valtavan paljon energiaa. Monista ymmärrettävistä syistä...

Täällä juuri, edustaja Pekkarinen, totesin, että on hämmentävä hetki olla kanssanne sataprosenttisesti samaa mieltä kaikesta siitä, mitä totesitte. Mutta ajattelin sen omin sanoin vielä toistaa.

Ensinnäkin käytämme tosiaan tosi paljon energiaa monista ymmärrettävistä syistä: ilmastomme takia valaistus- ja lämmityskausi on pitkä, harvan asutuksen takia liikenteeseen kuluu paljon energiaa, ja ennen kaikkea energiaintensiivinen teollisuutemme edellyttää paljon energiaa. Tämän osalta on aina muistettava se, että 5 miljoonan kansakuntana tuotamme edelleen paperia noin 100 miljoonalle ihmiselle, muita sahatavaratuotteita noin 50:lle ja terästä noin 50:lle. On olemassa hyviä syitä sille, miksi energiaa paljon käytämme. Kun näin kuitenkin on, meidän pitää erittäin paljon painoa panna sekä sille, että pystymme vähentämään siitä syntyviä päästöjä, että sille, että pystymme myös lisäämään kotimaisuus- ja omavaraisuusastetta. Kaikesta tästä seuraa, että meidän energiapolitiikkamme keskiössä pitää olla kotimaisen uusiutuvan energian lisääminen.

Kuten edustaja Pekkarinen täällä totesi, meillä on valtavat luonnonvarat biomassassa. Biomassa vastaa 80:tä prosenttia uusiutuvasta energiastamme tällä hetkellä, ja arviomme on, että jatkossakin kasvusta noin 50:tä prosenttia. Mutta kuten näistä luvuistakin voi päätellä, ei se yksin vielä riitä. Sen lisäksi tarvitsemme myös muita kotimaisia uusiutuvia energialähteitä, joista tuuli on varmastikin yksi keskeisimmistä.

Tämä esityshän täydentää edellisellä kaudella tehtyä periaatteellista linjanvetoa siitä, miten tuulivoimaa tuetaan. On tietenkin selvää, että jo ennakoitavuuden ja pitkäjänteisyyden ja johdonmukaisuuden osalta kysymys ei ole merkittävistä muutoksista, joihin ei ole toki tarvettakaan. Tässä on kysymys kahdesta muutoksesta. Ensinnäkin siitä, että lisätään ennakoitavuutta siitä, että varmistetaan mahdollisuus päästä tämän tuen piiriin. Tässä vaiheessa semmoista tarvetta ei vielä ole eikä ole ollutkaan tilanteessa, jossa tämän 2 500 megawattiampeerin kiintiöön on vielä pitkä matka. Mutta mitä lähemmäksi sitä päästään, sitä tärkeämpää on hankkeitten toteuttajille, että he voivat saada sitovan ennakkotiedon siitä, että hyväksytään syöttötariffijärjestelmän piiriin. Olen iloinen siitä, että talousvaliokunta on paitsi hyväksynyt tämän myös jopa tainnut tulkita sen välttämättömäksi, ja siltä osin on hyvä mennä eteenpäin.

Mitä sitten tulee tähän merituulivoimaan, en nyt kyllä voi olla hämmästelemättä perussuomalaisten logiikkaa tässä. Tietenkin jos te yleisellä tasolla olette sitä mieltä, että investointituki on parempi kuin syöttötariffi, se on eri tarina, mutta jos te tämän merituulivoiman osalta toteatte, että investointituki olisi parempi, niin kyllä se maksaisi veronmaksajille hirvittävän paljon lisää.

Täällä talousvaliokunnan mietinnössä on nimenomaan todettu, että pelkkä investointituki ei vielä varmista hankkeiden toteutumista, minkä takia tässä esitetään, että otetaan myös syöttötariffijärjestelmän piiriin. Tämä syöttötariffijärjestelmän piiriin ottaminen ei itse asiassa maksa veronmaksajille mitään, koska se kiintiö pysyy edelleen samana. Se tarkoittaa vain, että saman verran sitten maalla olevia tuulivoimahankkeita jää tulematta tämän syöttötariffijärjestelmän piiriin. Eli itse asiassa tämä kustannusvaikutus on tässä suhteessa nolla. Mutta jos te haluaisitte investointitukea hyväksikäyttäen tämän asian ratkaista ja mahdollistaa merituulivoiman onnistuneet demohankkeet, niin silloin investointitukia pitäisi olennaisesti kasvattaa, mikä sitten taas suoraan maksaisi veronmaksajille olennaisesti.

Mitä tämä loppujen lopuksi tuottaa, kuinka paljon tätä kautta pystytään innovoimaan sentyyppistä teknologiaa, mistä syntyy sitten tulevaa vientipotentiaalia, sitä ei kukaan etukäteen tiedä. Asia on juuri niin kuin edustaja Pekkarinen täällä hetki sitten totesi, että vaikka merituulivoimaa maailmalla on jo aika paljon, niin ei sitä ole missään siellä, missä on sellaiset jääolosuhteet kuin Suomessa. Sen takia tämäntyyppisissä demohankkeissa on valtava potentiaali.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Ensinnä täytyy korjata edustaja Pekkariselle, että en todellakaan sanonut, etteikö tuulienergiaa tarvittaisi, enkä sanonut sitäkään, että biomassat riittävät loputtomiin. Paino sanoilla "monialainen", "hajautettu", jopa myös "pienimuotoinen" energiantuotanto. Näin se on pöytäkirjoissa, edustaja Pekkarinen.

Kuitenkin palaan näihin biomassoihin. Kyllä se vain on tosiasia, että meillä rästihakkuita tuolla metsässä on, ja on se metsän lahoamaan jättäminenkin synti minun mielestäni. Aisapuutakaan ei enää tarvita metsästä, joten kyllä sitä riukua voidaan energiapuuksi sieltä korjata. Tätä mieltä minä vain olen.

Tässä keskustelussa on noussut tämä arktinen osaaminen aika lailla pinnalle, jopa yhteiskuntarauha. Yhteiskuntarauhasta puheen ollen: kun tuota öljynporausta harrastettiin tuolla arktisilla alueilla, niin siellä Greenpeace kiipesi mastoihin, ja minä en ole ollenkaan varma siitä, sopivatko merituulipuistot arktiselle alueelle ja jääolosuhteisiin. Tanska on siinä suhteessa aivan erilainen maa kuin Suomi.

Sitten kun puhutaan demohankkeesta ja puhutaan samassa lauseessa energiaintensiivisestä teollisuudesta, niin ei kyllä demohanke pelasta sitä energiaintensiivisen teollisuuden energiantarvetta. Tämä on demo.

Sitten jos mietitään tätä tuulisähkön hintaa, niin onko teollisuudella varaa ostaa näin kallista sähköä? Luulen, että ei merituulivoima tässä tilanteessa voi olla ratkaisu.

Sitten kolmas asia: Meillä on edelleenkin ratkaisematta tämä energiakauppatase, joka on negatiivinen. Minä lasken osittain myös tämän tuulivoiman ja tuulimyllyjen osien ostamisen ulkomailta siihen energiakauppataseen miinukseen.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Vastaan ministerille, kun ministeri kysyi perussuomalaisten kantaa nimenomaan tähän syöttötariffijärjestelmään nihkeästi suhtautumiseen, mutta sitten kuitenkin näihin investointitukiin suhtaudutaan positiivisesti. Kysymys on yksinkertaisesti siitä — ja luulen, että ministeri tämän hyvin ymmärtää — että me haluamme energiantuotannosta yksinkertaisesti kustannustehokasta.

Toisena kysymyksenä — tämä tuli itse asiassa edustaja Pekkarisenkin kysymyksenä — että on totta, ettei ole tällaisia demohankkeita näihin jäisiin olosuhteisiin tuulivoimalle koko maailmassa. Nyt Suomi on tekemässä semmoista. Ensimmäisenä tietysti tällä tavoin maalaisjärjellä ajateltuna tulee itselle mieleen kysymys, että miksi ei ole, (Mauri Pekkarinen: Ei ole osaamista!) ja kyllä välittömästi perään tulee mieleen, että miksei tämmöistä demohanketta maailmalla ole aikaisemmin tehty, että onko katsottu, että se ei ole kovin järkevää. Se voi olla aika kallista. Voisikohan tämä olla sitten se syy?

Kun edustaja Pekkarinen sanoi tässä, että saastuttamista energiantuotannossa per nuppi Suomessa on maailman eniten, niin ministeri minun mielestäni vastasi siihen kyllä aika hyvin, että jos näissä laskelmissa on mukana liikenne ja energiaintensiivinen teollisuus, lämmitysenergia, meillä on kylmä olosuhteet, ja todellakin tuotetaan Suomessa aika paljon meidän maan rajojen ulkopuolelle nimenomaan sellaisia tuotteita, jotka vaativat paljon energiaa, niin minä en käyttäisi tätä nyt perusteena siihen, että meidän pitäisi tämmöisiä merituulivoimahankkeita sitten erityisesti tehdä, joihin niihinkin menee loppupelissä rahaa. Ylipäänsäkin edustaja Pekkarisen esiintyminen oli jälleen kerran mukavan fanaattinen, mutta tässä asiassa tulee mieleen, että onko edustajalla oma lehmä ojassa.

Mitä tulee sitten edustaja Myllykosken näihin merellisiin olosuhteisiin, joissa tuulee kovasti, että sinne kannattaa rakentaa, niin sitten täytyy sanoa, että Marsissa tuulee vielä kovemmin kuin maapallolla, että kannattaako sinne rakentaa, jos ei ole kustannuksista mitään väliä.

Kun edistetään vientiteollisuutta, tämmöisen teknologian kehittämistä tuulivoimaloihin jääolosuhteisiin, niin minä haluan ensin tehdä semmoisen markkina-analyysin siitä, onko oikeasti maapallolla kysyntää sellaisille hankkeille, että pistetään propellit pyörimään tuolla jääolosuhteissa. Onko kukaan miettinyt sitä?

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Se, jos ei jotakin maailmalla ole aiemmin tehty, ei tarkoita sitä, etteikö sitä saisi Suomessa tehdä. Edelläkävijä on aina se, joka avaa latuja ja mahdollistaa innovaation syntymisen. Suomessa on vahva arktinen osaaminen. Voi sanoa, että kansallistunteessa tässä on pakko sanoa, että kyllä meillä on niin vahva osaaminen, ettei ole ihme, ettei muualla ole edes kyetty ajattelemaan, että tästä voitaisiin saada jotakin uutta ja mahdollista. Kyllä öljyn poraamiseenkin tarvitaan energiaa. On ihan selvää, että arktisten alueitten muutokset tässä kohtaa ovat myös energiatarpeiltaan sellaisia, että sähköä tarvitaan myös sillä alueella. On päivänselvää, että ei kannata jäädä odottelemaan, että joku muu tekee — kuten Turunen tässä haluaa sanoa, että kun ei missään muualla ole tehty, niin ei meidänkään kannata sitä tehdä. Se on liian perussuomalainen näkemys tälle eduskunnalle.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Aloitan edustaja Turusen puheenvuorosta. Hän täällä toisen kerran — tämän asian lähetekeskustelussa ensimmäisen kerran ja nyt toisen kerran — vihjaa omassa puheenvuorossaan Suomen tasavallan eduskunnassa, että olisi jotain väärää siinä, että minä puhun tuulienergiaan liittyvistä asioista. Hän vihjaa siihen — sanotaan se ääneen kaikille kansalaisille — että minun tyttäreni mies on tällä toimialalla töissä. Edustaja Turunen: Mitä sitten? Mikä vika siinä on? Silläkö perusteella minun suuni pitäisi olla tukittu, että minun sukulaisistani joku sattuu olemaan tänä päivänä tässä bisneksessä mukana?

Täällä on maatalousministereitä vuosisadan aikaan tässä talossa ollut vaikka kuinka paljon. He tekevät ratkaisuja ei vain sellaisissa asioissa, mitkä koskevat sitä toimialaa, jolla joku heidän sukulaisistaan on mukana, vaan he tekevät ratkaisuja, jotka koskevat heitä henkilökohtaisesti.

En pidä tällaisesta tavasta vihjailla, että jotain väärin olisi siinä, että suvussa sattuu nyt olemaan joku, joka energia-alalla on töissä. Ehkä pitää sanoa, että myöskin tyttäreni, joka hänkin on diplomi-insinööri, energiadiplomi-insinööri, toimii tällä alalla. Onko niin, että minun jälkeläiseni siitä syystä, että minä olen joku päivä ollut alan ministeri, eivät saisi koskaan tulla tälle toimialalle töihin? Edustaja Turunen, ei ollut kovin tahdikasta.

Mitä tulee itse tähän asiaan vielä, niin vielä kertaalleen: Pienvoima, pienenergia, hajautettu energia — minäkin, edustaja Mattila, kannatan tällaista pienvoimaa ja sen rakentamista. Mutta se ei ole ratkaisu tähän Suomen tilanteeseen, Suomen uusiutuvan energian tarpeeseen. Kaikin tavoin sitä pitää edistää, ilman muuta, mutta se ei ole ratkaisu.

Mitä tulee biomassaan, kerron yhden esimerkin: Me olemme päättäneet, että puuta, nimenomaan energiapuuta, sen käyttöä lisätään. Silloin 2008—2009 se oli ehkä 4 miljoonaa kiintokuutiota. Päätettiin, että sitä lisätään 13,5 miljoonaan kiintoon vuoteen 2020 mennessä. Jos sitä lisättäisiin siitä vielä 10 miljoonalla eli 23,5 miljoonaan kiintokuutiometriin, mitä Pöyry selvityksessään ei voinut kuuna päivänä hyväksyä, niin suurta määrää, mutta jos sitä lisättäisiin, niin se 10 miljoonan kiintokuutiometrin lisäys tarkoittaisi 20:tä terawattituntia, 20:tä terawattituntia energiaa, uusiutuvaa energiaa. Edustaja Mattila, se ei riitä sen meidän itsellemme asettaman velvoitteen ja tavoitteen hoitamiseen. Me nyt vain tarvitsemme tätä tuulivoimaakin. Se on yksinkertaisesti näin.

En jatka pitempään. Minäkin olen sitä mieltä, siinä olen täällä perussuomalaisten edustajan kanssa samaa mieltä, että tässä vaiheessa itse sitä varsinaista tuotantoa, niin kuin ymmärsin täällä edustaja Myllykoskenkin vähän puhuneen samasta, merituulituotantoa varsinaiseksi tuotannoksi en nyt ainakaan nykyoloissa ole kannattamassa. Vielä kertaalleen: kun 83,50 on tällä hetkellä maalle rakentamisen takuuhinta, niin merelle rakentamisen kohdalla tarvittaisiin huikean paljon suurempi tuki, ja siihen mielestäni ei ole varaa.

Mutta tämä demonstraatiotuki juuri niistä erinomaisesti perustelluista syistä, mitä täällä edustaja Myllykoski omassa puheenvuorossaan toi esille, on perusteltu.

Pirkko  Mattila  /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen, ette tekään kyllä kovin tahdikas ollut tuossa äsken väittäessänne, että edustaja Turunen olisi käyttänyt sanaa "väärä". Eli minusta te käytitte totuutta huolimattomasti.

Mutta, edustaja Myllykoski, en puhunut öljyn poraamisen vaatimasta energiasta vaan siitä, että ollaan arktisella tai jääolosuhteissa. Eli minä vieläkin kyseenalaistan sen, kuuluvatko nämä merituulipuistot nimenomaan meidän arktisiin olosuhteisiin, jos nämä myllyt tuotetaan sellaisissa paikoissa, missä niitä ei ole testattu nimenomaan näissä jääolosuhteissa. Ja kyllä: kyllä minä kannan huolta Perämeren kalastajien tilanteesta ja siitä heidän elinkeinostaan. Perämerellä on vielä jokunen kalastaja, joka yrittää sinnitellä ja tuottaa kuitenkin kotimaista kalaa meidän pöytiimme.

Ja vielä kerran, edustaja Pekkarinen, kerrattakoon se, että en edelleenkään, en tämän toisenkaan puheenne jälkeen, väitä sitä, että minä uskoisin siihen, että biomassat ovat se lopullinen ratkaisu, niin kuin olemme ehkä siitä samaa mieltä, että se on se monialainen, mutta kyllä meillä on varaa käyttää näitä biomassoja enemmän kuin me tällä hetkellä käytämme.

Ja kolmas asia, kotimaisen energian työllistävä vaikutus. Siitä minä olen huolissani tai en huolissani mutta toivoisin, että me pystyisimme luomaan kotimaisen energian ympärille lisää työpaikkoja, sillä työpaikkoja kai täällä Suomessa tarvitaan.

Edelleenkin meillä on olemassa myöskin turve käyttämättömänä mahdollisuutena. En tiedä, ilmeisesti keskusta on Kollajan allasta rakentamassa, koska tuota energiaa tuntuu tuolla pohjoisessa niin paljon tarvittavan tällä hetkellä.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Vastaan edustaja Pekkariselle siitä, kun käytin sanontaa, että esiintyminen oli niin fanaattinen kuin olisi oma lehmä ojassa.

Tämä Pekkarisen vastaus oli itse asiassa hiukan yllättävä, mutta tuli mieleen kuitenkin se, että missä vaiheessa päätöksentekijät, jotka luovat niitä edellytyksiä tietyille toimialoille, vastaavat tukipolitiikasta tietyille toimialoille, käyttävät tätä poliittista valtaa. On hyvin tarkkaan katsottava se raja, milloin on jäävi ja esteellinen ja... No, jätän tämän kuvaamisen tähän, mutta kyllä meillä on tälläkin hetkellä Suomessa erilaisia hankkeita, joissa ovat hämärtyneet ne rajat, ja nyt en tarkoita tässä yhteydessä edustaja Pekkarista siinä mielessä, mutta haluan tuoda nämä asiat esille, kun vastasitte sillä tavalla kuin vastasitte.

Kyllä näissä hyvin tarkkana täytyy olla, eikä se tarkoita pelkästään sitä, että itse siihen päätöksentekoon silloin osallistuu, kun päätetään tuesta tai jostain toimialaan liittyvästä jutusta, vaan on mukana myöskin siinä valmistelussa. Se rajoittuu silloin tämmöiseen valmisteluun asti, jos siitä saa henkilökohtaisesti, itse, taloudellista hyötyä tai lähipiiri saa taloudellista hyötyä. Kyllä nämä ovat semmoisia tarkkoja rajoja, jotka täytyy pystyä vetämään.

Kyllä Suomessakin, vaikka me olemme tämän suhteen suhteellisen hyvässä asemassa noin globaalisti ajateltuna, meidän täytyy tarkkailla itsekin näitä asioita koko ajan. Jos tuudittaudutaan sellaiseen, että on maan tapa tai näin on aina toimittu, niin täytyy pystyä katsomaan myöskin ulkopuolelta sitä omaa toimintaa.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Mikä tässä on se maan tapa, jossa edustaja Pekkarinen on toiminut jollakin tavalla väärin? Minä luin teidän tämän asian lähetekeskustelussa käyttämänne puheenvuoron, olitte siinä paljon selväsanaisempi, ja te palasitte siihen asiaan toisen kerran. Kuka voi väittää, että kun on säädökset säädetty, niin sen jälkeen sen ministerin, joka on ollut niitä tekemässä, lähipiiristä tai sukulaisista kukaan ei voisi olla sillä toimialalla töissä? Väite siitä, että joku olisi osallistunut valmisteluun, on potaskaa, se ei pidä paikkaansa.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Menee kyllä jo nyt vähän aiheen sivuun, mutta kun tämä keskustelu on nyt avattu, niin täytyy sanoa, että edustaja Turusen käyttämä viimeinen puheenvuoro kyllä toi tähän eduskuntaan nyt semmoisen uuden tuulahduksen. Edustaja Turunen selvästi hakee poliittiseen käyttäytymiskoodistoon aivan uuden ulottuvuuden. Toivon kyllä, että tässä joko tämän illan aikana tai sitten huomenna edustaja Turunen voi avata sen, onko tämä uuden poliittisen koodiston luomisjärjestelmä perussuomalaisen eduskuntaryhmän näkemys vai onko tämä edustaja Turusen yksin harrastelua, että tällaista uutta poliittista koodistoa vaikuttamiseen ja vaikuttamisintressipiirissä olevien henkilöiden rajaamista tuodaan vielä lähemmäksi tänne päätöksentekoon. Täytyy sanoa, että oman äänestäjäkuntani osalta olen hieman yllättynyt, että täytyy ilmeisesti edustaja Myllykosken ruveta pidättäytymään ay-liikettä koskevista kannanotoista, kun poikani toimii pääluottamusmiehenä eräässä tehtaassa.