Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys 228 ympäristölle aiheutuvien vahinkojen korjaamista koskevaksi lainsäädännöksi on kaksiosainen. Siinä on tämä ympäristönsuojeluun liittyvä osa, ja sitten siinä on tämä nimenomaan luontoon ja luonnonvaraan eli luontovahinkoihin liittyvä osa. Keskityn, arvoisa puhemies, nyt tähän luontovahinkopuoleen, koska se tuli ensimmäisessä käsittelyssä hiukan kevyesti käsitellyksi, kevyemmin kuin ehkä olisi aiheellista ollut.

Tämä ympäristövaliokunnan mietintö 3 näiltä valtiopäiviltä on mielestäni erittäin hyvä. Se on hyvin muotoiltu. Se on myös tämän luontovahingon käsitellyt varsin yksityiskohtaisesti. Se viittaa Euroopan unionin direktiivimääräyksiin. Itse tämä lainsäädäntöhän lähtee ympäristövastuudirektiivin implementoinnista, ja tässä vaiheessa on syytä nimenomaan vuonna 2009 painottaa tätä luontovahinkoa myös eläinyksilöihin ja nimenomaan tiettyihin eläinlajeihin kohdistuen.

Hallituksen esityksen sivulla 39 on nimenomaan viitattu luontodirektiivin liitteen II lajeihin: jokihelmisimpukka, vuollejokisimpukka, meriuposkuoriainen, saimaannorppa ja notkea-näkinruoho ovat hallituksen esityksen mukaan sellaisia lajeja, joita tämä luontovahinko saattaisi koskea.

Saimaannorppa on nyt vahvasti ollut viime aikoina esillä, tämä nimenomaan meidän suomalaisten vastuulla oleva hylje, jonka sukupuuttoon kuoleminen on jatkuvasti uhkana. Saimaannorppa on laji, joka kärsii erityisesti ilmastonmuutoksesta. Lasketaankin, että noin 30 prosenttia kuuteista menehtyy pesävaiheessaan ja 50 prosenttia sitten hukkuu pyydyksiin, ennen muuta verkkoihin. Tämä 20 prosenttia, joka jää jäljelle, on aivan liian pieni määrä vuositasolla pitääkseen tämän lajin elossa. Näin ollen kaikki toimenpiteet, jotka vähänkään vaikuttavat saimaannorpan säilymiseen, ovat tervetulleita, tässä mielessä myös tämä hallituksen esitys 228. Ja millä tavalla? Siten, että sillä voidaan puuttua ammattimaiseen kalastukseen ja sen aiheuttamaan saimaannorpan hukkumiseen, siis menehtymiseen.

Norppatutkijat ovat laskeneet ja ilmoittaneet, että 2000-luvulla noin 5—6 norppaa, kuuttia ja täysikasvuista norppaa, on menehtynyt ammattikalastajien pyydyksiin. Siinä on ollut rysäaitaa, verkkoa, myös troolia. Tosin ne ovat olleet vanhempia yksilöitä nämä trooleihin jääneet. Näin ollen valiokunta tässä mietinnössään on viitannut siihen hyvinkin laajasti, millä tavoin tämä laki voimaan tullessaan voi edistää saimaannorpan suojelua, ja viittaa paikallisten ympäristökeskusten velvoittamismahdollisuuteen selvittää nimenomaan lajin esiintymispaikkoihin liittyvän ammattikalastuksen haitallisuuden tämän lajin suotuisan suojelun tason tavoitteluun. Sehän ei tällä hetkellä Suomessa toteudu.

Tässä on useampi kappale hallituksen esityksestä annetussa ympäristövaliokunnan mietinnössä, joka nimenomaan käsittelee tätä problematiikkaa ja suhtautuu myönteisesti siihen, että myös tätä luontovahinko-osaa tässä voidaan käyttää lajin suojelemiseksi.

Arvoisa puhemies! Tietysti valtaosa kuuttien hukkumisesta tapahtuu hukkumiseen verkkoihin, jotka ovat vapaa-ajankalastuksen yhteydessä käytössä. Myös on pyritty vapaaehtoisiin toimenpiteisiin. Ministeri Sirkka-Liisa Anttila on kutsunut kutsumenettelyllä työryhmän. Työryhmä antoi lausuntonsa, joka tähtäsi 1 500 neliökilometrin verkkokalastuskieltoalueen aikaansaamiseen kaiken kaikkiaan ja nimenomaan ajalle 15.4—30.6, jolloinka verkkoja ei pitäisi lajin esiintymisalueilla pitää vedessä. Kuitenkaan tämä vapaaehtoinen suojelu ei ole johtanut tuloksiin, ja tänä vuonna viimeisten tietojen mukaan ensinnäkin on syntynyt tavallista vähemmän kuutteja, ja nyt tämän vuoden tilanne on vielä huonompi kuin vuonna 2008.

Näin ollen tästä johtuen teen lausumaehdotuksen, arvoisa puhemies, hallituksen esityksen 228/2008 vp käsittelyn yhteyteen, ja se kuuluu näin: "Hyväksyessään ympäristövaliokunnan mietinnön 3/2009 vp eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi kalastuslain ja luonnonsuojelulain nojalla toimenpiteisiin, jotka turvaavat saimaannorpan esiintymisalueilla riittävän laajan, 1 500 neliökilometrin verkkokalastuksen kieltoalueen, 15.4.—30.6. väliseksi ajaksi lajin sukupuuttoon kuolemisen estämiseksi."

Arvoisa puhemies! On todellakin niin, että jokainen kuutti, joka menetetään ihmisen toiminnan tuloksena, on yksi kuutti liikaa.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kuten ed. Tiusanen edellä todisti, mitkään uhraukset saimaannorpan säilyttämiseksi ja pelastamiseksi eivät ole liian suuria. Niinpä kannatan ed. Tiusasen esitystä lausumaksi.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensin, mikä koskee tätä ympäristövastuudirektiivin implementointia Suomen lainsäädäntöön, niin tämä mietintö on tehty, sen uskallan nyt sanoa toistamiseen, poikkeuksellisen hyvin ja perusteellisesti. Tämä on hieno juttu, että tällä tasolla näitä mietintöjä Suomessa eduskunnassa tehdään.

Toisekseen sitten tästä hyvin akuutista asiasta. Ed. Tiusanen on oikealla asialla varmasti niin kuin ponsiehdotusta kannattanut ed. Erkki Virtanenkin. Me täällä hallituspuolella olemme tehneet nyt kaikkemme etsiäksemme tien vapaaehtoiseen menettelyyn. Tänä päivänä ministeri on antanut — minä tulkitsin — sen viimeisen kehotuksen vapaaehtoiseen toimeliaisuuteen tässä asiassa ja sitoutumiseen. Minä tulkitsen itse henkilökohtaisesti niin, että mikäli tämä vihonviimeinen vetoomus ei tuota tulosta, sitten alkavat pakkokeinot.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Saimaannorppien tilanne, uhka kuolla sukupuuttoon, on ollut jo pitkän aikaa akuutti ja suurta huolta aiheuttava kysymys. Nyt on nähty se, että nämä vapaaehtoiset toimet, edes ne viimeiset tai toiseksi viimeiset vaatimukset, eivät ole tuoneet sitä tulosta, jolla voisimme säilyttää ja pelastaa tämän uhanalaisen lajin. Olisi suuri häpeä, suuri häpeä, jos Suomi ei pystyisi tätä uhanalaista lajia pelastamaan vain sen vuoksi, että vastakkain on muutaman sinänsä arvokas toimeentulo ja elinkeino, jos toisella puolella on yksi maailman uhanalaisimpia lajeja. Sen vuoksi nyt tarvitaan muitakin keinoja kuin vain nöyriä toiveita ja vapaaehtoisia pyyntöjä. Kyllä meidän pitää nyt ottaa vastuu tänä eduskuntana siitä, että me säilytämme tämän uhanalaisen lajin.

Sen vuoksi ed. Tiusasen tekemä lausumaehdotus on äärimmäisen tärkeä. Kannatan sitä ja todella toivon, että sille löytyy nyt täältä laaja tuki ja tällä lailla saamme omalta osaltamme pidettyä huolta siitä, että saimaannorpan ahdingon osalta yksi keskeinen ahdingon alue poistuu. Kyllä nyt pitää pystyä jo luopumaan verkkokalastuksesta tällä alueella.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kiitän arvoisia kollegoja, ed. Erkki Virtanen, ed. Arhinmäki ja ed. Pulliainen, siitä, että he ovat todenneet tämän huolen todella ajankohtaiseksi, ja todella tänä päivänäkin julkisuudessa olevat tiedot entistä pienemmästä kuuttikannasta, syntyneestä kuuttimäärästä, tukevat todella mielestäni tätä lausumaehdotusta.

Tässä on todella itsekkyydestä vahvasti kyse niiden kalastajien kannalta, jotka ilmoittavat Helsingin Sanomissa oikein valokuvan kera, että me emme ainakaan ryhdy mihinkään rajoituksiin. Oliko helmikuussa, kun Helsingin Sanomat varsin näyttävästi uutisoi Saimaan rannoilta näitä keski-ikäisiä miehiä kuvaten ja heidän replikointiaan siteeraten. Joka tapauksessa se on todella ahneuden huippua.

Minä itse tietysti toivon, että ministeri Anttila on ollut puhtain asein liikkeellä. Mutta tässä on usean kuukauden ajan, koko tämän tärkeän kevään ajan, ollut sellainen maku, että ministeri Anttila on kaikin keinoin pyrkinyt olemaan astumatta niiden mahdollisten keskustalaisten isäntien taikka yleensä alueen kunnan jäsenten tai siellä kesämökkiään pitävien varpaille tässä asiassa ja ajanut tätä vapaaehtoista suojelulinjaa, kun tiedämme, että niitä erilaisia kalastusyhteisöjä on niin paljon, että niiden kanssa on todella vaikea tehdä vapaaehtoisia sopimuksia.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Joka tapauksessa se tilannehan on sillä tavalla, että mikäli tämä ponsi hyväksyttäisiin, niin se ei sitten tähän hätään, siis sillä tavalla teknisesti, kerkiäisikään, jos tämän perusteelta ryhdyttäisiin toimenpiteisiin. Sen takia suora vaikuttaminen ministeri Anttilan toimenpiteisiin on nyt tällä hetkellä se ainoa konsti saada edistystä tässä asiassa akuutisti, ja sitä on tehty tänä päivänäkin. Kunnioitan erittäin paljon ja arvostan sitä työtä, mitä ed. Tiusanen on tässä hommassa tehnyt, mutta tässä on vielä kiireempi.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen, itse kyllä näkisin niin, että jos eduskunta pystyisi ottamaan tässä selvän kannan eli hyväksymään tämän ponnen, niin kyllä se niin vahva viesti ministerille on, että hän todella toteuttaisi ensi keväänä tämän mainitun 1 500 neliökilometrin verkkokalastuksen kieltoalueen tuon 77 vuorokauden aikana.