Anne  Holmlund  /kok:

Arvoisa puhemies! Lain ensimmäisessä käsittelyssä käytin puheenvuoron lain tarpeellisuudesta ja erityisesti sen mahdollisista ja jopa todennäköisistäkin negatiivisista vaikutuksista suomalaiseen työelämään ja yritysten työvoiman käyttöön.

Kokoomuksessa olemme suhtautuneet uusia EU-maita koskevaan siirtymäaikalainsäädäntöön kaiken kaikkiaan erittäin epäilevästi ja siksi edellytämme mahdollisimman tarkkaa lain vaikutusten seurantaa ja arviointia myös parlamentaarisella tasolla.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on mietinnössään korostanut sitä, että ongelmatilanteissa hallituksen tulisi mahdollisimman nopeasti pystyä lyhentämään siirtymäaikaa tai rajaamaan sitä. Yhdyn tässä asiassa täysin valiokunnan kantaan.

Valiokunnan mietinnössä korostetaan sanoja "nopeasti" ja "hyvissä ajoin", mikä mielestäni kuvaa hyvin sitä huolta, joka myös valiokunnan sisällä oli havaittavissa. Konkreettinen aikakäsite jää kuitenkin puuttumaan. Ainoa kirjattu tarkasteluväli on kaksi vuotta. Siinäkin päähuomio on siirtymäajan jatkamisessa, ei lyhentämisessä. Kahden vuoden siirtymäaika on kuitenkin pitkä, ja jo tässä ajassa saattaa työmarkkinoilla tapahtua merkittäviä kallistumia, jotka ohjaavat tai jopa kannustavat työmarkkinoita liukumaan yhä enemmän vuokratyön piiriin. Vapaan työvoiman liikkuvuuden rajoittaminen voi pahimmillaan olla myös merkittävänä osatekijänä silloin, kun suomalainen yritys harkitsee siirtymistään Suomen rajojen ulkopuolelle. Massiivinen selonteon käsittely on hidas ja on todennäköisesti myös pahasti jälkijättöinen, jos ja kun tarvitaan nopeaa korjausta lainsäädäntöön.

Ensimmäisessä käsittelyssä sain muutamilta edustajilta kritiikkiä siitä, että kokoomuksen edustajat eivät valiokuntakäsittelyssä jättäneet vastalausetta valiokunnan mietintöön. Olemme asiasta valiokunnassa toki äänestäneet, mutta emme jättäneet vastalausetta, koska esityksemme ei ole sisällöllinen muutos käsittelyssä olevaan mietintöön, vaan ainoastaan perusteltu vaatimus parlamentaarisen seurannan toteuttamisesta pikaisessa aikataulussa. Rivien välistä tietysti voidaan lukea myös epäilys lain toimivuudesta tai, sanoisinko, myös huoli lain toimivuudesta. Oheinen esittämäni lausuma noudattelee juuri sitä linjaa, jonka kokoomus on myös valiokuntakäsittelyssä tuonut esille. Pääministeri Vanhasen kommentit julkisuudessa antoivat viitteitä, että hallitus itse vetäisi pois tekemänsä esityksen tai vähintäänkin toteaisi siirtymäajan olevan tarpeeton. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Pääministeri siis heitti pallon ilmaan, mutta kukaan ei uskaltanut ottaa sitä kiinni.

Arvoisa puhemies! Haluamme korostaa parlamentaarisen seurannan merkitystä ja samalla myös eduskunnan vastuuta ja vastuullisuutta siitä, että lainsäädäntö toimii sillä tavoin kuin sen tulisi käytännössä toimia. Mielestämme hallituksen tulee antaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle selvitys jo ennen kuin varsinainen selonteko on tarkoitus tuoda eduskuntakäsittelyyn. Selvitys on syytä tuoda mahdollisimman nopeasti. Valiokunta voi tietysti halutessaan kutsua asiantuntijoita ja ministereitä kuultavaksi periaatteessa vaikka jokaiseen kokoukseensa, kuten eräät kollegat ovat todenneet. Kokoomuksessa pidämme kuitenkin tärkeänä systemaattista ja mahdollisimman proaktiivista seurantaa, jota esittämäni lausumaehdotus nimenomaan edellyttää.

Arvoisa puhemies! Edellisen perusteella teen seuraavan lausumaehdotuksen, joka on myös jaettuna pöydille: "Eduskunta edellyttää, että ennen selonteon tuomista eduskunnan käsiteltäväksi hallitus tuo työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle selvityksen lain työvoimapoliittisista vaikutuksista viimeistään 28.2.2005 mennessä."

Reijo  Paajanen  /kok:

Arvoisa puhemies! Työvoiman vapaa liikkuvuus kuuluu Euroopan unionin takaamiin perusoikeuksiin. Nyt suunnitteilla olevat siirtymäajat uusien jäsenmaiden työvoimalle eivät tue koko unionin perusajatusta yhtenäisestä talousalueesta. Tämä ei ole kenenkään eikä myöskään meidän suomalaisten etu. Ikärakenteemme muutos tuo lähitulevaisuudessa ison tarpeen uudelle työvoimalle. Myös monissa muissa nykyisissä jäsenmaissa ollaan saman ongelman edessä.

Edeltävässä asiassa ed. Oinonen toi julki, että Suomeen ei tule työvoimapula. Noin kymmenen vuoden sisällä uskotaan, että Suomessa on eläkeläisiä puolet enemmän kuin tällä hetkellä, ja jos meille ei tule työvoimapula, me olemme todella hukassa. Euroopan unionin periaatteisiin kuuluu jäsenmaiden tasavertaisuus. Mikä on se viesti meiltä nyt tuleville uusille jäsenmaille, että he ovat tervetulleita unionin jäseniksi eri ehdoilla kuin muut? Täysin syystäkin uudet jäsenmaat kokevat itsensä toisen luokan jäseniksi unionissa. Aiemmin tällaiset siirtymäsäädökset esimerkiksi Suomen kohdalla hillitsivät liittyvän maan sisäisiä muutoksia ja mahdollistivat sitten sujuvan siirtymisen unionin yhteyteen. Nyt tällä ylivarovaisuudella vanhat jäsenmaat suojaavat omia järjestelmiään.

Täällä Suomessa tunnutaan pelkäävän työpaikkojen menetystä muualta tulijoille. Tämä pelko on yhteiskunnallisella tasolla aivan turha. Tälläkin hetkellä meillä on merkittävästi tekemätöntä työtä, johon tarvittaisiin uutta työvoimaa. Jos suomalaisilta työmarkkinoilta ei näihin tehtäviin tekijöitä löydy, miksi sulkea ovia muilta? Jos taas uusista jäsenmaista tulee joihinkin tehtäviin osaamisen perusteella pätevämpiä työntekijöitä, totean, eikö tämäkin ole hyvä asia. Maamme osaaminen ja kilpailukyky vain paranevat. Suomeen töihin tuleva henkilö on normaalisti meidän työlainsäädäntömme alainen. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki työtä tarvitsevat ovat samalla viivalla ja työehtosopimusten ehtoja kunnioitetaan ja noudatetaan. Suomalainen työnantaja valitsee taatusti suomalaisen työntekijän ennen ulkolaista työnhakijaa.

Nyt edessä oleva tilanne johtaa helposti epäterveeseen kilpailutilanteeseen, kun työtehtäviä voidaan hoitaa ulkomailta tulevalla vuokratyövoimalla ja vuokrayrityksillä. Silloin työlainsäädäntönä käytetään lähtömaan säädöksiä työajoista ja palkoista. Tämä jos mikä aiheuttaa ongelmia tavallisille suomalaisille työntekijöille. Harmaa talous, pimeä työvoima, erityyppinen veronkierto ei ole ainakaan helpottuva ongelma, ei Suomessa eikä tietysti muuallakaan. Vääristä käytännöistä tulee pian tapa, jota on hankala kitkeä pois siirtymäaikojen päätyttyä. Onko oikein, että Suomessa tehdystä työstä vain osa veroista jää meille ja isoin osa menee ulkopuolelle? Meidän yhteiskuntamme ei kestä sitä. On myös kyse osaajista ja tekijöistä. Suomi ei varmasti ole koulutetun ja työhaluisen tekijän listassa ykkösmaana, kun muuttohaluja tutkitaan. Osa muista EU-maista aikoo näitä siirtymäaikoja käyttää. Siinä piilee myös Suomen mahdollisuus saada hyvää työvoimaa tarvitessaan. Jos Suomessa siirtymäajoista luovutaan nopeammassa aikataulussa, niin mahdollisesti paras muuttohaluinen työvoima suuntaa tänne. Näin maineemme hyvänä maana tehdä töitä ja elää kasvaa uusissa jäsenmaissa. Työ ei ainakaan toistaiseksi tekemällä lopu, päinvastoin tuottava tekeminen synnyttää uutta tarvetta työhön, työpaikkoihin. Se on meille ehdottoman elintärkeää.

Rakenteellinen työttömyys on tietysti ongelma, jonka poistaminen kokonaisuudessaan on varmasti mahdotonta. Ollaanko pian sen tosiasian edessä, että työvoiman vapaa liikkuvuus näyttäisi toteen jäsenmaiden rakenteelliset ongelmat? Jos on niin, onkin nyt aika muuttaa eurooppalaisella tasolla asioita ja saattaa maanosamme kilpailukykyiseksi. Lissabonin tavoite tehdä Euroopan unionista maailman kilpailukykyisin talousalue vuoteen 2010 mennessä on lipumassa pahasti käsistä. Itse haluan nähdä tuon ajan. Järjestelmä vaatii järkeistämistä. Kilpailukyvyn parantaminen tarkoittaa hyvinvointia ihmisille. Työvoiman vapaa liikkuvuus on tärkeä osa sitä. Mielestäni Suomen ei tule päättää pitkistä siirtymäajoista. Tilannetta on tarkkailtava jatkuvasti ja siihen on täällä eduskunnassa puututtava, kun se vähänkin antaa aihetta.

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Holmlundin lausumaehdotusta.

Esa  Lahtela / sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Paajasen puheeseen sisältyi yksi väittämä, joka nyt ei välttämättä tulevaisuudessa ainakaan enää pidä paikkaansa. Nimittäin EU:n palveludirektiivi, valmistusdirektiivi lähtee ainakin siitä, että työntekomaassa olisi valvonta, ei sillä tavalla kuin ed. Paajanen äsken väitti, jotta lähtömaan työehtoja ja lakia noudatettaisiin. Sen takia tässä näyttää siltä, jotta se käännösvirhe palveludirektiivin osalta nyt, kun se on oltu saavinaan oikeisiin puihin, voi antaa jopa mahdollisuuden parempaan valvontaan ja pimeän työn ja pimeän talouden hallintaan saattamiseen, mistä ed. Paajanenkin kantoi alussa huolta. Siinä mielessä ollaan menossa minusta kuitenkin oikeaan suuntaan tällä hetkellä.

Jaana Ylä-Mononen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tässä mietinnössä mielestäni jo sinänsä tulee se oleellinen esille, joka viisaus ei ehkä ollut sitten vielä hallituksessakaan olemassa. Kenties vasta valiokunnassa asiantuntijoiden kuulemisen ja yhteisen pohtimisemme myötä selvisi nimittäin se, että tämä siirtymäaika-asia ei välttämättä ole meidän yhteiskuntamme kannalta eikä meidän työllisyytemme kannalta kaikkein paras asia, mutta sitä viisautta ei ollut olemassa edellisessä hallituksessa, ei silloin, kun kokoomus oli siellä mukana ja vihreät olivat siellä mukana jne. Tämä asia on kypsynyt tähän asentoon itse asiassa vasta viimeisten parin viikon aikana, enkä muista, että tätä keskustelua olisi käyty viime syksynä tai edes muutama kuukausi sitten. Tämä päätöksenteon vaihe on nyt ja 1.5. niin lähellä, että tämä juna menee niin kuin menee. Toisaalta sitten nämä lausumat, jotka valiokunta on hyväksynyt, pitävät sisällään niin voimakkaan velvoitteen tarttua nopeasti asiaan hallituksen toimin, jos tilanne sitä edellyttää, että turvallisin mielin itse olen päästämässä tämän esityksen eteenpäin.

Mietin ed. Holmlundin esitystä omaksi lausumaehdotuksekseen, enkä tiedä, mitä lisäarvoa se valiokunnan työskentelyyn toisi, kun tiedämme, että jo sitten syksyllä on tämä asia toisesta näkökulmasta ja toisten lakiesitysten johdosta kuitenkin meillä pöydällä jo ennen kuin ed. Holmlund esittää omaa aikarajaansa, helmikuuta 2005.

Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa puhemies! Minusta on mielenkiintoista, että ensimmäisessä käsittelyssä työministeri Tarja Filatov oli estynyt osallistumasta tähän istuntoon ja oli poissa eikä häntä nytkään näy. Arvostan kovasti työministeri Filatovia ja teen tästä kaksi vaihtoehtoista johtopäätöstä: Joko hänellä todella on jotain erittäin tärkeää syytä olla poissa näistä istunnoista, joissa hänen alaisuudessaan valmisteltua lakia käsitellään, tai sitten hän ei välttämättä myöskään pidä tätä lakiesitystä kovin onnistuneena. Olen taipuvainen uskomaan, että tämä jälkimmäinen selitys saattaa sinällään pitää paikkansakin. (Ed. E. Lahtela: Pitää kysyä itseltään!) — Ed. Lahtela, hyvin harva edustaja on tässä keskustelussa ylipäätänsä ymmärtänyt tätä lakiesitystä kovin paljon, ja näkisin itse, että sen syntyhistoria menee vuoteen 2001, jolloin kolmikantaneuvotteluissa ei ole ollut aivan selkeää käsitystä siitä, minkälainen työmarkkinatilanne Suomessa vallitsee, ja niin kuin myöskin työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on omassa mietinnössäänkin todennut, ei ollut mitään käsitystä siitä, miten paljon työvoiman käytössä siirryttäisiin nimenomaan vuokratyövoimaan.

Valiokunta on sinänsä tehnyt erittäin hyvän mietinnön. Harvoin näkee niin kriittistä mietintöä. Kun itse olen ainoana esittänyt valiokunnassa lakiesityksen hylkäämistä, olen kuitenkin erittäin tyytyväinen niihin ponsiin, jotka mietintöön sisältyvät, koska niistä kuitenkin voi lukea sen, että valiokunta ei ole kovin tyytyväinen tähän esitykseen ja näkee siinä selkeitä ongelmia.

Vuonna 2001 oli myöskin tilanne se, että nimenomaan SAK:n taholta oltiin tuomassa esiin tällaista huolta, että Suomeen ryntäisi noin 400 000 virolaista, suorastaan vyöryisi rajan ylitse silloin, kun Suomi tulee saamaan uuden naapurimaan, Viron, Euroopan unioniin. Nyt viime viikolla Viron suurlähettiläs, herra Maasikas lähetti kansanedustajille kirjeen, jossa hän viittasi tähän alkuperäiseen keskusteluun ja totesi, että itse asiassa virolaiseen työvoimaan kuuluu vain 585 000 ihmistä. Jo tästäkin voi ymmärtää sen, että silloin olisi pitänyt olla paljon enemmän itsekritiikkiä, kun tätä kampanjaa lähdettiin tiedotusvälineissä näyttävästi edistämään. On todettava se, että nyt SAK:n viimeiset selvitykset virolaisten haluista tulla Suomeen työhön osoittavat jo realistisempia lukuja — muistaakseni 84 000 henkeä on kiinnostunut — ja siinäkin kysymyksenasettelussa, joka oli annettu vastattavaksi, näkyy se, että ikään kuin luku on todennäköisesti suurempi kuin on todennäköisten halukkaiden määrä.

Tänään Ruotsin parlamentti, riksdagen, on käsitellyt Ruotsin hallituksen esitystä vastaavaksi siirtymäaikalaiksi. Ed. Braxin kanssa juuri saimme kuulla, että pääministeri Persson on saanut kylmää vettä niskaansa eduskunnastaan ja pidetään äärimmäisen epätodennäköisenä, että lakiesitys tulisi siellä valtiopäivillä hyväksytyksi. Mielestäni tämäkin on hyvä osoitus siitä, että myöskin naapurimaassamme Ruotsissa, joka sekin on hyvin lähellä Baltian maita, niin kuin tiedämme, ja yhteydet kyllä ovat olemassa siinä missä Suomeenkin, nähdään se, että tämä Ruotsissa nimenomaan aika viime hetkellä aloitettu lain laadinta perustui enemmänkin jonkinlaiseen luuloon kuin tietoon. Mielestäni meidän kannattaisi vielä tätä asiaa pohtia.

Pidän selvänä sitä, että tämä hallituksen esitys suuntaa mahdollisen tulevan työvoiman rajoitukset aivan väärään kohtaan. Luulen, että eduskunnassa aika moni on sitä mieltä, että aikanaan olisi pikemminkin pitänyt todeta, että palvelun tarjonnan muodossa ulkomailta tuleva työvoima tuo sen ongelman, että sitä on paljon vaikeampi valvoa. Kun suomalainen yritys perustaa haarakonttorin Tallinnaan ja värvää sinne Virosta rakennustyömiehiä tai siivoojia tai hotelli- ja ravintola-alan ihmisiä, nämähän voivat nyt 1.5. alkaen tulla aivan vapaasti Euroopan unioniin lähetettyjen työntekijöiden direktiivin nojalla Suomeen. Jos tämä olisi ollut vuonna 2001 selvillä, niin luulenpa, että hallitus olisi liittymissopimusneuvotteluissa ottanut vähän toisen linjan, mutta vieläkään ei olisi ollut liian myöhäistä.

Olen pahoillani siitä, että pääministeri Vanhasen koepallo — sellaiseksi se on tulkittava — ei saanut minkäänlaista vastakaikua. Se sai jonkin verran vastakaikua opposition puolelta, työnantajajärjestöistä, mutta varsinkin SAK pani voimakkaasti vastaan, kun pääministeri Vanhanen hyvin varovasti esitti, että tämän lain vaikutuksia pitäisi arvioida ja mahdollisesti sitten hyvinkin nopeasti päättää sen lyhentämisestä esimerkiksi yhteen vuoteen. Tämä on vähän samansuuntainen ajatus kuin ed. Holmlundin lausumaehdotuksessa. Katsoisin kuitenkin, että tällä nyt ei ole kovin suurta merkitystä tälle, että ainoa todellinen vaihtoehto olisi ollut se, että pääministeri Vanhanen olisi muodostanut siinä määrin vankan yhteisen mielipiteen hallituksen piirissä ja työmarkkinajärjestöjen keskuudessa, että se lakiesitys olisi yksinkertaisesti vedetty pois.

Niinpä nyt sitten ehdotan, kun näin ei ole tapahtunut, että ehdotus laiksi eräiden EU:n uusien jäsenmaiden kansalaisten ansiotyön edellytyksistä hylätään.

Anne Holmlund /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Ylä-Mononen totesi, että sitä viisautta ei ole löytynyt edellisiltä hallituksilta, ja olen siinä kyllä aivan samaa mieltä — ei hallituksilta eikä myöskään oppositiolta. Kyllähän tässä on vasta ihan viime aikoina todettu, mikä tulee olemaan tämä todellinen tilanne.

Ed. Ylä-Mononen totesi, että valiokunta tulee ottamaan kantaa ja myös eduskunta ensi syksynä koskien lähetettyjen työntekijöiden työsuhteiden ehtojen valvontaa koskevaa lainsäädäntöä. Mielestäni tämä ei kuitenkaan ole aivan sama asia, jota itse olen esittänyt, ja nämä kaksi eivät ole suoraan verrannollisia toisiinsa. Oikeastaan ainoa selkeä ajankohta, kuten sanoin, on tämä kaksi vuotta, ja mielestäni silloin ollaan liian pitkällä.

Sen verran työsuhteiden valvonnasta haluan vielä todeta, että toivon, että keskusta ei lähde ymppäämään mukaan tähän työmarkkinajärjestöjen itsenäistä kanneoikeutta, joka mielestäni on erittäin huolestuttava, vaan pitää kiinni siitä, että tätä ei siihen mukaan tule.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kannatan ed. Holmlundin tekemää esitystä siitä, että lain vaikuttavuutta seurattaisiin sen voimaantulosta asti ja sitten tästä vaikuttavuudesta tehtäisiin ja annettaisiin selvitys työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle.

On aivan totta, mitä ed. Ylä-Mononenkin totesi, että mehän joudumme palaamaan tähän lakiin syksyllä mutta aivan eri näkökulmasta, ja voi olla, että nimenomaan tätä vaikuttavuutta, ellei sitä ole erityisesti seurattu, ei siinä tule esiin emmekä välttämättä pysty siihen puuttumaan. Tämä keskustelu jo osoittaa sitä, miten tärkeästä asiasta on kysymys. Me kannamme vastuuta siitä, ja minä toivon, että työelämä- ja tasa-arvovaliokunta saisi kantaa sitä vastuuta myös sillä tavalla, että saisimme selvityksen ja siitä sitten mahdolliset toimenpiteet hallituksen kanssa yhdessä.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty varsin hyviä puheenvuoroja tästä asiasta niin edustajien Holmlund, Paajanen, Risikko kuin myöskin Hautala toimesta, enkä lähde tätä historiaa kertaamaan, vaikka seurasinkin tätä asiaa parlamentin ulkopuolelta. Kun työkseni opetin näitä Itä-Euroopan asioita, jossain määrin asiaa katson tuntevani. Silloinhan tilanne oli kuitenkin se, kun tämä päätös tehtiin, että kyllä täältä oikealta syrjältä jo siinä vaiheessa oltiin hyvin kriittisiä tälle siirtymäajalle mutta erityisesti SAK:n painostuksesta johtuen varsinkin SDP:n toimesta sitä asiaa vietiin eteenpäin. On erittäin hyvä, että keskustelu on nyt muuttunut siitä, kun aikaisemmin puhuttiin, että tämä laajenee kahdesta vuodesta ehkä seitsemään vuoteen ja tarkastellaan, pitääkö sitä pidentää. Nyt keskustelu on kääntynyt siihen päin, että sitä pitäisi lyhentää. Se on erinomainen asia, ja tämä ed. Holmlundin tekemä esitys vie sitä asiaa eteenpäin, mutta täytyy kyllä sanoa, että vielä enemmän veisi kyllä eteenpäin se ed. Hautalan tekemä esitys, että koko esitys hylättäisiin, joten siltä osalta tulen henkilökohtaisesti kannattamaan tämän esityksen hylkäämistä.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Kannatan ed. Heidi Hautalan tekemää tämän lain hylkäämisehdotusta.

Täällä muisteltiin, että tätä on käsitelty jo aikaisemmissa hallituksissa, joissa vihreätkin ovat olleet mukana. Silloin todellakin oli kyse, niin kuin äsken ed. Satonenkin muisteli, siitä, että tarjolla oli jopa seitsemän vuoden määräaikoja. Suomi silloin oli siinä joukossa, joka varasi mahdollisuuden määräaikoihin mutta puhui koko ajan, että jos määräaikoja ylipäätänsä otetaan, ne ovat näitä lyhyitä, korkeintaan kahta vuotta, ei seitsemää vuotta. Mutta missään vaiheessa ei vihreiden hallituksessaoloaikana sitouduttu siihen kahteen vaan ilmoitettiin, että tällä valintataulukolla Suomi joko ei halua siirtymäaikoja ollenkaan tai kannattaa lyhyitä, ja päätös tehdään nyt, eikä suinkaan mikään juna ole vielä mihinkään kulkenut. Olen tästä asiasta puhunut myös työministeri Filatovin kanssa ja tähän vastauksen saanut, että nyt tämä asia päätetään.

Miksi kahden vuoden siirtymäaika tässä ja nyt näyttää väärältä? Mielestäni painavin syy on se, että se on vastoin EU:n periaatteita, se on inhimillisesti katsoen uusien jäsenmaiden ihmisiä syvästi loukkaava, suorastaan nöyryyttävä, ja kaiken lisäksi sillä ei ole mitään niitä hyötyjä, joita ilmeisesti tämän siirtymäajan kannattajat uskovat saavansa juuri niistä syistä, jotka täällä ovat tänään tulleet jo moneen kertaan esille. Palveludirektiivin kautta tämä siirtymäaika vuotaa kuin seula. Suorastaan mitään todellisia ongelmia siinä, että voi tulla uusista jäsenmaista Suomeen töihin, ei ole. Ainoa ongelma on tällä hetkellä, että jos tullaan vuokratyövoimana, niin valvonta on selvästi vaikeampaa, jopa epätodennäköistä ja mahdotonta.

Sikäli tämmöinen vasemman laidan ja SAK:n taktiikka tässä on kerta kaikkiaan epäonnistunut. Toivottavasti joku korjaa, jos olen väärässä, mutta saamieni tietojen mukaan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokuntaan silloin, kun tätä vuokratyövoima-asiaa käsiteltiin, toimitettiin SAK:lta lyhyt kirje, että asiassa ei ole mitään huomautettavaa. Jos tämä pitää paikkansa, kuulostaa kyllä siltä, että se lobbaustaho, joka SAK:ssa näitä hommia tekee, on pahasti pihalla, ja toivoisin, että vastedes kansanedustajat uskaltaisivat ajatella itse niitä viestejä eivätkä usko, että kaikki, mikä tulee kolmikantapaperille painettuna, olisi loppuun asti mietittyä. Jokaisen täytyy ymmärtää, että ei voi olla loppuun asti mietittyä vaatia vähintään kahden vuoden siirtymäaikaa, mutta kannattaa sitä järjestelyä, että vuokratyöntekijöitä voi tulla mennen tullen ilman mitään valvontaa ja käytännössä todennäköisesti lähettäjämaan palkkaehdoilla työskentelemään.

Moraalisesti, paitsi että tämä on loukkaavaa, tämä on kyllä vastoin kaikkia niitä kantoja, joita Suomi EU:n tulevaisuuden suuressa kysymyksessä, EU:n perustuslaillisessa perussopimusasiassa, on kannattanut. Muun muassa ministeri Tuomioja on vaikka kuinka moneen kertaan ulko- ja turvallisuuspolitiikka-asioissa korostanut, että Suomen keskeinen pääperiaate kaikessa EU-politiikassa on, että ei saa muodostua eri leirejä, ei saa muodostua eriarvoisia joukkoja ja että Suomi kaikin keinoin yrittää tätä estää.

Nyt sitten kuitenkin halutaan siirtymäajalla osoittaa, että on kahden luokan EU-kansalaisia, on epäilyttävämpiä, on sellaisia kansalaisia, joita ei ole syytä päästää Suomeen Suomen lainsäädännön mukaisesti rehellisesti työskentelemään, vaan heitä ainakin kaksi vuotta täytyy toisaalta epäillä, toisaalta heitä voidaan juuri vuokratyövoimana kiertäen tuoda tänne todennäköisesti halvemmalla palkalla. Mielestäni tämä on kunniatonta, jos ajatellaan, mitä kaikkea nämä nyt EU:hun liittyvät kansat ovat kommunistidiktatuurin aikana joutuneet kestämään, mitä he viimeisen kymmenen vuoden aikana ovat omalle elämälleen ja maalleen tehneet: suuria ponnistuksia, hienoa työtä. Ja me palkitsemme sen merkkaamalla, että ainakin toistaiseksi me vielä epäilemme heitä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ei kai kukaan tässä todella usko sitä, että vaikka tämä siirtymäaika poistettaisiin, niin työnantajat eivät ostaisi sitä, mikä on edullisempaa. Jos lähetetyt työntekijät ovat edullisempia, niin totta kai he ostavat sen halvemman hinnan mukaan, jos sen palvelun tuottaminen ostettuna on edullisempaa. Sen takia tämä on aika naiivia keskustelua siinä mielessä, jotta tällä muka ratkaistaan se ongelma, kun siirtymäaika poistetaan. Eihän se pidä paikkaansa ollenkaan.

Jos joku on tilaamassa jotain, tarvitsee työvoimaa, hän kysyy tarjouksen Virosta, kysyy mistä hyvänsä liittyjämaasta tai vertaa, mitä se maksaa, jos palkkaa työntekijän. Todennäköisesti tämä ei ole vain tällainen maiden välinen juttu, vaan Suomessa kanssa koko ajan on siirrytty yhä enemmän ostopalveluihin. Siinä työpaikassa, missä itse olin, oli lähes kaikki ulkoistettu, kaikki ostetaan ostopalveluina, koska emofirman on sillä tavalla ensinnäkin helppo kilpailuttaa pikkufirmoja ja ei ole sidossuhteita sen enempää mihinkään suuntaan. On helppo pyytää uudet tarjoukset ja todeta, jotta homma on näin, ja vaihtaa porukkaa niikseen. Ei tule tulevan ajan eläkeoikeuksien maksua eikä mitään. Sen takia tämän siirtymäajan poistaminen ei tätä ongelmaa poista vaan kyse on siitä, jotta millä tavalla hoidetaan valvonta.

Jo ensimmäisen käsittelyn aikana puhuin tästä hommasta ja aion jatkaa tätä, koska nyt tämä EU:n palveludirektiivi on meillä täällä eduskunnassa useammassa valiokunnassa käsittelyssä ja asiantuntijoita on kuultu ja se saa nyt muodon, ja on osattava evästää sillä tavalla, jotta tämä valvontahommeli saataisiin toimimaan. Lähetetyt työntekijät tulevat olemaan jatkossakin tulevaisuutta, voitte olla varmoja siitä. Jotta valvonta toimisi aukottomasti näissä tapauksissa, niin vastaanottajamaan, jossa tehdään työ, ja lähettäjämaan, mistä nämä ihmiset ovat, viranomaisten yhteistyön pitää olla aukotonta siten, jotta se toimii heti ensimmäisestä päivästä lähtien ja on se tieto, että siellä ollaan työskentelemässä.

Ymmärrykseni mukaan, mitä tässä sain papereita ja siitä direktiivistä oikeaa tulkintaa, niin sehän lähtee siitä, jotta tämmöinen ajattelu on sinne rakennettu sisään. Siinä on se ongelmatiikka vielä, jotta siinä ei tarkkaan todeta tässä vaiheessa, miten tämä ilmoitusvelvollisuus toimii. Mutta sehän tarkoittaa, jotta siis molemmissa maissa, siellä, mistä lähtee se ihminen ja ostetaan palvelut, ja myös työntekomaassa viranomaistahot ja mahdollisesti ammattiyhdistysliike — riippuen maista tietysti, minkä tasoisia toimijoita on — ovat ajan tasalla, mitä näille ihmisille maksetaan ja millaisia ehtoja noudatetaan työssä. Tämä pitää saada ehdottomasti kuntoon, vaikka poistetaan kaikki siirtymäajat, joka tapauksessa. Ennuste on, niin kuin aikaisemmin totesin, jotta ostopalvelut tulevat lisääntymään ihan joka tilanteessa, niin Suomen sisällä kuin maiden välillä.

Sen takia voisin oikaista edellistä puhujaa: meillähän on semmoinen varauma, että on seitsemän vuotta tämä siirtymäaika. Nyt alussa vaan pannaan tämä kaksi vuotta. Sitten, jos voidaan osoittaa, että on vaikeuksia joillakin aloilla, voidaan ottaa lisää aikaa aina seitsemään vuoteen asti: kolme vuotta ja kaksi vuotta, ja jos on erityisiä vaikeuksia, vielä se kahden vuoden häntä sinne lisää. Tämä ei ole mitään rasismia, ei ole sitä, jotta tässä jollakin tavalla sorrettaisiin entisiä kommunisteja nyt hirveän paljon, kun ne ovat niin kurjissa oloissa olleet. Hirveän hellyyttävä puhe sinällään, joka ihan tipat veti silmään, mutta kyse ei ole siitä. Kyse on siitä, jotta tällä siirtymäajalla voidaan jopa estää rasismiajatuksia ja syrjintäajatuksia syntymästä Suomessa. Nimittäin, jos tänne hallitsematta laskettaisiin porukkaa ja meillä on omia työttömiä riittävästi jollakin alalla, se synnyttää vihan näitä muualta tulevia kohtaan. Minusta tässä tämä siirtymäaika on sen takia hyvin tarpeellinen, että tässä voidaan nyt hallita sitä tilannetta.

Lisäksi on saatava vielä kuntoon tämä valvontajärjestelmä, jolla nämä lähetetyt työntekijät ja näiden työehtojen valvonta saadaan toimimaan koko Euroopan unionin alueella. Tämä ei tarkoita pelkästään meitä, vaan tämä direktiivihän toivon mukaan saadaan voimaan unionissa mahdollisimman pikaisesti. Minä tosin tiedän sen totuuden, mikä on olemassa, että sitä ei saada niin hetkessä voimaan, koska tässä on vaalit välissä ja se menee mahdollisesti ei nyt vuotta mutta pitkästi yli puoli vuotta eteenpäin. Siinä on semmoista luppoaikaa olemassa. Sen takia on nyt tärkeätä, jotta Suomen viranomaiset Viron ja muiden lähimpien liittyjämaiden viranomaisten kanssa ovat yhteistyössä, että tämä saataisiin hallintaan, että ei tämmöistä työehtojen polkumyyntiä olisi olemassa tässä työmarkkinoilla. Sen takia minä näen hyvin tarpeellisena tämän siirtymäajan tässä.

Ed. Holmlundille tähän lausumaehdotukseen: Minä pidän sitä ihan täysin tarpeettomana. Nimittäin tässä esitetään, jotta työelämävaliokunnalle annetaan selvitys. Mehän saamme selvityksen sinä päivänä, kun pyydetään, taikka sillä viikolla varmaan. Työministeriö joutuu tekemään meille selvityksiä niin usein kuin tarvitaan ilman mitään tämmöisiä ihme lausumia, että eduskunnan pitää vielä erikseen tehdä ponsi. Tämä on oman työn aliarviointia valiokunnassa.

Tänä päivänä saatiin selvitys, kun pyysin aikanaan, että yhdistelmätuesta ja sen käytöstä tehdään selvitys, eikä siitä missään salissa äänestelty tai ponsia tehty. Tänään saatiin työelämävaliokunnassa selvitys ja sillä sipuli ilman mitään isompia kommervenkkejä. Tämä tuntuu hassulta. Ilmeisesti ed. Holmlund ei nyt valiokuntatyöskentelyn kuvioita ja omaa valtaansa ymmärrä, jos tässä pitää saliin tuoda äänestettäväksi tämmöinen juttu. Kun ottaa vaan esiin valiokunnassa, en usko, että kukaan panee hanttiin, jos nähdään aiheelliseksi tämmöisen selvityksen teko. Sen takia tämä on ihan aiheeton ponsi tässä.

Tuija Brax /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On rasismin torjunnan kannalta kyllä aivan mahdoton ajatus, että rasismia torjuttaisiin niin, että vasta sitten, kun viimeiselläkin suomalaisella on työpaikka, tänne voi tulla ulkomaalaisia. Se lähenee sitä ajatusta myös, että tänne ei saa tuoda ulkomaalaisia miehiä ennen kuin viimeiselläkin peräkammarin pojalla on vaimo. Sitä ennen ei saa tuoda ulkomaalaisia miehiä maahan.

Mutta vakavasti ottaen, jos näin ajatellaan, silloin kyllä lisätään suomalaista työttömyyttä ja heikennetään Suomen kilpailukykyä kestämättömällä tavalla, jos oikeasti ajatellaan, että nämä ovat toinen toistensa vaihtoehdot: että Suomeen houkutellaan osaavia ulkomaalaisia ihmisiä ja että Suomessa valitettavasti on hyvin paljon aika huonosti koulutettuja pitkäaikaistyöttömiä. Valitettavasti nämä eivät ole samaa työvoimaa. Meillä on kyllä lisää ja paljon työttömiä, jos tämmöinen ajattelu leviää vasemmalla entistä enemmän, että ulkomaalaisia työntekijöitä vastustetaan niin kauan kuin joku suomalainen on työtön.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiinnitin myös ed. Esa Lahtelan puheenvuorossa huomiota tähän hyvin erikoiseen rasismintorjuntalogiikkaan. SAK:n edustaja Matti Viialainen totesi eilen televisiossa tästä asiasta keskusteltaessa, että jos kissaluukku on auki, onko se argumentti sille, että meidän pitää avata koko ovi, tarkoittaen työntekijöitä, jotka tulevat joko näiden palvelufirmojen kautta tai tulisivat normaalisti EU:n vapaan liikkuvuuden sääntöjen mukaan. En nyt oikein tiedä, tapetaanko tässä sitten rasismilla rasismia vai mitä. Sen lisäksi on varmasti kaikille myös aivan selvää, että jos me saamme työllisyysasteemme nousemaan sitä kautta, että tänne tulee muualta työntekijöitä, niin kyllä se silloin edesauttaa meidän kasvuamme ja myös meidän omaa työllisyyttämme, kotimaista työllisyyttä. Kaikki sen varmasti tässä salissa ymmärtävät, jos eivät ole liiaksi sokaistuneita näistä rasismipohdinnoista.

Esa  Lahtela  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vihreät edustajat näköjään eivät ole sisäistäneet koko juttua, mikä tämä on. Kysehän on siitä, jotta nämä säännöt ovat alakohtaisia. Elikkä jos jollakin alalla tai alueella ei jonkin alan ihmisiä ole tarjolla, työlupiahan myönnetään, ja toivon mukaan äsken olisi pitänyt todetakin se, korostaa. Työlupakäytäntö pitää saada nopeaksi. Elikkä jos jossakin on puute kirvesmiehistä Suomen puolella, niin eikö niin paljon kirvesmiehiä tule Virosta kuin tarvitsee? Se menettelyhän meillä on olemassa. Mutta ulkomaalaisviha syntyy siitä, jos meillä on 5 000 kirvesmiestä jollakin alueella työttömänä ja annetaan virolaisten tulla sinne töihin; siitä syntyy se viha. (Välihuuto) — Kuvasin noin lainausmerkeissä. — Mutta työlupamenettelyhän on olemassa. Ei tässä mitään portteja panna eikä kissaluukkuja kiinni, jos joku näin ajattelee.

Heidi Hautala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siis tämä lakiesitys määrää, että edelleen Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaisilta vaadittaisiin Suomessa siirtymäajan työlupaa ja se voidaan myöntää vain, jos ei kohtuuajassa ole saatu palkattua suomalaisilta työmarkkinoilta työntekijää. Kyllä tämä on juuri sitä, mistä ed. Brax puhui: tässä loukataan erittäin vakavasti Euroopan unionin kansalaisen aivan perimmäisen laatuisia oikeuksia.

Varmasti ed. Esa Lahtelakin tietää, että kai niitä kirvesmiespalveluja sieltä Virosta voi kuitenkin tarjota vuokratyövoimana. Rakentaminenkin voi olla palvelua. Itse asiassa palveludirektiivissä, mistä te puhutte, ilmoitetaan, että se kattaa 80 prosenttia Euroopan unionin bruttokansantuotteesta, eli sieltä tulevat ne ongelmat. Niin kuin tässä ovat vihreät kollegat todenneet, siellä on työehtojen noudattamisen valvonta äärimmäisen paljon vaikeampaa.

Esa  Lahtela /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Hautalalle voisi todeta, että kyse on juuri siitä, että meidän pitää saada nyt se valvonta niiden lähetettyjen työntekijöiden osalta kuntoon. Nimenomaan se ei sillä hoidu, että on tämä siirtymäaika. Se tarkoittaa sitä, jotta se ei hoidu, vaikka siirtymäaika poistettaisiin, koska jos on edullisempaa tuoda vaikka Virosta ostettu kirvesmiespalvelu lähetettynä, niin työnantaja ostaa, totta kai, sen edullisemman vaihtoehdon ja silloin meidän pitää saada valvonta kuntoon. Nämä suhteet toimivat tässä Suomen ja Viron viranomaisten välillä, jotta voidaan valvoa, että suomalaisia työehtoja noudatetaan, jos tehdään Suomen puolella töitä. Tai sitten jos tehdään Virossa, suomalainen ihminen menee tekemään töitä, niin sehän tarkoittaa, jotta noudatetaan sitten siinä tapauksessa, koska ne ovat suomalaisia ihmisiä, vähintään suomalaisia työehtoja. Vähintäänhän siellä Virossa tarvitsisi maksaa vain virolaisten työehtojen mukaan, mutta teknisesti näin.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Ehkä on hieman syytä käydä tämän hallituksen esityksen historiaa lävitse, mitenkä kaiken kaikkiaan päädyttiin tilanteeseen, jossa nyt ehdotetaan kahden vuoden siirtymäaikaa uusista jäsenmaista tuleville työntekijöille.

Kun jäsenyysneuvotteluihin lähdettiin, niin tietysti lähtökohtana oli se, että meillä on EU:ssa neljä vapautta eli työvoiman, palveluitten, pääomien ja tavaroitten vapaa liikkuvuus. EU:n puitteissa laajasti lähdettiin siitä, että siirtymäaikoja tulee olla niin vähän kuin suinkin mahdollista ja niitten pitää olla niin lyhyitä kuin suinkin mahdollista. Se oli EU:n yleinen positio, johon Suomi yhtyi, ja me olimme hyvin tyytyväisiä. Oikeastaan vasta kun prosessissa oli päästy jonkin verran eteenpäin, niin Saksan ja Itävallan aloitteesta syntyi keskustelua siitä, että kyllähän EU:llakin on tässä intressejä, mekin tarvitsemme siirtymäaikoja, ja ne kohdistuivat erityisesti työvoiman ja palveluitten vapaaseen liikkuvuuteen.

Syntyi keskustelua, ja voi sanoa, että Saksan painostuksesta muut maat sitten loppujen lopuksi olivat valmiita siihen, että tehdään järjestelmä, jossa näitä siirtymäaikoja on, ja kyllä ratkaisuun varmaan jonkin verran myöskin vaikutti se, että jäsenyysneuvottelusta vastasi saksalainen komissaari Günter Verheugen, joka halusi myöskin ottaa Saksan näkökohdat tässä erityisesti huomioon. Keskustelussa saksalaisten kanssa hekin sanoivat, että tämä ei ole ehkä niin todellinen ongelma, mutta tämä on erittäin suuri poliittinen ongelma ja tätä poliittista ongelmaa täytyy torjua tavalla, joka ei sovellu kovin hyvin EU:n perusperiaatteisiin.

Näin ollen käytiin neuvotteluja EU:n puitteissa, jolloin tosiaan lähdettiin siitä, että ne maat, jotka haluavat käyttää siirtymäaikoja, voivat käyttää kahden vuoden siirtymäaikaa, sen jälkeen vielä kolme vuotta, ja jos aivan erityisiä ongelmia esiintyy, niin sen jälkeen vielä kaksi vuotta. Niinkin pitkälle kuin seitsemään vuoteen sitten mentiin, ja tässä oli Saksan huoli, ja haluttiin sitten tulla vastaan. Alkuvaiheessa hyvin moni EU-maa ilmoitti, että ne eivät tule siirtymäaikoja käyttämään, koska ajatuksena oli se, että näitä EU:n perusperiaatteita halutaan yleiseurooppalaisesti varsin kattavasti noudattaa.

Mitä Suomeen tulee, niin tästä asiasta ulkoministeriössä oli suhteellisen selkeä käsitys. Allekirjoittanut oli ministeri, joka vastasi näistä jäsenyysneuvotteluista, ja lähtökohta oli se, että Suomi ei kannata tämmöisiä siirtymäaikoja ja meillä niihin erityistä tarvetta ei ole. Tilanne kuitenkin muuttui sen jälkeen, kun SAK julkisti kohututkimuksensa, että satojatuhansia virolaisia on tulossa Suomeen töihin, ja SAK alkoi melkoisen kattavan lobbauskampanjan tässä asiassa. Kun asia oli politisoitunut ja sillä oli keskeinen työmarkkinapoliittinen merkitys, niin siinä vaiheessa katsottiin, että vaikka ministeri oli käynyt neuvotteluja SAK:n kanssa ja oli yritetty löytää ratkaisuja, mutta neuvotteluissa ei kovin pitkälle ollut päästy eteenpäin, niin pyritään saamaan ratkaisu Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton ja SAK:n välillä. He pääsivätkin sitten yhteiseen julistukseen, joka oli kyllä äärimmäisen epäselvä, avoin, mutta siitä voitiin lukea kuitenkin se, että työnantajat olivat valmiita hyväksymään sen, että Suomessa siirrytään kahden vuoden siirtymäaikaan.

Tämän jälkeen asiaa sitten käsiteltiin myöskin poliittisella tasolla, ja siinä yhteydessä eräitten sosialidemokraattien toimesta, muun muassa nykyisen tasavallan presidentin toimesta, ilmoitettiin, että seitsemän vuotta voisi olla suhteellisen hyvä siirtymäaika, ja siihen aikaan näitten pitkien siirtymäaikojen kannalla oli myöskin hyvin voimakkaasti ulkoministeri Erkki Tuomioja. Kuitenkin tässä ehkä täytyy sanoa, että siinä yhteydessä käytiin myöskin SDP:n puheenjohtajakampanjaa ja tietysti tämä saattoi vaikuttaa jossain määrin ulkoministerin kannanottoihin tässä kysymyksessä.

Asia ratkaistiin sitten viime kädessä EU:n ministerivaliokunnassa, ja kun pohjana oli työmarkkinajärjestöjen yhteinen käsitys, niin lopputulema oli se, että kahden vuoden siirtymäaika meilläkin otetaan käyttöön. Sen jälkeen itse ministerivaliokunnassa oikeastaan keskusteltiin siitä, onko se vain se kaksi vuotta ja sen jälkeen ei enää siirtymäaikoja vai onko mahdollisuus siirtymäaikoihin, ja lopputulema oli sitten sellainen kompromissi, että jos meillä nyt nähdään erityisiä vaikeuksia kahden vuoden päättyessä, niin silloin niitä voitaisiin kuitenkin ehkä jatkaa, mutta päätös tehdään siinä tilanteessa sitten erikseen. Tavallaan se näkyy siinä ponnessa, joka on tarkoitus täällä sitten hyväksyä ja jonka mukaan eduskunnalle annettaisiin erityinen selonteko, jossa arvioidaan tilannetta.

Täytyy sanoa, että kaiken kaikkiaan tämä järjestelmä on aika onneton, koska silloin jo, kun näitä neuvotteluja käytiin, jokainen tiesi, että mitä palveluihin tulee, tältä osinhan vain Saksa ja Itävalta saivat poikkeussäännöksiä ja me emme niitä erityisesti pyytäneet, koska katsottiin, että tarvetta ei ole, ja meidän linjamme oli se, että niin vähän poikkeuksia ja siirtymäsäännöksiä kuin suinkin mahdollista. Mikä nyt tilanne on? Tännehän voidaan tarjota Virosta palveluita virolaisilla hinnoilla ja niin, että verot maksetaan Viroon ja myöskin valvonta pääasiassa tapahtuu Viron puolella. Tietysti voi kysyä, onko tämä parempi kuin se, että henkilö tulee tänne valvottuihin olosuhteisiin suomalaisen työnantajan palvelukseen.

Toinen seikka, jota korostettiin, esimerkiksi muistan itse korostaneeni käymissäni neuvotteluissa itävaltalaisten ja saksalaisten kanssa, ja joka on tosiasia nimenomaan erityisesti tänä päivänä, on se, että meillä on huomattavan paljon pimeätä työvoimaa uusista jäsenmaista, tosin kyllä muistakin jäsenmaista, joka työskentelee nykyisissä jäsenmaissa. Jos meillä on järjestelmä, että meille laillisesti voi tulla töihin, tässä tilanteessa pimeän työvoiman määrä olennaisesti vähenee, mutta jos työlupakäytäntöä edelleen tarvitaan, se saattaa johtaa siihen, että jos työvoiman vuokraus ei ole tarkoituksenmukainen vaihtoehto, niin työtä tehdään pimeästi. Se on ehkä työntekijän kannalta se kaikkein huonoin vaihtoehto.

Ehkä tässä täytyy vielä lisätä tätä piinaa. Nimittäin keskustelussa se ei ole tähän mennessä ollut vielä millään tavalla esillä, mutta jokainen asiaa tunteva tietää sen, että yritystoiminnallahan ei ole mitään esteitä. Eli jos meillä on virolainen yrittäjä, esimerkiksi siivooja, jolla on virolainen LY-tunnus, hän vain tulee Suomeen ja tekee yrittäjänä täällä Suomessa töitä. Ei mitään kontrollia.

Tämä on EU-sääntöjen mukaista, ja sitä me emme voi estää. Voidaan kysyä, mikä se ero sitten siihen työsuhteeseen oikeastaan on. Ja meillä on oikeastaan Ruotsista nyt esimerkki. Ruotsissa hovioikeus totesi, että jos oli latvialainen siivooja, joka oli tullut Ruotsiin ja teki töitä useammalle perheelle, niin se oli sallittua ja perheitten ei edes tarvinnut maksaa veroa siitä, vaan työntekijän itsensä piti maksaa veroja. Tässä tapauksessa verotus saattaa tapahtua kyseisessä uudessa jäsenmaassa, ja voi sanoa, että verokontrolli tältä osin varmaan kovin hyvin ei kaiken kaikkiaan toimi. Nyt rakennetaan tämmöistä suojamuuria, joka millään tavalla ei tule toimimaan, tulee aiheuttamaan erittäin suuria vääristymiä koko järjestelmän toimintaan ja ehdottomasti heikentää työntekijöitten asemaa. Tietysti voidaan kysyä, tämäkö on se, mitä halutaan.

Tässä yhteydessä voidaan todeta, että on tehty poliittinen kompromissi, jossa itsekin olen ollut osallisena, mutta täytyy tunnustaa, että nämä ovat varmaan niitä huonoimpia poliittisia kompromisseja, mitä elämäni aikana koskaan olen tehnyt, koska siinä ovat häviäjät suomalaiset, mutta myöskin, täytyy sanoa, Suomen maine ja ulkomaiset työntekijät. Täytyy sanoa, että jos otetaan näitä uusia jäsenmaita, niin se, mitä siellä kansalaiset toivoivat jäsenyydeltä, oli, että voi mennä työskentelemään toiseen jäsenmaahan. Ja nyt kun se estetään, niin voidaan sanoa, että me teemme työtä, jolla EU:n legitimiteettiä, EU:n uskottavuutta, selvästi heikennetään. Tässä suhteessa tätä laskua tullaan valitettavasti suhteellisen pitkään myöskin tulevaisuudessa maksamaan.

Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että toivottavasti tästä virheestä nyt ainakin otetaan jotakin oppia, jos tämä laki ylipäätänsä säädetään. Jos on mahdollista luopua tästä sääntelystä nopeammin kuin alle kahdessa vuodessa, niin on toivottavaa, että se voitaisiin myöskin tehdä.

Lopuksi haluan vain kysyä: jos joku haluaa tulla tänne tekemään töitä ja kasvattamaan Suomen kansantaloutta, niin mitä väärää siinä on?

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Euroopan unioni on laajentunut monta kertaa, ja lähes poikkeuksetta on erilaisia siirtymäsäännöksiä otettu käyttöön. Kun Suomi liittyi unioniin 95, niin Suomi vaati maatalouteen siirtymäsäännöksen sillä lailla — tai sai sitten loppujen lopuksi — että me saimme rakentaa kotimaisen tukipaketin, mikä on vieras ajattelu, kotimainen elinkeinotuki, unionin järjestelmään nähden. Samalla lailla me saimme kahdeksan vuoden siirtymäajan alkoholin tuontirajoituksiin, kun liityimme unioniin. Vasta nyt tämän vuoden alussa purettiin nämä yksityishenkilön tuontirajoitukset.

Tämä on se normaali periaate, että kun unioniin tulee uusia maita, joissa jotkin asiat ovat hyvin eri tavalla kuin unionin aikaisemmissa jäsenmaissa, niin järjestetään ne tällä lailla, että romahdus tai muutos ei ole kerralla liian suuri. Tämä on aivan järkevää. Tietysti olisi ollut varmasti erityisen järkevää, että nämä uudet itäisen Keski-Euroopan maat olisi otettu Eta-sopimuksen tyyppisen järjestelyn kautta unionin jäseniksi eikä kerralla poliittisella päätöksellä, koska nämä maat eivät ole monessakaan mielessä niin sanotusti EU-kunnossa. Ja kun näin tilanne on ja nyt on päätös tehty, että ne tulevat unioniin, ja täälläkin menivät ilman keskustelua nuo liittymissopimukset viime syksynä läpi, tuskin kukaan niitä edes luki, niin ollaan tässä tilanteessa, että nyt unioni laajenee.

Se valtava kuilu, joka edelleen on muun muassa Baltian maiden ja Suomen palkkatason ja elintason välillä, on syytä ottaa huomioon. Suuri virhe vaan oli Lipposen hallitukselta se, että se ei valvonut tätä asiaa kunnolla, ei hoitanut asiaa niin kuin esimerkiksi Saksa ja Itävalta, että tämä vuokratyövoima olisi otettu myös tähän mukaan. Se olisi voitu liittymissopimuksissa ottaa ihan samalla tavalla kuin olisi voitu ottaa tämä verokilpailu, johon pääministeri Persson on nyt herännyt. Vanhat EU-maat tukevat valtavilla summilla uusia jäsenmaita, jotka pitävät niillä rahoilla sitten oman verotuksensa mahdottoman alhaalla ja näin aiheuttavat epätervettä verokilpailua. Se on vieras periaate unionin perusperiaatteisiin nähden.

Herra puhemies! Meillä on nyt siis mahdollisuus joko antaa vappuna tapahtua sen, mitä luonnonlakien mukaan tapahtuisi, eli että jäsenmaat tulevat ja rajat avautuvat kaikille neljälle unionin vapaudelle. Toinen mahdollisuus on se, että me rajoitamme tätä työvoimaa, joka tulee suomalaisten yritysten palvelukseen. Sitä hallitus esittää kahden vuoden ajaksi toteutettavaksi tällä erää ja sitten jatkosta, mitä tehdään, päätetään joko aikaisemmin tai kun saadaan kokemuksia. Suuri ongelma on, myönnän sen, tämä vuokratyövoimakysymys. Voi olla, että se murentaa ja romuttaa ja tuhoaa tämän koko hyvän tavoitteen, mutta nyt meidän on viisasta minun nähdäkseni tehdä niin kuin hallitus esittää ja niin kuin mietinnössä on todettu. Myös sen lausumissa on ihan viisaita ajatuksia.

Toteankin, että tämä ed. Holmlundin lausumaehdotus on aivan turha. Sillä ei ole mitään merkitystä. Ne asiat on valiokunnan mietinnössä paremmin sanottu kuin tässä, ja todellakin, niin kuin ed. Esa Lahtela totesi, valiokuntahan voi aina pyytää selvityksiä ja hallituksen ja ministerin on pakko ne tuoda annetussa määräajassa. Näinhän tapahtuu jatkuvasti. Kokoomukselta on tässä asiassa pallo hukassa, ja nyt sitten yritetään hoitaa asiaa jotenkin kohtuudella satamaan, mutta eihän tämä näin onnistu. Nyt näyttää siltä, että kokoomus on sitten yön yli nukuttuaan päättänyt tukea vihreitten hylkäysesitystä. Se on tietysti selkeä malli, eivät tämmöiset ponnet ole mistään kotoisin tällä lailla muotoiltuina varsinkaan. Mietinnössä on samat asiat.

Herra puhemies! Meillä on tämä työlupamenettely, jolla voidaan hoitaa toivottavasti aika kohtuullisessa ajassa niille aloille ja niille alueille tässä maassa työvoimaa, ulkomaista työvoimaa, EU-alueen työvoimaa, missä on perusteltu tarve. Tätä menettelyä pitää nyt käyttää sillä lailla, että suomalaiset yritykset saavat työvoimaa, jos sitä ei kerran Suomesta löydy. Meillä on toki 242 000 työtöntä tässä maassa tänä päivänä eilisen tilaston mukaan, eli kyllä meillä työvoimaakin on, mutta se on väärässä paikassa ja sillä ei ole ehkä välttämättä koulutusta, ja voi olla, että joillakin ei ole kauheasti työhalujakaan.

Mutta täytyy hoitaa näitä omia ongelmia siirtymäkauden aikana ja pyrkiä työllistämään suomalaisia, ja tässä ei ole mitään rasismia vähimmässäkään määrin. Minä hämmästelen, että sivistyneet ihmiset täällä puhuvat tämän lain käsittelyn yhteydessä jostakin rasismista. Tämä on normaalia siirtymäaikojen käyttämistä, mitä kaikki unionimaat Irlantia ehkä lukuun ottamatta käyttävät. Se on viisasta, koska on tämä valtava elintaso- ja palkkakuilu näiden uusien ja vanhojen maiden välillä. Kerralla ei voida todellakaan edetä.

Herra puhemies! Täällä on viitattu myös palveludirektiiviin. Ensinnäkin totean teille, ed. Brax, että palveludirektiivi on vasta komission esityksenä käsittelyssä ja tänään suuri valiokunta sai ensimmäisiä asiantuntijalausuntoja siitä ehdotuksesta, joka on tulossa käsittelyyn. U-kirjelmä eduskuntaan tulee vapun jälkeen. Kun vielä kuulemme muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön ja oikeusministeriön lausunnot tästä, tämä on niin pielessä monelta osin, että menee varmasti kaksi vuotta, voi mennä neljä vuotta, ennen kuin palveludirektiivi saadaan, jos se aiotaan Suomen etujen ja mallien mukaan toteuttaa, ennen kuin tämä tulee päätökseen. Eli palveludirektiivillä ja tällä nyt käsittelyssä olevalla asialla ei ole mitään tekemistä keskenään.

Palveludirektiivissä on, se tulkoon tässä sanottua, tämä erittäin hankala alkuperämaaperiaate, ja siitä tulevat ne suuret vaikeudet olemaan jatkossa, mutta se ei ole tämän hetken ongelma.

Tämän hetken ongelma on direktiivi 96/71/EY eli lähetettyjen työntekijöiden asemaa koskeva direktiivi. Se on se, mikä on meillä ongelmana. Heihin sovelletaan tuon perusteella sen maan säännöksiä, josta he tulevat, ja meillä silloin tämä järjestelmä ehkä juuri vuokratyövoiman osalta laukeaa hyvin pahalla tavalla. Kun tämä uhka on päällä, jonka Lipposen hallitus todellakin laiminlöi hoitaa — mikä on häpeällistä työväenpuolueille, molemmat olivat mukana hallituksessa, ettei hallitus tätä hoitanut, vaikka Saksa ja Itävalta hoitivat — kun tämä on auki, niin tämä saattaa olla se tekijä, joka vaatii sitä, että me jo syksyllä tämän lain kumoamme, jota nyt ollaan säätämässä.

Herra puhemies! Turhia lausumia ei tarvita ja toisaalta nyt on kuitenkin parempi edetä niin, että vaikka se kissaluukku on auki, niin ei pureta koko seinää sen takia. Voi olla, että se joudutaan purkamaan pian, mutta kun takaisinpäin ottamisen mahdollisuuksia näissä asioissa ei yleensä ole, nyt on syytä edetä viisaasti askel askeleelta, niin kuin tässä todetaan, vaikka sitten lopulta voi olla, että todetaan, että Lipposen hallitus teki Suomen työväestölle erittäin huonon palveluksen. Näin todennäköisesti tulee osoittautumaan lähiaikoina, niin kuin kävi alkoholipolitiikan osalta ja tämän verokilpailun sallimisen osalta, eli laiminlyönnit olivat kyllä todella vakavia edellisen hallituksen osalta.

Juhani Sjöblom /kok:

Arvoisa puhemies! Minusta koko laki on hylättävä, koska rajaamisen kielteiset vaikutukset ovat suuremmat kuin hyödyt. Siis kannatan lain hylkäämistä.

Työvoiman liikkuminen pääosin työvoiman vuokravälittäjien kautta ei voi olla työntekijöiden etu eikä Suomen etu. Samoin tämä siirtymäaika on vastoin unionin perusperiaatteita ja tavoitteita eikä tue millään tavoin EU:n kilpailukykyä.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Tähän alkuun haluaisin todeta, että pidän sitä äärimmäisen tärkeänä, että Suomessa työtä tekevät ihmiset noudattavat suomalaisia työehtoja ja myös saavat suomalaisten työehtojen mukaista palkkaa, että sinänsä tämä valvonta näissä kysymyksissä on mielestäni tärkeää, mutta se on tärkeää myös suomalaisten työntekijöiden kannalta.

En ole pitänyt tässä keskustelussa siitä sävystä, että koko ajan keskitytään vain ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen valvontaan, kun tiedetään aivan hyvin, että myös kotimaisten työntekijöiden ja yritysten osalta harmaa talous on ongelma. Eli mielellään, jos puhutaan valvonnasta, niin puhutaan sitten työehtojen valvonnasta eikä siinä tarvitse eritellä ulkomaisia tai suomalaisia työntekijöitä.

Sitten, arvoisa puhemies, haluaisin ottaa esiin muutaman sellaisen seikan, minkä takia olisi meidän etumme, että me emme säätäisi tätä siirtymäaikaa, ja olen samaa mieltä kuin ed. Hautala, että tämä laki olisi hyvä hylätä.

Tässä tapauksessa, kun useat EU-maat ovat ottaneet näitä siirtymäaikajärjestelyjä käyttöönsä, olisi Suomelle tietynlainen kilpailuvaltti, että meillä tätä siirtymäaikaa ei olisi. Jos tuntee ollenkaan nyky-Viron tilannetta, tietää hyvin, että koko työvoiman koko ei ole kovinkaan suuri, kuten tässä salissa on jo todettu. Sen lisäksi siellä ihmiset, jotka ajattelevat menevänsä töihin jonnekin ulkomaille, ajattelevat enemmänkin menevänsä töihin Keski-Eurooppaan kuin Suomeen, joten tämä siirtymäajan puuttuminen Suomesta voisi ehkä tuoda meille joitakin työntekijöitä, joita meidän kansantaloutemme kaipaisi.

Tämän lisäksi kiinnittäisin huomiota sellaiseen seikkaan, jota en ole nähnyt paljon käsiteltävän tässä yhteydessä. Usein puhutaan verokilpailusta Suomen ja Viron välillä, mutta on hyvä huomata se, että itse asiassa näissä ammateissa, joita monet virolaiset täällä tulevat harjoittamaan, palkat ovat hyvin pieniä, alle SAK:n jäsenistön keskipalkan, ja näissä palkoissa Suomen palkkaverotus on matalampi kuin Viron palkkaverotus. (Puhemies koputtaa)

Arvoisa puhemies! Eli jatkan Suomen ja Viron palkkaverotuksen eroista. Tässä tapauksessa olisi selkeästi Suomen etu ja olisi myös näiden ihmisten intressissä, että he sen sijaan, että olisivat näiden vuokratyövoimafirmojen palkkalistoilla ja maksavat veronsa Viroon, tulisivat Suomeen normaaliin työsuhteeseen ja myös maksaisivat Suomeen veronsa, koska he maksaisivat palkastaan huomattavasti alhaisempaa veroa kuin Virossa maksetaan. Virossahan tasavero on 26 prosenttia, siihen tulee 3 prosenttiyksikköä päälle sosiaaliturvamaksuja, joita verosta ei saa vähentää, eli 29 prosenttia on sellainen summa, että matalissa palkoissa meillä tosiaankin maksetaan vähemmän.

Tälläkin tavalla olisi meidän etumme, että voisimme jo näiden kahden ensimmäisen vuoden aikana saada tänne ihmisiä normaaleihin työsuhteisiin, saamaan suomalaisia palkkoja ja noudattamaan suomalaisia työehtoja. Tämä sen lisäksi, että sinänsä olen samaa mieltä kuin ed. Brax siitä, että kun nämä maat kerran liittyvät Euroopan unioniin ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus on Euroopan unionin tärkeä peruspilari, niin totta kai meidän tulisi sitä noudattaa.

Ehkä vielä muutama huomio tästä keskustelusta, jota on käyty. Nimenomaan tietenkin tämä keskustelu on kiertynyt kyllä Suomen ja Viron eroihin, mutta täällä mielestäni ei ole myöskään aivan tarkkoja käsityksiä siitä, minkälainen yhteiskunta nyky-Viro on. Meillä on ehkä käyty osittain julkisuudessa liiankin paisuttelevaa keskustelua esimerkiksi Viron verojärjestelmästä. Viron kokonaisveroaste on 35 prosenttia, joka on sama kuin esimerkiksi Espanjan ja liikuskelee ehkä Oecd-maiden keskiarvon tienoilla. Huolimatta siitä, että Virossa yritysten voitoista maksettava vero on nolla, niin osingoista toisaalta maksetaan 26 prosenttia. Ei se kovin paljon eroa meidän järjestelmästämme, jossa osingoista ei ole maksettu mitään ja voitosta maksetaan 29 prosenttia.

Toisaalta Viron talous on kasvanut, veroaste on tasaisesti noussut talouskasvun myötä, niin kuin yleensä tapahtuu. Myös Virossa jatkuvasti sekä verohallinto on tehostanut toimintaansa että palkoista, jotka muuten Virossa nousevat hyvin nopeasti tällä hetkellä, mikä on tietenkin luonnollista kasvavassa taloudessa, jossa työvoimaa on vähän, myös ne palkat, jotka ovat jossain vaiheessa itsenäistymisen jälkeen olleet harmaan talouden piirissä, ovat tulleet verojärjestelmän piiriin. Eli ehkä kun tässä keskustelussa puhumme valtaisista elintasoeroista, niin kyllä palkkaa ansaitsevilla työntekijöillä Tallinnassa, jos otetaan Viron kustannustaso huomioon, ei se elintasoero ole sellainen, että kysymys olisi jostain aivan mielettömästä.

Tämän keskustelun kuluessa ed. Ylä-Mononen mielestäni totesi ihan hyvin, että tässä on riskejä, että tämä ratkaisu, mikä nyt on tehty, ei ole suomalaisen työelämän eikä suomalaisen työllisyyden kannalta välttämättä paras mahdollinen. Kyllä se on mielestäni jo aika paljon sanottu hallituspuolueen edustajalta, joka on ollut valiokunnassa käsittelemässä tätä asiaa. Eli kannatan lämpimästi ed. Hautalan hylkäysehdotusta.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Onhan se hyvä, että vihreitä edustajia ei ole täällä salissa niin paljon kuin koko eduskunnassa. Nimittäin Suomen työttömillä olisi varmaan aika kurjat olosuhteet, jos vihreitä olisi tosi paljon.

Mutta pyysin puheenvuoron oikeastaan ed. Sjöblomin puheenvuoron johdosta, koska toivon mukaan ed. Sjöblomin ajattelu menisi nyt kokoomuksessa perille, kun siellä on paljon yrittäjiä. Kun hän totesi tämän ostopalvelupuolen niin kurjana juttuna, niin sitä ei pitäisi käyttää, koska minä tiedän niin paljon firmoja, missä on siirrytty lähes poikkeuksetta ostopalveluihin, on sanottu oma porukka irti ja ostetaan ulkopuolelta nämä palvelut. Sen takia toivoisi, kun teillä on nimittäin valtaa yrityspuolella yllättävän paljon ja hyvät suhteet, että viette eteenpäin ihmeessä tätä ajattelua, että ostopalveluita ei niin paljon käytettäisi, vaan otetaan oikeita työntekijöitä, suomalaisia ihmisiä töihin sinne firmoihin ja vakituisia työsuhteita. Tämä on hyvä viesti minusta. Toivon mukaan se toteutuu.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Ei yleensä pitäisi lähteä väittelemään ed. Esa Lahtelan kanssa asioista, mutta työttömyydestä on pakko sanoa, että SDP:n hallituskausilla työttömyys sen kun vain pahenee. Sitä ei ole pystytty alkuunkaan lupausten mukaisesti hoitamaan keskeisesti siksi, että Suomeen ei ole hankittu riittävän kilpailukykyistä työvoimaa ja suomalaista työtä verotetaan liikaa. Siinä vihreät ja SDP ovat eri mieltä, me verottaisimme muita asioita kuin työtä. Se, että suomalaisen työn hintaan globaalissa kilpailussa lisätään niin korkea työn verotus, lisää suomalaisten työttömyyttä, ja se on nimenomaan SDP:n ja vasemmiston syytä.

Juhani Sjöblom /kok:

Arvoisa puhemies! Ilmeisesti ed. Lahtela ei kuunnellut, mikä se viesti oli. Työvoiman liikkuminen tai siirtyminen pelkästään työvoiman välittäjien käsiin ei voi olla työntekijän etu eikä Suomen etu.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti ed. Braxille sen verran voisi todeta, jotta joka tapauksessa, jos pidetään tämän tasoinen palveluvarustus Suomessa ja hyvinvointiyhteiskuntamalli, niin me joudumme keräämään veroja, se on ihan selvä tapaus. Sillä konstilla, jotta laitetaan energiaveroihin lisää, ei kyllä köyhemmän ihmisen asemaa eikä kilpailukykyä yhtään ainakaan paranneta. Nimittäin joka tapauksessa pitää maksaa, jos energia maksaa enemmän, niin sitten pitää maksaa enemmän palkkaa, se systeemi ei muuten vaan toimi. Ei kannata ajaa autolla pitkän matkan päästä töihin, kun bensa maksaa enemmän, tai kun joudumme lämmittämään, me emme elä semmoisessa maassa, missä tulisi talviaikana ilman lämmitystä toimeen, tämä pimeä aika pitää polttaa valoja ja tämmöistä. Sen takia se yhtälö ei vaan toimi. Se olisi jo toteutettu, ed. Brax, jos teidän vihreä mallinne toimisi Suomessa.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Tuo ed. Braxin malli kyllä johtaisi Suomen sellaiseen banaanivaltiomalliin, että täällä olisivat köyhät kaduilla, mihin tälläkin mallilla kyllä joudutaan, koska nämä EU-säädökset eivät sovellu meidän malliin pätkääkään. Nämä ovat keskieurooppalaiseen järjestelmään luodut nämä systeemit, jotka nyt muun muassa tämän palveludirektiivin kautta vyöryvät ja valtaavat Suomen ja Pohjoismaat. Meidän valitettavasti korkeaan veroasteeseen perustuva hyvinvointiyhteiskuntamalli, jossa pidetään ihmisistä huolta, on nyt tiensä päässä. On todella ikävä tilanne, että nyt sitten huudetaan avuksi vierasta työvoimaa samalla, kun hylätään oma työvoima, jolta vain leikataan etuuksia leikkaamisen jälkeen, niin kuin tapahtui vahvan talouskasvun aikana vihreittenkin ollessa hallituksessa. Tämä on EU-politiikan konkurssin alkua tällä hetkellä tämä kehitys. Poliittisia päätöksiä tehdään käytännön asioista, eikä niitä saada sitten yhteen sopimaan. Tästä ei hyvää seuraa, mutta se on nyt valittu tie ja tällä mennään, kunnes katastrofin kautta kuljetaan uuteen alkuun.

Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa puhemies! Nyt tässä on niin monella edustajalla kuulolaitteessa vikaa, että en enää lähde tähän keskusteluun mukaan.

Sanon kuitenkin ed. Kankaanniemen edelliseen varsinaiseen puheenvuoroon sen, että kyllä tällä nyt käsitteillä olevalla hallituksen esityksellä on jotain tekemistä Euroopan unionin sisämarkkinakehityksen ja siihen suunnitellun uuden palveludirektiivin kanssa, koska nämä yhteenlaskien tulevat vaikuttamaan sillä tavalla, että yhä suurempi osa ihmisen työstä määritellään palveluksi, tavallaan hyödykkeeksi, jota siirretään sisämarkkinoilla kuin tavaraa, ja sen säätely käy yhä vaikeammaksi. Sillä tavalla voidaan muuttaa työelämää aika vallankumouksellisella tavalla ilman, että poliittisesti itse asiassa lainkaan osallistutaan tähän päätöksentekoon. Minusta tämä on nyt semmoinen asia, joka pitäisi tiedostaa, ja senpä takia työelämä- ja tasa-arvoasiainvaliokunta onkin esittänyt yhdessä ponnessaan, että hallitus jossain vaiheessa laatii tämmöisen laajan selonteon, joka käsittelee vuokratyövoiman, palvelun muodossa tulevan työvoiman, ongelmia ja sitä, miten se muuttaa työelämää. Tämä on sitten iso tehtävä, mikä meillä on edessä. Mutta nyt, jos johdonmukaisesti haluttaisiin edistää tervettä työvoiman käyttöä ja työllistymistä, silloin tämä esitys pitäisi hylätä, koska se tulee johtamaan vain ojasta allikkoon.