Elisabeth Nauclér /r:

Ärade herr talman! Lagförslaget går ut på att bestämmelserna om statens ställning som arbetsgivare ändras för den civilpersonal som skickas utomlands. Hittills har inrikesministeriet varit arbetsgivare, men i fortsättningen ska ansvaret övertas av Krishanteringscentret vid Räddningsinstitutet i Kuopio.

Centret ska liksom hittills handha utbildningen i krishantering för civilpersonal. Genom att nu också få ansvaret för rekryteringen av personalen kommer räddningsinstitutet att ansvara för de operativa uppgifter som anknyter till den nationella beredskapen. Denna nyordning är välkommen. Institutet i Kuopio har fått en bra start och det är viktigt att det utvecklas och får ett helhetsansvar. Styrningen av och tillsynen över den nationella beredskapen kvarstår dock på inrikesministeriet.

Med tanke på utrikes- och säkerhetspolitiken ska utrikesministeriet även i fortsättningen företräda staten som arbetsgivare. När koordineringen mellan inrikesministeriet, utrikesministeriet och institutet varit uppe till diskussion i utrikesutskottet har alla berörda intygat att koordineringen fungerar mycket väl mellan de olika parterna, men det är enligt min åsikt inte tillräckligt.

Om Finland ska fortsätta på den inslagna vägen som internationellt erkänd krishanterare, konfliktlösare och förhandlare runt om i världen så krävs det också att institutets verksamhet följer det utrikespolitiska engagemanget och linjedragningen. Det praktiska engagemanget måste ha en klar koppling till de ändamål och områden som Finland valt att prioritera. Med andra ord måste arbetet följa landets utrikespolitiska linje.

Att gå så långt som att föreslå att institutet borde höra till utrikesministeriet vill jag i det här skedet inte göra, men det är viktigt att det klart uttalas från riksdagens sida att utrikesministeriet i framtiden bör dra upp riktlinjerna för verksamheten så att den passar in i Finlands utrikespolitik. På så sätt kan verksamheten lättare bli en tillgång för till exempel Förenta nationerna och andra internationella organisationer.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Siviilikriisinhallinnan kansallisista valmiuksista ja niiden kehittämisestä tehtiin Suomessa ensimmäisten maiden joukossa esimerkillinen siviilikriisinhallinnan lainsäädäntö 1.1.2005 voimaan tullen. Vuoden 2007 helmikuussa tasavallan presidentti vihki Pelastusopiston yhteyteen siviilikriisinhallinnan koulutuskeskuksen. Sisäasiainministeriöllehän kuuluu siviilikriisinhallinnan kansallisista valmiuksista vastaaminen, ja tältä osin pidän tärkeänä, että toiminta nimenomaan yhteiskunnallisten häiriötilojen hallitsemiseksi ja monesti aiheutuneiden tuhojen torjumiseksi ja väestön elinmahdollisuuksien turvaamiseksi suomalaisen siviilikriisinhallinnan muodossa koulutuksellisesti ja muutoinkin voimavaroiltaan voi kehittyä myönteisesti.

Ei Euroopan unionin jäsenvaltioille, ei myöskään meille Suomelle, enää riitä se, että huolehdimme mahdollisimman hyvin omista kansalaisistamme rajojemme sisällä, vaan meiltä ja unionilta odotetaan, että osallistumme myös muun maailman ongelmien ratkaisemiseen, ennen kuin myös kielteiset vaikutukset rajat ylittävän rikollisuuden, laittoman muuttoliikkeen ja muiden kielteisten asioiden muodossa ovat meidän omilla toreillamme.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Suomi on kriisinhallinnan ja myös siviilikriisinhallinnan suurvalta, ja edelleen asukaslukuun suhteutettuna tätä täytyy korostaa. Käsiteltävään asiaan liittyen haluaisin viitata useampiinkin aiemmin esillä olleisiin aloitteisiini.

Haluan kiinnittää huomiota Keuruun Kalettomalla olevien Puolustusvoimien omistamien kiinteistöjen käyttämiseen myöskin siviilikriisinhallinnan koulutukseen nimenomaan silloin, kun on räjähtävän materiaalin kohtaamisesta kyse, miinoitetulla alueella liikkumisesta ja muista ongelmista, joita kriisinhallintamaissa on ja joita myös siviilikriisinhallintatehtäviin osallistuvat kohtaavat. Toivon, että ne mahdollisuudet, mitkä meillä ovat olemassa, kiinteistöt valtateitten varrella keskellä Suomea, otettaisiin huomioon myös tämän asian kehittelyssä ja yhteistyössä tämän Kuopion valtakunnallisen keskuksen kanssa.

Jari Larikka /kok:

Arvoisa puhemies! Lakiehdotuksen mukaisesti ulkomaille lähetettävän siviilihenkilöstön valtiotyönantajan edustajana toimisi jatkossa pääsääntöisesti Pelastusopiston Kriisinhallintakeskus, joka vastaisi henkilöstön rekrytoinnista sekä materiaalisista ja logistisista valmiuksista. Kirjaus on varsin luonteva, koska jo tällä hetkellä Pelastusopisto varsin suvereenisti vastaa alan kehittymisnäkymistä Suomessa. Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien operatiivisten tehtävien keskittäminen yhteen paikkaan vahvistaa siis siviilikriisinhallintaa sekä selkiyttää eri toimintojen työnjakoa ja näin samalla nopeuttaa ja helpottaa itse toimintaa.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Suomi on ollut rauhanturvan pikku jättiläinen, ja olemme astumassa siviilikriisinhallinnan tehtäviin yhä enemmässä määrin. Tätä on osoittanut muun muassa presidentti Ahtisaaren toiminta ja Cmi:n toiminta. Toivon, että yhteistyö myös sen tahon kanssa jatkuu. Myös Nokia on pystynyt antamaan omalta osaltaan infrastruktuuriapua tiedonkulun hoitamisessa. Myös muuten Suomessa on jo kautta aikojen panostettu koulutukseen, ja kun uutta infrastruktuuria ollaan luomassa, niin täältä varmasti löytyy tietotaitoa, kuinka rakentaa toimiva, demokraattinen yhteiskunta.