Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Sinivihreän hallituksen ensimmäinen talousarvioesitys lunastaa useita hallitusohjelman kirjauksista. Pienituloisten asemaan tehdään selkeitä parannuksia. Työllisyyden edistämiseksi lisätään uusia ja toimivia keinoja. Verotusta kehitetään vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti suhdannetilanne huomioon ottaen.

Talousarvioesitystä valmisteltaessa talousnäkymät ovat olleet kaksijakoiset. Yhtäältä kansainvälisen talouden pitkään jatkunut vahva nousukausi on yhä voimissaan lisäten talouskasvua myös Suomessa, toisaalta Yhdysvalloista alkanut finanssimarkkinoiden heilunta hallitsee päivittäisiä talousuutisia. Suomen näkökulmasta talouskasvun jatkumiselle on erittäin hyvät edellytykset. Kotitalouksien ja yritysten luottamus tulevaisuuteen on vahvaa. Työllisyys lisääntyy nopeaa tahtia. Myös yritysten kannattavuus on hyvä. Talouden aktiviteetti jatkuu vahvana etenkin kehittyvissä maissa ja teollisuuden kustannuskilpailukyky mahdollistaa suomalaisten yritysten menestyksellisen toiminnan näillä kasvavilla markkinoilla.

Tulevaisuuden näkymät ovat kuitenkin jonkin verran huolestuttavammat. Yksi tekijä on finanssimarkkinoiden epävarmuus. Jo nyt tiedämme, että riskien hinnoittelu, joka on viime vuodet ollut huoletonta, on saanut terveempiä piirteitä. Tämä on sinänsä hyvä asia, mutta samalla se pistää investointisuunnitelmat tarkempaan harkintaan. Perusnäkemys on kuitenkin valoisa. Kasvu pysyy useimpienkin ennusteiden mukaan tänä ja ensi vuonna vahvana. Ensi vuonna kokonaistuotannon on arvioitu lisääntyvän runsaat 3 prosenttia.

Kotimaisen kysynnän veturina on toiminut myönteisesti tulevaisuuteensa suhtautunut suomalainen kuluttaja. Kulutus tukee talouskasvua ensi vuonna, vaikka kotitalouksien velkaantuneisuus on noussut jo vuosituloja suuremmaksi. (Hälinää)

Kiitos. — Kulutusta lisää ostovoiman kasvu. Kotitalouksien ostovoima lisääntyy ensi vuonna tuntuvasti palkankorotusten, työllisyyden kasvun ja tuloveroratkaisujen yhteisvaikutuksesta, vaikka inflaatio onkin lievästi nopeutumassa. Mikäli myönteinen suhdanne kansainvälisessä taloudessa ei katkea viime aikojen epävarmuuteen, jatkuu ulkomaisen kysynnän veto edelleenkin vahvana. Tämä pitää teollisuuden vientitoiminnan vilkkaana sekä kasvattaa teollisuutta täydentävää palvelutoimintaa. Myös korkeat kapasiteetin käyttöasteet poikivat run-saasti yritysten toimitila- ja koneinvestointeja.

Julkinen kysyntä lisääntyy ensi vuonna myös vauhdikkaasti. Etenkin valtion päättämiä maa- ja vesirakennuskohteita on karsinnasta huolimatta käynnistymässä suuri määrä. Tämä pitää alan työllisyyttä ja konekantaa täyskäytössä ja lisää julkisten investointien kautta talouden toimeliaisuutta.

Työllisyys on myös lisääntynyt voimakkaasti. Talouskasvun jatkuessa myös ensi vuonna uusia työpaikkoja syntyy edelleen runsaat 10 000. Tällöin työllisyysaste kohoaa päälle 70 prosentin, jonka päällä oltiin viimeksi 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Toisaalta Suomessa on yhä lähes 200 000 työtöntä, vaikka työvoimapulaa on niin teollisuudessa, rakennusalalla kuin palveluissakin. Jo jonkin aikaa on kärsitty osaavan työvoiman puutteesta. Hallitus onkin lähtenyt lisäämään tuntuvasti muun muassa ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen määrärahoja ja koulutusmääriä. Koulutusta lisäämällä ei kuitenkaan voida vastata akuuttiin työvoimatarpeeseen välittömästi, joten työmarkkinatilanne säilyy kireänä vielä jonkin aikaa. Nopea lääke tähän on työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman lievittäminen, joka edellyttää suurempaa ammatillista ja alueellista liikkuvuutta.

Lisääntyvä ammattitaitoisen työvoiman tarve, viime vuosien maltilliset palkankorotukset ja yritysten parantunut kannattavuus ovat näkyneet jo solmituissa tulosopimuksissa. Palkankorotukset ovat olleet selvästi edelliskierrosta suurempia. Vaikka korotukset pysynevätkin jo sopimuksensa solmineiden alojen osalta vielä kannattavuuden rajoissa, uhkana on, että korotustason muodostuminen yleiseksi linjaksi alkaisi muiden alojen osalta jo heikentää hintakilpailukykyä.

Työvoimakustannusten kiihtyminen nopeuttaa inflaatiota. Palkkojen ohella välillisten verojen sekä terveydenhuollon maksujen korotukset merkitsevät kotimaisten hintapaineiden kertaluontoista nousua. Toisaalta taas asumisen kustannusten nousu hidastunee. Inflaatiosta tulee aiempaa enemmän kotimainen ilmiö eikä hintojen nousuvauhti Suomessa ole enää euroaluetta hitaampaa, kuten viime vuosina.

Vahva talouskasvu on tuonut valtiontalouteen runsaasti hyvää, mutta käänne alkaa olla jo käsillä. Vielä tänä vuonna julkisen talouden rahoitusasema vahvistuu entisestään nopean talouskasvun ansiosta, mutta jo ensi vuonna julkisen talouden ylijäämä kääntyy laskuun. Kaiken kaikkiaan finanssipolitiikka on ensi vuonna kokonaiskysyntää ja kasvua tukevaa. Tämän taustalla ovat nopeasti kasvavat julkiset menot, mukaan lukien kuntien toimintamenot.

Uusimmat tiedot rahoitusmarkkinoiden rauhattomuudesta eivät anna aihetta Suomen talouspolitiikan peruslinjan uudelleenarviointiin. Korkeasuhdanteen pitäminen hallittuna edellyttää finanssipolitiikalta erittäin suurta malttia.

Arvoisa herra puhemies! Sinivihreän hallituksen ohjelmassa päätettiin lukuisista uudistuksista verotukseen. Uudistuksia lähdetään toteuttamaan jo hallituksen ensimmäisessä budjetissa ensi vuonna. Korjaamme eri verojen epäoikeudenmukaisuuksia sekä kannustamme verotuksella ihmisiä muokkaamaan valintoja ympäristöystävällisempään suuntaan. Työn verotuksen keventämistä jatketaan. Haluamme kannustaa työntekoon.

Tuloarviot ovat nousseet toukokuun kehyspäätöksen yhteydessä arvioiduista selvästi. Tämä on seurausta siitä, että tuloarvioiden taustalla olevia ennusteita tulevasta talouskasvusta on tarkistettu ylöspäin. Verotulojen kasvuksi arvioidaan 6,5 prosenttia kuluvalle vuodelle budjetoituun verrattuna.

Hallituksen keskeisenä tavoitteena on lisätä työnteon kannustavuutta veronkevennyksillä. Tässä suhdannetilanteessa veronkevennysvaraa on kuitenkin hyvä säästää vaalikauden loppupuolelle. Hallitus tulee toteuttamaan tuloverokevennyksen niin sanotun puolivälitarkastuksen ottaen huomioon palkka- ja veroratkaisujen vaikutuksen ostovoimaan. Työn verotusta kevennetään ensi vuonna maltillisesti 330 miljoonalla eurolla. Tuloveroasteikkoon tehdään lisäksi kustannusvaikutuksiltaan 170 miljoonalla eurolla 2 prosentin inflaatiotarkistus. Eläketulon verotusta kevennetään noin 200 miljoonalla eurolla. Tämän jälkeen eläketulojen verotus ei missään tuloluokassa ole vastaavan suuruisen palkkatulon verotusta kireämpää. Itse asiassa eläketulojen verotus on ensi vuoden alusta lukien lähes kaikilla tulotasoilla palkansaajan verotusta alhaisempaa. Perintöverotusta niin ikään kevennetään oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi. Erityisesti puolison ja alaikäisten lasten asemaa helpotetaan. Työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi otetaan käyttöön työasuntovähennys.

Alkoholin kulutuksen hillitsemiseksi alkoholiveroa korotetaan siten, että korotukset painottuvat väkeviin alkoholijuomiin. Energiankulutuksen kasvun ja kasvihuonepäästöjen hillitsemiseksi ympäristöperusteisia energiaveroja on myös tarkoituksenmukaista korottaa. Korotukset painotetaan päästökaupan ulkopuoliseen sektoriin. Sekä alkoholi- että energiaverojen osuus vaikuttavat osaltaan myös kertaluontoisesti inflaatioon. Niiden yhteysvaikutus kuluttajahintaindeksin tasoon on noin 0,4 prosenttia. Eläkeläiset tulevat saamaan indeksikorotusten kautta automaattisesti kompensaation tästä hintojen noususta. Hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutoksista kunnille aiheutuvat verotulomenetykset kompensoidaan täysimääräisesti.

Arvoisa herra puhemies! Sinivihreän hallituksen talousarvioesitystä voidaan luonnehtia vastuulliseksi. Hyvinä aikoina on syytä varautua tulevaan. Vaihtoehtona tulemme varmasti kuulemaan vaatimuksia uusista valtavista menolisäyksistä ilman, että kerrotaan, mistä rahat otetaan. Sellainen on vastuutonta puhetta. Talousarvioesityksen määrärahoiksi, pois lukien velan vähentäminen, ehdotetaan 43,1 miljardia euroa. Tämä on 6,5 prosenttia enemmän kuin vuoden 2007 varsinaisessa talousarviossa. Reaalisesti menot kasvavat 3,7 prosenttia. Suuri osa menokasvusta aiheutuu jo aiemmin tehdyistä päätöksistä, sillä edellisen hallituksen viimeisen kehyspäätöksen mukainen vastaava luku oli 2,7 prosenttia. Talousarvioesitys noudattaa toukokuussa sovittua kehyspäätöstä ja siinä koko vaalikaudeksi asetettua menokattoa; kehykseen kuuluviksi määrärahoiksi ehdotetaan 33,4 miljardia euroa, mikä jättää 247 miljoonan euron jakamattoman varauksen 300 miljoonan euron lisäbudjettivarauksen lisäksi. Kehyksen ulkopuolisiksi määrärahoiksi ehdotetaan 9,8 miljardia euroa. Ensi vuoden talousarvioesityksessä lyhennetään valtionvelkaa 2 miljardilla eurolla.

Hyvinä aikoina olisi helppo pistää tuulemaan ja ehdottaa laitettavaksi hyviin tarkoituksiin kaikki, mitä tuulen tuomat tulot antavat syytä olettaa. Sellainen tie vie pitkän päälle tai itse asiassa jo lyhyelläkin aikajänteellä turmioon. Jos poikkeuksellisen hyvinä aikoina ei pystytä lyhentämään valtionvelkaa, niin milloin se sitten tehtäisiin?

Valtionvelan kokonaismäärä on noin 55 miljardia euroa. Velan lyhentämisestä huolimatta valtionvelan korkomenojen arvioidaan yleisen korkotason nousun johdosta kasvavan runsaat 3 prosenttia vuoden 2007 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Valtionvelan korkomenot ovat ensi vuonna kokonaisuudessaan 2,4 miljardia euroa. Vertailun vuoksi: tuo summa on kutakuinkin sama kuin se, joka laitetaan vuosittain puolustusministeriön hallinnonalalle sisältäen koko sotilaallisen maanpuolustuksen kustannuksemme. Velan lyhentämisellä voimme kuitenkin alentaa korkomenojen tasoa jatkossa noin 100 miljoonalla eurolla vuosittain. Tämä summa kattaisi vertailun vuoksi esimerkiksi opintorahan ja opiskelijoiden vapaantulon rajan korotukset, ja tämänkin jälkeen rahaa jäisi vielä käytettäväksi moneen, moneen muuhun hyvään tarkoitukseen.

Jos korot nousisivat 1 prosenttiyksikön verran, joutuisimme laittamaan veronmaksajien rahoja korkokustannuksiin 540 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Tämä prosentin nousu korkokustannuksissa vastaisi siis koko eduskunnan, tasavallan presidentin kanslian, valtioneuvoston ja koko ympäristöministeriön vuoden määrärahoja yhteensä. Toisaalta se on myös enemmän kuin rahaa kuluu vuodessa koko maan perustienpitoon.

Pyydän jokaista, joka esittää menolisäyksiä kuitaten nuo lisäykset vähentämällä valtionvelan lyhennyksistä, ottamaan nämä sanat ja suuruusluokat huomioon. Jos nyt käytetään kaikki verotulot, mitä tulee, on kasvun hiemankaan hiipuessa leikattava tai velkaannuttava reilusti lisää. Kuka haluaa toden teolla ilmoittautua tähän porukkaan mukaan? Jo nyt esiteltävä talousarvio on erittäin antelias. Uusiin hyviin kohteisiin laitetaan rutkasti lisää rahaa. Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden ylijäämä on 0,9 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. On huomattava, että kuluvan vuoden tasoon nähden, joka on 1,4 prosenttia suhteessa bkt:hen, valtiontalouden tasapaino heikkenee merkittävästi. Se, joka vaatii lisää rahaa eikä kerro, mistä vastaavasti leikataan, haluaa tietoisesti heikentää edelleen tuota tasapainoa.

Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksen erityinen painopiste on työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman lievittämisessä. Nyt on tehtävä tilaa työllisyyden ja talouden kasvulle. Korkea työllisyys ja kestävä talouskasvu ovat julkisen talouden rahoituksen tulevaisuuden turva. Hallitus haluaa varmistaa, että työ ja tekijät kohtaavat nykyistä paremmin. Kohtaanto-ongelmaa helpotetaan kohdennetuilla tuilla erityisryhmille ja suuntaamalla työllisyyskoulutusta työttömän kannalta nykyistä paremmin.

Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tuen myöntämisvaltuudeksi osoitetaan 37 miljoonaa euroa. Tästä 12 miljoonaa euroa varataan käytettäväksi talouden rakennemuutosten työllisyydelle ja tuotantotoiminnalle aiheuttamien häiriöiden lieventämisen edellyttämiin avustuksiin ja 10 miljoonaa euroa yksinyrittäjien tukikokeilun toteuttamiseen. Yrityksen perustamista helpottava starttirahakokeilu vakinaistetaan vuoden 2008 alusta. Tuen saannin maksimiaikaa myös pidennetään. Starttiraha on osoittautunut erittäin hyväksi tavaksi kannustaa ihmisiä yrittäjyyteen.

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tunnistaminen ja saaminen mukaan yhteiskuntaa rakentamaan on tärkeimpiä yksittäisiä toimenpiteitä paremman tulevaisuuden rakentamisessa. Nyt syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työhön sijoittumisen edistämiseksi työllistämis-, koulutus- ja erityistoimien rahoitusta lisätään mittavasti, yli 30 miljoonaa euroa. Lisäksi työmarkkinatukea koskevia säädöksiä muutetaan siten, että työmarkkinatukea voidaan myöntää palkkatukena yrityksille nuoren työttömän työllistämiseen jo 3 kuukauden työttömyysjakson jälkeen nykyisen 6 kuukauden sijaan. Me tarvitsemme tulevaisuudessa kaikki kädet tekemään työtä. Vain siten hyvinvointiamme voidaan kehittää edelleen. Muun muassa tämän tavoitteen vuoksi vajaakuntoisten palkkatuki kaksinkertaistetaan 36 miljoonan euron tasoon. Työ on jokaisen perusoikeus, ja se koskettaa aivan jokaista. Siksi pidämme vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämisen helpottamista yhtenä keskeisenä tavoitteenamme. Vahvistamme tällä panostuksella vammaisten ja vajaakuntoisten mahdollisuuksia tulla kohdelluiksi tasavertaisina. Tämä tuo ihmisille toivoa ja vahvistaa heidän tulevaisuudenuskoaan.

Aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpidemäärärahoja suunnataan uudelleen tarkoituksena tukea työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja helpottaa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa. Työllisyysmäärärahoja kohdennetaan työvoimapoliittiseen ammatilliseen koulutukseen. Erityisesti yritysten kanssa toteuttavaa koulutusta ja yksityisen sektorin tukityöllistämistä tullaan lisäämään. Osaamista edistetään lisäämällä ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkoja 2 000 opiskelijalla ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävää lisäkoulutusta 2 100 opiskelijalla. Nuorten työpajatoimintaa tuetaan ja aikuiskoulutusta kehitetään. Kuten jo aiemmin totesin, työvoiman liikkuvuutta edistetään myös uudella työasuntovähennyksellä. Kohtaanto-ongelman lievittäminen ei tietenkään jää vain ensi vuoden budjettiin, vaan lisätoimia valmistelee parhaillaan laaja kolmikantainen työryhmä.

Arvoisa puhemies! Sinivihreä hallitus tekee mittavia panostuksia pienituloisten toimeentulon parantamiseen ja veteraanikuntoutukseen. Kansaneläkkeisiin tehdään vuoden 2008 alussa 20 euron tasokorotus. Kuntien kalleuskykyluokituksen poiston myötä 75 prosenttia kansaneläkkeistä nousee toisella 20 eurolla. Tämä on yksi historian suurimmista kansaneläkkeen kertakorotuksista. Sotainvalidien ja rintamaveteraanien kuntoutukseen osoitetaan 10 miljoonan euron lisämääräraha, jolla turvataan kaikkien halukkaiden pääsy veteraanikuntoutukseen. Samalla uudistetaan kuntoutuksen sisältöä ja parannetaan puolisoiden ja sotainvalidien leskien asemaa. Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee 10 eurolla kuukaudessa vuoden alusta. Hammaslääkäripalkkioiden sairausvakuutuskorvauksen taso nousee niin ikään ensi vuoden alussa 40 prosenttiin korvausperusteesta. Opintoraha nousee 15 prosentilla kaikilla koulutusasteilla syyslukukauden 2008 alussa, ja opiskelijoiden omia tulorajoja korotetaan 30 prosentilla ensi vuoden alussa. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi korkeakouluopiskelijan opintoraha nousee 39 eurolla kuukaudessa.

Nämä ovat mittavia panostuksia toimeentuloon ja hyvinvointiin. Näin paljoa ei ole panostettu uutta rahaa kerralla tulonsiirtoihin ja hyvinvointiin miesmuistiin.

Osaamisen ja innovaatioiden edistäminen on tie Suomen menestykseen myös jatkossa. Yliopisto- ja korkeakoulukenttä ovat tällä kaudella suuren muutoksen edessä. Uudistukset tuovat aivan uusia mahdollisuuksia rahoitukseen ja taloudellisen aseman kehittämiseen. Silti myös perusrahoitusta kehitetään. Yliopistojen perusrahoitusta lisätään 20 miljoonalla eurolla. Lisäksi yliopistolaitoksen rakenteelliseen kehittämiseen osoitetaan 7 miljoonaa euroa lisää määrärahoja.

Myös perusopetukseen panostetaan. Oppilasta kohden rahamäärä kasvaa ensi vuonna. Opetustoimessa ikäluokkien pienenemisestä aiheutuva noin 18 miljoonan euron säästö kohdennetaan ensimmäistä kertaa koulutuksen laadun kehittämiseen tavoitteena muun muassa opetusryhmien koon pienentäminen sekä tuki- ja erityisopetuksen vahvistaminen. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahojen myöntövaltuus kasvaa 20,3 miljoonaa euroa ja Tekesin myöntövaltuuksia lisätään 17,5 miljoonaa euroa sekä hankemäärärahaa 3,5 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Nopea talouskasvu tuo myös ongelmia. Ylikuumenemisen merkkejä on havaittavissa jo rakennusalalla. Tarvikkeiden ja työn hinnat ovat kasvaneet nopeasti viimeisten vuosien aikana. Viime hallituskaudella päätettyjen väylähankkeiden kustannukset ovat karanneet totaalisesti käsistä. Kuuden jo aiemmin päätetyn liikennehankkeen kustannusarviot ovat nousseet yhteensä 170 miljoonaa euroa. Hankkeiden sopimusvaltuuksia ja rahoitustapaa on siksi jouduttu muuttamaan.

Kehä I Turunväylä—Vallikallio-tiehanke muutetaan jälkirahoitushankkeeksi, joka on tarkoitus toteuttaa Espoon kaupungin kanssa tehtävällä jälkirahoitussopimuksella. Tiehallinto siirtää Kantatie 51 Kirkkonummi—Kivenlahti -tarjouskyselyn ja keskeyttää hankkeen Valtatie 14 Savonlinnan keskusta -tarjouskilpailun ja hankkeiden korotetut kustannusarviot hyväksytään valtuuksien yhteydessä. Lappeenranta—Imatra ja Kemin kohta ja sillat -tiehankkeet sekä Vuosaaren liikenneväylät toteutetaan nousseiden kustannusarvioiden mukaisesti. Liikenneturvallisuuden lisäämiseksi toteutetaan Vaalimaan rekkaparkki 24 miljoonan euron määrärahalla. Puuhuollon vahvistamiseksi ja varmistamiseksi toteutetaan Huutokoski—Savonlinna-radan perusparannus 42 miljoonan euron määrärahalla. Lisäksi puuhuoltoa turvataan 20 miljoonan euron määrärahalla perustienpitoon. Länsimetron suunnittelua jatketaan vajaalla 7 miljoonalla eurolla. Ratahallintokeskus jatkaa niin ikään Kehäradan suunnittelua, ja sen rakentaminen alkaa vuonna 2009. Liikennepoliittista selontekoa valmisteleva ministerityöryhmä arvioi E18 Helsinki—Vaalimaa-tieosuuksien toteutusedellytyksiä ja aikataulua sekä valmistelee asiasta ehdotuksen.

Liikennehankkeista on syntynyt suurta keskustelua ja on valiteltu, ettei kustannusten kohottua ole voitu tehdä kaikkea kerralla valmiiksi. Huomauttaisin kuitenkin, että uusiin liikennehankkeisiin käytetään ensi vuonna varoja reilusti enemmän kuin vuosien 2006 ja 2007 talousarvioissa yhteensä. Se on suhdannetilanne huomioon ottaen todella paljon, suhdannetilanne huomioon ottaen liian paljon. Uusia tiehankkeita käynnistetään useita ja kaikki jo päätetyt toteutetaan tällä hallituskaudella. Näiden lisäksi käynnistämme myös vielä päätöstä vailla olevia liikennepoliittisen selonteon yhteydessä.

Arvoisa puhemies! Ikärakenteen muutos ja palveluiden kasvava rahoitustarve ovat äärimmäisen vaativa yhtälö. Jotta voimme pitää huolta jokaisesta ja tarjota laadukkaita julkisia palveluita myös tulevaisuudessa, on jokainen kansalaisilta kerätty veroeuro käytettävä viisaasti, vastuullisesti ja entistä tehokkaammin. Tämä onnistuu ainoastaan valtion ja kuntien tuottavuutta lisäävillä toimilla. Se tarkoittaa julkisen toiminnan tehostamista ja julkisen sektorin työvoiman kohdentamista uudelleen vastaamaan paremmin väestön ikääntymisen tarpeita.

Kunta- ja palvelurakennehanke sekä valtion tuottavuusohjelma ovat keskeisiä toimia tuottavuuden parantamiseksi. Valtion tuottavuusohjelman toimenpiteillä tavoitellaan valtion henkilöstötarpeen vähentämistä vuoteen 2011 mennessä noin 9 600 henkilötyövuodella. Vuonna 2008 vähennys on noin 2 200 henkilötyövuotta. Samalla on pidettävä huolta myös julkisen sektorin kilpailukyvystä työnantajana. Sinivihreä hallitus on historiallisesti ensi kertaa varannut vuositasolla 150 miljoonaa euroa tukemaan kunnallisen sektorin palkkaratkaisua. Lisäpotti maksetaan, jos sopimuspöydässä onnistutaan tekemään sopimus, jossa edistetään koulutettujen naisvaltaisten alojen palkkausta, joilla palkkaus ei vastaa työn vaativuutta.

Julkisuudessa on jäänyt vähemmälle huomiolle, että valtio kompensoi kunnille palkkojen nousua myös valtionosuusindeksin kautta. Kyseinen indeksikorotus vielä tehdään täysimääräisenä ensimmäistä kertaa ensi vuonna. Valtionosuusindeksi nousee ensi vuonna 4,7 prosenttia, mikä on paljon enemmän kuin koskaan lähimenneisyydessä. Tämä korotus tuo kunnille ensi vuonna 339 miljoonaa euroa lisää valtionosuuksia. Tämän päälle tulee vielä ensimmäistä kertaa lisäpanostuksena tuo 150 miljoonaa euroa. Joidenkin mielestä tuo lisäraha ei ole tarpeeksi. Se on kuitenkin 150 miljoonaa enemmän kuin koskaan ennen naisvaltaisten alojen palkkojen kilpailukykyä edistämään on laitettu. Ilman tuota tarjousta tänäkin syksynä olisi neuvoteltu vain tasakorotuksista yleisen palkkalinjan mukaisesti. Ilman tuota tarjousta tasa-arvoerissä ei puhuttaisi nyt historiallisesti prosenteista. Voidaan siis nähdä, että hallituksen kirjauksella on ollut palkkaratkaisua suuntaava vaikutus muutenkin kuntatyönantajan esitykseen. Nyt täällä salissa joidenkin ratkaisua arvostelevien eväillä kuntapöydässä olisi tasa-arvo-ongelmaan puuttumaton tasokorjaustarjous.

Kaikkea epätasa-arvoa ei yhdellä tietenkään yhdellä budjetilla ja yhdellä palkkaratkaisulla ratkaista, mutta se ei ole syy olla ottamatta ensimmäistä kertaa aimo harppausta oikeaan suuntaan. Ongelmien ratkaisu on parasta aloittaa siellä, missä suurimmat epäkohdat ovat. Tasa-arvokysymyksissä näitä ovat juuri kunnalliset naisvaltaiset koulutetut alat, joissa palkkaus on ehkä kauimpana tehtävien vaativuudesta. Sinivihreä hallitus ei aio lannistua siitä, että oikeiden asioiden tekeminen on vaikeaa. Me teemme oikeita asioita juuri siksi, että ne ovat olleet ja ovat edelleen vaikeita. Jos tasa-arvo-ongelmien ratkaisu olisi helppoa, ne olisi todennäköisesti jo ratkaistu.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjettiehdotus on sinivihreän hallituksen näköinen. Työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistetään ja pienituloisimpien asemaa parannetaan. Myös koulutukseen satsataan merkittävästi. Valtiontalouden tasapainosta ja kantokyvystä huolehditaan. Valtionvelkaa lyhennetään tulevien sukupolvien taakan vähentämiseksi. Tehtävien veroratkaisujen perusteena ovat vastuullisuus, ympäristönäkökohdat, oikeudenmukaisuus sekä kannustavuus.

Kaiken kaikkiaan sinivihreän hallituksen vuoden 2008 talousarvioehdotus on hallitusohjelman nimen mukainen: vastuullinen, välittävä ja kannustava.