Arvoisa puhemies! Meitä työeläkkeellä olevia on Suomessa tällä hetkellä yli 1,3 miljoonaa, ja meitä koskee työeläkelaki, joka tuli voimaan ensimmäisen kerran vuonna 1962. Tällöin eläkkeitä korotettiin samalla prosenttiyksiköllä kuin palkkojakin. Vuosien mittaan ovat eläkeläisten edut kuitenkin heikentyneet. Ensimmäinen oli vuonna 1977, kun tuli niin sanottu puoliväli-indeksi muotiin. Toinen heikennys oli vuonna 1996, jolloin otettiin käyttöön niin sanottu taitettu indeksi. Taitetun indeksin mukaan eläkeläisten eläkkeitä korotetaan siten, että 20 prosenttia verrataan palkkojen nousuun ja 80 prosenttia elinkustannusten nousuun. Arvoisa hallitus, mitä hallitus aikoo tehdä sille, etteivät eläkeläisten eläkkeet suhteessa ansiotuloihin jatkuvasti vähenisi?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Tämä on hyvin tärkeä kysymys. Hallitusohjelmaneuvotteluissahan me sovimme, että me arvioimme nyt sitten tätä indeksiä, mihin juuri edustaja Tuupainen viittasi, ja meillä on tämä työryhmä nyt saanut sen työnsä päätökseen. Työryhmähän esitti, että me emme tekisi tähän 20—80-indeksiin muutoksia, mutta eläkeläisjärjestöt jättivät siihen eriävän mielipiteen, elikkä se indeksi olisi 30—70. Tämä on nyt lausunnolla, ja katsomme, mitä lausunnot tuovat tullessaan, ja sen jälkeen sitten on päätöksenteon aika. Siinähän on hyvin laaja lausuntokierros, niin että varmasti hyvin monet voivat ottaa siihen kantaa.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Lipposen toinen hallitus 2000-luvun alussa leikkasi kansaneläkkeiden saajien pohjaosan kokonaan pois, ja tämä luvattiin palauttaa jonkun vuoden kuluttua. Nyt on toistakymmentä vuotta mennyt, ja palautusta ei ole tapahtunut.

Arvoisa hallitus, aiotteko te tehdä jotakin tämän asian vuoksi, etteivät sadattuhannet eläkeläiset jatkuvasti kärsi tästä vedätyksestä? Ymmärrän, että hallituksessa on myöskin edustajia, jotka sanoivat ennen vaaleja olevansa niin sanotun vähäväkisen kansan asialla. Oletteko te sillä?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Viime kaudellahan saimme aikaiseksi sen, että meille tuli takuueläke, jolloinka varmistettiin se, että ne kaikkein pienimmät eläkkeet nousivat. Mutta nyt sitten meillähän on koko ajan meneillänsä yleensä tämän eläkejärjestelmän kokonaisarviointi. Meillä on ollut kaksi kansainvälistä arviointia tässä, ja sitten meillä on myöskin jatkuva kotimainen työryhmä miettimässä. Koko eläkejärjestelmäähän katsotaan nyt aivan uusilla silmillä, koska meidän pitäisi saada työuria pidemmäksi, ja se tarkoittaa myös sitä, että myös loppupäästä pitää miettiä, mitä näillä eläkejärjestelmillä voidaan aikaansaada. Mutta näiden päätöksenteko on sen jälkeen, kun saadaan näitä selvityksiä lisää. Olette aivan oikeassa: pitää koko ajan seurata sitä eläkeläisten eläkkeiden ostovoimaa, koska on paljon myös kustannusten nousua.

Arvoisa herra puhemies! Suomessa on suuri joukko eläkeläisiä, jotka joutuvat selviämään noin 700 euron kuukausituloilla. Nyt kun hallitus jatkuvasti korottaa energiaveroja, arvonlisäveroja ja monia muita maksuja, se tarkoittaa sitä, että eläkeläisten ostokyky koko ajan laskee. Kun meillä Suomessa nämä pienituloiset eläkeläiset saavat noin 700 euroa kuukaudessa, niin meillä on samanaikaisesti johtajia, jotka saavat yli puoli miljoonaa euroa vuodessa eläketuloja. Monissa Euroopan maissa on asetettu eläkekatto. Esimerkiksi Belgiassa, Espanjassa, Itävallassa ja Ranskassa kuukausittainen eläkekatto on siinä 2 000 euron molemmin puolin. Onko hallitus tietoinen muiden Euroopan maiden kohtuuttoman suuria eläkkeitä rajoittavista käytännöistä, ja aikooko hallitus esittää Suomeen järjestelmää, jolla näitä suureläkkeitä voitaisiin rajoittaa ja leikata?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Minä ensiksi vähän avaisin tuota indeksijuttua, elikkä kun te sanoitte — niin kuin olen ihan samaa mieltä — että meillä ovat monet asiat kallistuneet, ja paljon tulee siitä palautetta näiltä pienillä eläkkeillä olevilta, niin nyt pitää tietysti muistaa, että tämä 80—20 on juuri nyt hyväksi tässä tilanteessa, koska siellä nimenomaan ne elinkustannukset painottuvat nyt enemmän kuin palkat, kun palkat eivät nyt tällä hetkellä nouse. Minun mielestäni se on parempi asia nyt tällä hetkellä, mutta totta kai meidän pitää koko ajan seurata kaiken kaikkiaan ostovoimaa.

Mutta kun sitten kysyitte tuosta, että ollaanko tekemässä jotain kattoa, niin tällä hetkellä ei ole sellaisia suunnitelmia, koska meillä on arvioitu, että se ei ole tähän Suomen järjestelmään sopiva, kun meillä on tällä hetkellä jo sellainen järjestelmä, johon se katto ei todellakaan sovi. Mutta haluan kuitenkin sanoa sen, että meillä on tämä eläkeneuvotteluryhmä, joka tällä hetkellä arvioi tilannetta kaiken kaikkiaan. Siellä myöskin mietitään muitakin kuin näitä asioita. Elikkä kun me saamme sen raportin tietoomme, katsomme sitten, mitä sieltä tulee.

Arvoisa puhemies! Yhä useampi eläkkeensaaja elää tällä hetkellä köyhyysrajalla tai sen alapuolella. Heidän on tehtävä vaikeita valintoja sen suhteen, mihin he rahojaan käyttävät. Henkisen hyvinvoinnin tukemiseen harvalla enää on rahaa — kulttuuriin, matkustamiseen tai harrastuksiin. Ikääntyvien masennus, liiallinen päihteidenkäyttö ja itsemurhat ovat häpeäpilkku hyvinvointiyhteiskunnassamme, ja nämä aiheet ovat monin tavoin edelleenkin tabuja.

Onko kuitenkaan ihme, että yhä useampi ikääntyvä masentuu, jos pian kaikesta fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin liittyvästä on tingittävä ja kieltäydyttävä? Yhä useampi eläkkeensaaja on myös yksineläjä, ja se osaltaan lisää henkisen pahoinvoinnin riskiä. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: oletteko huomioinut millään tavalla tätä eläkeläisten tämänhetkistä taloudellista tilannetta ja heidän henkistä hyvinvointiaan, ja jos olette, niin miten?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Ihmisen hyvinvointiinhan vaikuttavat hyvin monet asiat. Totta kai taloudellinen tilanne on sellainen, joka siihen vaikuttaa, mutta myöskin sitten sairaudet ja myöskin ihan tällaiset niin kuin yksinäisyys ja tämäntyyppinen.

On hyvinkin monia erilaisia toimia palvelujärjestelmässä, mutta sitten myöskin esimerkiksi vanhuspalvelulaissa, joka tulee nyt voimaan, nimenomaan lähdetään siitä ikäihmisten hyvinvoinnista ja monipuolisesta auttamisesta siinä. Mutta sitten haluan kiittää tässä myös järjestöjä, jotka tekevät erinomaista työtä muun muassa yksinäisyyden helpottamiseksi, mutta kyllä siinä tietysti paljon vielä tekemistä on.

Taloudellinen tilannehan on monella vaikea, ja siihen on nyt sitten tietysti nämä erilaiset keinot. Meillä on toimeentulotukea, jota eläkeläiset voivat hakea, ja sitten myöskin sairausvakuutuksen ja kuntoutuksen kautta näitä erilaisia vaihtoehtoja.

Arvoisa herra puhemies! Yle Uutiset teki vajaa kaksi viikkoa sitten uutisen siitä, että kertyvät työeläkemaksut eivät enää kata sitä eläkemaksumäärää, joka kuukausittain maksetaan. Tämä oli ennakoitavissa oleva asia, niin kauan kuin kyetään tekemään päätöksiä siitä, millä tasolla työeläkemaksut ovat, ja työmarkkinajärjestöt yhdessä hallituksen kanssa kolmikantaisesti tässä asiassa pääsevät eteenpäin.

Me kysyimme oppositiossa muutama viikko ennen hallituksen kehyspäätöksiä ja puolivälitarkistusta, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että työura-asiassa päästään eteenpäin, millä on olennainen merkitys sille, miten eläkemaksutuloa karttuu. Arvoisa pääministeri, missä ovat ne päätökset, jotka ovat välttämättömiä tehdä, jotta ihmiset voivat olla rauhassa sen suhteen ja sen osalta, että eläkkeet tulevat maksuun? Toisekseen, arvoisa pääministeri, haluaako teidän hallituksenne, että seuraavat eduskuntavaalit ovat eläkevaalit?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hyvä eläkkeiden taso tulevina vuosina tarvitsee aika paljon uudistuksia.

Kaikkein keskeisin asia on työllisyysaste ja työurien pituus. Kun meillä työikäisten ihmisten osuus vähenee joka vuosi tästä aika pitkälti tulevaisuuteen, niin meillä on entistä vähemmän ihmisiä, jotka käyvät työssä ja maksavat palkasta eläkevakuutusmaksuja, joita käytetään jo itse asiassa nyt maksussa olevien eläkkeitten rahoitukseen valtaosaltaan. Jokainenhan meistä ansaitsee noin 25 prosenttia omasta eläkkeestään, ja loput aina tulevat sitten kunkin työssä olevan sukupolven maksamana. Eli mitä parempi työllisyys, sitä parempi eläketurva, ja tähän me teimme kehysriihessä mittavia ratkaisuja erityisesti yrittäjyyden ja elinkeinoelämän kasvun mahdollistamiseksi.

Toinen on sitten työurien pituus. Tässä meillä on aikataulutus niin, että toivon mukaan kesän korvilla Jukka Pekkarisen eläketyöryhmä saa raporttinsa valmiiksi, minkä jälkeen sitten työmarkkinajärjestöt eli työntekijäjärjestöt ja työnantajajärjestö lähtevät neuvottelemaan uudesta eläkeratkaisusta, ja toivon mukaan he pääsevät siinä ratkaisuun, koska se on eläketurvan kannalta aivan keskeinen.

Arvoisa herra puhemies! Kuten täällä ministeri kertoi, niin työeläkejärjestelmää tarkastellaan kokonaisuudessaan, ja se on hyvin tärkeätä. Täällä nostettujen näkökohtien lisäksi nuoremmat sukupolvet kokevat ongelmaksi sen, että tämä niin sanottu elinaikakerroin tietysti vaikuttaa kielteisesti heidän tuleviin eläkkeisiinsä.

Tässä edellisen kysymyksen johdosta jo keskusteltiin tästä työurien pituudesta, joka vaikuttaa aivan keskeisesti meidän eläkejärjestelmän kestävyyteen. Muistan, että Jukka Ahtelan johtama työryhmä, jossa työmarkkinaosapuolet olivat mukana, esitti erilaisia keinoja, joilla voitaisiin työssäjaksamista ja sitä kautta työssäviihtymistä ja työssäpysymistä vahvistaa. Olisin kysynyt ministeri Ihalaiselta, jos osaatte selostaa: mihin käytännön ratkaisuihin on tuolta pohjalta päästy nimenomaan työssäjaksamisen ja sitä kautta tapahtuvan työurien pidentämisen vahvistamiseksi?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Meillä on tämä työnjako näin, että minulla ovat nämä työhyvinvointiasiat.

Meillä on hyvin moniakin erilaisia toimenpiteitä. Elikkä ne kaikki Jukka Ahtelan työryhmän ehdotukset ovat meillä nyt meneillänsä, ja osahan niistä oli sellaisia, jotka meillä on jo sovittu ja laitettu eteenkinpäin, mutta siellä on tietysti monia muitakin, kuten työterveyshuollon kehittäminen. Sitten on myöskin se, mikä nyt on käynnistynyt, mikä ei ollut siinä Ahtelan työryhmässä niinkään vaan minkä on nimenomaan tämä hallitus päättänyt kehysriihessä: että käynnistetään tällainen osatyökykyisten toimenpideohjelma, jolla halutaan tukea sitä, että myös osatyökykyiset voisivat olla työssä mahdollisimman pitkään. Nämä ovat niitä keinoja. Sitten on myöskin työn ja perheen yhteensovittamisen keinot. Niitä on monia, esimerkiksi tämä joustava hoitoraha, mikä nyt päätettiin, ja tuntiperusteinen päivähoitomaksusysteemi, näiden kehittäminen, eli hyvin monipuolisesti halutaan kehittää. Ja tietysti ihmisen työkunnon pitää olla hyvä, ja siihen auttavat tietysti meidän omatkin toimet.

Arvoisa puhemies! Pääministeri tuossa aiemmassa vastauksessaan viittasi näihin ratkaisuihin, joita hallitus työurien pidentämiseksi on tehnyt. Kädessäni on haastattelu viime itsenäisyyspäivän alta, jossa toteatte työmarkkinajärjestöille: "Jos heidän vastauksensa on, että tehkää te, niin kyllä me voidaan tehdä." Tämä kuitenkin ehkä jäi puuttumaan tuosta teidän ratkaisustanne, mitä, te arvoisa pääministeri, todella teitte työurien pidentämiseksi.

Puhemies! Haluaisin esittää kysymyksen varsinaisesti sosiaali- ja terveysministerille: Toisessa noista kansainvälisistä vertailuista, joita eläkejärjestelmäämme kohdistettiin, todettiin, että erityisesti yksin elävien eläkeläisten asema on taloudellisesti maassamme varsin heikko. Oletteko kiinnittänyt tuohon raportin tulokseen huomiota, ja mitä aiotte tehdä, koska ero pariskuntien ja yksin elävien eläkeläisten välillä on varsin huomattava?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kyllä ihan näihin kaikkiin, mitä nämä kaksi arviointia tuottivat, on kiinnitetty huomiota. Mehän saimme hyvin myönteisen tuloksen tästä arvioinnista, eli suomalaista työeläkejärjestelmäähän kehuttiin siinä. Mutta sitten sieltä löytyi myös kehittämiskohteita, ja tämä oli aivan yksi niistä.

Tietysti tämä takuueläke auttaa näitä henkilöitä, mutta sitten tietysti koko ajan pitää arvioida, ja tämä on nyt osa isompaa kokonaisuutta, eli kyllä nämä kaikki ovat nyt käsittelyssä siellä eläkeneuvottelukunnassa. Ehkä sitten kun saamme niitä heidän tuloksiaan, me pystymme palaamaan tähän, mutta valitettavasti tässä vaiheessa ei ole vielä lopullisia ratkaisuja tästä asiasta tehty.

Arvoisa puhemies! Suomalainen työeläkejärjestelmä, jota on 50 vuotta kehitetty, on suomalaisen palkansaajan näkökulmasta todella tärkeä, meneehän palkasta 20—24 prosenttia työeläkemaksuun, jotka työnantaja ja palkansaaja yhdessä maksavat. Nämä rahastot, jotka nyt yhteensä ovat ehkä noin 150 miljardia, ovat suomalaisessa yhteiskunnassa todella merkittävä voima, ja toivoisi, että tässä sijoitustoiminnassa myös sitten näitä työeläkkeen saajien tarpeita niin rakentamisessa, palvelutuotannossa kuin terveysrakentamisessakin otettaisiin paremmin huomioon.

Sitten tästä indeksistä, joka on todella tärkeä — se, että eläkkeitten ostovoima säilyy — ja se on nyt hyvä, että eläkeläisjärjestöjä kuullaan, ja toivon, että myös heidän mielipiteensä otetaan tässä käytännössä huomioon. Olisinkin nyt kysynyt sitä: Jotta tämä ostovoima säilyisi, niin mikä tulee olemaan hallituksen aikataulu näissä kysymyksissä? Millä aikataululla toimitaan, ja miten tämä eläkeläisten kanta käytännössä otetaan huomioon?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Todella tämä indeksityöryhmän raportti on ollut laajalla lausuntokierroksella, ja ainakin omien muistikuvieni mukaan se olisi nyt jo loppunut, mutta nyt tehdään sitä analyysiä, että mitä sieltä on tullut. Varmasti sitten tässä vielä ennen juhannusta palataan siihen, mitä se tuotti. Olen samaa mieltä edustaja Skinnarin kanssa, että ehdottomasti pitää kuulla eläkejärjestöjä ja miettiä. Ostovoima on se, jota pitää seurata kyllä todella, koska kyllä eläminen on kallista.

Arvoisa puhemies! Aivan kuten pääministeri tässä kuvasi, nämä pitkän tähtäimen työeläkejärjestelmän rahoituksen turvaamisen tehtävät ovat välttämättömiä, mutta pitkällä tähtäimellä me olemme kaikki kuolleita, ja jo nyt edustaja Rehulan viittaamaan taitekohtaan liittyy se, että eläkemaksujen riittävyys uhkaa tätä eläkejärjestelmää jo vähän lyhyemmällä tähtäimellä. Kun tiedämme, että työmarkkinajärjestöt ovat keskustelleet tästä asiasta, myöskin siitä maksun tasosta, niin mikä on hallituksen näkemys tähän kysymykseen: pitääkö hallitus huolestuttavana sitä, jos eläkemaksujen tulevasta tasosta ei päästä yksimielisyyteen, ja jos ei päästä, niin mihin toimiin hallitus on valmis tämän asian edistämiseksi?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Tässä on todella selvinnyt se, että meillä todella maksetaan eläkkeitä enemmän kuin mitä kertyy koko ajan, mutta pitää muistaa se, että eläkeyhtiöiden tehtävä on lain mukaisesti sijoittaa turvaavasti ja tuottavasti, ja meidän ministeriöitten ja ministerien tehtävä on nimenomaan luoda sellaista lainsäädäntöä, että se sitten myöskin onnistuu. Haluan nyt tässä vain todeta, että mehän olemme tehneet hyvin paljon sellaisia tekoja tässä viime aikoina, että nämä rahastot olisivat turvallisesti hoidossa. Laki tehtiin näiden puskureitten yhdistämisestä, sitten meillä on vakavaraisuussäännöstö tuloillansa sieltä, iso lakipaketti, ja sitten myöskin työeläkeyhtiöiden hallintosäännöksiä ollaan nyt muuttamassa eli että tätä osaamista nimenomaan olisi siellä. Mutta kyllä ilman muuta koko ajan pitää arvioida myöskin tätä puolta, mihin edustaja viittasi, mutta näillä me yritämme saada pidettyä ne eläkevarat.

Sitten te kysyitte vielä, jos saa, anteeksi, puhemies, sanoa...

Selvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on säästämässä sairasvakuutuskorvauksista 50 miljoonaa euroa. Liipaisimella ovat eläke-, lääke- ja matkakorvaukset ja yksityisen hoidon Kela-korvaukset. Toteutuessaan nämä säästöt kostautuvat muiden kulujen kasvuna. Korvausten leikkaaminen koskee suoraan niihin, jotka palveluja eniten käyttävät, eli pienituloisiin eläkeläisiin.

Arvoisa ministeri, miten hallitus aikoo tämän tilanteen huomioida niin, etteivät pienituloiset eläkeläiset joudu entistä eriarvoisempaan asemaan yhteiskunnassamme?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Vastaan tässä ensiksi nyt edustaja Virtasen kysymykseen siitä, miten me aiomme näitä eläkemaksuja katsoa. Pääasia on tietysti, että me saisimme nämä työurat pidemmiksi, ettei tarvitse maksuja nostaa.

Mutta sitten teille, arvoisa edustaja: tarkkoja laskelmia siitä, miten toteutetaan tämä 50 miljoonaa, mistä nyt on sovittu, että tämä säästötavoite on sosiaali- ja terveysministeriön puolelta, ei meillä ole. Meillä on siellä nimenomaan nämä sairasvakuutuskorvaukset ja sitten matkakustannukset. Pyrkimys on, että näitä omavastuuosuuksia ei tarvitsisi matkakorvauksissa enää nostaa, mutta tämä asia on vielä kesken. Kaikki keinot katsotaan nyt niin, että nimenomaan vähätuloiset ja köyhimmät eivät tästä kärsisi.