Maria  Guzenina-Richardson /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä elatustuen toimeenpanon keskittäminen kunnilta Kelalle on oikein hyvä asia. Tällä tavalla tuen saaminen ei ole enää riippuvainen yksittäisten kuntien käytännöistä, vaan päätökset tehdään samojen kriteerien, valtakunnallisten periaatteiden, mukaan.

Tämä Kelalle keskittäminen toivottavasti myös tehostaa rästiin jääneiden maksujen takaisinperintää. Kysehän ei ole millään muotoa pienistä summista. Kunnat eivät ole omien resurssiensa puutteessa olleet kykeneviä takaisinperintään, mutta toivottavasti valtio on tässä asiassa tehokkaampi.

Pyytäisin myös huomioimaan sen, että elatusapu ja elatustuki ovat kiinteä kokonaisuus. Alan järjestöt, esimerkiksi Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liitto, ovat jo lähes 40 vuotta ajaneet sitä, että lapsen elatusavut vahvistettaisiin tällaisen nykymuotoisen, vapaan sopimisen sijasta yhtenäisellä laskentakaavalla. Tämä soveltuisi hyvin Kelan tehtäväksi, etenkin kun oikeusministeriön asettama työryhmä antoi 31.5.2007 käyttökelpoisen elatusavun suuruutta arvioivan mallin, josta jotkut kunnat ovat jo laatineet toimivia laskureita. Tämä toimii niin, että vanhemmat toimittaisivat Kelalle laskuria varten tarvittavat tiedot tuloistaan, asumiskuluistaan ja muista ja saisivat Kelan elatusapulaskurin tuottaman elatusapuesityksen, joka sitten astuisi voimaan, mikäli valitusta ei tulisi. Kelalla olisi myös tarvittaessa erittäin hyvät mahdollisuudet tarkistaa esimerkiksi vanhempien tulotiedot sekä mahdolliset asumistuki- ja lapsen muut hoitotukitiedot. Kerran vahvistettu elatusapu, etenkin silloin, kun se ensimmäisen kerran tehtäisiin, myös tarkistettaisiin vuoden päästä. Tämä menettely helpottaisi vanhempien yhteistyötä etenkin haasteellisissa erotilanteissa, ja lapsen elatusapu vastaisi nykyistä paremmin kummankin vanhemman todellista elatuskykyä ja lapsen kulloistakin elatuksen tarvetta.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Kun-tien maksaman elatustuen piirissä oli vuoden 2006 lopussa lähes 100 000 lasta, mikä on 9 prosenttia alle 18-vuotiaista. Edelliseen vuoteen verrattuna määrä väheni noin 4 200:lla. Elatustukea saavien lasten määrä on ollut laskussa vuodesta 2000 lähtien, mutta määrä on edelleen aivan liian suuri. Kysymyshän on kahdesta asiasta: toisaalta siitä, että elatusapu on jätetty maksamatta, ja toisaalta siitä, ettei elatusavun määrä riitä lapsen tarpeisiin. Oma käsitykseni on, että elatustuen saajien suuri määrä riippuu pääasiassa maksamattomista elatusavuista.

Vuonna 2006 elatustukea maksettiin yhteensä noin 136 miljoonaa euroa. Elatusvelvollisilta perittiin yhteensä 67,9 miljoonaa euroa, josta 60 miljoonaa euroa suoritettiin elatustuen korvauksena kunnille ja 7,9 miljoonaa euroa tilitettiin elatusapuna lapsille. Kuntien perittäväksi on vuosien mittaan kertynyt elatusvelvollisilta perittävää elatusmaksuvelkaa kaikkiaan 257,7 miljoonaa euroa. Tästä oli kunnille tilitettävää elatustukivelkaa 234,9 miljoonaa euroa ja lapsille tilitettävän elatusavun osuutta 22,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2006 vanheni elatusvelkasaatavia 20,9 miljoonaa euroa, josta 18,7 miljoonaa euroa oli kuntien saatavia ja 2,2 miljoonaa euroa lasten saatavia.

Kunta- ja palvelurakenteen muutoksen takia elatustukea koskevat tehtävät siirtyvät Kansaneläkelaitokselle. Tämä toivottavasti tehostaa elatusapujen perintää.

Arvoisa puhemies! Mielestäni tapauksissa, joissa elatusapu jätetään tahallisesti maksamatta, on noudatettava nykyistä tiukempia sanktioita. On käsittämätöntä, että meillä on hyvätuloisia, jotka vähät välittävät lasten ylläpidosta.

Nykyisin voimassa on 5 prosentin korottamiskynnys. Sen vuoksi elatusapuja ei korotettu lainkaan vuoden 2008 osalta. Laissa tarkoitettuja elatusapuja, korvauksia ja elatustukea korotettaisiin lakiesityksen mukaan vuosittain elinkustannusindeksin muutoksen mukaisesti. Elinkustannusindeksi saattaa olla aivan liian vähäinen muuttuja. Mielestäni indeksin pitäisi perustua ansiotulojen kehitykseen. Näin elatusavun ja tuen määrä pysyisi suurin piirtein palkkakehityksen mukaisena. Elinkustannusindeksi laskee elatusavun reaalista arvoa.

Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa puhemies! Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan lapsella on oikeus riittävään elatukseen, johon kuuluu lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttäminen ja lapsen tarvitsema hoito ja koulutus sekä niiden kustannukset. Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan, ja viranomaisten tehtävänä on olla tukena elatussopimuksien ja tuomiopäätösten määräytymisen kohdalla riitatilanteissa.

Äsken ed. Laxellin puheesta kuulimmekin nämä vanhentuneet ja loppuneet elatusperinnät ja sen, kuinka suurista summista todella on kysymys, ei pienistä rahoista, ei valtion eikä kuntien kassassa. Vanhentuneita elatusperintöjä on mielestäni tuomittavan monia, ja siksi käsittelyssä olevat lakimuutokset ovat erittäin tervetulleet elatustuen rahallisen määrän ja ostovoiman määräytymisessä, maksatuksessa sekä perintöjen tehostamisessa.

Maksatuksen ja perinnän keskittäminen Kansaneläkelaitokselle nopeuttaa ja tasa-arvoistaa perheiden perusturvaa. Haasteeksi nousee kuitenkin kunnilta Kelaan siirtyvän henkilöstön määrällinen ja alueellinen tarve. Uskon kuitenkin, että nykyiset kuntien 200 täysipäiväistä ja 175 osapäiväistä työntekijää tarvitaan edelleen purkamaan vanhenemisen uhkaamat perinnät ja järkeistämään maksatuskäytäntöjä. Yhden toimijan alla luulisikin jatkossakin näitä toimintoja olevan sujuvaa kehittää. Elatustuen maksatus asumispaikkaperusteisena ja elatussumman sitominen indeksiin ja kunnallisen toimielimen perustaminen edunvalvojaksi ovat myös välttämättömiä maksatuksen sujuvuuden takia.

Herra puhemies! Toivoisin koko vanhempien elatusvelvollisuuskeskustelun yhdistämistä myös nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja opintojen loppuun saattamiseen. Täysi-ikäisen lapsen varsin teoreettinen oikeus saada vanhemmiltaan koulutusavustusta opintojen ajaksi toteutuu harvoin käytännössä. Varsinkin etävanhemman ja opiskelevan nuoren mahdollisuus tehdä vapaaehtoinen sopimus torpedoituu usein etävanhemman ilmoitukseen siitä, ettei suostu kyseiseen sopimukseen. Olisikin tärkeää tietää, kuinka monta kyseistä sopimusta tehdään esimerkiksi oikeuden päätöksellä. Pitäisikö opintojenaikaisen elatuksen toteutuminen koulutusavustuksella erityisesti nimetä tulevaisuudessa myöskin lakiin ja kuntien erityisen sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen hoidettavaksi? Tuskin perinnät kylläkään tässä tapauksessa ainakaan vähenisivät.

Valto Koski /sd:

Arvoisa herra puhemies! Asia on sikäli henkilökohtaisesti kiinnostava, että tämän lain valmistelu aloitettiin sinä aikana, kun olin sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, ja olen suurella mielenkiinnolla seurannut tämän prosessin etenemistä. Tätä valmistelua varten sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän jo 2. päivä marraskuuta 2006, ja työryhmän toimikauden piti ulottua vuoden 2008 loppuun. Nyt on kuitenkin jo tässä vaiheessa eduskunnan käsittelyssä työryhmän esityksenä laki, jolla tätä asiaa yritetään edistää.

Olen Kansaneläkelaitoksen valtuutettunakin seurannut tämän prosessin etenemistä mielenkiinnolla, koska tämä on ollut avoimessa keskustelussa Kansaneläkelaitoksen näkökulmasta ja tätä keskustelua on käyty myöskin Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen ja Kelan johdon kesken. On syytä tässä yhteydessä korostaa, että Kela ei ollut kiinnostunut tästä lisätehtävästä eikä sillä tavoin ole ilmaissut halukkuuttaan, mutta nyt tilanne on edennyt sillä tavoin, että Kela velvoitetaan muistini mukaan 1.4.2009 ottamaan tämä tehtävä vastaan.

Tämän aikataulun osalta on siinä mielessä hyvä todeta, että kun lainsäädäntö tavallisesti toteutuu vuoden alusta, niin Kansaneläkelaitoksen henkilökunnalla on erityinen ongelma se, että eduskunnan vuodenvaihteessa säätämää lakia ei keritä koulutuksen kautta omaksumaan henkilökunnan osalta riittävästi, jos ei Kela itse ole tämän lainsäädännön käsittelyssä mukana. Toinen ongelma liittyy tietokoneohjelmien valmisteluun ja niiden testaamiseen. Jokaiselle on selvää, että jos laki astuu vuodenvaihteen jälkeen voimaan ja se päätetään vasta joulun alla, tässä saattaa ilmetä suuria ongelmia, ja tältä osin on hyvä, että tässä on 4 kuukauden siirtymäaika.

Sitten tällä lakiesityksellä on yhteyksiä muun muassa kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevaan puitelakiin lähinnä kuntien henkilökunnan asemaan liittyen, ja esimerkkinä yleisperustelujen kohta 5.2., johon on kirjoitettu seuraava teksti: "Lausunnon antajia pyydettiin erityisesti ottamaan kantaa henkilöstön aseman järjestämiseen elatustuen siirron toimeenpanon yhteydessä. Elatustuen siirto kunnilta Kelalle -työryhmä pyysi lausujien mielipidettä kolmesta eri vaihtoehtoisesta mallista. Ensimmäisen mallin mukaan elatustuen toimeenpanon siirtoa Kansaneläkelaitokselle pidettäisiin puitelain 13 § 2 momentissa tarkoitettuna liikkeenluovutuksena ja henkilöstö siirtyisi Kansaneläkelaitoksen työntekijöiksi. Puitelain 13 § 3 momentissa säädetty viiden vuoden irtisanomissuoja koskisi yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti myös näitä työntekijöitä. Toisessa mallissa elatustuen toimeenpanon siirtoa Kansaneläkelaitokselle pidettäisiin myös liikkeenluovutustilanteena, mutta viiden vuoden irtisanomissuoja ei koskisi näitä työntekijöitä. Kolmannessa mallissa elatustuen toimeenpanon siirtoa kunnilta Kansaneläkelaitokselle ei katsota liikkeenluovutukseksi."

Kunnallinen työmarkkinalaitos sekä Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liitto pitivät ensimmäistä mallia oikeana. Lahden kaupungin lausunnon mukaan joko ensimmäinen tai kolmas malli voisi tulla kyseeseen. Työ- ja elinkeinoministeriö pitää mallia kolme ongelmallisena, ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto pitää erittäin tärkeänä sitä, että henkilöstön palvelussuhteen jatkuminen turvataan mahdollisesta työnantajan vaihtumisesta huolimatta ja että tarvittaessa viiden vuoden irtisanomissuojasta säädetään erikseen laissa. Valtiovarainministeriön lausunnon mukaan kunnista Kansaneläkelaitoksen palvelukseen siirtyvän henkilöstön määrän ratkaisee Kansaneläkelaitos neuvoteltuaan kuntasektoria edustavan tahon kanssa. Merkittävää on, että muut lausujat eivät ottaneet ollenkaan kantaa tähän henkilöstön asemaan.

Perusteluihin on kirjoitettu siirtyvän henkilöstön osalta, että "esityksen siirtymäsäännökset on muotoiltu valtiovarainministeriön lausunnon mukaisesti", ja siitä löytyy hallituksen esityksen sivulta 37 ensimmäisen lakiehdotuksen 45 §:n yksityiskohtaiset perustelut, missä on henkilöstön asemaa selvitetty, ja sen lisäksi sitten sivulta 52 samaa 45 §:ää koskeva pykälämuotoilu.

Haluan tässä yhteydessä vaan, kun on lähetekeskustelusta kysymys, saattaa nämä mielipiteet valiokunnan tietoon ja toivon, että valiokunta riittävällä vakavuudella paneutuu tähän henkilöstön asemaan sekä myöskin Kansaneläkelaitokselle tuleviin velvoitteisiin, niin että Kansaneläkelaitos pystyy toteuttamaan sen, mikä lailla sille velvoitetaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on hyvin tärkeään ja ajankohtaiseen asiaan puuttuva. Tämän asian siirtäminen Kelalle on perusteltua. Kunnilla on hyvin erilaisia voimavaroja asian hoitamiseen.

Ed. Laxell toi esille, että elatusmaksujen tulisi olla elinkustannusindeksiä paremmin rahan todelliseen arvoon sidottuja. Näin varmasti on aiheellista jatkossa menetellä.

Samoin ed. Valto Koski toi esille kysymyksen, jota ei täällä muuten olisi tuotukaan, tämän kunnissa nyt tehtävän hoitavan henkilöstön aseman, kun tämä muutos tapahtuu. Toivon todella ed. Kosken tavoin, että valiokuntakäsittelyssä myös tähän kysymykseen kiinnitetään huomiota.