Arvoisa puhemies! Korviini on kantautunut tieto siitä, että Britannian pääministeri Tony Blair on nyt pyörtänyt aiemman kantansa, ei kuitenkaan koskien Irakin sotaa vaan nimenomaan sitä, tulisiko Britanniassa järjestää kansanäänestys EU:n uudesta perustuslaista vai ei. No niin, arvoisa puhemies, vasemmistoliittohan on alusta alkaen ollut sitä mieltä, että kansanäänestys tulisi järjestää Suomessa. Eduskunta ei ole tätä asiaa vielä päättänyt. Pääministerin kantakin on ollut hieman, en tiedä, voisiko sanoa horjuva, mutta ei ainakaan aivan selkeä, joten haluaisin nyt tiedustella, arvoisa pääministeri:

Milloin hallitus päättää asiasta, tarvitaanko kansanäänestystä, ja mikä on henkilökohtainen kantanne?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tietysti olisi ensin hyvä saada sopimus ja sen jälkeen katsoa, miten se ratifioidaan. Päähuomio pitää nyt kiinnittää itse sopimusneuvotteluihin ja tavoitella sitä, että kesäkuun huippukokouksen yhteydessä voitaisiin järjestää hvk, jossa sopimuksen sisällöstä päästäisiin yhteisymmärrykseen. Olen aikaisemmin sanonut kantani hyvin johdonmukaisesti viime keväästä alkaen, että tarve kansanäänestykseen riippuu sopimuksen sisällöstä. Jos sopimuksen kautta unionin luonne muuttuu olennaisesti, niin silloin on syytä harkita kansanäänestyksen käyttöönottoa, mutta tämä harkinta kannattaa tehdä sitten, kun meillä on sopimuksen sisältö olemassa. Hallituksella ei ole mitään ehdotonta kantaa kumpaankaan suuntaan. Olemme avoimet tälle keskustelulle, ja kun uusi perussopimus saadaan käsittelyyn, sitten arvioidaan yhdessä se, millä päätöksenteon muodoilla se pitää ratifioida.

Arvoisa puhemies! Pääministeri, eikö kuitenkin ole niin, että kun ajatellaan Euroopan unionin tulevaisuutta ja uutta perustuslakia, on tavattoman tärkeää paitsi EU:n legitimiteetti, myöskin se, että kansalaiset kokevat Euroopan unionin omakseen ja tukevat sitä, että he tietäisivät, miten tämä uusi perustuslakiprosessi etenee ja järjestetäänkö kansanäänestys vai ei. Se saattaisi myöskin varmasti lisätä innostusta ja kiinnostusta Eurooppa-vaaleihin. Tässäkin suhteessa olisi hyvä tietää, ei pelkästään se, mikä on luonne, muuttuuko luonne olennaisesti vai ei, vaan ylipäätänsä tämän legitimiteetin turvaamiseksi eikö olisi paikallaan nyt jo antaa selvä viesti kansalaisille?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Me olemme Amsterdamin ja Nizzan sopimukset ratifioineet eduskunnan päätöksellä. Myös niissä unioniin liittyen tehtiin merkittäviäkin muutoksia ja tuolloin ei kansanäänestyksiä järjestetty ja siitä huolimatta toivottavasti unioni ja sen perussopimukset koetaan yhteisiksi. Mutta kuten sanoin, hallituksella ei ole ehdotonta kantaa suuntaan eikä toiseen. Katsotaan nyt rauhassa, mikä on sopimuksen sisältö, jos sopimus saadaan aikaan, ja sen jälkeen on paikka arvioida tämän sopimuksen luonnetta ja kansanäänestyksen tarvetta. Meillä tulee siihen hyvää aikaa olemaan. Ratifiointivaihe tullee kestämään vähintään vuodesta eteenpäin, en mene ennakoimaan, kuinka pitkän aikaa.

Arvoisa puhemies! Tähän liittyen haluan kysyä pääministeriltä: Pääministeri sanoo nyt, että me emme tiedä sopimuksen sisältöä. Aika pitkälle me voimme arvailla sitä, mutta täälläkin on päätetty Suomen linjasta hallituksen ja eduskunnan kesken. Meillä oli erittäin tärkeä yksi vaatimus, josta olimme yksimielisiä, se, että Suomi saa oman komissaarin. Tänään yllättäen luetaan lehdestä, että hallitus on luopumassa tästä tavoitteestaan keskustelematta siitä etukäteen mitenkään eduskunnan kanssa. Täällä tosiaan valtiosihteeri Peltomäki vahvistaa, että hallitus tarkistaa neuvottelutavoitteitaan lähiviikkoina.

Miksi, pääministeri, tämmöinen suunnanmuutos, ja mitkä ovat ne edellytykset, joilla sitten tähän siellä neuvotteluissa tullaan menemään?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole tehnyt tässä ed. Itälän esittämän kaltaista tarkennusta kantaansa. Hallitus tulee neuvottelujen loppuvaiheessa arvioimaan neuvottelutilannetta, sen kokonaisuutta. Jos hallitus muuttaa kantaansa, siitä informoidaan ja keskustellaan eduskunnan kautta. Sitä kautta Suomen neuvottelutavoite määräytyy, ja mitään tällaista muutosta ei ole tehty.

Useimmat varmasti tietävät sen, että näiden neuvottelujen osalla käydään myös keskustelua tämän toimielinjärjestelmän kohdalla sen kaikista eri kohdista: komissiosta, neuvoston ääntenpainotuksesta, tulevasta Euroopan neuvoston presidentistä, parlamentin paikkamääristä. Nämä muodostavat toimielinkokonaisuuden, jossa Suomi tavoittelee jäsenmaiden tasavertaisuutta, toimielinten välistä institutionaalista tasapainoa ja avoimuutta ja tehokkuutta päätöksentekoon. Näillä reunaehdoilla me tarkastelemme tulevaa sopimuskokonaisuutta. Kuten sanoin, jos hallitus on muuttamassa kantaansa, niin se tuodaan eduskuntaan, ennen kuin hallitus sitä muuttaa.

Arvoisa puhemies! Näiden lehtitietojen perusteella on nyt sitten vaikea saada selville sitä, aikooko hallitus todella lähteä neuvottelemaan tästä asiasta eli onko kanta nyt tosiasiallisesti muuttumassa vai ei. Tähän haluaisin selvyyden. Liittyen tähän alkuperäiseen kysymykseen kansanäänestyksestä on kovin epäselvää, kun hallitus ei pysty muodostamaan kantaa siihen, mitkä ovat ne kynnyskysymykset EU:n muutoksessa, jotta kansanäänestys järjestettäisiin. Viittaatte kokonaisuuteen, mutta jo nyt on tiedossa, että esimerkiksi turvallisuuspolitiikan osalta, puolustusulottuvuuden osalta, on tulossa suuria muutoksia, joista jo joulukuussa päästiin alustavaan sopuun, jota tuskin mikään maa haluaa muuttaa. Myös kauppapolitiikassa ja sen vaikutuksessa hyvinvointipolitiikkaan on tapahtumassa suuria muutoksia EU:n vallan lisäämiseksi.

Haluaisinkin todella tietää, mitkä ovat ne kriteerit ja kynnyskysymykset, joiden toteutuessa katsotte ja hallitus katsoo, että kansanäänestyksen järjestäminen on välttämätöntä.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole käynyt kansanäänestyksestä ja siihen liittyvistä kynnyskysymyksistä keskusteluja, ja hallituksella ei ole tähän kantaa. Kuten sanoin, hallituksen kanta on avoin suhteessa kansanäänestykseen, joka tulee ajankohtaisesti harkittavaksi vasta sitten, jos sopimuksesta ensin päästään yhteisymmärrykseen. Sopimusneuvottelut ovat monilta näiden toimielinten keskeisiltä osilta avoinna, siellä tulee vastaan myös kysymys komissiosta. Se on yksi osa sitä palapeliä ja toimielinjärjestelmää, vallanjakoa, joka on neuvottelukysymyksenä. Sen osana, yhtenä erityiskysymyksenä, on se, että aikanaan unioni ehkä laajenee kolmeenkymmeneenkin jäseneen ja tullaan käymään keskustelua luonnollisesti, onko myös kolmenkymmenen jäsenen unionissa mahdollista ylläpitää komissaari per jäsenmaa -järjestelmää. Tällaisia keskusteluja varmasti tullaan käymään, mutta hallituksen kanta on se, mikä on eduskunnalle aikanaan ilmoitettu. Ulkoministeri jatkaa ulkoministereiden osalla, neuvottelut hvk:sta ovat käynnistymässä, ja pääministereiden tasolla kokous todennäköisesti on vasta kesäkuun puolivälissä.

Ulkoasiainministeri  Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Hallitus ei ole muuttanut tavoitettaan komission suhteen, eikä ole mitään syytä, että sitä tultaisiin muuttamaan. Se tulee säilymään tavoitteena, mutta siinä vaiheessa, kun neuvottelut ovat loppusuoralla, joudumme tietenkin eduskunnan kanssa arvioimaan sitä kokonaisuutta, mikä on syntymässä, eikä ole vielä mitään syytä lähteä ennakoimaan, ettei se vastaisi Suomen tavoitetta.

Mutta Suomella on paljon tavoitteita. Kaikilla jäsenvaltioilla on tavoitteita, ja yksi asia on varma: kaikkien maiden kaikkia tavoitteita ei voida yhteen ja samaan sopimukseen soveltaa. Sen vuoksi se kokonaisharkinta, jonka hallitus ja eduskunta suorittavat — ja ennakoin, että se on näissä toimielinkysymyksissä ihan viimeisen huippukokouksen yhteydessä — tulee silloin ratkaisemaan.

Arvoisa herra puhemies! Näyttää kuitenkin siltä, että hallitus selkeästi on ennakoimassa tiettyjä asioita. Tämän päivän Helsingin Sanomat kertoo tietystä valmiudesta joustaa jo komissaarikysymyksessä. Vain viikko sitten suunnilleen eduskunnan suuri valiokunta joutui äänestämään EU:n rakennerahastotavoitteista, mitä Suomen hallituksella on olemassa. Selkeästi hallitus nyt ennakoi jotakin. Kysyisinkin pääministeriltä:

Onko neuvotteluissa tapahtunut jotakin sellaista merkittävää muutosta, jonka takia Suomen hallitus nyt yksitellen on tuomassa eduskunnan tietoisuuteen joko julkisuudessa tai valiokuntien kautta uudenlaisia positioitansa, ja koska eduskunta tulee saamaan hallitukselta uuden selkeän neuvotteluposition?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Neuvottelujen loppusuora joulukuussa umpikujaan päättyneiden neuvottelujen jälkeen on nyt käynnistymässä. Virallisia hvk-neuvotteluja ei ole nyt joulukuun jälkeen käyty. Kun nämä neuvottelut käynnistyvät, hallitus päivittää oman kantansa ja siitä tullaan kyllä informoimaan eduskuntaa. Emme ole ennakoimassa mitään. Hallitus ei ole tehnyt muutoksia omaan tavoitteenasetteluunsa, niin kuin tässä on moneen kertaan sanottu. Kun EU:n ministerivaliokunta tulee seuraavan kerran käsittelemään aihetta, sen jälkeen tulee olemaan aihetta myös luonnollisesti informoida eduskuntaa.

Herra puhemies! Herra pääministeri, minä olen kuullut teidän sanovan, että teillä on valmius myydä komissaarin paikka osana kompromissia näistä äänimääristä.

Onko teillä tällainen valmius vieläkin?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Neuvottelut ovat kokonaisuus, niin kuin syksyllä hallituksen ja eduskunnan puitteissa on sovittu, jossa toimielinkokonaisuudessa meillä ei ole mitään yksittäistä kynnyskysymystä. Tästä käytiin viime syksynä eduskunnassa aika laaja keskustelu. Meillä on olemassa selkeät tavoitteet, joita tavoittelemme näissä neuvotteluissa, niistä pidämme kiinni, mutta aivan kuten ulkoministeri äsken totesi, kun joulukuussa päädyttiin umpikujaan, ratkaisun saavuttamiseksi kaikkien odotetaan tekevän kompromisseja. Nyt ei ole vielä aika ennakoida, mitä ne kompromissien ainesosat ovat, mutta meillä pitää olla valmius, ja sen olen sanonut, kaikkien näiden toimielinkysymysten yksityiskohtien osalta myös harkita omaa kantaamme osana kompromissia, jos tavoitteena on kompromissin saavuttaminen ja uuden sopimuksen aikaansaaminen.

Herra puhemies! Ensin pääministeriltä kysyn, aiotteko nuhdella valtiosihteeri Peltomäkeä, joka puhuu siis hallituksen ohi tällä lailla näin vakavassa asiassa. Hän puhuu kuitenkin niin, että koko EU:n kaikissa pääkaupungeissa se varmasti noteerataan.

Herra puhemies! Toiseksi kysyn, että kun joulukuussa nuo neuvottelut ajautuivat hvk:ssa umpikujaan, tosiasia on kuitenkin, että silloin oli auki oikeastaan vain äänten painotus ja komission kokoonpano, kaikista muista oli jo annettu periksi. Näin ollen nyt, kun sanoitte että Suomi on valmis antamaan kaikista muistakin periksi, eikö ole vähän erikoinen tilanne tässä suhteessa? Onko hallitus todellakin niin fleksiibeli, että se antaa näissä kaikissa periksi?

Sitten kansanäänestyksestä vielä, että toimivalta laajenee, päätöksentekojärjestelmä uudistuu, ja nämä meillekin tärkeät asiat, komissio esimerkiksi, muuttuvat. Eivätkö ne ole niin oleellisia muutoksia, että kansanäänestys olisi paikallaan?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ensiksi, ed. Kankaanniemi oli viime eduskunnassa ratifioimassa nykyistä perussopimusta, jonka mukaan luovutaan komissaari per jäsenvaltio järjestelmästä. (Ed. Kankaanniemi: Äänestin vastaan!) — Anteeksi, joo, ed. Kankaanniemi äänesti sitä vastaan, taisivat kaikki muut hyväksyä aiheen. Suomi on kertaalleen sinällään hyväksynyt tämänkin tässä aiheena olevan keskustelun. Nyt tällä uudella sopimuksella yritetään parantaa sitä sopimusta, joka muutama vuosi sitten tehtiin.

Tämän päivän Helsingin Sanomissa olevasta uutisesta, jossa oli myös yhden virkamiehen haastattelusta sitaatteja mukana, kannattaa lukea se tarkkaan, mitkä ovat virkamiehen sitaatteja, mitkä ovat toimittajan tekstiä. Palataan aiheeseen sen jälkeen, kun olette tämän tehnyt.

Arvoisa puhemies! Muistan minäkin sen äänestyksen, mihin pääministeri viittasi. Siinä taisi olla joitakin muitakin mukana.

Mutta, arvoisa pääministeri, kun te sanotte, että kokonaisuus ratkaisee, niin sehän tarkoittaa silloin sitä, että tällainen perustuslaillinen sopimus on siis kokonaisuus. Kun te käytätte tällaista ilmaisua kerta toisensa jälkeen vastauksissanne, niin sehän tarkoittaa, että kaikki on mahdollista. Siitä pääsee sellaiseen hypoteettiseen tilanteeseen, että jos te pääsette perjantai-iltana kesäkuussa, neuvottelutulokseen, niin aiotteko te ilmoittaa yöllä meille, että me tulemme lauantaiksi töihin tänne ottamaan kantaa siihen, mitä te olette yöllä sopinut, kun teille on kaikki mahdollista, kun kokonaisuus vaan jotakin merkitsee?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Joulukuun neuvotteluissa olin yhteydessä sovitulla tavalla sekä suuren valiokunnan puheenjohtaja Itälään että ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jaakonsaareen useita kertoja neuvottelujen aikana. Sama menettelytapa tulee neuvotteluissa olemaan myös kesäkuun kokouksessa. Eduskunta pidetään informoituna siitä, miten neuvottelut etenevät. Neuvotteluihin lähdettäessä meillä on tietysti Suomen positio olemassa, neuvotteluvara, joka hahmotettiin viime syksynä aika perusteellisesti myös tässä salissa. Silloin itse asiassa käytiin eniten keskusteluja juuri tästä kysymyksestä, kokonaisuusko ratkaisee vai onko yksittäisiä kynnyskysymyksiä. Eduskunta hyväksyi hallituksen kannan, position siitä, että ei ole yksittäisiä kynnyskysymyksiä, joilla olisimme kaatamassa sopimuksen, vaan kokonaisuus ratkaisee.

Se, mitä kokonaisuudella tarkoitetaan, liittyy toimielinkysymyksessä sekä neuvoston äänivaltasuhteeseen, komission tulevaisuuteen, neuvoston presidentin virkaan, parlamentin jäsenten lukumäärään jne., tämän tyyppisiin kysymyksiin. Näistä määritellään taas neuvottelujen lähestyessä se lopullinen neuvotteluvara, kun kesäkuun kokoukseen käydään ja eduskunta pääsee siihen ottamaan kantaa.

Arvoisa puhemies! Kun kesäkuussa on Europarlamentin vaalit ja on tiedossa, että äänestysaktiivisuus on aikaisemmin ollut hyvin alhaista ja tietysti kaikkien pitäisi ponnistella siihen, että vaalitulos ja vaaliaktiivisuus olisi nyt paljon myönteisempi ja sillä tavalla antaisi legitimiteettiä Euroopan unionille, kysyn nyt hallitukselta:

Mikä on teidän arvionne, miten tällainen kanta, jossa kaikki on nyt avoimena ja jossa keskusteluja käydään ja jossa ei nyt oikein ole käsitystä siitä, mitä Suomi nyt aikoo näissä neuvotteluissa ajaa, miten se saattaa vaikuttaa tähän kansalaisten innostukseen äänestää? Voisiko kenties tätä asiaa parantaa se, että hallitus kuitenkin nyt jossain määrin selkiyttäisi sitä, mikä on marssijärjestys ja mitkä ovat nämä kysymykset, koska joulukuusta on jo aika pitkä aika?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tällaiselle informaatiolle, selkeyttämiselle on tarvetta. Olen oikeastaan kaikille muille pääministereille EU:ssa esittänyt kantani siitä, että avoimuuden kannalta, Euroopan parlamenttivaalien kannalta olisi hyvä, jos perussopimuksesta voitaisiin sopia jo ennen Euroopan parlamentin vaaleja, mutta samalla olen sanonut, että jätän tämän harkinnan täysin Irlannin puheenjohtajuudelle. Irlanti puheenjohtajana joutuu arvioimaan, koska on oikea hetki yrittää uutta kompromissia, ja Suomi hyväksyy ja olin hyväksymässä viime Eurooppa-neuvoston kokouksessa, että pyritään ratkaisuun viimeistään kesäkuun huippukokouksessa, joka on vasta Euroopan parlamenttivaalien jälkeen.

Mutta me tulemme ennen EU-vaaleja kyllä, kuten sanoin, informoimaan myös eduskuntaa neuvottelutilanteesta, ja siinä yhteydessä, voi sanoa, palautetaan mieliin se viime syksyn asetelma. Syksyn asetelma kannattaa palauttaa myös mieliin sen tähden, että joulukuussa unioni ajautui melkoiseen umpikujaan, sopimusta ei saatu aikaan, ja kuitenkin kaikkien tavoitteena on saada unionin laajentuessa uusi sopimus aikaan. Sen osalta kaikkien pitää myös olla valmiita joustamaan, hakemaan kompromissia, jolla 25 jäsenen unionille saadaan toimiva perussopimus.

Arvoisa herra puhemies! Kun katsoo eliitin ja pääkirjoittajien kannanottoja, luulisi, että Tony Blair on päästänyt itse pirun irti, kun hän on päättänyt järjestää Englannissa kansanäänestyksen.

Uhkaako nyt demokratia EU:n perustuslakia? Eikö teidän pitäisi päinvastoin hallituksessa olla riemuissanne, että kansa niin Englannissa kuin Suomenkin kansa olisi arvollinen tästä monimutkaisesta asiasta sinänsä päättämään? Kun muistelen aikaisempaa kunnioitettua parlamenttiuraanne, niin kansanedustaja Vanhanen käsittääkseni periaatteessa kannatti kansanäänestystä, puolustusministeri Vanhanen ei ollut enää varma. Vieläkö tuulipuku voi kerran suhahtaa eli takki kääntyä, niin että pääministeri Vanhanen vaikka sitten kannattaisi kansanäänestystä?

Voitteko te, arvoisa herra pääministeri, sanoa edes yhden kynnyskysymyksen, joka Suomella on tässä perustuslakineuvottelussa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Suomi tavoittelee sopimusta. Tiedämme ne vaikeudet, jotka 25 jäsenmaan keskeisissä neuvotteluissa on. Me olemme asettaneet tavoitteemme, joihin ei sisälly, niin kuin olemme todenneet ja viime syksyllä päätimme, yksittäisiä kynnyskysymyksiä. Mutta sen sijaan on tavoitteet, joista neuvotellaan, joista osa on saavutettu, osaa ei ole vielä saavutettu. Mutta meillä on vastuumme siitä, että saadaan toimiva sopimus aikaan, ja haluamme tämän vastuumme kantaa.

Kansanedustaja Vanhanen, puolustusministeri Vanhanen ja pääministeri Vanhanen ovat täsmälleen samoilla sanoilla puhuneet kansanäänestyksen mahdollisuudesta. Se on minulle periaatteessa ilman muuta mahdollinen, mutta haluan kytkeä sen tämän sopimuksen luonteeseen. Katson, että kansanäänestys Suomessa käytettynä on sen verran harvinainen tapa tehdä ratkaisuja, että unionin kohdalla sitä on käytettävä sellaisissa tilanteissa, joissa unioni olennaisesti muuttuu siitä unionista, johon aikanaan kansanäänestyksellä valtuutuksen kansalta haimme. Tämä voidaan arvioida sitten, kun sopimus on valmis, ja olen sen suhteen täysin avoin, kuten sanoin, kaikille mielipiteille.

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Ed. Soini viittasi pääkirjoituksiin ja niissä esitettyihin arvioihin. Aika monessahan on kiinnitetty huomiota siihen, että tätä tapaa ottaa kansanäänestys esille on käytetty ikään kuin kiristyskeinona, jotta maan edut voitaisiin näissä viime vaiheen sopimusneuvotteluissa paremmin turvata. Jos jokainen maa tekisi näin, mitään sopimusta ei koskaan syntyisi, jos jokainen viimeiseen asti käyttäisi tämän kaltaisia menettelytapoja.

Toisena kritiikin kohteena tässä on se, että tällä menettelyllä myös pitkitettäisiin koko sopimuksen syntyprosessia. Jos kaikki 25 maata käyttäisivät seuraavia vaaleja yhtenä perusteena sille, miten pitkälle viedään asian käsittelyä, niin samaan lopputulokseen siinäkin päästäisiin. Ed. Soini varmaan olisi tyytyväinen, että Euroopan unionissa ei syntyisi mitään päätöksiä, mutta meidän muiden varmaan on syytä tähdätä siihen, että syntyy järkevä perustuslaillinen sopimus ja että sen mukaan sitten myös pystytään unionia kehittämään.

Ulkoasiainministeri  Erkki  Tuomioja

Arvoisa herra puhemies! Ehkä ed. Soinin kannattaa myöskin ottaa huomioon se, että Englannissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ei ole 40-luvun jälkeen ollut sellaista hallitusta, joka olisi vaaleissa saanut yli 50 prosenttia äänistä, vaikka siellä on selkeä parlamentaarinen enemmistö aina ollut olemassa. Tässä suhteessa järjestelmät ovat poikkeavia, sekin voi vaikuttaa kussakin maassa harkintaan. Mutta tämän toteaminen ei ole millään lailla kannanotto nyt tähän kysymykseen. Tässä asiassa minusta pääministeri on ilmaissut selvästi ja oikealla tavalla sen näkemyksen, että hallitus ja eduskunta yhdessä viime kädessä arvioivat sen jälkeen, kun sopimusehdotus on olemassa, mitenkä sen kanssa menetellään.

Herra puhemies! Palaan tähän päivän suureen uutiseen, joka koskee suomalaista komissaaria. Se on, jos mikä, etusivun juttu, ja senpä takia se tietysti etusivulla Helsingin Sanomissa olikin. Kun tällaisia juttuja ei toimittajan päästä synny, hyvin harvoin niitä syntyy myöskään toimittajan aloitteesta, niin, herra puhemies, kysyn pääministeriltä: Mikä oli tämän uutisen tausta?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Uskon, että se tausta liittyy niihin keskusteluihin, joita pitkin Eurooppaa käydään tilanteessa, jossa Euroopan unioni 25:stä jäsenmaasta tulevaisuudessa laajenee vielä suuremmaksi, esimerkiksi 30 jäsenmaan unioniksi. Usein esitetään sama kysymys, joka Nizzan kokouksen alla esitettiin, pitäisikö silloin olla suppeampi komissio. Komissio ei voi loputtomiin kasvaa. Todennäköisesti tästä keskustelusta tämä aihepiiri on noussut esille, sitä keskustelua Euroopassa käydään. Sen taustalla on se, että Nizzassa kaikki jäsenmaat ovat hyväksyneet sen järjestelmän, jossa siirrytään suppeampaan komissioon. Konventti meni esittämään tätä suppeaa komissiota 15 jäsenen pohjalta, ja taustalla näissä keskusteluissa on nyt tämä.

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri muistutti meitä siitä, että Nizzassa Suomi jo tavallaan sitoutui siihen, että voimme luopua komission edustajasta. Nizzassa Suomi myös esitti selkeästi, että meidän täytyy saada tasapainon vuoksi yksinkertainen kaksoisenemmistö ministerineuvoston päätöksenteossa. Samoin viitataan nyt Helsingin Sanomien artikkelissa siihen, että tarvitaan ääntenpainotuksesta sopimus, joka turvaa pienten jäsenmaiden aseman. Pääministeri:

Voiko tämä äänten tasapaino olla mitään muuta kuin yksinkertainen kaksoisenemmistö, jota Suomi on koko ajan ajanut? Onko tämä se kynnyskysymys, mitä täällä on kysytty?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Nizzan neuvotteluissa aikanaan Suomi ajoi yksinkertaista kaksoisenemmistöä, mutta emme saavuttaneet sitä. Jokainen tietää, että nykyinen Nizzan sopimuksen mukainen äänestystapa on sellainen, että sitä harva pystyy selvittämään, minkälainen se edes on, että sitä hyvää tavoitetta ei saavutettu. Meidän tavoitteemme myös nyt on yksinkertainen kaksoisenemmistö. Tällä termillä yksinkertainen kaksoisenemmistö on vain valitettavasti monta tulkintaa. Me katsomme, että se on niin sanotusti 50—50, pitää olla vähintään puolet jäsenmaista, joiden pitää edustaa vähintään puolta unionin yhteenlasketusta väestömäärästä. Konventti esitti järjestelmää, jossa väestömäärän pitää olla vähintään 60 prosenttia, joka suosii suurimpia maita, jotka saavat helpommin estävän vähemmistön, eräänlaisen päätöksenteon blokkausvelvoitteen. Me emme pidä tätä 50—60-jakoa tavoitteemme mukaisena, tasapainoisena, yksinkertaisena kaksoisenemmistönä. Emme ole sitä hyväksyneet. Emme hyväksyneet sitä konventin jälkeen ja halusimme avata aiheen hvk:ssa ja avoinna se on.