Heikki Autto /kok:

Arvoisa puhemies! Nyt meillä on mahdollisuus hyväksyä mietintö laeiksi tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta sekä eläinsuojelulain muuttamisesta. Mietintö on mielestäni hyvä. Maa- ja metsätalousvaliokunta on tehnyt sen kanssa perusteellista työtä, ja voimmekin sen varmasti hyvillä mielin nyt hyväksyä.

Tässä yhteydessä on myös hyvä ottaa esiin, että julkisuudessa on virheellisesti esiintynyt tietoja, että uusi lainsäädäntö sallisi villiintyneiden kotieläinten ja löytöeläinten laajan käyttämisen eläinkokeissa. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä näitä eläimiä saisi käyttää vain tutkimuksissa, jotka kohdistuvat nimenomaan villiintyneiden kotieläinten tai löytöeläinten terveyteen, hyvinvointiin ja näiden eläinten aiheuttamien ekologisten vaikutusten selvittämiseen. Lakiehdotuksen mukaan nämä villiintyneiden kotieläinten tai löytöeläinten tutkimukset voisi tehdä vain Eläinkoelautakunnan myöntämällä poikkeusluvalla.

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä on syytä ottaa vielä esiin myös se, että tämä hallitus on tehnyt...

Kiitos, arvoisa puhemies. — Tässä yhteydessä on syytä ottaa vielä esiin myös se, että tämä hallitus on tehnyt ja tekee paljon muutakin eläintensuojelun edistämiseksi. Hallitusohjelman mukaisesti maa- ja metsätalousministeriöön on perustettu eläinsuojeluasiamiehen tehtävä, joka tuli hakuun tällä viikolla. Eläinsuojeluasiamiehen tehtävänä on edistää ja parantaa eläinten hyvinvointia yhteiskunnan eri osa-alueilla. Eläinsuojeluasiamies tukee ja edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi.

Maa- ja metsätalousministeriössä on myös meneillään eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen valmistelu. Työn tavoitteena on saattaa osittain vanhentunut eläinsuojelulaki nykyisen perustuslain vaatimusten mukaiseksi sekä selkeyttää eläinsuojelulainsäädäntöä. Eläinsuojelulakia pohtiva työryhmä istuu vuoden 2014 loppuun, eli lausunnoille hallituksen esitys lähtee näillä näkymin vuoden 2015 alussa, joten hallitus siis tekee töitä eläinsuojeluasioiden parissa tiiviisti.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Tässähän on kysymyksessä kuitenkin esitys, jossa löytöeläimiä käytetään koetarkoituksiin ja niitä voidaan hakea esimerkiksi kunnallisista löytöeläinhoitoloista. Tältä osin kyllä tämä kuulostaa aika järkyttävältä eikä missään tapauksessa hyväksyttävältä. Vaikkakin siihen tarvitaan aina tämä Eläinkoelautakunnan lupa, niin siitä huolimatta tämmöisen käytännön aloittaminen minun mielestäni ei ole kovin järkevää.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puheenjohtaja! Erinomaista kuulla, että joku on taas kuiskannut hallituksen korvaan, että on muutettu tämä. Tämähän olisi ollut todella järkyttävä juttu, että löytöeläimiä olisi sitten, että ne olisivat olleet... Kun ajattelee eilistäkin keskustelua, niin vaikka se fraaseja vilisikin, niin tämä olisi ollut todella järkyttävä. Hyvä, että tämä on peruttu.

Eiliseen keskusteluun sen sanoisin kyllä ja tähänkin, että kun Kreikka on paljon meillä täällä esillä, niin kreikkalaiset, jotka aikoinaan toivat meille demokratian ja jopa filosofian tänne ajatteluunkin, sanoivat elämästä yleensäkin, että parempi lyhyt elämä ja parasta on kuolla nuorena ja parasta olisi, ettei syntyisi ollenkaan. Kun ajatellaan tätä eläintenkin inhimillistämistä, ei siis eläimellistetä eläimiä vaan inhimillistetään, niin pitäisi kaikkien ajatella sitä, että jos ei olisi kotieläimiä eikä mitään häkkieläimiä eikä tätä juttua, niin niillä ei olisi elämää ollenkaan.

Jos me täällä arvostamme elämää nyt enemmän kuin kreikkalaiset aikoinaan, niin minkä takia me kiellämme sitten kaikilta eläimiltä elämän, niin ettei niitten anneta syntyäkään tänne? Se on jotenkin järjetön paradoksi, mikä riivaa tätä meidän nykyistä demokratiaamme, joka toki sekään ei ole enää demokratia.

Ja sitä paitsi vielä se, että meidän, Suomen, on sivistysmaana tehtävä kaikkemme näissäkin asioissa. Kiina, joka on täysin kehitysmaa, joka pitää pienissä häkeissä jotain kauluskarhuja tai kodiakinkarhuja ja muita sappinesteen takia ja tappaa luonnoneläimet sukupuuttoon, että saisi potenssia vähän, kun on... — No, en tiedä, minkä takia ne tarvitsevat potenssia, kun niillä on kaikki nämä aborttisäädökset ja muuta vastaavaa.

Mutta Suomen pitäisi kaikessa olla tämmöisen eläinsuojelun ja ihmissuojelun kärkimaa, ja hyvä, että hallitus on ottanut takaisin tämän, mistä äsken kuulimme. Kiitoksia.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa puhemies! Minusta on todella tärkeätä, että edustaja Autto heti alussa kertoi, että hallituksen esitys alun perinkin oli jo tältä osin toinen kuin se legenda, joka kiertää nyt sähköposteissa, että tämmöinen Sata ja yksi dalmatialaista -tarina olisi mahdollista tämän lain myötä eli että löytöeläimet saattaisivat päätyä erittäin kivuliaisiin tai muihin eläinkokeisiin, että jos lemmikkisi katoaa, niin seuraavan kerran se on jossain Mengelen käsissä.

Tämänkaltainen viesti leviää sosiaalisessa mediassa, ja on todella tärkeätä nyt tietää, että hallituksen esitys, tarkistin sen myös perustuslakivaliokunnassa, alun perinkin nosti sen luvan tason, ylipäätänsä sen, mitä käsitellään eläinkokeina, myös siihen, että jos joku vakava tauti lähtee leviämään, niin se, että eläimistä otetaan verikoe ja tarkistetaan, miten se tauti etenee, se verikoekin on jo nyt tämän uuden lain mukainen toimenpide, ja vain sellaisissa erittäin vakavissa taudin leviämistilanteissa saattaisi edes tulla kysymykseen, että poikkeusluvalla myös löytöeläimistä saataisiin ottaa näitä näytteitä.

Löytöeläimiä ei siis millään luvalla saa kuitenkaan missään tilanteessa alkaa käyttää semmoiseen koe-eläintarkoitukseen kuin mitä varmaankin monet kuvittelevat, kun puhutaan koe-eläimistä. Eli niin kauan kuin me säästymme siltä, että tässä maassa kulkisi joku senkaltainen eläimestä eläimeen, miksei eläimestä ihmiseenkin vielä, siirtyvä tauti, jonka takia on pystyttävä ottamaan näytteitä, niin koko lailla ei ole mitään tekemistä löytöeläinten ja niiden käytön kanssa. Missään tapauksessa löytöeläimet eivät voi joutua minkään Cruealla Julman käsiin, niin kun sähköposteissa kulkee.

Arvoisa puhemies! Toiseen seikkaan myös, josta jo edustaja Auttokin puhui: Hallitusohjelma on luvannut parantaa ja uudistaa eläinsuojelulain. Eilisessä keskustelussa edustaja Sarkomaa esitti kuitenkin vakavia epäilyjä ja huolia, että lain valmistelu olisi niin myöhässä, että se ei kerkeäisikään. Ministeri kerkesi juuri ennen edustaja Sarkomaata poistua. Nyt olisi kyllä hyvä kuulla jossain vaiheessa, aika pian, julkisuudessa ja eduskunnassakin, missä tämä eläinsuojelulain uudistus etenee ja ennen kaikkea, että eteneehän se siinä eläinsuojelujärjestöjen vaatimassa hengessä, että jatkossa lain tasolta löytyvät niin lajityypillisen käyttäytymisen peruskriteerit kuin eläinsuojelun perustasot, ettei niitä haudata helposti muutettavaksi asetustasoisena, puhumattakaan vielä asetusta alemmille tasoille.

Satu Haapanen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämän lakiesityksen tarkoitus on edistää koe-eläinten suojelua, ja tämähän pohjautuu Euroopan unionin tämmöiseen täysharmonisoivaan direktiiviin, ja direktiivin ja lakiesityksen periaatteena on eläinkokeitten vähentäminen, niitten korvaaminen ja niitten laadun parantaminen eläinten hyvinvoinnin kannalta. On harmillista, kun nyt muuten tämä laki on saanut hyväksynnän ja ihan hyvän vastaanoton myös eläinsuojelujärjestöissä, jos annetaan tämmöisen huhun, perättömän huhun, levitä ja levitetään sitten ehkä tahallisestikin ihmisten keskuudessa paniikkia. Tämmöiset tarkoitukset eivät missään nimessä sisälly tähän lakiin. Lemmikkieläinten pitäjät voivat olla edelleenkin huoletta. Jos löytyy löytöeläimiä, ne voi huoletta palauttaa löytöeläinkoteihin. Ei ole mitään vaaraa, että löytöeläimiä käytettäisiin eläinkokeisiin.

Tässä lakiesityksessä on aikaisempaan lakiin verrattuna myöskin sellainen uusi elementti, että näihin laitoksiin, missä eläinkokeita tehdään, perustetaan eläinten hyvinvointiryhmä ja tälle ryhmälle annetaan mahdollisuus luovuttaa eläin hyvään hoitoon, sopivaan hoitoon sen jälkeen, kun eläinkokeet on tehty.

Kaiken kaikkiaan tavoitteena tulisi olla eläinkokeitten vähentäminen niin, että ne korvattaisiin vaihtoehtoisilla menetelmillä, mutta nyt ainakin joidenkin sairauksien tutkimiseen näitä vaihtoehtoisia menetelmiä ei ilmeisesti vielä ole saatavilla, mutta tätä kehitystyötä tehdään ja sitä on myös taloudellisesti tuettava.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Eilen tässä salissa käytiin keskustelua turkistarhauksesta siitä tehdyn kansalaisaloitteen pohjalta. Pidän hyvin tärkeänä eiliseenkin keskusteluun viitaten tässä yhteydessä todeta, että hallitus on tekemässä paljon eläinten hyväksi ja eläinten hyvinvoinnin hyväksi, kuten täällä keskustelussakin on tuotu esiin. Hyvin päiväkohtainen asia, ajankohtainen asia, on se, että maa- ja metsätalousministeriöön ollaan tällä hetkellä etsimässä maamme historian ensimmäistä eläinsuojeluasiamiestä, joka siis tulee valtakunnan tasolla ja ministeriön piirissä toimimaan. Tällaista henkilöä tällä hetkellä lehti-ilmoituksella etsitään, ja tämä eläinsuojeluasiamiehen tehtävän perustaminen on yksi niistä toimista, joihin hallitus on ryhtynyt edistääkseen eläinsuojelua ja eläinten hyvinvointia, mikä on tärkeä asia.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Olisi toivottavaa, että eläimille ei tarvitsisi tehdä näitä kokeita, mutta näin valitettavasti on, että esimerkiksi 2011 runsaat 100 000 eläintä käytettiin koe-eläimiksi, ja jokainen tietää, että on se pienempi tai suurempi eläin, niin se tuntee sitä tuskaa niin kuin ihminenkin.

Vaihtoehto eläinkokeille, tässä on lehtileike: "Tampereen yliopiston vaihtoehto eläinkokeille -keskus FICAM on ensimmäisiä maailmassa eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä järjestelmällisesti kehittävä keskus." "FICAMissa on kehitetty menetelmä, jota voidaan käyttää eläinkokeiden sijaan tai niiden täydentäjänä syöpä-, silmä- ja reumalääkkeiden kehittämisessä." Menetelmä on tosiaan todettu hyvin päteväksi ja myös luotettavammaksi kuin nämä eläinkokeet ovat. Niin kauan, kunnes päästään tähän, ettei tarvitse uhrata rottia tai muita eläimiä, nämä eläinkokeet tietysti jatkuvat, mutta ehkä joskus parinkymmenen vuoden päästä.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! On tärkeätä, että eläinten hyvinvointia kaikelta osin parannetaan, ja tällä siihen myös pyritään. Toki tässä kysymyksessä on nyt enemmänkin EU-lainsäädännön ja kansallisen lainsäädännön implementointi, että me saamme ne samat asiat samanlaisesti. Tämä on ollut varmasti osaltaan vaikeaa, koska tässä nyt pyritään kolmella eri taholla, jotka hyvin edustaja Haapanen toi esille, siihen, että meillä korostetaan näitä vaihtoehtoisiakin, pyritään siihen, että koe-eläinten käyttöä vähennetään, pyritään siihen, että vakavien ja erittäin tuskallisten kokeitten jälkeen niitä ei uudelleen ja uudelleen käytettäisi näissä erittäin paljon kipua tuottavissa kokeissa.

Tärkeätä on myös se, että ei koe-eläintoiminta saa tukahduttaa myöskään sitä, että esimerkiksi koirien perinnöllisten sairauksien vastustamisessa pitää edelleen olla mahdollisuus näihin verikokeisiin. Ei saa sulkea liian ahtaaksi sitä tulkintaa, millaista tutkimusta saa tehdä. Meillä on lemmikkieläinpuolella päästy häntien typistämiskieltoon, korvien typistämiskieltoon. Meillä on paljon edetty, ja me tarvitsemme geneettistä tutkimusta perinnöllisten sairauksien vastustamiseen, jolloin me voimme esimerkiksi tulla siihen johtopäätelmään, että kun on rotuja, joissa koira luonnollisesti jo kärsii tai on perinnöllisiä silmäsairauksia, lonkkaniveldysplasiaa, niin näihin pystytään puuttumaan ja se ohjaa edelleen koirien terveyttä. Tämä lakiesitys on hyvä, ja toivotaan, että kun seuraava kokonaisvaltainen lainsäädäntö tulee, niin siinä päästään vielä enemmän eteenpäin.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvin tärkeää, että tässäkin keskustelussa katkaistiin siivet niiltä huhuilta, joita pahimmillaan todellakin tuolla nettimaailmassa on liikkunut.

Puhemies! Haluan tässä kommentoida myös osaltani sitä, että on erittäin hienoa, että olemme päässeet eteenpäin tässä eläinsuojeluasiamiehen toimen perustamisessa. Tämä on meille sosialidemokraateille ollut pitkäaikainen tavoite, ja haluan myös tässä yhteydessä muistuttaa, että tämähän lähti aikanaan myös kansalaisten aktiviteetistä. Siellä kerättiin pitkää nimilistaa ja toivottiin tämän viran perustamista, ja nyt se tulee todeksi. Hallitusohjelmaneuvotteluissahan tämä silloin ratkesi, ja olen siitä erittäin tyytyväinen.

Toinen asia: haluan myös omalta osaltani jouduttaa tätä eläinsuojelulain kokonaisuudistusta ja myös minä pidän tärkeänä, että se on kyllin tiukka, kunnianhimoinen, tavoitteellinen ja korostaa eläinten hyvinvointia.

Tästä vaihtoehtomenetelmäkeskuksesta, kun puhutaan koe-eläintoiminnan vähentämisestä: aivan merkittävää uutta tulevaisuuteen suuntautuvaa osaamista, joka myös muuten tuo Suomelle työpaikkoja tulevaisuudessa, on nimenomaan Tampereella tässä vaihtoehtomenetelmäkeskuksessa, FICAMissa. Tällä on pitkä historia. Itse olen käynyt siellä ensimmäistä kertaa tutustumassa, kun se oli parin ihmisen solututkimuskeskus ja siellä muun muassa professori Hanna Tähti teki mahtavaa uraauurtavaa työtä suomalaisen osaamisen kautta. Täällähän on eduskunnassakin jo useamman vuoden ajan ollut erilaisia projekteja, joilla olemme halunneet turvata tämän vaihtoehtomenetelmäkeskuksen rahoituksen, ja toivon, että voimme yhdessä varmistaa, että se myös jatkossa on vakaalla pohjalla. Myös me pirkanmaalaiset olemme tämän kanssa paljon työtä tehneet.

Puhemies! Monta hyvää asiaa on edistymässä tässä eläintensuojelun näkövinkkelistä, eikä se varmaan huono asia ollut sekään, että ensimmäinen kansalaisaloite koski tätä minun mielestäni hyvin tärkeää ja inhimillistäkin asiaa, näin voi sanoa.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Minulle ihmisten terveys on kaikkein tärkein, ja haluan erityisesti korostaa sitä, että meidän täytyy antaa lapsillemme hyvä terveys. Se on ensisijainen tavoite. Mutta on myöskin selvää, että mitä tulee luontokappaleisiin, niin niille missään tapauksessa ei saa aiheuttaa aiheetonta, perusteetonta kärsimystä.

On selvää, että eläinkokeita pitää pyrkiä välttämään. Sen lisäksi myöskin pitää etsiä vaihtoehtoisia keinoja. Niitä on löydetty, niitä pitää edelleen kehittää, mutta tietysti aina on myöskin kustannustekijä otettava huomioon, mikä sen vaihtoehtoisen menetelmän kustannus on, (Pia Viitanen: Se on muuten halvempi!) ja sen pitää olla kohtuullinen, jotta ihmisen terveys voidaan turvata. Jos näihin ei ole mahdollisuuksia, niin silloin mielestäni täytyy käyttää eläinkokeita, koska kuitenkin tässä suhteessa, kuten sanoin, ihmisten ja lasten terveys on kaikkein tärkein.

Mitä tulee tähän ehdotukseen, niin tältä osin täytyy sanoa, että suunta on aivan oikea. Se on tuettava. Tähän suuntaan pitää mennä, mutta pitää ottaa sellaisia askeleita, että nimenomaan tutkimus voidaan kuitenkin kaikissa tilanteissa turvata.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puheenjohtaja! Ettei jää väärää käsitystä: Olen samaa mieltä, että suunta on aivan oikea. Tosiaan kun tuolla netissäkin hurskastellaan verikokeilla, niin silloinhan mennään kummalliseen tilanteeseen, kun ihmisistä otetaan jatkuvasti verikokeita terveenäkin. Koe-eläinten kohdalla tietysti, kun on tämä verikoekäyttö ja muuta, on ihan selvä asia, ettei tänne asti pidä näissä lainsäädännöissä mennä, että ruvetaan tuomitsemaan sitten, inhimillistämään eläimet jopa tämmöiselle ihmistäkin inhimillisemmälle tasolle.

Mutta vielä tästä Suomen linjasta ja sen pitämättömyydestä. Eduskunta aina näissä eläinkokeissa ja muissa vastaavissa sallii esimerkiksi Kiinan ryöstökalastuksen ja Japanin ryöstökalastuksen tämmöisten uhanalaisten lajien suhteen siltä pohjalta, että Kiina ja Japani suoraan sanoen valehtelevat — tässä kai voi käyttää tätä sanaa — sen suhteen, mitä he kalastavat. Suomen pitäisi jyrkästi tuomita kaikki tämmöinen niin sanottu eläinsuojeluun liittyvä globaali eläinten väärinkäyttö, koska ei tätä nyt ehkä vielä Itämerelle voi ulottaa, mutta jos me jatkaisimme taas tätä Suomen linjaa, niin kohtahan meillä Itämeren lohta ja kaikkia näitä uhanalaisia lajeja kalastettaisiin siltä pohjalta, että joko puolalaiset ja ruotsalaiset tekevät niillä eläinkokeita tai jotkut eestiläiset.

Suomen on valittava linjansa. Esimerkiksi kun Kiina on täysin häikäilemätön suhteessa eläimiin, niin silti me olemme Kiinan puolella kauppasuhteissa täysillä, mutta ei noteerata Tiibetiä, joka on täysin inhimillinen suhteessa ihmisiin, eläimiin ja kaikkeen luontoon. Eli Suomen älytön, typerä hallituksen linja on täysin ristiriidassa sen kanssa. Minä uskallan väittää, että me hurskastelemme näissä eläinasioissa silloin, kun me emme tuomitse niitä maita, jotka ovat täysin häikäilemättömiä eivätkä piittaa eläimistä oikeasti.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Kolmannen kerran hyvä sanoa se asia, että tämä koe-eläinlainsäädäntöuudistus vie edelleenkin eteenpäin ja parempaan suuntaan koe-eläinten suojelua ja eläintensuojelua yleensäkin. Samoin se vie eteenpäin sitä vaihtoehtoisten menetelmien etsimistä, joka on koko ajan pitänyt ollakin esillä, ja se myöskin sitä on. On erittäin harmillista, että julkisuudessa levitetään väärää tietoa tästä laista ja sen perusteista. Minusta täällä edustaja Brax kertoi erittäin hyvin sen asian, elikkä missä äärimmäisen poikkeuksellisissa tapauksissa voidaan hyvin rajattuja kokeita tehdä löytöeläimillä, ja se koskee vain niitä itseään, niille itselleen vaarallisia tai niiden muille vaarallisiksi aiheuttamia asioita, ei mitään muuta. Kaiken täytyy mennä myös hankelupalautakunnan lävitse, ja silloin se seula on erittäin tiukka. Siksi tässä ei ole mitään huolta minkään löytöeläintalojen toiminnan eikä irralleen päässeiden kotieläinten osalta.

Puhemies! Toisekseen: Ihan kaikkia ei vielä pystytä korvaamaan vaihtoehtoisilla menetelmillä. Meidän on pakko tehdä edelleenkin eläinkokeita, jotta ihmisten terveys ja ympäristön terveys pystytään takaamaan, mutta totta kai ne vähenevät kaiken aikaa, ja se on aivan oikea suunta ja sitä myös tämä uusi lainuudistus edellyttää.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan vain haluan tähdentää edustaja Sasin puheenvuoron johdosta, että nämä vaihtoehtomenetelmäthän nimenomaan, silloin kun ne saadaan validoitua, ovat halvempia ja myös luotettavampia kuin nämä perinteiset eläinkokeet. Tässä on nyt se syy, miksi meidän Suomessa kannattaa huolehtia esimerkiksi tästä Tampereella sijaitsevasta vaihtoehtomenetelmäkeskuksesta ja sen toimintaedellytyksistä. Euroopan unionissa on varsin tiukkoja vaateita koe-eläintoiminnan vähentämisestä, ja juuri siksi tämä Suomen osaamisalue, missä muuten olemme ihan maailman kärjessä, on sellainen, mistä voimme tulevaisuudessa saada merkittävällä tavalla myös lisää työpaikkoja, lisää vientituloja jopa. En muista, onko Sasi ollut mukana näillä vierailuilla, mutta kannattaisi vaikka yhdessä käydä siellä vaihtoehtomenetelmäkeskuksessa, nimittäin siellä saa hyvää, ihan tieteelliseen faktaan perustuvaa tietoa nimenomaan näitten vaihtoehtomenetelmien luotettavuudesta ja siitä, että ne ovat hyvin paljon edullisempia sitten, kun ne saadaan käyttöön, kuin tämä perinteinen koe-eläintoiminta, puhumattakaan sitten niitten eettisyydestä.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Kiitos, herra puhemies! Edustaja Viitaselle täytyy todeta, että olen käynyt tutustumassa Tampereella tähän laitokseen, ja he tekevät erittäin hyvää työtä. Ja jos edustaja Viitanen ehdottaa, että menemme yhdessä, niin tietysti menen mielelläni yhdessä hänen kanssaan sinne vielä uudestaan tutustumaan. Mutta edustaja Viitasella on sillä tavalla väärä tieto, että kyllä nämä vaihtoehtoiset tutkimusmenetelmät ovat selvästi kalliimpia, (Pia Viitanen: Eivät ole!) varsinkin alkuvaiheessa. Pitkällä tähtäimellä saattavat olla sitten edullisempia, mutta alkuvaiheessa kehittäminen ja muu on huomattavan kallista. Tietysti tässä suhteessa täytyy sanoa, että pitää olla myöskin se vaihtoehto, että eläintä voidaan käyttää, jotta se tutkimustyö voi käynnistyä. Toisaalta näistä vaihtoehtoisista tutkimusmenetelmistä saattaa olla sitten muuta hyötyä myöskin, niin että kokonaisarviointi tässä suhteessa ei ole välttämättä kauhean yksinkertaista.