3) Laki tuloverolain 50 §:n muuttamisesta
Juha Sipilä /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Meillä on muitakin haasteita kuin
Euroopan laajuinen talouskriisi. Meillä on samaan aikaan
myöskin menossa oman teollisuutemme rakennemuutos. Riskinä on
se, että emme pysty uusimaan teollisuuttamme riittävän
nopeasti. Tässä tehtävässä ei
saa olla hallitus vastaan oppositio -asetelmaa, vaan työtä uusien
työpaikkojen synnyttämiseksi täytyy tehdä määrätietoisesti
yhdessä. 200 000 uutta työpaikkaa helpottaisivat
monia yhteiskunnallisia ongelmia. Onnistuessamme se toisi merkittävän
helpotuksen myös julkisen talouden kestävyysvajeeseen.
Suomessa sijoitettiin alkaviin yrityksiin 2000-luvun alussa
noin 220 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2008 sijoitukset olivat
enää 120 miljoonaa ja viime vuonna vain 78 miljoonaa
euroa. Yritysostoihin Suomessa käytettiin viime vuonna
rahaa noin 900 miljoonaa euroa, josta ulkomaisten osuus oli peräti
700 miljoonaa.
Rakenteemme tukee yritysten ja innovaatioiden myymistä ulkomaille
liian varhain. Suomalainen omistus ei voi hyvin. Israelissa käytetään yhdeksän
kertaa enemmän pääomia alkaviin yrityksiin,
Yhdysvalloissa noin neljä kertaa enemmän ja Ruotsissakin
yli kaksi kertaa suhteessa meidän panoksiimme. Tällä pohjalla
yrityksemme eivät uusiudu riittävän nopeasti,
jotta uusien työpaikkojen tavoite voidaan saavuttaa.
Myös sukupolvenvaihdosten tiellä on edelleen
esteitä. Kymmeniätuhansia yrityksiä on
lopettamassa ilman tietoa jatkajasta. Myös tähän ongelmaan
tulee hakea määrätietoisesti ratkaisuja.
Yksi keino on yritysvarallisuuden siirtymisen helpottaminen perintöveron
maksun ajoitukseen liittyvillä päätöksillä.
Hallituksen toimet kasvuyritysten rahoitusaseman turvaamiseksi
ovat oikeansuuntaisia. Tki-vähennys, poisto-oikeuksien
lisääminen sekä yksityishenkilösijoittajan
verohelpotus vievät asioita oikeaan suuntaan. Toimia tulee
jatkaa.
Ehdotan, että hallitus sisällyttää malliinsa
yksityisvarallisuuden houkuttelemiseksi suomalaisten yritysten taseisiin
ja sitä kautta työllistämiseen Suomessa
myös lakialoitteeni mukaisen lisäyksen: luovutustappioiden
vähennysoikeuden laajentamisen koskemaan kaikkia pääomatuloja.
Oman kokemukseni mukaan yksi suurimmista ongelmista yksityisvarallisuuden
saamisessa yritysten taseisiin on sijoitustoiminnassa syntyvien
tappioiden vähennysoikeus. Nyt luovutustappiot voi vähentää ainoastaan
luovutusvoitoista.
Yrityksiin, erityisesti pieniin, sijoittaminen sisältää aina
suuren riskin. Usein menetys voi olla koko sijoitus, koska ensimmäisen
viiden vuoden aikana jopa puolet yrityksistä lopettaa toimintansa.
Yksityishenkilön verotuksessa harvoin sattuu voittoja ja
tappioita viiden vuoden ajalle niin, että tappiot voidaan
oikeudenmukaisesti hyödyntää. Lakiesityksessä esitetään,
että luovutustappiot voitaisiin jatkossa vähentää muista
pääomatuloista.
Lakiesitys yksinkertaistaa verotusta, rohkaisee sijoittamaan
pitkäjänteisesti suomalaisiin pk-yrityksiin, kohtelee
kaikkia yrityksiä ja sijoittajia tasapuolisesti sekä toteuttaa
verotuksen tappiontasauksen periaatteita. Myös hintalappu
on asiantuntija-arvioiden mukaan pieni, ehkä 3—10 miljoonaa
euroa. Toki vallitsevat suhdanteet vaikuttavat merkittävästi
tappioiden syntymiseen. Ruotsissa malli on otettu käyttöön,
ja kokemukset ovat rohkaisevia.
Mikko Savola /kesk:
Herra puhemies! Mielestäni edustaja Sipilän
aloite on hyvä, ja hän yrittäjänä tietää kyllä,
mikä on se problematiikka, joka liittyy tähän
asiaan. Kasvuyrityksiin satsaaminen on pohjan luontia koko hyvinvoinnille Suomessa,
ja aivan kuten vanha sanonta kuuluu, kakkuhan on aina ensin leivottava,
ennen kuin sen voi syödä ja sitä voi
jakaa. Kyllä yritykset ovat niitä leipojia, kakun
muodostajia, hyvinvointipalvelun rungon ja selkärangan
tekijöitä.
Kuten edustaja Sipilä mainitsi, luovutustappiot eivät
usein tule vähennettäviksi, koska tappiota kärsinyt
verovelvollinen ei saa luovutusvoittoja viiden vuoden aikana. Pääomatuloja
verotetaan, mutta pääomatulolajiin kuuluvat tappiot
eivät tule vähennetyiksi. Voitot ja tappiot eivät kulje
käsi kädessä, vaan ne voivat olla ja
ovatkin kaukana toisistaan.
Yrittäjä ottaa aina riskin. Riskin ottavia
yrittäjiä tarvitaan jatkossakin, ja sen vuoksi
tappioita tulee saada vähentää kaikista
pääomatuloista, aivan kuten edustaja Sipilä tässä erinomaisessa
lakialoitteessaan on esille tuonutkin.
Herra puhemies! Kaikki keinot on otettava käyttöön
kasvun huomioimiseksi ja ne on käytettävä.
Meillä on todellinen riski, että yritykset siirtävät
pääomiaan muihin maihin, esimerkiksi Viroon. Muun
muassa Perheyritysten liitto on tästä tehnyt tutkimusta,
ja siinä luvut ovat aika hälyttäviä,
ja ne kannattaa kyllä tarkoin katsoa. Kannatan siis sen
vuoksi hyvin lämpimästi tätä edustaja
Sipilän tekemää aloitetta.
Peter Östman /kd:
Arvoisa puhemies! Suomi tuli 80-luvun alussa tunnetuksi hyvin
hoidetusta taloudestaan. Ehkä nimitys "pohjolan Japani"
oli liian vahva ilmaisu, mutta siitä huolimatta me saavutimme
silloin täystyöllisyyden ja yrittäjyys
eli vahvaa nousukautta. Tässä mielessä globalisaatio
on suomalaisille yrityksille ollut menestys, joskin tie sinne on
kulkenut monien vaikeuksien kautta.
Koko 2000-luvun haasteenamme on ollut yritysten heikkenevä kansallinen
kilpailukyky. Tämä on johtanut siihen, että isoimmat
yrityksemme lisäävät työpaikkoja
ja alihankintoja siellä, missä markkinat kasvavat,
niin kuin Kiinassa, Intiassa tai Brasiliassa. Emme enää voi
luottaa yhteen teknologia-alaan ja sen rajattomaan kasvuun, vaan
tarvitsemme monta pientä menestystarinaa. Siksi tarvitsemme
uuden kasvustrategian ja tarvitsemme kipeästi sekä uusia
yrittäjiä että kasvuyrityksiä.
Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on tällä kaudella
työllisyysasteen kohottaminen 72 prosenttiin ja työttömyysasteen
alentaminen 5 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä.
Suomen menestyksellä on nimenomaan yrittäjyyden kanssa
kohtalon yhteys. Mutta aivan niin kuin lakialoitteen ensimmäinen
allekirjoittaja totesi, meidän haasteemme on samanaikainen
talouskriisi koko Euroopassa ja teollisuutemme rakennemuutos. Riskinämme
on se, että emme pysty uusimaan teollisuuttamme riittävän
nopeasti. Hallituksen tekemät toimet kasvuyritysten rahoitusaseman
turvaamiseksi ovat toki oikeansuuntaisia.
Suomalaiset pk-yritykset ovat ottaneet yhä enemmän
vastuuta työllistämisestä. Viimeisen kymmenen
vuoden aikana nimenomaan pk-yritykset ovat luoneet 77 000
uutta työpaikkaa. Jos ei ole yrityksien luomia työpaikkoja,
ei ole myöskään julkisen sektorin työpaikkoja.
Voimme siis todeta, että yrittäjä sitä työtä luo.
Yrittäjyyden edistäminen ei ole siis vastoin muiden suomalaisten
etua, ja siksi hallituksen tulee tehdä kaikki voitavansa
edistääkseen suomalaisen työn ja yrittämisen
kilpailukykyä avoimilla maailmanmarkkinoilla.
Käsittelyssä oleva lakiesitys yksinkertaistaa verotusta
ja rohkaisee sijoittamaan suomalaisiin pk-yrityksiin. Lakialoite
on minun mielestäni rakentava ja avaus uudelle ajattelulle,
ja siksi näen tärkeänä, että hallituksen
tulisi selvittää edustaja Sipilän tekemää lakiehdotusta.
Mikko Savola /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Sipilä otti tässä avauspuheenvuorossaan
myös sukupolvenvaihdokset vahvasti esiin ja perintö-
ja lahjaverotuksen osana niitä, ja se onkin mielestäni
asia, joka pitäisi ottaa vielä vahvempaan tarkisteluun
kuin tähän mennessä, sillä se
on keskeinen keino kyllä edistää kasvua ja
yrittäjyyttä. Jos perintö- ja lahjavero
poistettaisiin tai sitä edes kevennettäisiin,
se antaisi kyllä paljon lisää eväitä sukupolvenvaihdoksiin
ja edistäisi niitä.
Tässä kun käydään
maiden välistä vertailua, niin muun muassa Ruotsissa
ja Virossa ja perintö- ja lahjaverosta on luovuttu, siellä sitä ei
ole, mutta Suomessa päinvastoin tähän
on tulossa kiristyksiä. Mielestäni, jos tulevaisuudessa
halutaan saada uusia yrittäjiä, niin se tarvitsee
myös sitten kannusteita, vahvoja sellaisia, että uusi
sukupolvi pääsee uutta yritystoimintaa pyörittämään.
Mielestäni on aika lailla kohtuutonta se, että tietyt
perheyritykset lähinnä, tietyt suvut, maksavat
samat verot 30 vuoden välein, ja aivan kuten kuultiin täällä aiemminkin,
niin kaikissa tapauksissa uusia yrittäjiä ei edes
löydy, sillä uusi sukupolvi ei välttämättä halua
sitä riskiä ottaa, mikä yrittämiseen
liittyy. Jos perintö- ja lahjaverotuksesta luovuttaisiin,
niin se lisäisi investointeja, se tosi uutta kasvua Suomeen
ja lisäisi sitä kautta myös työllisyyttä.
Mielestäni Suomen täytyy tehdä päätöksiä, jotka
kannustavat yrittämään ja kannustavat
työllistämään. Tämä edustaja
Sipilän aloite tekisi sitä, kannustaisi yrittämään
ja työllistämään ja investoimaan.
Mielestäni vähintään yhtä tärkeää olisi
myös tämä perintö- ja lahjaverotuksen
uudelleen tarkistaminen niin yritysten kun maa- ja metsätaloudenkin
osalta.
Keskustelu päättyi.