Susanna Huovinen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunnalla on kuluneen vuoden aikana ollut monia haasteellisia lakiesityksiä käsiteltävänään. Tänään käsittelyn pohjana oleva ympäristövaliokunnan mietintö Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa koskevan lain muuttamisesta on ehkä haasteellisin.

Kansallispuistossa sijaitsevan hotellin laajentamishanke on herättänyt alusta lähtien runsaasti keskustelua puolesta ja vastaan niin mediassa kuin kansalaistenkin keskuudessa. Niinpä myös valiokuntakäsittelystä muodostui mielenkiintoinen, ja valiokunnan jäsenten mielipiteet hajosivat poikkeuksellisen laajasti emmekä päässeet yksimieliseen lopputulokseen. Äänin 9—7 ympäristövaliokunta kuitenkin päätti puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä kolmella pienellä täsmennyksellä sekä ponsiesityksellä. Valiokunnan puheenjohtajana olen itsekin nyt haasteellisessa tehtävässä esitellessäni mietintöä, johon en voinut itse yhtyä.

Ympäristövaliokunta teki asiaa käsitellessään perusteellista työtä. Kuulimme laajasti asiantuntijoita, joiden käsitykset asiasta olivat osin ristiriitaisia. Valiokunta on halunnut mietinnössään korostaa Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sijaitsevan Pallaksen matkailukeskuksen olevan luonteeltaan erilainen kuin Lapin muut matkailukeskukset. Kohteella on pitkä hiihto-, laskettelu- ja retkeilymatkailun historia ja se tunnetaan erityisesti aktiivisen luontoretkeilytyyppisen matkailun kohteena.

Pallakseen liittyy myös kulttuurihistoriallisia arvoja Lapin vanhimpana matkailukohteena. Hotellirakennuksen vanhin osa on merkitty suojelukohteeksi ja se sisältyy myös ehdotukseen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista ympäristöistä. Pallastunturit on myös määritelty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Valiokunta pitää tärkeänä, että kaikessa alueen kehittämistoiminnassa varmistetaan paikan erityisyyden, Pallaksen hengen, säilyminen.

Arvoisa puhemies! Pallas-Ounastunturin kansallispuisto perustettiin vuonna 1938. Vuonna 2005 syntyi nykyinen puisto, kun kaksi kansallispuistoa yhdistettiin ja alueeseen lisättiin vanhojen metsien suojelualue. Kansallispuiston tarkoituksena on suojella Tunturi-Lapin eteläreunalla esiintyvää luonnonmetsää, soita ja tunturiluontoa. Tämä kansallispuisto on kävijämäärältään Suomen suosituin. Vuonna 2009 käyntejä kirjattiin 419 000. Alueella retkeilevien määrä on kasvanut jatkuvasti, ja varsinkin päiväretkeilypaineen arvioidaan edelleen kasvavan.

Nykyinen matkailukeskus on pieni. Kun esimerkiksi Ylläksen alueella on arviolta 20 000 vuodepaikkaa, Pallas-hotellissa on nyt 130 vuodepaikkaa ja alueella on 94-paikkainen asuntovaunualue. Pallastunturin matkailukeskuksen alueen kuluneisuus, puutteellinen huoltotoiminta ja rakennelmien heikko kunto ovat heikentäneet myös alueen maisemallisia arvoja. Tämä nykytila on hallituksen esityksen pohjana.

Hallitus siis esitti, että lakia muutetaan niin, että matkailukeskuksen alueella sijaitsevan hotellirakennuksen ja siihen liittyvien muiden tilojen sekä laskettelurakennelmien kunnostaminen ja laajentaminen on tietyin edellytyksin mahdollista. Määrällisesti rakentaminen rajoitetaan 320 vuodepaikkaan ja rakentamisen enimmäismäärä 10 500 kerrosneliömetriin. Laadullisesti rakentamiselle asetetaan myös tiukat rajoitukset koskien rakennuskorkeutta ja kellaritilojen rakentamista, minkä lisäksi asetetaan erityisehtoja kuten asuntovaunualueen poistaminen puiston alueelta.

Valiokunta korostaa, että nämä tiukat erityisehdot ovat välttämättömiä, jotta kunnostus- ja laajennustyöt kansallispuiston alueella voidaan hyväksyä. Kansallispuistothan ovat yleisiksi nähtävyyksiksi tarkoitettuja luonnonsuojelualueita, jotka kaikki perustetaan omalla lainsäädännöllään. Lähtökohta on, että kansallispuistossa luontoa muuttava toiminta on kielletty, eikä alueella saa esimerkiksi rakentaa rakennuksia, rakennelmia tai teitä. Näin ollen Pallaksen hotellihanke poikkeaa tästä lainsäädännöstä.

Siksi valiokunta linjaa perusteluissaan selkeästi, että nyt käsittelyssä oleva hotellin kunnostaminen ja laajentaminen ei avaa rakentamismahdollisuuksia muissa kansallispuistoissa tai alueilla, joilla on muu suojelustatus. Suomen 35 kansallispuistosta kahdessa on majoitustoimintaa, koska sitä on ollut jo ennen puiston perustamista.

Arvoisa puhemies! Pallaksen matkailukeskuksen kehittäminen ja luontokeskuksen laajentaminen lisäävät osaltaan sekä hotellissa majoittuvien että luontokeskuksessa kävijöiden määrää. Tehtyjen selvitysten mukaan Pallaksen alueen nykyinen virkistyskäyttö on jo vaikuttanut näkyvästi alueen luontoon. Erityisesti Paljakan herkän tunturikankaan reitit ovat huomattavan kuluneita. Metsähallitus onkin jo laatinut hankesuunnitelman alueen reitistön kehittämiseksi.

Ympäristövaliokunta korostaa, että matkailupalvelutoiminnan laajentaminen tulee toteuttaa niin, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän maisemallisia muutoksia ja haitallisia vaikutuksia alueen herkälle luonnolle. Rakentamisen reunaehdoista säädetään varsin tarkasti. Tämä on tärkeää ja välttämätöntä, koska alue on erityinen ja ainutlaatuinen. Lopullisesti mitoituksesta ja myös ympäristövaikutuksista päätetään kuitenkin vasta asemakaavassa ja rakennusluvassa. Valiokunta korostaa siksi tarvetta arvioida asemakaavoitusvaiheessa erityisen huolellisesti maisema-, luonto-, ympäristö- ja Natura-vaikutukset.

Yksi keskeinen ympäristövaikutus liittyy matkailukeskuksen jäteveden puhdistamon kapasiteettiin ja puhdistustehoon. Nykyisen puhdistamon toimivuus on ollut hyvä, mutta haasteena on kuormituksen voimakas vaihtelu. Jätevesikuormitus kuitenkin kasvaa hotellin laajennuksen toteuttamisen vuoksi. Tämä edellyttää puhdistamon kapasiteetin nostoa, alueen johto- ja viemäriverkon saneeraamista, uuden tasausaltaan ja uuden suodatuskentän rakentamista sekä puhdistamon ohjaus- ja automaatiojärjestelmän uusimista.

Valiokunta korostaa, että kuormituksen kasvaessa jäteveden puhdistamon toiminnan tehostaminen on välttämätöntä vesistöjen rehevöitymisen ehkäisemiseksi. Kapasiteetin osalta tulee varautua myös kiristyviin ympäristövaatimuksiin. Sallittaessa alueen matkailurakentamisen osittainen laajentaminen tulee siis ottaa myös huomioon mahdollinen jätevedenpuhdistamokapasiteetin rakentamisen lisätarve niin, että nykyistä puhdistamoa voidaan tarvittaessa laajentaa tai rakentaa alueelle uusi puhdistamo suodatuskenttineen.

Koska jätevedenpuhdistamo sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella, valiokunta pitää tarpeellisena lisätä lakiehdotuksen 4 a §:ään uuden momentin, jonka mukaan Pallastunturin matkailukeskuksen jätevedenpuhdistamon kunnostaminen, laajentaminen, uusiminen on sallittua myös 5 momentissa rakentamiseen rajatun alueen ulkopuolella.

Valiokunta korostaa, että kun taataan matkailukeskuksen alueella tapahtuva riittävä jäteveden puhdistaminen, voidaan samalla varmistua siitä, että matkailukeskuksen jätevesien käsittelemiseksi ei missään tilanteessa tarvitse ryhtyä ympäristövaikutusten kannalta aivan toisen mittaluokan ja erittäin ongelmallisen siirtoviemärin rakentamiseen.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen valmistelun yhteydessä toteutetussa ympäristöarvioinnissa yhtenä keskeisenä uhkatekijänä on pidetty sitä, että majoituskapasiteetin kasvattaminen lisää painetta erilaisten ohjelmapalvelujen järjestämiselle, varsinkin motorisoitujen palvelujen järjestämiselle. Puistojen hoidon ja käytön suunnittelu on vaativa tehtävä.

Valiokunta katsookin, että kansallispuiston järjestyssäännöllä pitää tehostaa alueella kävijöiden ohjausta tarvittavin liikkumisrajoituksin ja kiinnittämällä huomiota taukopaikkojen sijoitteluun ja niiden käytön opastukseen. Valiokunta pitää kuitenkin tarpeellisena varmistaa, että mahdollinen käyttöpaineen kasvu ei jatkossa johda siihen, että puiston hoito- ja käyttösuunnitelmaa tai järjestyssääntöä muutettaisiin niin, että motorisoitujen oheispalvelujen laajamittainen toteuttaminen tulisi mahdolliseksi.

Siksi valiokunta pitää välttämättömänä muuttaa lakiehdotusta niin, että lailla estetään sellaiset rakentamiseen tai matkailupalveluiden harjoittamiseen liittyvät toimet, jotka merkittävästi muuttaisivat alueen kansallispuiston olosuhteita tai luonnetta. Lain tasoisena velvoitteena tämä koskee paitsi rakentamista myös järjestyssäännöllä ja hoito- ja käyttösuunnitelmalla tehtävää liikkumisen ohjeistusta.

Arvoisa puhemies! Myönteisenä maisemavaikutusten kannalta voidaan pitää sitä, että asuntovaunualue velvoitetaan poistettavaksi. Tähän liittyy valiokunnan viimeinen täsmennysesitys. Hallituksen esityksen mukaan asuntovaunualue on poistettava käytöstä vuoden kuluessa asemakaavan tultua lainvoimaiseksi. Valiokunta ehdottaa määräajan muuttamista vuodeksi rakennusluvan lainvoimaisuudesta, sillä tämä vastaa valiokunnan näkemyksen mukaan paremmin ajankohtaa, jolloin itse rakennushanke on toteutettu.

Lopuksi, puhemies, valiokunta halusi painottaa suojeluarvojen toteuttamisessa resurssien merkitystä. Kunnossapitorahoituksen tarve on yleisesti ottaen kaikkienkin puistojen osalta jatkuvasti kasvanut, kun kävijämäärät ovat nousseet. Valiokunta on huolissaan tämän rahoituksen riittävyydestä, ja tähän liittyy valiokunnan lausumaehdotus. Siinä valiokunta korostaa, että valtion talousarviossa tulee osoittaa riittävä määräraha Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueen reitistöjen kunnostamiseen ja kehittämiseen puiston kävijämäärän kasvusta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että hotellilaajennus ja luontokeskuksen laajentaminen tulisi rakentamisen aikaisten haittojen vähentämiseksi ajoittaa samanaikaisesti tapahtuviksi.

Puhemies! Valiokunnan mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta.

Ulla Karvo /kok:

Arvoisa puhemies! Kansallispuistot ovat ihmisiä varten. Ne on tarkoitettu ihmisten virkistäytymistä varten. On muistettava erottaa kansallispuistot luonnonpuistoista. (Ed. Pulliainen: Ihanko totta?) — Kyllä. Jälkimmäiset on tarkoitettu vahvemmin luontoarvojen säilyttämiseen huomattavasti tiukemmin määräyksin. Molemmilla on siis omat tehtävänsä.

Kansallispuistot ovat yleisiksi nähtävyyksiksi tarkoitettuja luonnonsuojelualueita, joihin on tarkoitus ohjata yleisöä ja myös rakentaa tätä varten asianmukainen palveluvarustus. Kansallispuistoalueella on oltava merkitystä yleisenä luonnonnähtävyytenä tai muutoin luonnontuntemuksen lisäämisen tai yleisen luonnonharrastuksen kannalta. Siis alueella on oltava merkitystä ihmisen luontovirkistäytymisen kannalta.

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on merkittävä ihmisen virkistäytymisen ja luontokokemusten kannalta. Kävijämäärät kertovat alueen suosiosta. Vuonna 2009 alueella kirjattiin 419 000 käyntiä. Käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen tarkoitus on saattaa Pallaksen matkailukeskus vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Hallituksen esityksen perusteena on Pallastunturin matkailukeskuksen epätyydyttävä nykytila.

Matkailukeskus on ollut alueella jo ennen kuin kansallispuisto perustettiin vuonna 1938. Juuri tästä syystä Pallas on Kolin ohella ainoa kansallispuisto, jossa majoituspalvelujen ylläpitäminen on ollut sallittua. Tämä oikeus on säilytettävä ja oikeus on voitava toteuttaa nykyajan standardeilla. Ei voida jäädä nostalgisen illuusion varaan ja vaatia pysyttäytymistä vanhassa ja elinkelvottomassa mallissa.

Monilla olisi syytä perehtyä kansallispuistojen ideologiaan. Kansallispuistoaate on syntynyt USA:ssa jo 1870-luvulla. Aatteen syntymaassa on useissa kansallispuistoissa hotelleja puistojen sisällä ja niissä voi olla myös teitä, joilla ajoneuvoilla liikkuminen on sallittua. Perusajatuksena on taata ihmisten mahdollisuus kokea luontoelämyksiä. (Ed. Pulliainen: Mönkijän selässä!)

Pallaksen matkailukeskuksen kehittäminen on ajankohtaista ja perusteltua lisääntyvistä matkailijamääristä johtuen, ja nykyaikaisella suunnittelulla voidaan edesauttaa kansallispuiston perustehtävän, ihmisen virkistäytymisen, helpottamisessa. Hyvällä suunnittelulla edesautetaan myös luonnon monimuotoisuuden säilymistä.

Hallituksen esitys mahdollistaa Pallaksen matkailukeskuksen nykyaikaistamisen tiukkojen ehtojen puitteissa. Määrällisesti rakentaminen rajoitetaan 320 vuodepaikkaan ja rakentamisen enimmäismäärä on 10 500 kerrosneliömetriä. Tämä kokonaisuus sisältää myös alueella olevan luontokeskuksen laajentamisen ja henkilöstön asuintilat. Rakentamiselle on asetettu myös tiukat laadulliset rajat. Siis majoituskapasiteetti ei juurikaan kasva nykyisestä.

Hallituksen esitys on tarpeellinen, ja sillä on hyvä lähtökohta, mutta vain aika näyttää, onko esityksen tiukkojen rajoitusten määrittelemä suunnitelma toteuttamiskelpoinen nykyisen tai kenenkään muunkaan yrittäjän toimesta.

Harmillista käsittelyn kuluessa on ollut todeta, että kaikella kehityksellä on aina vastustajansa. Monet yltiösuojelijat eivät pysty näkemään, että kehityksellä voidaan saada nykytilaa parempi lopputulos kaikkien kannalta. Lisäksi esimerkiksi nyt käsittelyssä olevan hallituksen esityksen vastustajat eivät ota huomioon, että maan pohjoisimmassa maakunnassakin elinolosuhteet tulisi taata. Matkailuelinkeino on noussut Lapin omista vahvuuksista, ja siihen on panostettu runsaasti omin voimin. Harhainen mielikuva, että vain yhteiskunnan tuki olisi mahdollistanut matkailuelinkeinon kehittymisen, tulisi heittää romukoppaan. Muistutuksena voi todeta, että esimerkiksi Levin matkailukeskukseen on viimeisen kymmenen vuoden aikana investoitu noin 600 miljoonaa euroa ja tästä summasta noin 96 prosenttia on yksityistä rahaa.

Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunnan mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta, joiden voi vain todeta perustuvan tunteeseen eikä järkeen. Ne osoittavat konkreettisesti sen, että on paljon helpompi toteuttaa suojelutoimenpiteitä kaukana omista toimintaympäristöistään. Valiokunnan mietintö on hyväksytty äänestyksen jälkeen. Valiokunnan mietinnössä on tehty pari konkreettista korjausta hallituksen esitykseen. (Ed. Mustajärvi: Kyllä tulee Salolaiselle moitteita!)

Yksi koskee asuntovaunualueen käytöstäpoistamisajankohtaa ja on varsin perusteltu. Hallituksen esitys edellytti alueen poistamista vuoden kuluessa asemakaavan lainvoimaiseksi tulemisesta lukien. Valiokunta ehdottaa, että asuntovaunualue on poistettava vuoden kuluttua rakennusluvan lainvoimaiseksi tulemisesta. Tämä muutos vastaa paremmin todellista hankkeen etenemistä, koska asemakaava ei sinänsä ole vielä yhteydessä rakennushankkeen konkreettiseen toteutumiseen, ja siksi se on hyvä muutos.

Myös lausumaehdotus riittävästä määrärahasta alueen reitistöjen kunnostamiseksi on paikallaan. (Ed. Mustajärvi: Siitä äänestettiin viime syksynä, äänestettiin muuten vastaan!)

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Edelliselle puheenvuoron käyttäjälle nyt sitten perusteluja vastalauseelle sen järkevyydestä.

Arvoisa puhemies! Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on osa kansallismaisemaamme. Se on kävijämäärältään maamme suosituin kansallispuisto, jossa on noin 300 000 kävijää vuodessa. Pallastunturin matkailukeskuksen ja hotellin lähialueen tunturien rinteillä on todettu kulumisvaurioiden lisääntyneen, ja alueen, erityisesti matkailukeskuksen hotellin, kunnossapito on heikentynyt. Kittilän ja Muonion kuntarajaa siirrettiin kuntaministerin päätöksellä vuonna 2003 tavoitteena siirtää Pallastunturin hotelli Kittilästä Muonioon. Tämä tapahtui yksityisen toiminnanharjoittajan aktiivisuudesta.

Sittemmin hallitus on antanut esityksen eduskunnalle Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain muuttamisesta. Tarkoituksena on luonnonsuojelulain ja rauhoituspäätöksien estämättä rakentaa 320 vuodepaikan ja 10 200 kerrosneliömetrin hotelli luontokeskuksineen nykyisen 130 vuodepaikan ja 2 400 kerrosneliömetrin hotellin sijaan. Perusteluna on esitetty hotellin sekä sen ympäristön huono kunto ja siivottomuus sekä yrittäjän taloudellinen menestys.

Hallituksen esitystä voidaan pitää monin osin puutteellisena. Valiokunnan enemmistön kannasta poiketen nykyisen hotellin perusparannus, lisämajoituskapasiteetin rakentaminen kansallispuiston ulkopuolelle, luontokeskuksen palvelujen vahvistaminen sekä kansallispuiston infrastruktuurin ja kunnossapidon parantaminen olisivat olleet parempi vaihtoehto Pallaksen suojelemiseksi kuin nykyisen hotellin merkittävä laajentaminen.

Hanke on luonnonsuojelulain 13 §:n vastainen. Kansallispuistoissa on rakentaminen kielletty. Poikkeuksena ovat alueen hoitoa ja tutustumista varten tarpeelliset rakennukset ja rakennelmat. Esitetty hotellihanke ei ole tällainen. Hallituksen esitys tuokin luonnonsuojelulainsäädäntöön periaatetason muutoksen. Luonnonsuojelualueella ei ole tähän mennessä sallittu hotellirakentamista eikä muuta luontoa vahingoittavaa toimintaa.

Puhemies! Kysymys on ennakkotapauksesta. Valiokunnan kuulemisen yhteydessä on hallituksen esityksen ennakkopäätöksen luonne tullut toistuvasti esiin. Kuulemisen yhteydessä muun muassa Enontekiön kunta ilmoitti vaatimuksenaan rakentaa matkailuun liittyviä rakennelmia Pallas-Yllästunturin kansallispuiston pohjoisosaan. Myös alempitasoisen suojelun alueille on esitetty rakentamista ja perusteluna on käytetty käsittelyssä olevaa hallituksen esitystä. Kansallispuistoon ei tule vastoin luonnonsuojelulakia rakentaa uutta, nykyistä hotellia kolme kertaa suurempaa hotellia, jonka ympäristövaikutuksia ei ole riittävästi selvitetty.

Valiokuntakuuleminen toi esille hankkeen ongelmat. Näitä ovat maisemaekologiset muutokset, mitkä hotellirakentaminen ja kaavailtu hiihtohissien muuttaminen tuolihisseiksi aiheuttavat. Rakentamisen pohjaveteen kohdistuvat muutokset ovat selvittämättä. Jätevesien puhdistaminen osoittautuu ongelmaksi, mikäli hotellivuodepaikkojen määrä nostetaan yli 200:n, vaikka jätevesipuhdistamo uusittaisiinkin. Valiokunnalla oli käytettävissään Metsähallituksen lausunto 4.4.2008: "Jos majoituskapasiteettia nostetaan yli 200 vuodepaikan, jätevedet tulisi johtaa kansallispuiston alueelta, koska karu luonnonympäristö ei kestä lisääntyvää päästökuormitusta ja vaikutukset ulottuisivat laajasti maaperään, pohjavesiin ja Pallasjärven vesistöön." Valiokunnalle ei ole osoitettu selvitystä, voidaanko jätevesikuormituksen kasvu hoitaa teknisellä ratkaisulla ilman siirtoviemäriä, jolla olisi erityisen haitalliset vaikutukset ympäristöön.

Valiokunnalle on esitetty vaihtoehtona hallituksen esitykselle rakennusten kunnostamista nykyisessä koossaan, mihin ei tarvita lain muutosta. Samoin on esitetty, että maankäyttö- ja rakennuslain 167 § edellyttää: "Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa." Näin laista johtuu suoraan velvoite ympäristöstä huolehtimiseen. Tämä ei vaadi uuden hotellin rakentamista. Vuodepaikkakapasiteetin lisääminen kansallispuiston rajan ulkopuolella ei myöskään vaadi luonnonsuojelulakia kiertävää kansallispuistolain muutosta.

Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annettua lainmuutosta on kritisoitu myös sen lex in casu -tyyppisestä säätelystä. Muun muassa oikeusministeriön lausunnossa hallituksen esitys todetaan kasuistiseksi säädökseksi, joka saattaa tosiasiassa sisältää konkreettista tapausta koskevan hallintotoimen tai lainkäyttöratkaisun. Oikeusministeriön näkemyksen mukaan yksittäisiä hankkeita koskevien asioiden ratkaisemista eduskunnassa ei sen vuoksi voida pitää toivottavana. Samalla on kiinnitetty huomiota siihen, että lainsäädännöllä tapahtuva yhden yrittäjän toiminnan edistäminen saattaa joukon muita yrittäjiä epäedulliseen asemaan.

Asiantuntijakuulemisessa tuli vahvasti esille huoli kansallispuiston kulumisesta. Huomattava osa uhanalaisista lajeista, joiden suojelu on yksi kansallispuiston päätehtävistä, esiintyy juuri Pallaksen alueella eli alle 10 kilometrin säteellä nykyisestä hotellista. Rakentamisen välittömiä ja välillisiä luontovaikutuksia ei ole riittävästi selvitetty.

Arvoisa puhemies! Perusteet hotellitoiminnalle kansallispuistossa eivät ole riittäviä. Lain perusteluissa todetaan majoitustoimintaa harjoitetun puistossa jo ennen sen perustamista. Toiminnan harjoittajana ei kuitenkaan ole nykyisin sama yritys kuin puiston perustamisaikana, eikä toiminnan rajoitus siten loukkaa alkuperäisen hotelliyrittäjän oikeuksia. Edellä mainittua perustetta ei siten voi pitää riittävänä hotellitoiminnan laajentamiselle. Nykyinen yrittäjä on ollut tietoinen kansallispuiston aiheuttamista rajoituksista rakentamiselle ostaessaan hotellin.

Pallastunturin matkailuhotelli on rakennettu aikanaan ekologisesti väärään paikkaan, eikä tämän virheen aiheuttamia ongelmia tulisi kasvattaa hotellin lisäkapasiteetilla. Sekä alkuperäinen hotelli että sodan jälkeen rakennettu uusi hotelli on rakennettu avotunturin reuna-alueelle, joka on sekä maisemallisesti että luonnon kantokyvyn kannalta erittäin herkkää aluetta. Nykyisen ekologisen tietämyksen valossa matkailurakentamista ei tulisi sijoittaa kulutuskestävyydeltään näin aralle alueelle. Hotellin ympäristön tunturialue on jo pahoin kulunut. Kävijäpainetta tulisi kohdistaa laajemmalle ja myös kulutusta paremmin kestäville alueille. Tähän asiantuntijakäsityksen mukaan päästäisiin sijoittamalla majoituspalvelut kokonaan kansallispuiston ulkopuolelle.

Alueen työllisyyttä voidaan edistää monin verroin tehokkaammin sijoittamalla lisämajoituskapasiteetti kansallispuistorajan ulkopuolelle, mikä tukee tehokkaammin alueella toimivia lukuisia pienyrittäjiä.

Pallas-Ounastunturi kuuluu Natura-alueeseen, jolla on voimassa Euroopan yhteisön Natura 2000 -verkostoa koskevat erityissäädökset. Luonnonsuojelulain 65 § edellyttää esitetyn hankkeen Natura-vaikutusten selvittämistä. Tätä ei kuitenkaan ole tehty. Tästä arviointinäkökulmasta koko hanketta ei olisi pitänyt tuoda eduskuntaan ennen Natura-vaikutusten selvittämistä.

Pallaksen ympäristössä on 90 eläin- ja kasvilajia, jotka joko ovat uhanalaisia tai kuuluvat niin sanottuihin direktiivilajeihin. Hallituksen esityksessä ei ole riittävästi arvioitu ja selvitetty, miten hotellin laajennus, paikoitusalueet ja mahdolliset jätevedenpuhdistuksen uudelleenjärjestelyt tulevat vaikuttamaan näihin lajeihin.

Arvoisa puhemies! Pallaksen hengestä on useiden asiantuntijoiden lausunnoissa puhuttu. Pallaksen henki on määritelmä, joka pitää sisällään kevyemmän, vähemmän intensiivisen luontomatkailun, joka arvostaa hiljaisuutta ja rauhaa. Hallituksen esityksen kaltainen rakentaminen muuttaa asiakaskuntaa, lisää voimakkaasti oheispalvelujen kysyntää ja lopettaa Pallaksen hengen vastoin ympäristövaliokunnan enemmistönkin tahtoa, joka pitää tärkeänä, että kaikessa alueen kehittämistoiminnassa varmistetaan paikan erityisyyden, Pallaksen hengen, säilyminen. Toive on hallituksen esityksen hyväksymisen kanssa ristiriidassa. Pallas on kansallismaisemamme. Sitä tulee ensisijaisesti suojella, ei rakentaa.

Arvoisa puhemies! Luin vastalauseen 1, jonka ovat allekirjoittaneet Susanna Huovinen, Rakel Hiltunen, Merja Kuusisto, Satu Taiveaho, Tarja Tallqvist ja allekirjoittanut.

Arvoisa puhemies! Totean myös sen, että ensimmäisessä käsittelyssä, mitä paraikaa toteutamme, teen esityksen koskien sitä, että valiokunnan mietinnön 4 a §:ssä todetaan seuraavaa, mikä on valiokunnan lisäys: "Kansallispuistoa koskevien luonnonsuojelullisten erityisvaatimusten vuoksi edellä mainittujen matkailupalveluiden välittömät ja välilliset vaikutukset eivät saa olla laajuudeltaan tai nykyisestä tilasta niin poikkeavia, että ne muuttavat merkittävästi kansallispuiston luonnetta tai olosuhteita." Esitykseni on, että tästä poistetaan tuo sana "merkittävästi".

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin tärkeä keskustelu, erittäin tärkeä asia, että eduskunnan enemmistö todella paneutuisi tähän kysymykseen ja katsoisi, millä tavalla nyt luonnonsuojelulain yli todellakin kävellään ja sitä käytännössä aliarvioidaan eikä sitä noudateta tämän lainsäädännön yhteydessä.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Vietämme luonnon monimuotoisuuden vuotta. Sen kunniaksi hallitus tuo eduskunnalle esityksen Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain muuttamisesta. Hallituksen esityksen tarkoituksena on sallia kansallispuiston matkailua palvelevan hotellin majoitus-, ravintola- ja muiden palvelutilojen kunnostaminen ja voimakas lisärakentaminen. Uusi pykälä mahdollistaisi matkailukeskuksen alueella sijaitsevan hotellin ja palvelutilojen laajentamisen. Vuodepaikkoja lisättäisiin nykyisistä 130:stä 320:een ja rakennusoikeutta lisättäisiin huomattavasti. Kaavaan osoitetaan varaus myös luontokeskukselle ja muille tarvittaville kansallispuiston huolto- ja palvelutiloille.

Hanke on luonnonsuojelulain vastainen: Kansallispuistoissa rakentaminen on kielletty. Poikkeuksena ovat vain alueen hoitoa ja tutustumista varten tarpeelliset rakennukset ja rakennelmat. Esitetty hotellihanke ei ole tällainen. Hallituksen esitys tuo luonnonsuojelulainsäädäntöön periaatteellisen muutoksen. Luonnonsuojelualueilla ei ole tähän mennessä sallittu luontoa vahingoittavaa toimintaa. Valiokunnan kuulemisen yhteydessä on tämän ennakkopäätöksen luonne tullut toistuvasti esiin.

Muutkin tahot ovat ilmoittaneet halustaan rakentaa matkailuun liittyviä rakennelmia Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueelle. Vastaavia haluja on muillakin suojelualueilla. Saamelaiskäräjien lausunnossa nousi esille sama huoli: Jos eduskunta hyväksyy matkailurakentamisen Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon ja luonnonsuojelulain heikentämisen, se antaa vahvan viestin, joka toimii ennakkotapauksena tuleville eduskunnille, ennakkotapauksena siitä, että luonnonsuojeluarvoja voidaan heikentää matkailullisen ja muun taloudellisen hyödyn tavoitteita varten.

Arvoisa puhemies! Asiantuntijakuulemisessa tuli vahvasti esille huoli kansallispuiston kulumisesta. Huomattava osa uhanalaisista lajeista, joiden suojelu on yksi kansallispuistojen päätehtävistä, esiintyy juuri Pallaksen alueella eli alle kymmenen kilometrin säteellä nykyisestä hotellista. Rakentamisen välittömiä ja välillisiä luontovaikutuksia ei ole selvitetty. Pallas—Ounastunturi kuuluu Natura-alueeseen, jolla on voimassa Euroopan yhteisön Natura 2000 -verkostoa koskevat erityissäädökset. Luonnonsuojelulain 65 § edellyttää esitetyn hankkeen Natura-vaikutusten selvittämistä. Tätä ei kuitenkaan ole tehty. Hanketta ei olisi pitänyt tuoda eduskuntaan ennen Natura-vaikutusten selvittämistä. Pallaksen ympäristössä on 90 eläin- ja kasvilajia, jotka ovat joko uhanalaisia tai kuuluvat niin sanotusti direktiivilajeihin. Hallituksen esityksessä ei ole riittävästi arvioitu ja selvitetty, miten hotellin laajennus, paikoitusalueet ja mahdolliset jäteveden puhdistuksen uudelleenjärjestelyt tulevat vaikuttamaan näihin uhanalaisiin lajeihin.

Arvoisa puhemies! "Pallaksen henki" on useiden asiantuntijoiden käyttämä määritelmä, joka pitää sisällään tämänhetkisen, hiljaisuutta ja rauhaa arvostavan luontomatkailun. Hallituksen esitys muuttaa asiakaskuntaa, lisää voimakkaasti oheispalvelujen kysyntää ja Pallaksen henki haihtuu tunturin tuuliin. Vietämme luonnon monimuotoisuuden vuotta. Sen kunniaksi kansallismaisemamme tulee säilyttää tuleville sukupolville. Aluetta ei tule rakentaa, vaan suojella.

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Tiusasen tekemää vastalausetta 1.

Timo Juurikkala /vihr:

Arvoisa puhemies! Suomen kansallispuistot ovat luonnonsuojelumme kruununjalokiviä, ja ne muodostavat suojelualueverkostomme rungon. Puistot on perustettu ennen muuta alkuperäisen luonnon suojelemiseksi, mutta toisaalta ne on tarkoitettu myös kansalaisten virkistäytymiseen ja luontoharrastuksen tukemiseen. Kansallispuistojen alueella nimenomaan luonnon ja luontoarvojen pitää kuitenkin olla valtiovallan erityisessä suojeluksessa. Rakentaminen ja elinkeinotoiminta ovatkin pääsääntöisesti kiellettyjä kansallispuistojen sisällä. Ainoastaan retkeilyä ja liikkumista tukevat ja ohjaavat vähäiset rakennelmat sallitaan. Ainoat poikkeukset tähän sääntöön ovat Pallas-Yllästunturin ja Kolin kansallispuistot, joissa on ollut hotellitoimintaa jo ennen kyseisten kansallispuistojen perustamista. Kumpikin näistä on myös tunnettuja kansallismaisemia.

Lakiehdotuksen mukainen ylisuuri 320-paikkainen uusi hotelli lisää käyttöpainetta ja herkän luonnon kulumista Pallas-Yllästunturin kansallispuiston ydinalueella. Myös jätevesikuormituksen määrä kasvaa, mikä todennäköisesti tulee lisäämään rehevöitymistä alapuolisessa vesistössä, vaikka alueen puhdistamoa paranneltaisiinkin. Pallas-lakiesityksen ainoa selkeä hyvä puoli on se, että alueella oleva lähes 100-paikkainen matkailuvaunualue poistuu. Asuntovaunukenttä sopiikin harvinaisen huonosti kansallismaisemaan. Olisi ollut hyvä, jos myös maisemaan voimakkaasti vaikuttavat lasketteluhissit olisi samassa yhteydessä määrätty poistettavaksi. Laskettelun edistäminen ei kuulu vähäisimmässäkään määrin kansallispuistojen perustehtävään.

Pallas-hotellin vanhin osa on rakennettu 1940-luvulla ja sittemmin hotellia on laajennettu. Viimeisten vuosien aikana hotellirakennus on päästetty rapistumaan ja tätä on käytetty perusteena käsittelyssä olevalle lakiesitykselle. Maankäyttö- ja rakennuslain velvoitteiden mukaiseen rakennuksen kunnostamiseen ei tätä lakimuutosta kuitenkaan tarvittaisi, kuten muun muassa ed. Tiusanen täällä totesi.

Arvoisa puhemies! Monien vihreiden mielestä Pallaksen hotellin ehdoton maksimikoko on 250 vuodepaikkaa, ja tällaiseen kompromissiin olisimme valmiit. Arvioimme, että tässä mitassa ympäristön kuormittuminen ei lisääntyisi ratkaisevalla tavalla nykytilanteeseen nähden. Esitänkin, että lakiehdotuksen 4 a §:n 2 momentti muutetaan sillä tavoin, että majoitustilojen vuodepaikkamäärä rajataan 250:een ja rakennusoikeutta supistetaan vastaavasti siten kuin vastalauseesta 2 ilmenee.

Arvoisa puhemies! Kaikkein olennaisin periaatteellinen kysymys tässä Pallas-laissa on kuitenkin se, että kansallispuisto avataan rakentamiselle ja että tästä voi muodostua ennakkotapaus. Tämän takia tulen itse äänestämään lain hylkäämisen puolesta, mikäli vihreä kompromissi ei tule hyväksytyksi. Jos kerran Pallaksella saa rakentaa, niin miksi ei muissakin kansallispuistoissa ja muilla luonnonsuojelualueilla? Jos yksittäisen yrityksen taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen mahdollistaa Pallaksella luonnonsuojelulain vastaisen rakentamisen, niin miksei vastaava tilanne voisi syntyä muuallakin? Ympäristövaliokunnan mietinnössä Pallas-hotellin ennakkotapausluonne pyritään selväsanaisesti kieltämään. Tästä huolimatta on kovin todennäköistä, että rajoja tullaan koettelemaan jatkossa monasti vedoten nimenomaan tähän lakimuutokseen.

Pallaksen hotelli on monelle retkeilijäsukupolvelle läheinen ja tärkeä paikka, ja keskeinen osa sen arvoa on ollut hotellitoiminnan pienimuotoisuus erotuksena Lapin suurten matkailukeskusten meiningistä. Laaja rakentaminen ja laajentaminen muuttaa väistämättä Pallaksen luonnetta. Paljon puhuttu Pallaksen henki on tuskin entisellään laajennuksen jälkeen.

Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä toteaisin ed. Karvolle, kun puhuitte nykyajan vaatimusten mukaisesta majoitustoiminnasta, että se on tietysti ihan asiallista puhetta sinänsä, mutta nykyajan vaatimusten mukainen hotellirakentaminen ei kuulu kansallispuiston rajojen sisäpuolelle. Tällaista rakentamista voidaan toteuttaa kansallispuiston rajojen ulkopuolella oikein hyvin.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Minusta on äärimmäisen surullista se, että valiokunnan enemmistö on nyt sitten päätynyt tähän, että Pallas-hotellihanke tulee menemään eteenpäin. Se on äärimmäisen surullinen asia. Olisin toivonut, että täältä eduskunnasta olisi löytynyt sellaista henkeä, että oltaisiin ... (Ed. Ahde: Kyllä löytyy vielä!) — Hyvä, ed. Matti Ahde sanoo, että sitä löytyy. Suomen ensimmäinen ympäristöministeri Matti Ahde sanoo, että sitä henkeä löytyy. — Siis heitetään saman tien pallo ja haaste myös sinne hallituspuolueiden edustajille, että ei nyt päästetä tällaista ympäristöpoliittista katastrofia eteenpäin. Tässä raiskataan luontoarvoja, ja ihan aidosti tämä on aika vakava periaatteellinen kysymys.

Me kävimme täällä eduskunnassa aika pitkän lähetekeskustelun, ja täällä tuli hyvin paljon kritiikkiä ja pulmia esiin, ja todellakaan niihin ei ole saatu vastausta vielä. En mitenkään näe, että tässä olisi edellytyksiä viedä eteenpäin tätä lakiesitystä, mutta näin siinä näköjään todennäköisesti on käymässä, ellei nyt sitten tähän palloomme tartuta ja vielä äänestysvaiheessa korjata tämä.

Täällä käytiin läpi aika tarkkaan tätä meidän vastalausettamme, minkä oppositio on allekirjoittanut. Sitä en lähde kertaamaan. Mutta mielestäni tässä asiakirjassa on hyvin tärkeät faktat.

Täällä ed. Karvo muun muassa sanoi, että tässä olisi tunne vastaan järki -tyyppisestä asiasta kysymys. Kyllä tässä ihan puhutaan, ed. Karvo, lainsäädännöstä. Eli tässä vastalauseessa todellakin aika hyvin kuvataan sitä, että tämä hanke on luonnonsuojelulain 13 §:n vastainen, jossa sanotaan, että kansallispuistoissa on rakentaminen kielletty, poikkeuksena ovat alueen hoitoa ja tutustumista varten tarpeelliset rakennukset, ja rakennelmat, ja hotellihanke ei ole todellakaan tällainen.

Tässä puhutaan myös tästä ennakkotapausluonteesta. Sitä ei pysty kukaan tässä sanomaan, että ei tämä ole mikään ennakkotapaus. Totta kai se on ennakkotapaus, se on aivan selvä asia. Tässä myös puututaan muun muassa näihin pohjavesiongelmiin ja moneen muuhun ongelmaan, mitkä tässä hankkeessa ovat, puhumattakaan siitä yleisperiaatteesta, joka ei ole oikea. Eli tässä selkeästi kaupalliset edut asetetaan luontoarvojen edelle ja tämmöinen yksittäinen etu menee yhteisen hyvän edelle. Tämä on mielestäni tärkeä periaatteellinen asia kaikkinensa. Ei ole ihme, arvoisa puhemies, että ympäristöjärjestöt ovat nimenneet tämän hallituksen historian ympäristökielteisimmäksi hallitukseksi. Siinä luetellaan monia tekoja, tämä on niistä yksi, ja se on aivan totta, näin on.

Minä nyt ihmettelen — en minä halua osoittaa ed. Juurikkalaa tai ed. Pulliaista, jotka ovat salissa — että noin yleisesti vihreät loistavat nyt poissaolollaan tästä salista. Salissa ei olla, mutta hallituksessa ollaan. Hallituksessa pysytään ja istutaan loppuun asti, tapahtui mitä hyvänsä. Ilmeisesti tänne saliin ei haluta ja kehdata tulla näistä asioista esimerkiksi vihreiden ministerien toimesta keskustelemaan. Me olemme nyt tilanteessa, että tämä hallitus on viemässä eteenpäin eduskunnan enemmistön tuella tätä Pallas-hanketta. Vihreät muuten voisivat äänestää tässä vastaan. Teidän vastalauseessanne ei hylkyä esitetä, mutta tietenkin vastaankin saisi äänestää tuossa äänestyksessä. Samaan aikaan hallitus paitsi rakentaa pari ydinvoimalaa vielä tuo tämän Pallas-hankkeen. Kyllä siinä luulisi jo, että aika paljon olisi kestämistä, näin sanotusti.

Minä luin erään pääkirjoitustoimittajan lausunnon, jossa hän kertoi, että näin siinä pääsi käymään: Edellisellä kerralla, kun vihreät olivat hallituksessa ja vihreillä oli yksi ministeri, oli tuloksena yksi ydinvoimala, ja nyt kun vihreät ovat hallituksessa ja vihreillä on kaksi ministeriä, tuloksena on kaksi ydinvoimalaa. Mitä sitten tapahtuisikaan, jos olisi kolme ministeriä? Tämä Pallas nyt sitten on melkein yhden ministerin verran tässä pisteenä iin päälle, niin että ei tämä, puhemies, ollenkaan nyt hyvältä näytä. (Ed. Pulliainen: Ei todellakaan näytä!)

Mutta tämän pitemmittä puheitta haluan lausua osaltani, että minusta on harmi, että ympäristövaliokunnan enemmistö nyt lähti sitten mukaan tähän. Silloin lähetekeskustelun aikana vielä toivoimme, että tähän muutoksia tulisi ja tämä hanke ei etenisi.

Timo Kaunisto /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässähän sitä käydään parlamentaarista debattia parhaimmillaan. Kukin omista lähtökohdistaan katsoo tätä ja puolustaa omilla argumenteillaan. Dialogista tässä ei kyllä ole puhettakaan, mutta ei se varmaan ole tämän salin perustarkoituskaan ainakaan tässä vaiheessa.

Mutta ehkä tässä tämä asetelma kiteytyy siihen, voidaanko ylipäänsä ajatella niin, että paikallisten elinkeinojen ja luonnonsuojelun etuja voitaisiin jotenkin yhteensovittaa myöskään tämmöisissä perinteisissä hankkeissa tai perinteisessä kansallispuistossa kuin Pallas-Yllästunturi on, ja voidaanko ylipäänsä ajatella, kun on ennen kansallispuiston syntymää ollut olemassa olevaa toimintaa, olemassa olevaa majoitustoimintaa, että se vielä voisi siellä säilyä ja kehittyä.

Vielä voi tässä sanoa, että valiokunnan enemmistö omassa mietinnössään on kuitenkin päätynyt sille kannalle, että kyllä voidaan nämä yhteensovittaa ja myöskin tätä toimintaa kehittää. Itse asiassa ikävin tilanne, mitä tässä voisi ajatella syntyväksi, on se, että ei tehtäisi mitään, että jätettäisiin tämä kokonaan ennalleen ja annettaisiin niiden alueen rakennusten, rakennelmien ja luontoreittien rapistua ja katsottaisiin, miten se biodiversiteetti sitten ilmastonmuutoksen ja muun edetessä kehittyy ja millä tavalla Pallas raunioituu. Eli itse asiassa tämänkin esityksen taustalla on alueen epätyydyttävä tila ja sen kehittäminen sellaisessa muodossa, että edelleenkin tuo Pallaksen henki, jota täällä on niin paljon korostettu ja aivan oikein on korostettu, tulisi säilymään ja kehittymään siinä muodossa kuin se on opittu tuntemaan.

Sen takia tässä lakiesityksessä on niin poikkeuksellisella tavalla tehty rakentamisrajoitteita, sekä määrällisiä että laadullisia rajoitteita, joissa on varsin perusteellisesti otettu huomioon alueen luonnon käyttöpaine, sen herkkyys, nämä museoarvot, jotka liittyvät näihin rakennuksiin, hotellirakennukseen ja itse asiassa myöskin noihin laskettelukeskuksen rakennuksiin ja rakennelmiin, hisseihin. Itse asiassa siellä on minun tietojeni mukaan Suomen ensimmäinen hiihtohissi, jolla on myöskin suojeluarvoa. Eli tässä mielessä kritiikki tätä laskettelutoimintaa kohtaan on jonkun verran huonoa argumentointia.

Tämä ei myöskään muodosta mitään ennakkotapausta. Tämä on lainsäädäntö, jossa tämä rakentaminen rajataan juuri ja vain tänne Pallas—Ylläs-alueelle. Ei tällä avata mitään porttia eikä Pandoran lipasta muuhun kansallispuistorakentamiseen. (Ed. Pulliainen: Ihanko totta?) — Ihan totta, ed. Pulliainen. — (Ed. Pulliainen: Mitä se Hannes höpisi?) — Itse asiassa, ed. Pulliainen, voimme varmaan käydä tämän keskustelun sitten myöhemmin, kun käymme keskustelua esimerkiksi Selkämeren kansallispuiston saavutettavuudesta, millä tavalla tuolla avomerellä olevat matalikot saavutetaan siinä virkistystarkoituksessa, kun niitä nyt ollaan perustamassa. Sehän on myöskin kansallispuistojen toinen tehtävä, paitsi olla tämmöinen suojeluinstrumentti, niin myöskin toimia välineenä virkistystä ja alueen hyötykäyttöä varten. Usein ne tarvitsevat myöskin rakennuksia ja erilaisia toimintoja sen saavutettavuuden edistämiseksi. Tästä on myöskin Pallaksen lainsäädännössä kysymys.

Valiokunta lisäsi tähän, aivan niin kuin täällä on jo tuotu hyvin esille, selkeitä tiukennuksia tämän käyttöpaineen ohjaukseen. Tänne on lisätty 4 a §, jossa erityisesti huomioidaan toimintojen rakentamisen ja matkailupalvelutoimintojen välittömät ja välilliset vaikutukset. Tällä lainsäädännön kirjauksella estetään juuri se kuvitteellinenkin uhka, että tämä ohjeistus- ja järjestyssääntö muodostuisi sen kaltaiseksi, että tätä voitaisiin jossain vaiheessa muuttaa niin, että esimerkiksi kelkkailu- tai mönkijäsafarien järjestäminen siellä lisääntyisi tai tulisi ylipäänsä mahdolliseksi. Se on lainsäädäntöön nyt kirjattu niin, että se ei siellä ole mahdollista.

Lisäksi on erityisen paljon kiinnitetty huomiota tähän resursointiin, millä tavalla nämä reitistöt saadaan kunnolla sellaiselle tasolle, että se käyttö ohjautuu oikeille reiteille ja siellä toiminnot sujuvat hyvin ja asiallisesti.

Lopuksi voi todeta, että kyllä tämän esityksen ansiosta varmasti tämä Pallaksen henki ja puitteet säilyvät, mutta kyllä epäselvää on se, kuka sitten todella tämän hankkeen toteuttaa, koska myöskin liiketaloudelliset periaatteet sanelevat sen, kuka tähän toimintaan lähtee jatkossa.

Ympäristöministeri Paula  Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Valiokunta on tehnyt hyvää ja perusteellista työtä tämän lakiesityksen käsittelyssä, ja minun on helppo uskoa puheenjohtaja Huovisen kuvaukseen siitä, että mielipiteet poikkesivat toisistaan poikkeuksellisen paljon ja että lopputulemana yhteistä säveltä ei löydetty. Tämä on myös oma kokemukseni tämän lainsäädännön valmistelun ja sen käsittelyn osalta. Kysymys on viime kädessä aika pitkälti periaatteellinen, tai hyvin monessa kohdassa siltä tuntuu. Vaikka mitä sisällöllistä muutosta tai kehittämistä tehdään, niin ne, jotka vastustavat alkutilanteessa, vastustavat sitten viime kädessäkin, ja sama pitkälti pätee myöskin kannattajien osalta. Se on tietysti siltä osin harmillista, että kyllä ympäristöministeriössä on lain valmistelun yhteydessä tehty hirmuisesti töitä, jotta me löytäisimme tälle lainsäädännölle sellaisen sisällöllisen ratkaisun, että se luontoarvoja kunnioittavalla tavalla mahdollistaisi myös matkailupalveluiden jatkuvuuden Pallaksella.

Valiokunta yhtyy esityksen näkemykseen siitä, että tämän ehdotuksen lähtökohta on huono nykytila, ja sitä nykytilaa olen kovin harvojen kuullut tässä esityksen käsittelynkään yhteydessä puolustavan. Sille pitää pystyä jotakin tekemään, ja joku teistä, nyt en pannut ylös kuka, erittäin hyvin sanoi, että asuntovaunukenttä sopii poikkeuksellisen huonosti kansallismaisemaan ja kansallispuistoon.

Valiokunta on kuitenkin käsittelyn aikana siitäkin huolimatta, että mielipiteet eivät ehkä ole muuttuneet, tehnyt hyviä tarkennuksia tähän ehdotukseen. Vaikka tosiaan valmistelukin oli huolellista, niin valiokunta on hoksannut muutamia tärkeitä asioita esimerkiksi sen osalta, milloin tuo asuntovaunukenttä pitää poistaa, että se linkitetään siihen rakennusluvan lainvoimaisuuteen, ja myös tämän jätevesien käsittelyn parantamistyön osalta.

Minusta on erityisen arvokasta, että myös valiokunta ja ne, jotka vastustavat tätä esitystä, painottavat niin voimakkaasti nimenomaan Pallaksen henkeä. Ei tätä pidä edes leikillään verrata Leviin, jossa on 20 000 vuodepaikkaa, kun tässä suunnitellaan 320:n rakentamista, vaan pyrkimyshän meillä kaikilla yhteisesti se, että pystytään Pallaksen henkeä kunnioittamaan ja säilyttämään, kuitenkin niin, että siellä pystyy tulevinakin vuosikymmenenä joku vierailemaan.

Toinen erittäin tärkeä ja valiokunnankin selkeästi linjaama ja ulossanoma asia on se, että tämä lainsäädäntö on hyvin poikkeuksellinen ja tällä lainsäädännöllä on aivan puhtaasti poikkeusluonne. Koli ja Pallas—Ylläs ovat kansallispuistoissa poikkeuksia, eikä tämä lainsäädäntö, tämä yksittäislaki, tätä poikkeusluonnetta miksikään muuta.

Minusta oli hyvä asia, että valiokunta tukee myös sitä, että näin yksityiskohtainen sääntely esimerkiksi siitä, montako metriä merenpinnan yläpuolella voi harjakorkeus olla, on paitsi tarpeen myös välttämätön, jotta voimme turvata asemakaava- ja rakentamisvaiheessa sen, että myös maisemallisia ja muita arvoja kunnioitetaan. Ja on erittäin tärkeää huomata myös tässä keskustelussa, että kävijämäärän kasvu tuolla suosituimmalla kansallispuistoalueellamme ei ole suoraan riippuvainen tämän majoituskapasiteetin rakentamisratkaisuista, vaan se on kasvanut ja sen ennakoidaan kasvavan pitkälti riippumatta siitä, millaisia ratkaisuja tämän hotellin kanssa tehdään.

Resurssikysymyksen kanssa me tulemme varmasti painiskelemaan paitsi Pallas—Yllästunturin osalta, muutoinkin luonnonsuojelualueiden hoito- ja kunnostustoimenpiteiden osalta. Metsähallituksella on siinä hyvin keskeinen rooli, niin kuin valiokuntakin toteaa, ja Metsähallituksen tähän tarkoitukseen osoitetulla momentilla ollaan aika tiukoilla sen kanssa, mitä toimenpiteitä eri kohteissa voidaan tehdä. Onkin varmasti tulevaisuuden kysymys, pitääkö tulorahoitusta avata tavalla tai toisella myöskin kävijöiden suunnasta perittäväksi.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että me olemme tämän lakiesityksen kanssa tässä vaiheessa, että eduskunnalta tulee ratkaisu suuntaan tai toiseen tähän asiaan. Kuten valiokunnan mietinnössä todetaan, perustettaessa Kolin kansallispuistoa eduskunta erityisesti painotti, että matkailupalveluiden jatkuvuus tulee turvata tuossa kansallispuistossa. No, nyt eduskunnan on aika linjata, onko se tästä periaatteesta edelleen samaa mieltä.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On aivan totta se, mitä ministeri totesi, että nykytila tuolla Pallaksella ei ole tyydyttävä. Mutta olisin kyllä itse toivonut, että hallitus olisi hieman enemmän kuin tuon yhdeksän sivun verran, joka tuo hallituksen esityksen sisältö kaikkinensa on, arvioinut sitä, mitkä ovat muut vaihtoehdot majoituskapasiteetin kasvattamiselle puiston ulkopuolella. Tähän kysymykseen ei ole vielä oikeastaan saatu vastauksia.

Täällä on esitetty, miksi ei haluta olla kehittämässä tuota tärkeää aluetta ja matkailua Lapissa. Totta kai halutaan olla kehittämässä, mutta väitän kyllä, että Keski-Suomesta ei lähdetä Pallakselle päiväreissulle, vaan sinne kun lähdetään, siellä ollaan ja viivytään, nautitaan siitä maisemasta ja käytetään tuon alueen matkailu- ja muita palveluja. Harva siellä teltassa talvella yöpyy. Sen vuoksi olisin toivonut, että tämä vaihtoehtoinen malli olisi myös rohkeasti tuotu arvioitavaksi tuohon hallituksen esitykseen.

Pyydän, että ministeri käy läpi tätä vaihtoehtoisuutta.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Juuri tästä on kyse. Kun puhutaan Pallaksen hengestä, itse olen tutustunut siihen ensimmäisen kerran vuonna 1968, ja muutos tähän päivään nähden on valtaisa, ikävä kyllä vaan huonoon suuntaan. Siksi kyse on juuri siitä, että jos ei tehdä mitään, se on kaikkein huonoin ratkaisu.

Toinen vaihtoehto on tuhota se rakennuskanta — niin kuin todellakin sosialidemokraattien johdolla Tampereen äärimmäisen suuri, merkittävä vanha rakennuskanta ja teollisuusrakenteet on 1960—1970-luvulla, ed. Pia Viitanen, tuhottu. (Ed. Ahde: Se on kaksi eri asiaa nyt!) Siksi tarvitaan uudisrakentamista ja tarvitaan hyvää rakentamista, tarvitaan hyvät, merkityt reitit, kunnollinen infrastruktuuri, ja tämä on se tapa, mikä on toteutettu myöskin kansainvälisesti monien maiden eri kansallispuistoissa. Silloin me pystymme sillä hyvällä infrastruktuurilla, rakennuskannalla, palvelujen keskittämisellä, reitistöllä rajaamaan sen mahdollisesti kasvavan matkailijamäärän sellaisille alueille, jotta se vähiten tuhoaa luontoarvoja, ja pystymme korostamaan myöskin Pallaksen luonnetta luontomatkailukohteena.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulla on puheenvuoro varattuna täällä myöhemmin, joten en mene kaikkiin tämän kysymyksen yksityiskohtiin tässä tietenkään.

Mutta kun ministeri on paikalla, niin kysyn häneltä: Haluatteko te nyt todella julkisesti täällä vakuuttaa, että tämä ei ole ennakkotapaus? Täällä puhutaan tekstissä näistä asioista, ja en ole juristi, mutta minä en oikein ymmärrä sitä, miten on mahdollista, että yhdelle yrittäjälle annetaan ilman kilpailutusta mahdollisuus rakentaa hotelli kansallispuistoon. Millä juridisella perusteella estetään jatkossa nämä muut hankkeet? Tämä on minulle erittäin vaikea asia ymmärtää. Ehkä juristit osaavat tähän antaa vastauksen, vaikka pelkään, että vastaus on vaikea antaa. Tässähän tavallaan viitataan siihen, että Koli on eräs mahdollisuus, johon myöskin aletaan rakentaa. Se on otettu tässä case-tapauksena, (Ed. Tennilä: On tehty jo!) ja siellähän on tietysti jo rakennuskantaa, mutta viittaako tämä siihen, että sinne annetaan lisäoikeuksia?

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansallispuiston perustaminen on aina periaatekysymys. Se on iso ratkaisu, ja nimenomaan kun kansallispuistoon päädytään suojelutarkoituksessa, se on suuri periaatteellinen linjaus, ja silloin tämän periaatteen kanssa joudutaan keskustelemaan ja ottamaan kantaa. Jos ajatellaan nyt tätä käsiteltävänä olevaa ehdotusta, niin tähän periaatteeseen ollaan tuomassa sellaisia lisärakentamisen elementtejä, jotka muodostavat jonkinlaisen prejudikaatin kuitenkin Suomessa myös muille mahdollisille tuleville toiveille, hankkeille, joita kansallispuistoon rakentamisen näkökulmasta tulee. Ei kukaan pysty sen jälkeen, kun eduskunta säätää lain, että voidaan rakentaa, laajentaa hotellirakennusta kansallispuistoon, vakuuttamaan, että tämä ei ole esimerkki — vaan tämä on esimerkki, ja siihen tullaan viittaamaan, jos tällaisia tarpeita, hankkeita on.

Pallas-Yllästunturin kansallispuistoalueen kehittäminen on tärkeä asia, mutta on kuitenkin muistettava, että tuo alue on kehittynyt (Puhemies: Minuutti on mennyt!) ehkä kaikkein suotuisimmin kaikista kansallispuistoista näillä nykyisilläkin olosuhteilla.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Julkisuudessa on liikkunut paljon tietoa siitä, että kaikki Lapin kansanedustajat ovat tämän hallituksen esityksen kannalla. Sanottakoon se nyt ihan selvästi, että ei pidä paikkaansa. Taustaksi sanottakoon, että Kittilän kuntarajan muutoshan tehtiin oikein rytkäisemällä ministeri Mannisen aikana. Siinä ei kittiläläisten mielipidettä pahemmin kyselty, ja heti perään tuli tämä puistolain muutos.

Ydinongelmahan tässä on reitti- ja palveluvarustus. Se ei ole kunnossa, ja siihen ongelmaan, sen ratkaisemiseen, ei tässäkään hallituksen esityksessä ole eväitä, niin kuin ei ole budjettikehyksissäkään.

Kolmanneksi, tämä karavaanarialue lähtee sieltä pois. Onko se ympäristöministeriön, -ministerin tai yrittäjän tahto, mutta joka tapauksessa ihan kategorinen ratkaisu. Kyllä minulla ainakin hälytyskellot soivat, jos liikemiesten, tai liikemiehen, vaikutusvalta näkyy näin selvästi kuntatasolla, maakuntatasolla, valtakunnassa. Tänä päivänä, jos milloin, keskustellaan hyvin paljon siitä, onko peli rehellistä poliitikkojen ja yrittäjien välillä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yritän pysyä hengissä nyt tällä kertaa. Viimeksi meinasin kuolla tämän keskustelun aikana.

Ed. Karvolle huomautan: minä olen ollut 36 vuotta siellä Lapin kansallis- ja luonnonpuistoissa johtajana, minä tiedän, mitä nämä asiat ovat. Tässä erityisessä tapauksessa minä kiinnitän vain nyt tässä puheenvuorossani huomiota yhteen yksityiskohtaan. Sen vanhan hotellirakennuksen, mikä siellä on, johdosta Metsähallitus on tehnyt omistajalle lukuisia huomautuksia korjaamisesta, parantamisesta, vaalimisesta. Kaikki on "yliniemisesti" jätetty tekemättä, jotta olisi saatu aikaan tämä tilanne, mikä nyt on.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä viittaan myös ed. Karvon puheenvuoroon, kun hän puhui "tunteisiin perustumisesta" ja tarkoitti nimenomaan niitä, jotka vastustavat tätä. Nyt tässä kuulolla kun olen ollut, olen todennut, että erityisesti ne, jotka hyvin tämän alueen tuntevat, perustelevat sitä hyvin asia- ja tietopohjaisesti, ja myös kun kritiikkiä ovat esittäneet myös asiantuntijat, jotka valiokunnassa ovat olleet, niin en minä usko, että ne ovat tunteisiin perustuneet, vaan ihan siihen asia-, tutkimus- ja selvitysperusteisiin, mitä ovat tuoneet sitten valiokunnalle. Ja jo 9—7 äänestys osoittaa sen, että tässä on hyvin vakavasta asiasta kysymys, ja se nyt sitten heilui näin päin, että sitä ollaan viemässä eteenpäin. Erityisen vaikeana näen sen — koska tämä on kyllä todella periaatteellinen kysymys — että tehdään hanke, joka on luonnonsuojelulain 13 §:n vastainen. Vaikka kuinka sitä yritetään perustella jotenkin (Puhemies: Minuutti!) muuten, niin näen, että näin on.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmettelen jossain määrin näitä Pallas-hankkeen vastustajien perusteluja, koska lapsuuskotini sekä nykyinen kesäasuntoni on Kolin kansallispuiston välittömässä läheisyydessä. Kolilla on nykyaikainen, hyvätasoinen hotelli, jossa on huomattava määrä majoituskapasiteettia. Kuitenkaan kansallispuiston luonto ei ole kärsinyt luontomatkailijoiden ja -retkeilijöiden suuresta lukumäärästä huolimatta. Kysyisin ministeriltä: Jos kansallispuisto on hyvin valvottua, niin kuin Kolilla, ja siellä sääntöjä noudatetaan, miksi lisärakentamista pitäisi teidän mielestänne rajoittaa? Tuohan se työtä ja toimeentuloa paikallisille asukkaille, niin kuin minun kotipuolessani on käynyt.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Lappia ei ole tarkoitus museoida, niin kuin tästä keskustelusta jotenkin hohkaa ilmi. Tätä kansallispuiston matkailualuetta voidaan kehittää kestävällä tavalla, tätä hanketta viedä eteenpäin. Olen erittäin tyytyväinen, että valiokunta on kiinnittänyt huomiota tähän ympäristönäkökulmaan ja parantanut tätä hallituksen esitystä nykyisestään. Tämä laki ei ole missään nimessä mikään ennakkotapaus. Tuolla alueellahan on ensimmäinen hotellirakennus ollut ennen tätä kansallispuistostatuksen antamista. Tiukat rajoitukset rakentamiselle ja asetuksille on erinomainen asia. En usko siihen — kun täällä on puhuttu tästä Pallaksen hengestä — että vaikka poliitikoilla on monenlaisiin asioihin valtaa ja ulottuvuutta, niin en usko, että millään henkäyksellä sitä Pallaksen henkeä sieltä poistetaan ja tätä kehittämistä evätään.

Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olemme ympäristövaliokunnassa saaneet päätökseen Pallas-Ylläksen kansallispuistosta annetun lain muuttamista koskevan kuulemisen. Kokoomuksen valiokuntaryhmän mielestä kuulemisessa ei tullut esiin mitään sellaista, jonka perusteella esitystä ei olisi voinut tukea. Hallituksen esitys on huolellisesti valmisteltu, ja se on kehittynyt valmistelun aikana. Esitys ei heikennä luontoarvoja Pallas-Ylläksen kansallispuistossa.

Esitys ei kuitenkaan turvaa riittävästi yrittäjyyden edellytyksiä tässä kokoluokassa, ja jääkin nyt sitten nähtäväksi, riittääkö yrittäjillä uskallusta uusia tämä rakennuskanta siellä. Alue on tällä hetkellä hyvin epäsiisti, rakennukset ovat epäsiistejä, ja on pelkästään hyvä, että nyt luodaan lähtökohdat tämän rakennuskannan uudistamiselle siellä.

Mitä tähän ennakkotapausluonteeseen tulee, tulevaisuudessa myös Etelä-Suomessa tulee olemaan lisää kansallispuistoja, joissa tulee olemaan rakennuksia, joita (Puhemies: Minuutti!) varmaan niitäkin pitää kunnostaa. Se on aivan relevantti asia.

Pauliina Viitamies /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on kovasti moitittu, ja olemme ainakin valiokunnan jäsenet saaneet siitä paljon kansalaispalautetta jo toisen vuoden ajan. Kuitenkin siitä huolimatta, että tätä palautetta on tullut ja osa siitä on ollut aivan relevanttia ja huomioon otettavaa, asiantuntijat valiokunnassa ovat olleet sitä mieltä, että pahinta, mitä tälle Pallaksen puistolle voisi nyt tapahtua, olisi se, että siellä ei tehtäisi mitään. Olen samaa mieltä siitä asiasta. Saadessani vierailla siellä paikan päällä totesin, että tämänhetkinen tilanne ei voi tyydyttää kyllä ketään, ei myöskään täältä Etelä-Suomesta katsottuna. Ymmärrän hallituksen esityksen sen lähtökohdan, että on hyvä, että tätä kansallispuistoa kehittämällä ja parantamalla tarjotaan useammalle suomalaisellekin mahdollisuus siellä vierailla ja viedä kenties perheensä sinne olemaan. Näissä majoitustiloissa se ei tällä hetkellä kyllä vaan ole kovinkaan mahdollista.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Perkiö, haluaisin kysyä, missä teidän kuuluisat kokoomuslaiset korvanne ovat olleet ympäristövaliokunnassa. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen Wwf:n edustajana kävi hyvin perusteellisesti kertomassa, miksi ei pidä tätä hallituksen esitystä hyväksyä, lisätä siihen volyymiltaan moninkertainen uusi hotelli. Ei se ole mitään ympäristötyötä ja siivoamista, että rakennetaan viisinkertaisesti suurempi hotellirakennus. Aivan niin kuin täällä kävi ilmi, niin ensinnäkin hotellin omistajan pitäisi maankäyttö- ja rakennuslain 167 §:n mukaisesti pitää huolta siitä hotellin kunnosta. Se on hänen velvollisuutensa. Ja mitä tulee taas näiden luontoreittien kuntoon, mihinkä ministeri viittasi, niin metsähallitukselle ne kuuluvat. Lopuksi, on hienoa, että ministeri on paikalla puolustamassa huonoa esitystä.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mietinnössä puhutaan kauniisti Pallaksen hengestä, mutta kyllä tässä hotellin laajennuksessa herkät luontoarvot jäävät bisneksen jalkoihin. Mietinnössä myös perustellaan erittäin laveasti sitä, ettei tämä esitys olisi ennakkotapaus, mutta minua ne perustelut eivät vakuuta. Esimerkiksi ed. Salolainen esitti erittäin hyviä kysymyksiä ja näkökantoja siihen liittyen.

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oon käyny sielä satoja kertoja vuosien saatossa, ensimmäisen kerran vuonna 1967. Ja tämä Pallas-hotelli, sehän on rakennettu ennen kansallispuistoa, ja sehän on ihan selvä, että Kolille ja Pallakselle rakennetahan. Pallas on ainut paikka, jossa on vain yksi hotelli ollu ennen, eikä sinne rakenneta yhtään enempää. On turha peljätä sitä, että siellä sotketahan, liikutahan muualla. Siellä on tietyt reitit, siellä pysytähän reitiillä.

Samoin, kun puhutahan siitä niin sanotusta Pallaksen hengestä, niin Jerismaja on 12 kilometrin 800 metrin päässä. Oli ennen niin sanottu Jerismäen henki, joka aikaa jo meni. Aika on muuttunu, ei sellaisia Pallaksen henkiä sellaasenansa oo, ku ne alun perin on ollu.

Ja jos puhutahan siitä, että sinne se jätevesipuhristamo tulee, niin tänä päivänä pystytähän puhristamaan viel paremmaksi, kuin jos siellä ei olisi hotellia, jos siel muuten käytääs.

Ulla Karvo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on jatkuvasti ollut tätä juupas—eipäs-keskustelua tästä ennakkotapausstatuksesta. Täytyy sanoa, että ministerillä oli siihen jo vastaus. Että siinä on melkein turha käydä enää keskustelua koko aiheesta.

Toinen mielenkiintoinen seikka on, että tämä esitys henkilöityy täysin yhteen yrittäjään, vaikka kysymys ei todellakaan ole näin. Elikkä tämän hankkeen voi toteuttaa kuka tahansa yrittäjä. Jos nykyinen yrittäjä katsoo, että se ei ole toteuttamiskelpoinen, joku muu voi tulla tilalle silloin. Ei tässä ole yhdestä yrittäjästä ja hänen edustaan kysymys.

Paljon täällä on puhuttu myöskin Pallaksen hengestä. Se onkin mielenkiintoinen asia. Joku totesi, että on se surullista, jos asiakaskunta muuttuu. Mutta jos tänä päivänä siellä käytte, niin siellä on asiakaskunta 60 vuoden ja haudan välillä. Kyllä sinne toivoisi, että se asiakaskunta hieman muuttuisi nuorempaan päin, ja se edellyttää näitä nykyaikaisia palveluja.

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuulimme täällä, että ed. Pentti Oinonen oli tuolta Kolin juurelta, ja itse olen Pallaksen juurelta, Muoniosta syntyisin.

Monesti tässä keskustelussa kuulee puhuttavan, että asiassa on hypätty yhden yrittäjän kelkkaan. Minä en henkilökohtaisesti pidä tästä ajatuksesta, että yksittäinen yrittäjä on nostettu tässä asiassa tikun nokkaan. Pallaksen hotellin tuotto on 2 prosenttia tämän kyseisen yrittäjän koko konsernin liikevaihdosta, joten epäilenpä, että hänen henkilökohtaisilla pyrkimyksillään laajentaa hotellia ei ole ainakaan liikevaihdolla mitattuna suurtakaan merkitystä.

Ed. Mustajärvi otti esille Pallaksen liittämisen Kittilän kunnasta Muonioon. Miksi näin tehtiin? Siksi, että Kittilän kunta syyti kaikki rahansa Levin kehittämiseen eikä Muonioon ja Pallas jäi aivan lapsipuolen asemaan tässä asiassa. Sen takia oli tärkeää, että tämä siirto tehtiin.

Myös ed. Pulliaiselle sanoisin kyllä sen verran, että tämä oli aikoinaan Suomen Matkailuliiton eli valtion omistama laitos ja hotelli (Puhemies: Minuutti on mennyt!) eikä silloinkaan tätä korjattu ja laitettu kuntoon, että ei tässä nyt voi aivan yrittäjän kengille vain hypätä.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me olemme Lappiin saaneet tosi hienosti ja laajasti sekä luonnonpuistoja että kansallispuistoja, jotka ovat eri asioita, ja olemme ylpeitä siitä. Aluksi Lapsissakin kyllä oli monenlaista mielipidettä, että onko se oikea suuntaus, mutta nyt meillä näiden arvo ymmärretään hyvin. Ymmärretään myös se, että nämä hienot maisemamme ja hienot suojellut alueetkin, kuten Pallas—Ylläs, jossa 400 000 ihmistä vuosittain käy, ovat meidän kasvavan matkailumme perusta.

Pallaksen hotelli nykyisellään ei valitettavasti vastaa nykyaikaa eikä ajan vaatimuksia, se on valitettavaa. Se on ränstymässä paikalleen, lahoamassakin varmaan ajan myötä.

Näistä vastalauseista totean, että ed. Juurikkalan esitys 250 paikasta käy minulle, mutta ed. Huovisen vastalauseessa on se ongelma, että se jättää nykyhotellin semmoisekseen eli ränstymään, lahoamaan paikalleen. Siinä on minusta Pallakselle kyllä karmea tulevaisuuden näköala. Sinne täytyy (Puhemies: Minuutti!) jotakin ruveta tekemään ja tehdä maltilla, tarkoin ohjein ja ehdottoman kovassa kontrollissa.

Timo Juurikkala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin vielä halunnut vähän pureutua tähän problematiikkaan, joka täällä ministerin suulla ja monen edustajan suulla on tuotu esiin, että tämä Pallaksen nykytilanne on niin epätyydyttävä, että välttämättä tarvitsee jotain tehdä.

Tässä on kyllä käynyt jo ilmi se, että pääosa tästä epätyydyttävyydestä kiteytyy siihen, että kyseinen yrittäjä siellä on maankäyttö- ja rakennuslain vastaisesti päästänyt hotellirakennuksen ja siihen liittyvät rakennelmat ränsistymään. Haluaisin tähän ministerin kannanoton, miksi tähän ei ole puututtu, kun tämähän on se keskeinen ongelma siellä ollut.

Sitten toinen asia, mitä haluan tässä vielä korostaa, on se, että kun Lapin matkailua ajatellaan, se on maakunnalle tärkeätä, mutta on myös tärkeätä, että kun siinä vähän niin kuin luonnon puolella säilyy biodiversiteetti, niin matkailun puolella säilyy turismin diversiteetti, etteivät ne kaikki kohteet ajaudu saman muotin mukaisiksi. Pallaksen hengen säilyttäminen nykyisen kaltaisena on yksi ulottuvuus siinä, (Puhemies: Minuutti!) että tämä diversiteetti säilyy.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomessa on kaksi kansallispuistoa, joissa on jo ollut hotelli koko ajan. Ne ovat Koli ja Pallas. Kolilla kunnostettiin ja laajennettiin se hotelli. Olen siellä käynyt joka vuosi, ja ei se kansallispuisto siellä pilalle ole mennyt.

Pallaksellahan oli tosiaan ennen sotia funkkistyyppinen, valtion omistama hotelli, ja saksalaiset sen räjäyttivät. Sitten rakennettiin sen maailmanajan tyyliin hotelli, joka nykyään on niin huonossa kunnossa, että rakennusmiehet sanovat, että sitä ei pysty enää korjaamaan. Siellä saattaa olla jopa hometta. (Ed. Pentti Oinosen välihuuto) — Kyllä, ja se on siivoton. — Mielestäni uusi maisemaan sopiva, kompakti hotelli on ihan ok. 320 paikkaa on tietysti aika paljon, mutta tietysti täytyy ymmärtää, että sitä hotellia täytyy myös pyörittää: se on kohtuullinen kompromissi. Tuon luontokeskuksen mukaan saaminen siihen on hyvä asia minun mielestäni.

Mitä tulee kävijämääriin — kun olen melkein joka talvi käynyt siellä — ne ovat aivan huimasti kasvaneet 1970-luvun alusta, ja me emme voi sille mitään. Ihmiset haluavat tulla sinne pohjoiseen, ja minusta on parempi, että hallitusti sotketaan siellä hotellissa kuin että siellä roskataan pitkin tuntureita. Toinen vaihtoehto on sitten se, että pannaan Pallas kiinni. (Puhemies: Minuutti on nyt mennyt!) Laitetaan aidat siihen ympärille eikä päästetä ihmisiä sinne.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minusta on kummallista se, että uskotaan, että tässä ei olisi mitään ennakkotapauksen luonnetta, ja perustellaan, että ministeri jo kertoi, että ei tämä ole ennakkotapaus. Kyllä se vaan niin on varmasti jatkossakin, että se juridisesti määrätään, mikä on ennakkotapaus, mikä ei, eikä niin, että kulloinkin jonkin värinen ministeri määrittelee näitä ennakkotapauksia.

Olennainen kysymys on juuri tämä täällä mainittu: miksi on päästetty rapistumaan nämä? Siihen varmasti vastauksia ministeriltä odotamme.

Sitten myös tämä äärimmäisen tärkeä meidän vastalauseeseemme liittyvä näkökulma: miksei niitä vaihtoehtoja ole käyty läpi? Kyllähän se olisi ihan mahdollista, että tätä majoituskapasiteettia lisättäisiin kansallispuiston ulkopuolelle, ei näin kuin tässä nyt esitetään.

Lopuksi, arvoisa puhemies, ed. Laukkaselle. Minä olen kyllä äärimmäisen huolestunut ollut siitä, että tuolla Valkealassa joskus meinattiin ihan keskustan voimin tuhota äärimmäisen arvokas nuorisotalo, mutta onneksi, onneksi se pelastettiin ettekä pystyneet sitä sentään siellä Valkealassa tuhoamaan.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansallispuistot ovat kaikkien suomalaisten yhteistä omaisuutta, ja siksi kansallispuistoihin rakentaminen on erittäin iso periaatteellinen kysymys. Nyt tässä on kysymys siitä vastakkainasettelusta, että kummalle annamme enemmän painoarvoa: rahalle vai luonnolle. Minä olen sellaisissa valinnoissa luonnon puolella.

Vaihtoehdottomuuden politiikka paistaa tästäkin esityksestä läpi. Ei ole mietitty, mikä se toinen vaihtoehto olisi. On huolestuttavaa, jos lähdemme siitä, että annetaan rakennusten rapistua. Kun on tarpeeksi huonossa kunnossa, niin sanotaan, että pakko purkaa, ja rakennetaan uutta tilalle. Ei tämä ole vain Pallaksen kysymys. Esimerkiksi Helsingissä käydään näitä keskusteluja, joissa suojeltu talo päästetään niin huonoon kuntoon, että lopulta sanotaan, että se on pakko purkaa, ja näin päästään suojelumääräyksistä eroon.

Sen vuoksi toivon, että tämä ei ole ennakkotapaus. Mutta pahoin pelkään, että nämä täällä annetut kauniit sanat eivät sitten paina, kun jatkossa seuraava (Puhemies: Minuutti!) kansallispuisto ja seuraava rapistunut rakennus on edessä.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me vastustamme hotellirakentamista kansallispuistoon, ja täytyy ihmetellä, minkä takia mitään muuta vaihtoehtoa ei ole löydetty kuin kansallispuistoon rakentaminen. Varmasti siinä lähialueella löytyy vapaata tilaa, minne saadaan hotelli rakennettua.

Olen samaa mieltä siitä, että nykyinen hotelli on huonossa kunnossa ja sen kunnostamistoimet on laiminlyöty.

Mitä tulee sitten siihen, kun täällä kovasti puhutaan, että onko tämä nyt sitten ennakkotapausluonteinen päätös vai ei, niin valiokunnassa puhuttiin paljon siitä, että tämä ei olisi ennakkopäätös eikä mahdollistaisi sitten mihinkään muualle kansallispuistoon tai muuhun vastaavaan paikkaan hotellin rakentamista. Mutta valiokunnan kuulemisessa useammat tahot, saamelaiskäräjät ja Enontekiön kunta, (Puhemies: Minuutti on nyt täysi!) ilmoittivat kyllä halukkuutensa myös uusien hotellihankkeitten toteuttamiseen ja rakentamiseen.

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olipa kerran Metsähallituksen talousmetsän keskellä Suomussalmen Vuokin kylässä muinaismuistolain mukaan suojeltu ikiaikainen Vienan reitti. Nyt on pääreitti hakattu paljaaksi, suojellun myllyn ympäristö hakattu paljaaksi, vain merkkipuut jätetty reitistä pystyyn.

Arvoisa ministeri! Pitääkö Metsähallituksen kerätä rahoituksensa esimerkiksi Pallas-Ylläs-kansallispuiston retkeilyreitistöjen uusimiseen mahdollisesti Kainuusta tekemällä se niin, että hakataan sukeaksi muinaismuistolain turvaamat alueet jättämättä minkäänlaisia suojavyöhykkeitä — huom. oltiin vailla kahtakymmentä metriä — ja onko tämä se hallituksen ympäristöllinen linja, millä Metsähallitus näitä asioita hoitaa niin Kainuussa kuin Lapissa?

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan vielä puuttua siihen käsitykseen, joka täällä esitettiin, että tässä asiassa ei olisi mitään ympäristöongelmia esitetty ympäristövaliokunnan kuulemisessa. Sanon nyt valiokunnan puheenjohtajana, että näin asian laita ei muuten ole.

Meillä on jätevesikysymys, joka on iso asia tuon alueen järvien rehevöitymisen kannalta. Se on keskeneräinen. Meillä on Paliskuntain yhdistyksen, saamelaiskäräjien lausuntoja, joissa on esitetty epäilyjä, miten tämä tulee vaikuttamaan alueen luontoon. Sen lisäksi Metla kertoo, että lainmuutos olisi toteutuessaan vakava ennakkotapaus. Ja mitä sanoo Oulun vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio, jota on pyydetty arvioimaan tämän hankkeen vaikutuksia pohjavesiin? He sanovat, että vaikutusten arviointi on hyvin epävarmaa, hyvin epävarmaa pohjavesien osalta.

Kyllä minun täytyy, arvoisa puhemies, valiokunnan puheenjohtajana todeta, kuten esittelypuheenvuorossani sanoin, että tästä asiasta on kyllä esitetty hyvin ristiriitaisia kannanottoja valiokunnassa. Se, joka muuta väittää, ei ole ollut paikalla tai ei ole ollut kuulolla.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Ei se nyt aivan niin ole, ettemme mitään muita vaihtoehtoja miettineet silloin, kun tämä asia esille tuli. Ehkä se peruskysymys kiteytyy siihen, katsommeko me, kun Pallaksen kansallispuistoa perustettaessa siellä on ollut hotelli, että siellä kuuluu olla hotelli 2010-luvullakin ja sen jälkeen, vai katsommeko me, että pitää lopettaa tämä homma.

Me emme ympäristöministeriössä lähteneet siitä liikkeelle, että me lunastaisimme vuokraoikeuden pois, lunastaisimme sen hotellin pois ja ottaisimme sen hotellin pois, koska minusta tietyllä tavalla voidaan pitää perusteltuna, että kun kansallispuistot ovat erilaisia, niin meillä on kaksi puistoa, jotka on perustettu hotelli sisässään, ja se hotelli siellä sisässä olkoon osa sitä puistoa.

No, sitten, jos tämä periaate hyväksytään, täytyy katsoa niin kuin reaalimaailmassa, mitä sille kiinteistölle siellä pystyy tekemään. Valiokunnassa me kävimme tästä keskustelua, eikä se ole mikään paha asia sanoa se ääneen, että jotta joku laittaa siihen investointieurot kiinni, sillä pitää olla myös taloudellisen järkevän toiminnan mahdollisuudet. Se edellyttää tiettyä kapasiteettimäärää.

Tämä lakiesityshän ei millään tavalla rajoita, estä, kiellä, torju, vaan päinvastoin kannustaa siihen, että jos jollakulla on kiinnostusta, niin puiston ulkopuolella, siellä, missä kaavan ja muiden määräysten salliessa se on mahdollista, voi rakentaa lisää matkailukapasiteettia. Tässä katsotaan vaan sitä, mitä puiston sisäpuolella on. Mutta todellakin, Koli ja Pallas on perustettu näiden hotellien kanssa. Silloin voidaan ajatella, että hotellitoiminta kuuluu niihin kansallispuistoihin toisella tavalla kuin 33 muussa kansallispuistossa, joissa ei kuulu.

Tästä ennakkotapauksesta: ensinnäkin ed. Viitasen kanssa minä olen jyrkästi eri mieltä, että se olisi tässä tapauksessa jotenkin juridinen kysymys. Tämähän on poliittinen prosessi, josta poliittiset päätöksentekijät, kansanedustajat, tekevät päätöksen, voiko tässä tapauksessa tällä tavalla menetellä. Hallitus on lakiesityksen perusteluissa ja hyväksyessään esityksen lausumassaan todennut, että tämä ei avaa rakentamista kansallispuiston muissa osissa eikä muissa kansallispuistoissa. Tämän periaatteen valiokunta on mietinnössään vielä vahvemmin kahteen vaiko kolmeen kertaan todennut. En minä tiedä, vaikka minä päälläni seisoisin tässä ja hokisin sen saman, se ei varmaan muuta kenenkään mielipidettä.

On poliittinen vahva sitoumus, että tämä ei ole ennakkotapaus. Kaikenlaisia halukkuuksia on. Kyllä minä olen seurustellut Enontekiön kunnan kanssa, ja tiedän, mitä haluja on. Minä olen ilmoittanut yksikantaan, että ei tule, että tässä kohtaa on poikkeus ja Kolin nyppylällä on toinen poikkeus ja että mitään muita poikkeuksia ei ole. Tässä ei yksittäiselle yrittäjälle anneta mitään, vaan tällä lakiesityksellä luodaan rakennusoikeutta kansallispuistoon. Se on sitten auki, jos tämä laki hyväksytään, millä tavalla, kenen kanssa Muonion kunta lähtee asemakaavoitusta tekemään.

Metsähallitus ei rahoita talousmetsien toiminnalla näitä luonnonsuojelualueita — tämä ed. Kyllöselle — vaan luonnonsuojelualueiden hankinta ja hoitohan rahoitetaan suoraan budjettimomenttina. Tämä tapaus, mihin viittasitte, on äärimmäisen huolestuttava sinällään, mutta ei siellä yhtään pölliä ole näiden kansallispuistoinvestointien takia tehty.

Natura-arviointihan tehdään asemakaavoituksen yhteydessä, koska kun sitä mietittiin, sitä arviointia myös tarkennettiin tämän lakiesityksen valmistelun aikana, mutta todettiin, että kun ei tiedetä, millaisena tämä ehkä sitten lähtee toteutumaan — sehän voi olla pienempikin kuin lakiesitys mahdollistaa — niin Natura-arviointi kuuluisi siihen vaiheeseen.

Sitten lopuksi, arvoisa puhemies, monet vastustajat ja tietysti myös kannattajat ovat tässäkin keskustelussa tuoneet esille syvän kiintymyksensä Pallaksen alueeseen. Se on tietysti erinomainen asia, että eduskunnan suuressa salissa on näin syvää suorastaan rakkautta tätä paikkaa kohtaan. Mutta minä toivon, että ette sellaista tunnetta löytäisi itsestänne, että jos minä olen siellä jostakin lähtien käynyt, niin se kuuluu vain minulle. Kansallispuistojen virkistyskäyttötavoite kuuluu kaikille kansalaisille yhtäläisesti, ja yksi asia, mitä tällä lakiesityksellä voidaan parantaa, on muun muassa lapsiperheiden mahdollisuus tutustua tuohon ainutlaatuiseen paikkaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin näistä poliittisista sitoumuksista ja niiden merkityksestä Suomen Lapissa ja eduskunnassa. Kun Vuotoksen ensimmäisten kahinoiden oli uskottu tulleen päätökseen, niin Paavo Väyrysen aloitteesta — taitaa olla henkilö, jolla on vielä jotakin tekemistä nykyisin politiikassa — vuoden 1984 budjettikirjaan merkittiin, että Vuotoksen tarina, tämä allashanke, on nyt katsottu loppuun käsitellyksi. Sitä varten elvytysrahaa, oliko se peräti 30 miljoonaa markkaa (Ed. Ahde: 30 miljoonaa!) — aivan oikein, kyllä me muistamme kaiken — 30 miljoonaa markkaa osoitettiin rahaa. Mitäs on tapahtunut sen jälkeen, arvoisa ministeri? Siinä sitä ollaan, hiljaiseksi menitte. Niin piti mennäkin.

Arvoisa puhemies! Osoituksena siitä, mitä muuta tämä koko homma on, minä luen tekstiä valiokunnan tuoreesta mietinnöstä, sivu 6: "- - laskettelurinteiden laajentamista ei sallita. Hiihtohissejä on kuitenkin mahdollista kunnostaa ottaen huomioon maisemalliset erityisarvot. Laukukeron vuonna 1969 perustettu hiihtohissi voidaan esityksen mukaan muuttaa tuolihissiksi ja lasten hissin rakentaminen kaava-alueelle on mahdollista."

Raportti toukokuun 3. päivältä 2010: "Onkos sille hotellille annettu jo etukäteen jotain erikoisoikeuksia sinne kansallispuistoon, kun sinne on, ei ainaskaan edellisvuosina ollut sitä rinnettä, yksi uusi rinnepätkä lisätty? Lisäksi oli rinnekoneilla ajettu moottoritien levyinen siirtymäreitti sinne puiston puoleiselle rinteelle. Lisäksi tuntuu olevan turistikuljetusta moottorikelkalla ja rinnekoneella."

Elikkä siis toisin sanoen te olette nopea, arvoisa ministeri. Te olette Speedy Gonzales, joka menee jopa tapahtumien edelle. Elikkä toisin sanoen se järjestelmä, jota johdatte, ei pysy pelissä mukana.

Historiasta totean myöskin sen, että kun edellisen kerran käytiin täällä tämä minulle niin fyysisesti kohtalokas keskustelu lähetekeskustelussa — nyt olen ottanut nitroja niin paljon, että yritän kestää täällä — niin heti, kun se tieto tuli, kaksi arvovaltaista tahoa, Hannes Manninen ja Paavo Väyrynen, tuttuja persoonia, ilmoittivat, että hui hai, tämä on ennakkotapaus. Enontekiön kunnan puoleltakin on otettu jo yhteyttä, Sallasta kunnanjohtaja Väyrynen on käynyt kuumana jo pitkän aikaa, Natura-alueitten rakentaminen haastetaan aloitettavaksi mahdollisimman pian, jne. jne.

Arvoisa puhemies! 419 000 kävijää, onko se hyvä vai huono asia? Se on hyvä asia, koska se osoittaa kiinnostusta tätä aluetta kohtaan, se ei ole turhanpäiten tähän tarkoitukseen, mutta se on äärimmäisen velvoittava luku. Näitten alueitten tutkijana maapallolla olen muun muassa käynyt juuri näissä merkeissä Glacier National Parkissa Yhdysvaltojen ja Kanadan rajalla — siellä on se kuuluisa jäätikkö, kansallispuisto — ja Denalin luonnonpuistossa Alaskassa susia tutkimassa. Ja millä tavalla näissä puistoissa asiat on järjestetty? Sillä tavalla, että se hallintakeskus fasiliteetteineen on siinä rajalla. On tarkkaan laskettu, kuinka paljon ihmisiä voi kohtuullisesti yhdellä kertaa olla puiston rajojen sisäpuolella. Siinä säännellään sitä, kuinka paljon siellä on sisällä, lasketaan kuinka paljon tulee ulos, ja sen mukaan järjestelmä toimii. Tällä tavalla pidetään huoli, että tämä ikimuistoinen nautintaoikeus tällaisella elämystasolla, luonto säilyttäen, sen biodiversiteettiä hävittämättä, voi toteutua.

Osataanko tällaisia alueita metsänraja-alueella käsitellä? Meillä on hyvä esimerkki Saariselän Kiilopäältä, joka on oikea ennakkotapaus siitä, kuinka kurjaan kuntoon se voi mennä, kun kaikki menee. Siellä on kaikki syöpynyt. Se on vaativa tehtävä, kun siitä ruvetaan rakentamaan sellaista ympäristöä, että ihmisen silmä kestää sen, nimittäin elämys häipyy tietyssä vaiheessa kokonaan pois, elikkä kun näkee, että sadevesi syövyttää koko ajan rinteet ihan kauhean näköisiksi.

Eli siis toisin sanoen nämä ovat äärimmäisen vaativia asioita. Jos sitten tämmöisen fasiliteetin siemen — sen siemenestähän tässä on kysymys vain, eikä mistään muusta — rakennetaan tällaisena, niin kuin se nyt ollaan tekemässä, sehän merkitsee sitä, että sitä et säätele millään tavalla. Sen takia ne ovat aina siellä reunalla niin, että ovat säänneltävissä ne kävijämäärät, jotka siellä kulloinkin liikkuu. Elikkä toisin sanoen tämäkin asia on tutkittu moneen, moneen kertaan, ja homma pysyy sillä tavalla hallinnassa.

Minä olen menettänyt luottamukseni näissä asioissa ihan kokonaan, suomalainen yhteiskunta on vaikka mitä.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Pallaksen alue muodostui suosituksi matkailukohteeksi jo 1930-luvulla. Vuonna 1938 valmistui alueelle hotelli, ja samana vuonna perustettiin Pallas-Ounastunturin kansallispuisto. Saksalaisten pommitukset tuhosivat hotellin vuonna 1944, ja uusi hotelli nousi tuhkasta vuonna 1948.

Koska hotelli sijaitsee kansallispuiston alueella, lupien saaminen peruskorjaamiseen ja laajentamiseen on ollut 1980-luvulta alkaen kovan työn alla ja vaikea saada. Tästä johtuen hotellin yleisilme on vaatimaton, suorastaan ränsistynyt, eikä täytä ajanmukaisia majoittautumisvaatimuksia.

Ennakkotapauksella pelottelu ei Pallaksen hotellin nykyaikaistamisen yhteydessä ole aiheellista. Suomessa on kaksi kansallispuistoa, joissa on hotelli ja joita tämä asia koskee. Ne ovat Pallas ja Koli. Molemmissa on ollut hotelli jo puiston perustamisvaiheessa. Muissa Suomen kansallispuistoissa ei hotellia ole eikä uudistamistarvetta siten ole. Ja jos vielä päätämme joku päivä perustaa uusia kansallispuistoja, niin silloin majoituspalvelut tulevat harkintaan ja pidän todennäköisempänä, että jo perustamisvaiheessa mahdollinen hotellialue rajattaisiin kansallispuiston alueesta pois, jotta tämän päivän kaltaista ongelmaa ei edes pääsisi syntymään.

Täällä on esitetty näitä Enontekiön kunnan vaateita rakennusoikeudesta Pyhäkerolle. Se ei ole mitään uutta. Niin ovat vaatineet jo 40 vuotta ilman tätä Pallas-keskusteluakin.

Hotelli oli ennen Suomen Matkailuliiton omistuksessa, mutta valtiokaan ei ollut tällöin valmis satsaamaan hotellin kunnostamiseen. Esimerkiksi suihkut ja vessat eivät sijaitse osassa huoneita, vaan ovat yhteiskäytössä käytävällä. On selvä, että osa luonnonrauhaa haluavista haluaa kulkea rinkka selässä tunturissa ja yöpyä teltassa, mutta olen vakuuttunut siitä, että osa haluaa kokea luonnonelämyksiä nukkuen lakanoiden välissä. Myöskään muutoin hotelli ei täytä minkäänlaisia esteettömyysvaatimuksia, ja esimerkiksi yleiset wc-tilat sijaitsevat jyrkkien portaiden päässä, ja niihin invalidien ja muiden liikuntaesteisten on mahdotonta liikkua. Nämä majoitustilat ovat myös hyvin eritasoisia ja parhaimmillaan tarjoavat retron retroa.

Rakentamisalueessa on kysymys 7,5 hehtaarin alueesta 102 000 hehtaarin alueella, eli koko kansallispuiston alue huomioon ottaen noin promillen kokoisesta alueesta. Olisi ollut toivottavaa, että kaikkia rakentamisen reunaehtoja ei olisi säännelty lain tasolla näin yksityiskohtaisesti, vaan nämä kysymykset olisivat ratkenneet kaavallakin. Asemakaavassa olisi tärkeää tutkia todellisia rakentamisen erilaisia vaihtoehtoja suhteessa paikan maisemalliseen ja kulttuurihistorialliseen perinteeseen.

Hotellissa on nykyään 130 vuodepaikkaa, ja lisärakentamisen myötä siihen esitetään 320 vuodepaikkaa. Samalla esityksessä esitetään, että 94 asuntovaunupaikkaa poistetaan pihapiiristä. Jo nykyään alueella on siten voinut yöpyä noin 330 henkilöä, jos asuntovaunussa on yöpynyt keskimäärin kaksi henkilöä. Esityksen sisällössä siis käytännössä jäädään nollaratkaisuun yöpymispaikkojen lisäämisen osalta.

Paikalliset ihmiset ovat vahvasti hotellin kunnostamisen ja laajentamisen kannalla. Mielestämme jo alkuperäinen esitys — joka oli monen asiantuntijaselvityksen ja tutkimuksen tulos — noin 500 majoituspaikan lisäämiseksi oli maltillinen, etenkin kun huomioi puiston lisääntyneen kävijämäärän etenkin päiväretkeilijöiden osalta ja saavutettavuuden parantumisen esimerkiksi Kittilän lentokentän kautta tapahtuvan matkailun osalta. 320 vuodepaikkaa oli asiassa Lehtomäen kompromissi, ja olisin omalta osaltani toivonut ministeriltä rohkeutta esittää alkuperäistä suunnitelmaa.

Valiokuntakuulemisessa oli selkeästi käynyt esille, että huonoin vaihtoehto on se, ettei tehdä yhtään mitään vaan annetaan rakennuksen entisestään rapistua. Mikäli hotellin toiminnallisia edellytyksiä ei turvata, katoavat myös siihen liittyvät kulttuurihistorialliset arvot Lapin vanhimpana kohteena.

Tässä keskustelussa on käynyt esille myös, että olisi kyseessä yksittäinen etu yhteisen edun edellä. Pienellä paikkakunnalla kyllä korostuu se, että toisilla on antaa töitä ja toiset tekevät niitä. Näenkin yrittäjyyden edistämisen ja hotellin työllistävän vaikutuksen seudulle merkittävänä. Pallaksesta ei tule Levin ja Ylläksen veroista massakohdetta tai hulinapaikkaa, vaan sillä on oma vakiintunut kävijäkuntansa, ja sen profiili sopii hyvin pienimuotoiseen luontomatkailutoimintaan, jonka tukemisen näen erittäin tärkeänä.

Summa summarum: Kansallispuistot ovat nimenomaan ihmisiä varten, mutta kyllä Pallastakin on kehitettävä niin, että sieltä löytyy myös nykyaikaisia palveluita. Lappilainen ihminen osaa elää sovussa luonnon kanssa eikä edes esittäisi sellaista, mikä pilaisi tämän kansallismaiseman.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys ja ympäristövaliokunnan mietintö tämän Pallas-Yllästunturin kansallispuiston lain muuttamisesta ovat tervetulleita. Valiokunnan käsittelyssä, lausunnossa ja lain edellytyksissä asiaa on vain pystytty parantamaan entisestään. Tästä kiitos valiokunnan aktiiviselle toiminnalle. Kansallispuistoa matkailukeskuksineen voidaan siten kehittää kestävällä tavalla.

Pallas on monella tavalla ainutlaatuinen ympäristö. Olen itse saanut nauttia sen hiihto-, laskettelu- ja retkeilymahdollisuuksista pienestä pitäen. Pallaksen kulttuurihistoria ja luontotyypit ovat vertaistaan vailla. Tämä Lapin lumo, Pallaksen henki, josta on paljon puhuttu, vetää vierailijoita puoleensa. Pallas—Yllästunturi on kävijämääriltään Suomen suosituin kansallispuisto toivottavasti myös tulevaisuudessa. Varsinkin päiväretkeilypaineen arvioidaan kasvavan edelleen voimakkaasti. Siksi on tarpeen korostaa tulevaisuudessa suojelualueiden käytön parempaa suunnittelua ja tehokkaampaa hoitoa kestävän matkailun periaatteiden toteutumiseksi ja alueen luonnonarvojen suojelemiseksi.

Minulla ja varmasti muillakin on huolena Pallaksen ympäristön kestokyky vastaanottaa vierailijoita näinkin paljon vuosi vuoden jälkeen. Nykyinen meininki kuormittaa maastoa erityisesti matkailukeskuksen lähialueella. Nykyinen olemassa olevien rakennusten heikko kunto, puutteellinen huoltotoiminta ja kunnallistekniikka on saatava vastaamaan tämän päivän vaatimuksia.

Tämä laki ei ole ennakkotapaus muiden kansallispuistojen tai suojelustatuksen omaavien alueiden rakentamismahdollisuuksille. Pallaksella on ollut ensimmäinen hotellirakennus jo ennen kansallispuiston perustamista, niin kuin on moneen kertaan todettu. Uudistuksessa annetaan tiukat rajoitukset rakentamiselle ja on asetettu erityisehto tämän asuntovaunualueen poistamiseksi kansallispuiston alueelta. Pidän sitä erityisen tärkeänä. Lisäksi jätevesipuhdistamon toimintaa on tehostettava ja johto- ja viemäriverkostoa saneerattava. Laskettelurinteiden laajentamista ei sallita, mutta hiihtohissejä on mahdollisuus kunnostaa maisemalliset erityisarvot huomioiden. Olen itsekin nähnyt tuolla Pallaksen alueella monenlaisia hissikyhäelmiä, jotka eivät varmaan ole missään nimessä ympäristöystävällisestä päästä.

Metsähallitus on laatinut hankesuunnitelman Pallaksen alueen reitistön kehittämiseen. Suunnitelmien tarkoituksena on kunnostaa alueen kuluneet reittipohjat sekä kehittää jätehuoltoa ja reittien opastusta. Rahoitustarve Pallaksen luontokeskuksen ja alueen reitistöjen kunnostukseen on huomattava. Yksistään nykyistä laajemman luontokeskuksen rakentaminen hotellirakennuksen yhteyteen maksaisi arviolta 2 miljoonaa euroa. Kustannukset on huomioitava valtion talousarviossa luonnonsuojelualueiden hoitoon osoitetuissa määrärahoissa tulevaisuudessa.

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa puhemies! Olen asunut Kolin kansallispuiston kupeessa kohta 60 vuotta, ja kokemukseeni nojaten käsittelyssä oleva Pallastunturin matkailukeskuksen laajennukset mahdollistava lakimuutos on mielestäni kannatettava. Lisäkapasiteetin laajennuksen tulee käytännössä tapahtua kuitenkin kohtuudella niin, ettei itse Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa uhrata suureen massaturismiin. Näin on myös lakiehdotuksen mukaan tapahtumassa, sillä siinä on tarkasti määritelty kokonaismäärät uusille vuodepaikoille ja kerrosneliömäärille.

Lakiesitykseen sisällytetyt rajaukset takaavat mielestäni sen, ettei alueesta tule ostoskeskusta kapakoineen ja erikoistavaraliikkeineen sekä valtavine ihmismassoineen. Kun matkailukeskuksen aluetta laajennetaan ehdotetulla tavalla, voidaan alueella keskittyä siihen, mikä siellä parhaiten osataan: luontomatkailuun ja siihen liittyvien palveluiden tarjoamiseen.

Nyt esillä oleva laajennushanke tukeekin alueen työllisyyttä sekä siistii nyt jo varsin vanhan hotellialueen yleisilmettä. Länsi-Lapin työllisyys kaipaa lisäpanostuksia, ja mikä olisikaan parempi keino tähän kuin mahdollistaa entistä useammalle matkailijalle luontomatkailu ja yöpymismahdollisuus. Jos koti- ja ulkomaisille matkailijoille ei anneta mahdollisuutta majoittua hotellitasoiseen paikkaan, miksi he vaivautuisivat matkustamaan satojen, jopa tuhansien kilometrien päästä Pallakselle? Tämän päivän matkailija on tottunut saamaan rahoilleen vastinetta, ja jos Pallaksella on vastassa vain huonokuntoinen hotelli, kansallispuistossa kävijät valitsevat varmasti jonkun muun kohteen. (Ed. Mustajärvi: Eivät ne tule sen hotellin takia vaan sen luonnon takia!) Vihreiden, joilla on työministerin salkku, luulisi erityisen innokkaasti kannattavan tällaista työllisyyttä lisäävää hanketta.

Arvoisa puhemies! Suomen luonto on yksi niistä luonnonvaroista, joita meillä myös riittää. Mielestäni luonnonsuojeluintoilu on mennyt nykypäivinä mahdottomuuksiin: milloin ollaan perustamassa tuhatta uutta luonnonsuojelualuetta, milloin puuhaamassa vesilain muutoksia eli niin sanotun norppalain kaltaisia lakeja. (Ed. Tiusanen: Vastustaako edustaja norpan suojelua?) Jo pelkästään epämääräisen näköinen papana puun juurella tai epäily harvinaisesta sittipörrisontiaisesta antaa aiheen tielinjan muuttamiselle ja valtavalle mediamylläkälle sekä vuosia jatkuvalle valituskierteelle. Näistä liiallisuuksiin menevistä "kaiken luonnon pitää olla suojeltua" -tyyppisistä hankkeista seuraa vain ongelmia, ja ne kääntävät ihmiset pikemminkin vastustamaan luonnonsuojelua. (Ed. Huovinen: Varsinkin jos yllytetään!)

Nykypäivän kiireiselle ihmiselle luonto on liikkumista ja ihastelua varten. Suomesta ei saa koskaan tulla mitään jättimäistä vihreiden reservaattia, jossa ihmiset saavat liikkua vain ennalta määrättyjä reittejä pitkin ihastelemassa metsäksi kutsuttua ryteikköä. (Ed. Tiusanen: Ei ole pelkoa tuosta!) Meidän tulee hyödyntää luontomme antamia mahdollisuuksia myös kaupallisesti. Tämä Pallastunturin matkailukeskuksen laajennushanke antaa siihen osaltaan erinomaiset mahdollisuudet, kunhan toimitaan tiukasti annettujen ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Suuri on tässä maailmassa kaunista. Enemmän on ihmisen saatava. Enemmän on ihmisen mieli. Luonto on se, jonka pitää nöyrtyä, olla polvillaan ihmisen ahneuden ja suuruudentavoittelun edessä. Mikään ei riitä. Ja mihinpä se luonto siitä alta karkaa, se vain kärsii meidän allamme meidän valtamme menettelystä. Voi vaan tulla joku päivä aika, jolloin se luonto meille kertoo, että olisikohan vähempikin riittänyt. Ahneudella on jokin raja. (Ed. Laukkanen: Näyttihän tulivuori jo voimansa!) Lisää pitää ihmisen saada, kun se on ihmisen mieli. Vain määrällä ja koolla on tässä yhteiskunnassa tänä päivänä merkitystä. Mitäpä sitä elämän laadullisten arvojen lisäämisestä kannattaisikaan puhua.

Tässä salissa on saanut vahvasti sen käsityksen, että Pallas-Yllästunturin kansallispuistoonkin mennään hotellia katsomaan. No, siihen kai se on elämä mennyt. Luonnon ymmärtäminen on siinä, että me matkailemme hissein ja suurin hotellein varustetuissa paikoissa. Sillä me varmistamme sen, että esimerkiksi ne mainitsemani muinaismuistolakien mukaan suojellut alueet hakataan sukeaksi, koska ei meillä ole enää sellaista arvomaailmaa, joka turvaisi ne alueet. Kaikki lait on tehty rikottaviksi, ja sitä muutosta ympäristössä, joka on jo tehty, ei pystytä palauttamaan. Niitä puita ei liimata takaisin pystyyn tai sitä ympäristöä ei maalarin pensselillä paikata, mikä on tuhottu. Olen tullut siihen tulokseen, että taidamme tässä yhteiskunnassa viettää luonnon monimuotoisuuden hautajaisia juhlavuoden sijasta. — Täytyy kyllä todeta edustajakollega Laukkaselle, että jospa se vedenpaisumus sitten hoitaa nämäkin Selkämeren alueet, ettei tarvitse sitäkään hätäillä, että niitä sen kummemmin sieltä kaiveltaisiin esille.

On kummallista, että tässä yhteiskunnassa mikään asia ei ole ennakkotapaus. Sanotaan, että nyt vaan päätetään näin, ja kukaan ei voi koskaan vedota siihen, mitä me olemme päättäneet. Kummallista, että meillä käydään tänäkin päivänä oikeutta monista niistä kysymyksistä, joissa on tehty ensin ennakkopäätös, ennakkoratkaisu, ja niihin sitten toisissa tapauksissa vedotaan.

Tahdon lopettaa puheenvuoroni, kuten eilenkin, pieneen kulttuuripläjäykseen:

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Suomen kansallispuistot ovat arvokkaita kansallisaarteitamme, ja periaatteellisista syistä niihin ei sallita rakentamista. Vain kahdessa kansallispuistossa, Pallas—Ylläksellä ja Kolitunturilla, oli jo kansallispuistojen perustamisen aikaan pienet majoitustilat, ja ne muodostavat siksi poikkeuksen. Lisärakentaminen ei kuitenkaan saisi tulla kysymykseen. Hallituksen esitys hotellin laajennukseksi on kestämätön ja massiivinen.

Ylipäänsä kansallispuistojen koskemattomuus rakentamiselta on pyhä periaate, jota ei pidä mennä sorkkimaan. Luonnonsuojelulain 13 §:n mukaan kansallispuistoissa on luontoa muuttava toiminta kielletty eikä alueella saa rakentaa rakennuksia, rakennelmia tai teitä. Pelkäänkin, että mikäli tämä lakimuutos hyväksytään, on se ennakkopäätös sille, että jatkossa voi tulla uusia rakentamisesityksiä. Kyse on periaatteesta ja myös siitä, että hotellitoiminnan laajentaminen uhkaa tuoda alueelle sellaisia toimintoja, jotka eivät kuulu kansallispuistoihin, kuten mönkijöitä ja maisemahissin. Kansallispuistot on perustettu nimenomaan luonnonsuojelu- ja virkistyskäyttöä varten. Tarvitaan sellaisia paikkoja, joissa virkistäytyä luonnon rauhassa. Kansallispuistojen vahvuutena on opastetut reitit, jotka ohjaavat kulkijoita ja estävät siten herkän maiseman kulumisen.

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston maisemaan kuuluu tunturit ja niitä ympäröivät luonnontilaiset metsät ja suot. Kaunis luonto sekä vaihteleva maasto houkuttelevat retkeilyyn, hiihtoon ja muuhun luonnossa liikkumiseen. Tunturien siluetti on lähes aina läsnä, ja reitit ohjaavat kulkijan puiston kauneimmille näköalapaikoille. Kuvauksellisen kauniit Pallastunturit ovat yksi Suomen kansallismaisemista. Luonnonmaantieteellisesti Pallas-Yllästuntunturin kansallispuisto sijaitsee Perä-Pohjolan, Metsä-Lapin ja Tunturi-Lapin rajamailla, ja se on elinympäristöltään monimuotoinen ja mielenkiintoinen. Tuntureilla ja metsissä kohtaavat eteläiset ja pohjoiset lajit.

Lakiehdotuksen lähetekeskustelussa esitin, että ympäristövaliokunnassa huomioitaisiin kansallispuiston merkitys ja ne periaatteet, jotka kansallispuistoinstituutiota kannattelevat. Tarvittavia muutoksia ei kuitenkaan tehty. Lausumaehdotuksessaan valiokunta on kiinnittänyt huomiota kävijämäärän lisääntymisestä aiheutuneeseen reitistön kunnostustarpeeseen. Hotellin laajentaminen ei ainakaan edistä tavoitetta ehkäistä ympäristöhaittoja. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan Pallastunturin maaston jo nyt kärsivän kulumisvaurioista erityisesti matkailukeskuksen lähituntureilla. On aivan selvä, että esityksen massiivinen huonepaikkamäärä ei ole kestävä ratkaisu Pallas—Yllästunturin tunturimaisemaan. Herkkä luonto jää bisneksen jalkoihin.

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Juurikkalan esittämää pykälämuutosta, joka on vastalauseen 2 mukainen.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Ensimmäiseksi tuli mieleen ed. Pentti Oinosen puheesta jonkunlainen ongelma tässä logiikassa. Ainakin minä siitä löysin jonkunlaisen ristiriitaisuuden. Eli jos sanotaan, että uusi hotelli- ja ravintolarakennus tuolle alueelle houkuttelee lisää kävijöitä, ja kuitenkin todetaan, että alueella on jo tätä nykyä kävijöitä 300 000—400 000, niin mikä on sitten se syy, minkä takia ne matkailijat tulevat nykyisellään sille alueelle. Onko se paljon puhuttu hotelli- ja ravintolarakennus jo niin huonossa kunnossa, että se sinällään on matkailunähtävyys ja ihmiset tulevat katsomaan sitä, vai voisiko se syy, minkä takia sinne tuommoinen ihmismäärä tulee, olla siinä, että se alue on niin kertakaikkisen hieno, korvaamattoman hieno? Se on se ykkösasia, mikä pitää kaikessa päätöksenteossa muistaa, ja sen asian yli ja ohi ei saa mennä mikään. Puisto on perustettu sitä varten, että sen avulla suojellaan semmoista luontoa, mitä ei ole missään muualla, ja se on arvo sinällään.

Minä hyväksyn sen, että yrittäjä ajaa omaa etuaan. Tunnen paljon hyviä ja kovia yrittäjiä, ja heillä on voimakas tahto. Eivät he muuten yrittäjiä olisikaan. Mutta se, että ymmärtää yrittäjän intressit, hänen toimintatapansa, ei suinkaan tarkoita sitä, että poliitikkojen, yhteiskunnallisten päättäjien, pitää alistaa omat intressinsä ja niiden ihmisten intressit, keitä he edustavat, tälle kaupalliselle yrittäjän intressille. Tässä tapauksessa kyllä on nähty, että poliittiset päättäjät ovat olleet aika taipuvaisia niin kunta-, seutukunta-, maakunta- kuin valtakuntatasollakin. Siinä mielessä elinkeinoelämän toimijan toiveita on kyllä aika pitkälti kuunneltu. Voi kysyä, onko kuunneltu jo liiankin pitkälle.

Arvoisa puhemies! Muutama sana Lapin luonnonkäytön historiasta.

Uskon tuntevani aika lailla Lappia eri puolilta ihan oman koulutukseni ja työtaustani vuoksi, ja oikeastaan puhuttelevimmat kokemukset ovat ne, kun olen seisonut jonkun puiston rajalla, missä on viivoittimella vedetty kartalle ensin viiva. Toisella puolella on täysin koskematon tai periaatteessa täysin koskematon alue, toisella puolella avohakattu ja syväaurattu alue. Olisiko pitänyt aikoinaan miettiä niin, että haetaan suojelulle tärkeät ydinalueet, joiden ympärillä olisi vaihettumisvyöhyke, jossa voidaan tehdä jotain nykyistä enemmän, jopa hyödyntää jonkun verran kaupallisessa tarkoituksessa, ja sen jälkeen olisi tämä muu, rajoittamaton alue?

Nyt se näky on aika karmea. Se näkyy satelliittikuvista, lentokoneista, se näkyy myöskin maastossa, ja se kuvaa sitä, ettei ole ollut kuin kaksi vaihtoehtoa: joko tämmöinen kaikelle taloudelliselle toiminnalle alistettu alue, tehometsätaloudelle, tehohyödyntämiselle alistettu alue, ja sitten viimeisessä hädässä ja kilpajuoksussa tämän ajattelun kanssa saatiin onneksi Lapissa suojeltua tärkeitä alueita kansallispuistoiksi ja luonnonpuistoiksi ja muiden käyttörajoitusten piiriin.

Kun on itse aloittanut työuransa metsurina ja on tarpeeksi monta kertaa haukuttanut itsensä myöskin luonnonsuojelijana, niin uskon, että tällä taustalla omaankin kokemukseen pohjautuen uskaltaa myöskin vetää omaa linjaa siinä suhteessa, että Lapissa kaikki muut kansanedustajat todennäköisesti hyväksyvät, ennakkotietojen mukaan hyväksyvät, tämän hallituksen esityksen, mutta minä en hyväksy.

Tässä otetaan yhteen myös siinä, mikä on yksityinen etu ja mikä on yksityinen etu. Kuvasin tuossa, että yrittäjän yksityistä etua on pyritty hyvin pitkälle ymmärtämään. Mutta sitten voidaan nostaa myöskin esille esimerkki, joka on kerrottu ympäristövaliokunnan jäsenille.

Ympäristövaliokunnalle on antanut myöskin lausuntonsa eräs perikunnan jäsen. Hän kertoo, että "olemme menettäneet Suomen Natura-lain mukaisesti pakkolunastuksessa sukutilastamme 280 hehtaaria Natura-verkostoon, tilamme on ollut meidän suvun hallussa vuodesta 1750 lähtien". Edelleen muistutetaan, että "neuvotteluaikana haimme useaan otteeseen muutosta Natura-alueeseen Metsähallitukselta ja ympäristökeskukselta niin, että yksityismaat jäisivät pois ja ne korvattaisiin valtion mailla, tämä esitys hylättiin heti alkuvaiheessaan". Aika mielenkiintoista on ajatella, että jos puhutaan yksityisen edusta ja yksityisen edusta, niin toisessa tapauksessa yksityisen edun yli käveltiin, heidän näkemyksensä ja vaihtoehtoiset ehdotuksensa sivuutettiin ja itse asiassa tätä yksityistä etua valvovaa painostettiin, kun toisessa esimerkissä sitten toisen tyyppisen yksityisen edun varjelijan ja ajajan tahtoon taivuttiin.

Olen aikaisemminkin, arvoisa puhemies, huomauttanut siitä, että en millään lailla voi hyväksyä ensinnäkään sitä tapaa, millä tätä asiaa on viety eteenpäin, niin että Kittilän kunnalta, aluetta menettävältä kunnalta, ei loppupeleissä kysytty yhtään mitään, vaan keskustalainen kuntaministeri Hannes Manninen antoi esimerkin siitä, kuinka tarpeen tullen käytetään raakaa voimaa silloin, kun yksittäisen kunnan ja yksittäisten kuntalaisten näkemysten yli kävellään. Ministeri Manninen antoi siitä kyllä aika puhuttelevan esimerkin, ja heti perään tuli sitten tämä puistolain muutosesitys.

Tämä kaikki, nämä menettelytavat mutta myöskin tämä hallituksen esitys, kaiken kaikkiaan tarkoittaa sitä, että minä en tule hyväksymään tätä hallituksen esitystä.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Haluan kommentoida ed. Mustajärven puheenvuoroa vaan siltä osin, kun hän minusta käsittämättömällä tavalla nyt syyllistää Lapin yrittäjiä. Teidän asenteellanne ei teidän kotikaupungissanne olisi Martti Kinnusen kaltaisia yrittäjiä, jotka tekivät Suomun. Siellä ei olisi myöskään Pyhätunturia, joka on tuonut satoja työpaikkoja teidän alueellenne. Ettekö te arvosta todellakaan tätä?

Mitä tulee sitten tämän alueen yrittäjään Pertti Yliniemeen, hän on moneen otteeseen sanonut, että nykyisellään paikka ei ole liiketaloudellisesti kannattava, minkä takia ei ole ollut pelimerkkejä investoida siihen ja se on päässyt rapistumaan, ja hän on sanonut myöskin, ettei ole mitään takeita, että hän kykenee ylipäätään tätä investointia tekemään. Tässä on se dilemma tänä päivänä. Muilta osin arvostan kyllä näkemystänne ja yhdyn siihen, että Lapissa on esimerkiksi metsien käsittelyssä, kuten syväaurauksissa, ja monissa muissa asioissa tehty peruuttamattomia fundamentaalisia ympäristörikoksia, mutta ei tässä nyt kyseessä olevassa tapauksessa.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä omassa puheenvuorossani sanoin niin, että tunnen paljon yrittäjiä, koviakin yrittäjiä, arvostan heidän työtään ja ymmärrän heidän intressejäänkin. Se ei suinkaan tarkoita sitä, että minä halveksuisin heitä yrittäjinä. Minä vaan sanoin sen, että ymmärrän heidän toimintatapansa, ymmärrän heidän intressinsä, että he ajavat sitä.

Se ei suinkaan tarkoita sitä, että minä poliittisena päätöksentekijänä hyväksyisin ne niin kuin annettuina, vaan kyllä poliittisen päättäjän tehtävä on arvioida näitä asioita hyvin monella tapaa. Tunnen nuo kaikki yrittäjät ja yritykset, jotka mainitsitte, ja monessa hankkeessa olen ollut mukana. Sen, mitä kulloisessakin tehtävässä joko virkatyössäni tai paikallisena, maakunnallisena tai valtakunnallisena päättäjänä olen voinut edistää heidän hankkeitaan, sen olen myöskin tehnyt. Tämä tämmöinen turhanaikainen yleistäminen siitä, että minä tai minun poliittinen viiteryhmäni on yrittäjiä vastaan sinällään, ei ole mistään kotoisin.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vaan. Kun minäkin olen pyörinyt myöskin siellä Pallaksen ja Harrinivan välissä moneen kertaan ja ollut siellä kesävieraanakin, kunnan kutsumana Lohiviikoilla, niin minun havaintoni eivät tue ed. Laukkasen äsken kertomia havaintoja.

Pertti Salolainen /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä on 30. vuoteni eduskunnassa. En olisi uskonut, että joudun käsittelemään täällä tällaista lakia, jossa kansallispuisto on tonttimaata. Minulle kansallispuistot eivät ole tonttimaata. Ne ovat sellaisia alueita, jotka on varattu tuleville sukupolville, meidän lapsillemme ja lastenlapsillemme siten, että he näkisivät, minkälaiset ovat Suomen äidinkasvot sellaisina kuin ne ovat alkuperäisinä.

Markkinatalous on tietysti tehokas kone, mutta kaikki ei voi olla markkinatalousjärjestelmässäkään kaupan, vaan markkinatalous tarvitsee suitsia. Kun täällä on viitattu siihen, että ne, jotka nyt vastustavat tätä lakia, ovat tehneet tämän pelkästään tunteella, minun täytyy sanoa, että kyllä tässä asiassa on tunnetta mukana, koska jos täällä on sellaisia henkilöitä, jotka eivät tunne mitään ollessaan luonnossa, niin minä pelästyn. Henkilöt, joilla ei ole tunneälyä, ovat aika vaarallisia, jotka tekevät vain kylmällä rationaalisuudella ratkaisuja. Tunne on aina mukana. Minulla on ainakin tunne mukana, kun olen metsässä ja luonnossa, ehdottomasti. Mutta jalat täytyy aina tietysti säilyttää maan pinnalla.

Kyllä minä pelkään sitä, että tässä on ennakkotapauksen luonne. Viittasin täällä jo, esitin ministerillekin kysymyksen, mitenkä tätä on arvioitava juridiselta kannalta, siis sillä tavalla, että joku yrittäjä sanoo, että minulla on sama oikeus rakentaa kansallispuistoa kuin tässä tapauksessa. Miten me vastaamme hänelle, etteivät kansalaiset eivätkä yrittäjät olekaan yhdenvertaisia lain edessä? En ole juristi mutta viittaan vain tähän. Siellä on jo Pyhäkerolla hankkeita, Sallan Pyhätunturilla on hankkeita Natura-alueelle jne. Kyllä näitä riittää, ja lisää varmasti ennen pitkää tulee, ja sen takia tämä on nyt niin tärkeä ennakkotapaus, jota me olemme käsittelemässä.

Minua harmittaa tässä asiassa yksi seikka, ja se on se, että minä tunnen tämän yrittäjän. Hän on erinomaisen hyvä yrittäjä. Hän on tehnyt sinne valtavasti työpaikkoja ja hienoja matkailupalveluita, Olokselle erinomaisia, jotka ovat aivan lähellä loppujen lopuksi tätä Pallas-Ounastunturin aluetta, sellaisen matkan päässä, että sieltä voi hyvin nauttia näistä tunturialueista. Levi, Ylläs — eihän täällä ole mitään puutetta matkailutarjonnasta, siellä on vaikka kuinka paljon, kymmeniätuhansia vuodepaikkoja ihan lähituntumassa, eikä olisi mitään estettä sille, että tämän puiston ulkopuolelle olisi rakennettu vaikka kuinkakin hieno ja kuinkakin suuri hotelli.

No, täällä on esitetty kyllä hyviä kysymyksiä sen suhteen, miksi on päästetty rapistumaan tämä retkeilijöiden rakastama ja retkeilijöiden käytössä ollut rakennus siellä. Jos sitä olisi ryhdytty johdonmukaisesti korjailemaan hissun kissun aikojen kuluessa, niin tässä tilanteessa ei nyt oltaisi. Valitettavasti täytyy epäillä, että tässä on annettu vähän asioiden ratkaista tätä kysymystä viivyttelemällä korjauksia.

Tämän alueen luonnehan muuttuu totaalisesti tämän uuden hotellin seurauksena, koska tähän asti siellä on ollut tällaisia reppu-, rinkkamatkailijoita aika paljon, hiihtäjiä jnp., ovat siellä luonnossa kulkeneet ja olleet kohtalaisen vaatimattomia palvelujen suhteen. Nyt tästä tulee tämä luksushotelli. Sinne tulee paineita järjestää erilaisia motorisoituja palveluja ja muita, joihin onneksi nyt valiokunta on kiinnittänyt huomiota.

Mutta pelkään, että jotain sellaista tapahtuu lisää, josta tässä ed. Pulliainen totesi, että nyt on siellä jo ryhdytty hommiin. Vähän järkytti tämä tieto, joka teillä oli, että jo nyt on ennakoidusti ryhdytty siellä toimenpiteisiin. Sitten jos tätä hissistruktuuria siellä vielä kunnostetaan ja tehdään helpommaksi, niin se johtaa siihen, että niiden matkailijoiden tai turistien, jotka sinne tulevat, ei tarvitse enää vaeltaa edes sinne tunturin laelle. Heidät kuljetetaan sinne, ja tulee taas uusi alue kulutuksen piiriin. Siellä on jo luonto kulunut oikein pahasti. Oletteko nähneet kuvia? Siellä on valtavia raiteita, jopa 10 metriä leveitä raiteita, jotka ovat kuluneet siellä luonnossa. Tästä tulee lisärasitusta joka tapauksessa sille alueelle, eli tämän alueen luonne muuttuu.

Tämä ei olisi niin hirveätä, voisi jotenkin kestää tämänkin vastoinkäymisen, mutta minulla on tullut siis mitta täyteen nyt näissä luonnonsuojeluasioissa, alkuperäisluonnonsuojelun asioissa, koska ei voi käsittää sitä, että Etelä- ja Keski-Suomen metsäluonnossa ollaan tekemässä korvaamattomia virheitä. Täällä on vähän yli 1,5 prosenttia suojeltu vanhoja metsiä, ja on vain muutama prosentti sellaista, jota enää kannattaisi suojella vanhana metsänä Etelä- ja Keski-Suomessa. Mutta nämä metsähankkeet ja suojeluhankkeet Etelä- ja Keski-Suomessa laahaavat jäljessä.

Miten on mahdollista, että jatkuvasti Kollaja ja Vuotos pyörivät suunnitelmissa, vaikka hallitukset ovat pari kertaa jo päättäneet, että niitä ei rakenneta? Minä kerron teille erään asian, koska olen aika vanha edustaja täällä. Kun aikanaan tehtiin ydinvoimapäätöksiä, niin silloin siinä sovittiin Imatran Voiman edustajien kanssa, että nämä muutamat viimeiset kosket säästetään ja koskiensuojelulaki tehdään. Se oli tavallaan niin kuin vaihtokauppa siitä, että kun tehdään ydinvoimaa, niin kaikki ei ole kaupan vaan sen vastapainoksi täytyy sitten säästää alkuperäisluontoa.

Eihän täällä kukaan ydinvoimaa rakasta, mutta piti saada jotain aikaiseksi. Saatiin soidensuojelualueita ja muuta ja erityisesti tämä koskiensuojelulaki. Mutta nyt sitäkin ollaan murentamassa ja silti rakennetaan ydinvoimala. Jos tämä peli jatkuu, niin tässä joutuu harkitsemaan oikein vakavasti, miten tähän ydinvoimaan pitää jatkossa suhtautua. Kaikki ei ole kaupan.

Sitten kiinnitän vielä huomiota siihen, että nyt kun lähdetään tähän energiapuuhankkeeseen, niin sehän johtaa siihen, että sieltä ravinteet häviävät metsästä. Sinne joudutaan järjestämään lannoitusta, joka saastuttaa vesistöjä, ja tällä tavalla meillä on erittäin suuria ongelmia ennen pitkää myöskin metsäluonnon piirissä. Oletteko nähneet näitä kannokkoja, joita nykyisin nostetaan? Sehän on hirvittävää jälkeä. Asiantuntijat sanovat, että menee 200—300 vuotta, ennen kuin ne kannokkoalueet ovat jälleen virkistyskäytössä. Kivet nousevat pystyyn jne.

Tällä olisi erittäin suuri symboliarvo, että olisi nyt kaadettu täällä eduskunnassa tämä laki, ja minä tulen äänestämään tämän lain hylkäämisen puolesta. Tällä on erittäin suuri symboliarvo, johonkin se raja täytyy joskus vetää, ja se paikka olisi nyt juuri. Varsinkin kun on biodiversiteettivuosi, meidän pitäisi pitää huolta siitä, että Suomen luonnon arvokkaimmat alueet säilyvät alkuperäiskunnossa. Ei tämä luonto tule säilymään kilometrien laajuudella edes nykytilassa sen jälkeen, kun tämä hotelli sinne rakennetaan. Uskokaa minua. Mennään katsomaan muutaman vuoden kuluttua, kun se hotelli on valmis. Me näemme, mitä siellä on tapahtunut.

Valiokunta on pikkuisen parantanut tätä huonoa esitystä, ja siellä on todella myönteistäkin tapahtunut. Vielä se seikka, että jos sieltä saataisiin se merkittävä haitta pois ja jäisi vain haitta, niin silläkin olisi merkitystä. Mutta pelkään, että sekään muutos ei mene läpi täällä.

Kyllä tämä, että siellä äänestettiin 9—7 valiokunnassa, on tietynlainen näpäytys nyt hallitukselle ja ympäristöministerille myöskin, että ei kannata enää tuoda ihan mitä tahansa tänne eduskuntaan, koska nyt alkaa olla mitta täysi sitä ja nimenomaan sitä, että alkuperäisluontoa tuhotaan niin paljon, kuin tällä hetkellä tapahtuu, alkuperäisluontoa. Pitäisi saada ihan asennemuutos aikaan täällä eduskunnassa.

Eräs suuria pettymyksiä on se, että kun palasin tänne kymmenen vuoden jälkeen, niin ei oikeastaan ollut tapahtunut paljoakaan muutosta luonnonsuojeluasenteissa tässä talossa. Valitan sitä. Mutta tulen äänestämään tätä esitystä vastaan.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Arvostan suuresti arvostetun kollegan Pertti Salolaisen luonnonsuojelunäkemyksiä Brasilian sademetsistä aina Pallastunturille saakka. Mutta hieman opponoin tätä ed. Salolaisen näkemystä tästä tonttimaasta. Nyt on kuitenkin hyvä muistaa, että hotelli on ollut siellä jo silloin, kun tämä kansallispuisto on perustettu. Tämä on se lähtökohta, ja siksi olisin kyllä kuullut edustajan näkemyksen siitä, mitä tälle vanhalle rapistuneelle hotellille ja sille hotellialueelle, joka muistuttaa lähinnä villiä länttä, jolla ei ole mitään tekemistä enää alkuperäluonnon kanssa, pitäisi sitten tehdä, jättää sellaiselleen, purkaa kokonaan pois ja palata alkuperäluontoasentoon, vai mitä? Tässä pitää sitten olla myöskin näkemys siitä, että jos tämä malli ei kelpaa, mitä sitten tehdään.

Totean vaan vielä tästä ennakkotapausluonteesta, että tämä laki tuettuna valiokunnan erinomaisella mietinnöllä varmasti on vastaus siihen, että tästä ei muodostu ennakkotapausta. On niin monen lukon takana (Puhemies: Aika!) se rakentaminen kansallispuistoon, ja tällaisia tapauksia meillä kuitenkin tähän rinnastettavissa on Pallaksen lisäksi vain Koli.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sivuvastauksena ed. Laukkaselle, mitenkä tähän rakennukseen pitää suhtautua. Aivan sillä tavalla kuin jos kävisi esimerkiksi niin, että tulisi valtava lumikuorma ja pistäisi katon sisään. Silloin sanotaan rakennuslaissa, että se rakennetaan samanlaisena uudestaan, samoilla piirustuksilla samanlaisena sille paikalle. Silloin kaikki on otettu huomioon siinä.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Monissa tällaisissa tapauksissa valitettavasti tällaiset vanhat säilytettävät rakennukset ovat jostain syystä palaneet. Onneksi tämä ei ole sentään palanut. Mutta hyvä kollegani, ed. Laukkanen, haluan sanoa teille, että virhe on tehty jo aikoja sitten, kun on päästetty tämä rapistumaan. En pitäisi mahdottomana sitä, että tässä olisi valtion varoilla avustettu tätä peruskorjausta siellä, koska kysymys on kuitenkin kansallispuistosta ja sen alkuperäisen rakennuksen säilyttämisestä, jotta kaikki ei olisi mennyt yrittäjän kontolle, vaan annetaanhan moneen muuhunkin tarkoitukseen valtionapuja. Tässä on matkailuyrittäjä, olisi voitu sillä tavalla hoitaa tämä asia. Nyt otettiin toinen vaihtoehto. On annettu rapistua ja sen jälkeen rakennetaan luksushotelli, joka ei sovi tähän kuvioon.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Kunniootettu ed. Salolainen, kuuntelin herkällä korvalla ja särähti vähä tosiaan, niin ku ed. Laukkanen sanoi, ku tonttimaata sais ostaa tuolta vaik itte kukin ja rakentaa. Pitää muistaa, että meill on kaks kansallispuistoa, Koli ja Pallas, ja Pallaksella on tuolla alueella ainoastaan yksi. Pitää muistaa myös se seikka, että torennäköösesti tämä rakennus ennen nykyiselle omistajalle menoa oli jo, jos ei nyt täitä täynnä, niin se oli jo siinä pistees, että ei sitä pystyny enää retusoimahan oikein kunnon kuntohon, ettei kannata tätä nykyistä omistajaa syyttää siitä, että hän on päästäny sen rappiolle.

Mitä tuloo sitten Pallaksen toiseen päähän, sinne Enontekiöllehän on jo yritetty kymmeniä vuosia kans saara jonkinmoista laskettelurinnettä, mutta se on evätty. Mä luulen, että täs ei oo kysymys mitenkään siitä, että täm on joku ennakkotapaus, päinvastoon. Meill on kaks kansallispuistoa, mihinkä saa ainoastaan rakentaa, ja tänne jos saa rakentaa tuon yhren. Ja ku tämä rakennuslupa nyt torennäköösesti tullahan myöntämähän ja ainoastaan 330 laitetahan siihe, että se sopii tähän imageen eli luontohon. Ja ennen kaikkea, jos ajatellahan viel tämän päivän jätevesijärjestelyjä, niin kyllä ne takaa sen, jottei sieltä saasteita lähe.

Uskoosin myös sen, että siellä, ku taaperretahan niillä poluulla, retkeillähän, jok on hieno asia, niin ne pysyy paremmas kunnos, ne pysyy siistimpänä. Mä luulen, että me ollahan kaikki luonnonsuojelijoota, luontoihmisiä. Ittekin aivan nautin, ku mä pääsen rypemähän tuonne luontoon ja ittekseni puhumahan. Ja, minkä takia tohrin sanoa, että mä oon yks suurimpia luonnonsuojelijoota: meirän markilla on liito-orava, josta mull on tikitaalisena puolen metrin päästä kolmesta eri vaiheesta kuvia. Voin tuora teille ja esittää ja näyttää. Täm on todistus siitä, että jos J. Mieto liito-oravie kans viihtyy samalla markilla, niin aika lailla luontoihmisiä ollaan.

Täs on tullu paljon puhe siitä — erustaja Mustajärvi kertoi siitä — ku Kittilä joutuu menettämähän Muoniolle sieltä maa-alueita, ja sitten tosiaan tämä Pallaskin kuuluu Kittilälle. Itte ku paljon Jerismajal oon ollu, joka on 510 metrin päästä siitä kansallispuiston rajalta, niin käytiin aina hiihtämäs, mihinä oli Kittilän kyltti. Kyllähän totuus on näin, jotta... mä en halua puuttua mitenkään, olla kummankaan puolella, mutta kylhän tämä maa-alue on kuulkaa melkein niin kuin Muoniota, ja siinä menetti Kittilä yhren ihmisen, joka asui Pallas-hotellil.

Jos mietitähän sitä seikkaa, että täällä luonnossa liikutaan, Pallaksen alueella, ei se oo yksistään siinä hotellin ympärillä. Siin on Jerismaja kupeessa, josta lähtöö Keimiötunturille, ja siel on tämä, johona on tämä ilmatieteellinen tutkimusasema, Sammaltunturi. Kyllä siellä näköö kuule harvakseltaan ihmisiä, kyllä sinne väkiä mahtuu. Mä luulen, notta ne ihmiset, jokka viettää Pallastunturin alueella — se on iso alue, se on Suomen jylhin tunturialue aivan ylivoimaasest, se tuloo pysymähän siistinä, ja ku on paljo puhuttu siitä, että sinne nyt menöö ramppaa sellaasia ihmisiä, jokka vain siellä rysyää, mä veikkaan, että sinne menöö paljon vanhempia ihmisiä, jokka ei pääse muuta kun autosta sisälle. Komiat näköalat tunturille ikkunasta kattoen, ne nauttii siellä, saa elämyksiä siitä, että saa ikkunasta kattoa komiaa tunturia. Jottei ny kannata kaikkia kauhukuvia asetella tämän rakennuksen suhteen.

Se oli kyllä hyvä asia, jotta se asuntovaunualue saatihin sieltä puljattua pois. Kyllä se olis ollu sellaanen, ei se nyt törkimys olisi ollu, mutta se alue siistiytyy paljo, ku se on siellä kansallispuiston alueen ulkopuolella, mihinkä se nyt laitetahanki.

Eli minä kannatan tätä hallituksen tuomaa hyvää esitystä täällä, ku tämä tuloo aikanansa esille. Tunnen tämän nykyisen yrittäjän ku pennin rahan, hänen isänsä Arvon, joka oli niin sanotusti hyvin köyhistä oloosta, joka näki tässä sellaasen vision, joka jää jälkipolville. Mä luulen, jotta poika Pertti pitää hyvän huolen tästä Pallaksen alueesta.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Juha Mieto perustelee tätä hotellin rakentamista sillä, että saadaan siistittyä ei nyt ihan törkimys mutta kuitenkin hankala ympäristö, niin kuin hän toteaa. Sanon, että tämä 10 000 kerrosneliömetrin uusi hotellirakennus ei ole mikään siivous- ja parantamisinvestointi, vaan se on aivan uudentasoisen suuren hotellin rakentaminen, jonka taso poikkeaa oleellisella tavalla nyt olemassa olevasta hotellista. On aivan selvää, että meillä olisi muita ympäristöä paljon kunnioittavampia tapoja hoitaa tuo ympäristön siivous ja sen siistiminen. Siitähän on puhunut niin ministeri Paula Lehtomäki kuin varsin moni kansanedustajakin ja pitänyt juuri tätä tämän hotellirakentamisen indikaationa ja perusteluna.

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tämähän on itsestäänselvyys. Jos ei siellä ole mitään hotellia, sinne mennähän, siellä siisteys vain vähenöö. Eli makkaraa paistetahan, siel on sinappipurkit, kaljapurkit ympäri ämpäri. Mä väitän, että tällä konstilla piretähän kova kuri. Me myös vaarimme sen, että kuri piretähän ja ennen kaikkea, että siellä moottoriajoneuvool ei pärrätä. Totta kai hissirinteit trampatahan.

Sanna Perkiö /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Olemme nyt ympäristövaliokunnassa tosiaan saaneet päätökseen Pallas-Ylläksen kansallispuistosta annetun lain muuttamisesta johtuvan kuulemisen ja kuunnelleet todella laajaa asiantuntijaryhmää. Yllätyksenä itselleni on tullut se, että tässä kuulemisessa ei kylläkään tullut esiin mitään sellaista, miksi tätä hallituksen esitystä ei pitäisi tukea. Kokoomuksen valiokuntaryhmän mielestä tämä pitää hyväksyä näin pienin muutoksin, minkä siellä valiokunnassa toimme esiin ja hyväksyimme siellä, todella tällaisena.

Hallituksen esitys on huolellisesti valmisteltu ja se on kehittynyt valmistelun kuluessa, ja ministeri on ottanut erilaisia näkökohtia jo siinä valmistelun kuluessa huomioon. Se ei heikennä luontoarvoja siellä puistossa, ja on myös huomattava se, että kansallispuistojen ja luonnonpuistojen tarkoitus on aivan erilainen. Luonnonpuistot ovat vielä enemmän luonnonsuojelua varten ja kansallispuisto on meidän virkistymistämme varten, joten tuleekin hyväksyä jonkinlaista kulkemista siellä kansallispuiston alueella.

Tosiasiaksi myös ilmeni, että esitys ei turvaa riittävästi yrittäjyyden edellytyksiä. Voi olla, että rakentajaa uudelle hotellille ei siellä sitten löydy. Huono nykytilanne on ollut syynä, miksi tämä lakiesitys on laitettu liikkeelle. Rakennukset ovat ränsistyneitä, epäsiistejä; kerta kaikkiaan se pitää saada parempaan kuntoon. Tämä tämänhetkinen tila on sellainen, että hyvin pieni joukko matkailijoita on tyytyväinen siihen ränsistyneeseen palveluun, mitä siellä saa. Kyllä pesutilat voivat aivan hyvin olla hyvässä kunnossa. Hiihtolenkin jälkeen pääsee siistiin saunaan, ehkäpä porealtaaseenkin saattaa päästä, jos näin siellä päätetään, eikä se ole huono vaihtoehto matkailijalle. Silti voi nauttia luonnosta ja hiljaisuudesta siellä alueella.

Mutta eräs asia, joka mielestäni on puutteellisesti ollut esillä, sekä luontojärjestöjen lausunnoissa että ed. Salolaisen näkemyksissä että myös sitten kaikin puolin tässä kuulemisessakin ja esityksessä, on porotalouden merkitys sillä alueella. Jos me vertaamme pohjoisen kansallispuistoja ja sitten toisaalta taas Venäjällä samoja alueita, Venäjän tunturit ovat vaaleina jäkälistä, mutta niin eivät ole Suomen kansallispuistot. Eli meillä siellä harjoitetaan tätä luonnonvaraista elinkeinoa, jolla on myös ympäristövaikutukset. Siellä on moottoroituja ajoneuvoja, siellä on mönkijöitä, siellä on moottorikelkkoja, ja myös tähän asiaan pitää kiinnittää huomiota. Toivoisinkin, että luontojärjestöt nyt ottaisivat, ihan yhtä hyvin kuin muutkin elinkeinot, myös esille tämän poronhoidon. Eivät ne kansallispuistot saisi olla tällaisia poronhoitoalueita. Kyllä siinäkin täytyy arvioida poronhoidon laajuus ja vaikutukset alueeseen, muuten luontoarvojen säilymiset eivät toteudu näillä alueilla. Eli moottoroituja ajoneuvoja ei saisi kyllä holtittomasti missään kansallispuistoissa käyttää. Toivoisin jatkossa luonnonsuojelujärjestöiltä laajempaa kokonaiskuvaa, kokonaisnäkemystä ja argumentointia siitä, miten luonnonsuojelualueita ja kansallispuistoja käytetään, miten niitä hoidetaan.

Mitä sitten tulee tähän ennakkotapausluonteeseen, olen useaan otteeseen tuonut esiin sen, että jatkossa myös Etelä-Suomessa tulee olemaan enemmän sekä luonnonpuistoja että kansallispuistoja. Näissä puistoissa tulee aivan takuuvarmasti olemaan rakennuksia, jotka voivat olla hyvinkin huonokuntoisia. Niille voidaan löytää jotain järkevää käyttöä, joka tukee sitä alueen virkistyskäyttöä, luontomatkailua ja luonnosta nauttimista. Siinä mielessä tällainen ennakkotapaus onkin ihan tarpeellinen. Totta kai näitä rakennuksia tulevaisuudessa täytyy voida kunnostaa ja kehittää niiden käyttötarkoitusta.

Susanna Huovinen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on lukuisissa puheenvuoroissa ikään kuin annettu ymmärtää, että me, jotka vastustamme tätä hotellin laajennushanketta, emme jollakin tavalla ymmärrä näitä hienoja perusteluja, joita tässä hallituksen esityksessä on tuotu esille. Näinhän tietenkin onkin, emme ymmärrä näitä perusteluja, koska meille on esitetty valiokunnassa muun muassa aivan toisenlaisiakin näkemyksiä tästä asiasta. Kun olen nyt kerännyt joitakin huomioita tämän asian ikään kuin selventämiseksi, niin käytän vielä puheenvuoron.

Peruskysymys on se, arvoisa puhemies, miksi kansallispuistot ovat olemassa. Ne ovat olemassa paitsi virkistäytymistä varten, myös luontoarvojen suojelua varten. On tarkoitus, että ne säilyvät katsottavina, ihasteltavina myös tuleville sukupolville, aivan niin kuin ed. Salolainen täällä hyvässä puheenvuorossaan totesi. Täällä on paljon käyty keskustelua asian periaatteellisesta luonteesta. Me emme voi, hyvät kollegat, antaa täällä vakuutusta muiden tulevien päättäjien puolesta. Tämä on fakta. Ja vaikka ministeri Lehtomäki kuinka omalta puoleltaan tätä asiaa pyrki täällä vakuuttamaan, sekään ei auta. Valiokunnassa kuulimme aivan selvästi sen, että paineita on jo nyt. Tämä pelkkä lakiesityksen antaminen on luonut paineita muille kansallispuistoille ja niiden rakentamiselle, mutta myös alempitasoisen suojelun paikoille. Tämän muun muassa metsähallituksen edustaja toi kuulemisessa esiin.

Haluan nyt lukea, kun täällä on kysytty tämän perään, miten tämä oikeudellinen asia menee. Meillä on siis oikeusministeriön lausunto, josta luen nyt pienen pätkän: "Yleisenä lainsäädännöllisenä periaatteena on kuitenkin ollut lex in casu -tyyppisen sääntelyn välttäminen. Tämä johtuu mm. siitä, että kasuistinen säädös saattaa tosiasiassa sisältää konkreettista tapausta koskevan hallintotoimen tai lainkäyttöratkaisun. Yksittäisiä hankkeita koskevien asioiden ratkaisemista eduskunnassa ei sen vuoksi voida pitää toivottavana. - - Ottaen huomioon luonnonsuojelulain järjestelmän käsillä olevan hankkeen ei voida katsoa kuuluvan luonnonsuojelulain 16 §:n poikkeusmahdollisuuden alaan." Oikeusministeriö, ei mitään tunnehöttöä, vaan oikeusministeriön lausunnosta pätkä.

Arvoisa puhemies! Kuten jo tuossa keskustelun kuluessa totesin, tämän lakiesityksen selkeä heikkous on vaihtoehdottomuus. Ei pohdiskelua siitä, millä tavalla voitaisiin toteuttaa tämä tarpeellinen majoituskapasiteetin kasvu muutoin kuin nyt esitetyllä tavalla. Se on selkä puute. Me tiedämme, että monissa lakiesityksissä, joita meidän edessämme kulkee, on vaihtoehtoisia vertailuja, monissa lakiesityksissä. Tässä niitä ei ole. Taloudellisten toimintaedellytysten parantaminen ei mielestäni kuulu kansallispuiston oleellisimpaan tehtävään, mutta se kyllä on maininnan arvoisesti tuolla esityksessä mukana.

Aluetaloudesta on puhuttu paljon. Työllisyys on tärkeä asia. Se on sitä tänä päivänä joka puolella Suomea, erityisesti tietenkin Lapissa, jossa kaikki työpaikat tulevat tarpeeseen. Mutta on kyllä vaikea nähdä kenenkään tulevan todellakin sinne Pallakselle saakka ilman, että käyttäisi mitään tuon alueen palveluista. Minusta se on kummallinen näkemys. Ja jotta meillä myös tulevina vuosina ja vuosikymmeninä tullaan ihastelemaan Pallasta, juuri sen vuoksi meidän pitäisi nyt, hyvät kollegat, asettaa Pallaksen suojelu ensisijaiseksi tavoitteeksi. Eli pitkän tähtäimen aluetaloudellinen näkemys puoltaa siis suojelun merkityksen korostamista.

Arvoisa puhemies! Haluan vielä korostaa, että jos nyt joku väittää, että tällä esityksellä ei ole kielteisiä ympäristövaikutuksia, niin todellakin joko hän ei ole kuullut tai kuunnellut, mitä valiokunnassa on sanottu. Mietintöteksti sinänsä sisältää jo erittäin kriittisen pohdinnan siitä, mitä on jätevesikysymyksen ratkaisussa tapahtumassa. Erittäin painavasti valiokunta, enemmistökin, tästä asiasta ottaa kantaa. Se ei ole ratkaistu kysymys. Pohjavedestä luin jo äsken keskustelun kuluessa, minkälaisia pohjavesivaikutuksia on. Johtavat laborantit sanovat, että ei voida oikein tietää, kun ei pystytä tutkimaan. Siitä huolimatta viedään kuin käärmettä pyssyyn tätä hommaa eteenpäin.

Useat lausunnonantajat valiokunnassa ovat pohdiskelleet kriittisesti rakennusaikaisen liikenteen ja muun kasvavan liikenteen vaikutuksia alueen ympäristölle ja luonnolle. On pohdiskeltu pysäköinnin kasvun hallitsemista. Tämäkin on siirretty hallituksen esityksessä siististi sivuun myöhemmin ratkaistavaksi asiaksi, myöhemmin ratkaistavaksi asiaksi, aivan niin kuin jätevesikysymyskin, johon valiokunta viittaa.

Arvoisa puhemies! On myös esitetty, että alueella vallitsee pyhä yksimielisyys tämän hankkeen puolesta. Näinhän ei ole. Meillä on täällä saamelaiskäräjien lausunto, jossa todetaan muun muassa näin: "Saamelaiskäräjät näkee, että asian valmistelussa ei ole noudatettu saamelaiskäräjälakia ja täten asia pitää palauttaa uudelleen valmisteluun." Meillä on Kyrön paliskunnan lausunto, jossa todetaan: "Paliskunta paheksuu, että ihmiset laitetaan lailla eriarvoiseen asemaan. Ensin pakkolunastetaan toisilta puiston sisällä olevat sukutilat valtiolle ja sitten tehdään lakimuutos, jolla annetaan monikansalliselle yritykselle oikeus laajentaa omaa liiketoimintaansa samoilla alueilla."

Toivoisin kyllä, arvoisa puhemies, että kun tätä keskustelua käydään, niin ei leimattaisi toisen kannan edustajia ikään kuin pintapuolisesti tunteellisen hötön esittäjiksi, kun meillä on valiokunnassa käyty laaja ja perusteellinen kierros. Toivoisin, että sitä eivät tee varsinkaan ne henkilöt, jotka eivät ole ehkä perehtyneet tähän koko materiaaliin.

Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä näiden valiokuntakuulemisten perusteella ja myös taustatiedon perusteella, mitä nyt ympäristövaikutuksista tiedän ja niiden laajuudesta ja vakavuudesta ja sitten ympäristöteknologiastakin, on hyvin vaikea ymmärtää sitä, että väitetään, että nämä ympäristövaikutukset ja luontoarvojen heikentymiset olisivat jotenkin vakavia ja suurisuuntaisia ja laajoja tässä näin. Kyllä maailmassa ja Suomessa (Ed. Rajamäki: Kaivinkonehan kuuluu Natura-väkeen!) ympäristövaikutukset ovat ihan muuta kuin yksittäisen hotellin korjausinvestointi. Kyllä nyt opposition ympäristöpolitiikka on todella fokusoitunut aivan minimaalisiin ympäristövaikutuksiin tässä Suomenkin tilanteessa. Kyllä ne aidot ympäristövaikutukset, joita meidän pitäisi rajoittaa, ovat jotain muuta kuin tällaisen asian tikun nokkaan nostaminen. Odotan kyllä, että hieman laaja-alaisempaa ja näkemyksellisempää ympäristöpolitiikkaa tulette esittämään jatkossa. Tämä on ollut nyt aivan tämmöistä suhteetonta saivartelua kohta monta kuukautta tämän hankkeen ympärillä.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen aivan samaa mieltä siitä, että maailmassa on kyllä, ed. Perkiö, isompiakin ympäristö- ja ilmastopoliittisia asioita kuin tämä, mutta selvästikin nuo lukemani perustelut näistä asiakirjoista, joita me olemme saaneet tuolla valiokunnassa — te ja minä — sykähdyttivät teidät tuohon äskeiseen varsin värikkääseen puheenvuoroon.

Haluan nyt kuitenkin todeta, että tässä asiassa on, ed. Perkiö, kuitenkin ihan asiallisestikin ottaen monenlaisia näkemyksiä. Te tiedätte tämän varsin hyvin, kun te olette kuunnellut nämä näkemykset. Tässä mietinnössämme, jossa teidän nimenne on, on kriittisesti pohdiskeltu tätä jätevesikysymystä, kriittisesti. Se ei ole ratkaistu kanta, ja kun näin on, se on voitava myös tässä salissa, jossa asiasta päätetään, sanoa ääneen.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Tietysti on hienoa se, että meitä on näinkin paljon täällä, ja siitä huolimatta, että jaetaan mielipiteitä, kahtia menee hyvin selkeästi, pystymme tästä keskustelemaan. Ministerikin oli kotvan, aika pitkään täällä, nyt ei enää, mutta se ymmärretään, ettei hän nyt koko iltaa ehdi olemaan.

Mutta, puhemies, tässä keskustelussa viimeksi ed. Perkiö sanoi, ettei tämä ole iso asia. Tämä on Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta, sen näkökulmasta, iso asia. Tämä on Suomen kansallispuistojen näkökulmasta iso asia ja luonnonsuojelualueiden näkökulmasta iso asia, myöskin alempitasoisten suojelukohteiden näkökulmasta, nimenomaan koska kysymyksessä on ennakkopäätös.

Valiokunnan kuulemisen aikana kuulimme: "Kansallispuistolain aikanaan laatineiden kansanedustajien ja ministereiden tahto oli säilyttää lailla rauhoitetut alueet sellaisenaan tuleville sukupolville niiden luonnonoloja mitenkään häiritsemättä." Tämän lainauksen, tämän kannan, antoi valiokunnalle akatemiaprofessori Ilkka Hanski Helsingin yliopistosta. Hän on Suomen eniten lainattu tiedemies kansainvälisesti, häntä on referoitu ja hänet on vastikään valittu Yhdysvaltain tiedeakatemian jäseneksi. Olen erittäin ylpeä siitä, että valiokunta on saanut kuultavakseen tämän tasoisia asiantuntijoita. Myös silloin, kun Suomen johtavat ekologit, biologit, geologit kävivät vetoamassa ennen tämän asian käsittelyä valiokunnan jäseniin eduskunnan tiloissa, hän johti delegaatiota ja puhui sen puolesta. Nämä sanat, jotka hän sanoi, olivat juuri niitä, joita myös ed. Salolainen on käyttänyt. Kysymys on siis muusta kuin siitä, että me nyt rakennamme ikään kuin hotellia, kun ennenkin on ollut hotelli. Tässä on paljon suuremmasta asiasta kysymys.

Sitten tuohon historiaan. Kun ilmeisesti vuonna 1936 aloitettiin hotellin rakentaminen, se valmistui samana vuonna kuin Pallaksen kansallispuisto perustettiin. Kun saksalaiset sen hotellin vuonna 1944 pommittivat, (Ed. Laukkanen: Polttivat! — Ed. Rajamäki: Räjäyttivät!) niin sitten oli neljä vuotta — täällä muistaakseni Lapin kansanedustaja Ojala-Niemelä sanoi, että pommittivat, mutta joka tapauksessa räjäyttivät, saksalaiset joukot tuhosivat sen — niin siinä oli neljä vuotta aikaa, kun siinä ei ollut hotellia ollenkaan, jotenka kysymys ei ole mistään jatkumosta. Niin kuin ympäristövaliokunnan vastalauseessa 1 todetaan, kysymys oli myös siitä, että alun pitäen tuo hotelli on rakennettu ekologisesti kestämättömälle paikalle.

Puhemies! Täällä on käsitelty myös sitä, milloin itse kukin on käynyt Pallaksella. Itse olen käynyt ensimmäistä kertaa vuonna 1967, samana vuonna kuin ed. Mieto, vuotta aikaisemmin kuin ed. Laukkanen. Tästä on siis aikaa, mutta tänä vuonna me vietämme biodiversiteetin merkkivuotta. Tänä vuonna olisi pitänyt luonnon monimuotoisuuden aleneman taittua. Näin ei tapahtunut, jotenka tähän ikävään tosiasiaan liittyy myös se, että tänä vuonna ympäristöministeriö ja Vanhasen hallitus on antanut tällaisen lain eduskunnalle käsiteltäväksi, jossa nimenomaan perustetaan kerrosneliömetreiltään neljä kertaa suurempi hotelli nykyisen tilalle kansallispuiston alueelle. Tämä on varsin pahasti ristiriidassa biodiversiteettimerkkivuoden periaatteiden kanssa.

Täällä on puhuttu yrittäjä Pertti Yliniemestä ja paheksuttu sitä, että yksi yrittäjä nostetaan tikun nokkaan, niin kuin myös meidän kansanedustajistamme joku on ymmärtänyt sanoa. Kuitenkin Pertti Yliniemi toimi hyvin aktiivisesti silloisen ministeri Mannisen suuntaan, joka nyt on paikalla. Hänen aktiviteettinsa liittyi siihen, että tämä Pallaksen hotellialue siirrettiin Kittilän kunnasta Muonion kuntaan. Joka tapauksessa Pertti Yliniemi oli tätä asiaa ajanut jo edellisen kuntaministeri (Ed. Rajamäki: Korhosen!) Korhosen aikana. Ed. Martti Korhonen on tästä kertonut, että hän ei siihen suostunut, (Ed. Manninen: No, miksei hän hylännyt?) mutta ed. Manninen ministerinä toteutti tämän.

Joka tapauksessa näin nyt on, että meillä on olemassa aktiivinen lappilainen yrittäjä, joka on johdonmukaisesti toiminut. Ehkä hänellä on omat perustellut syynsä. Nyt hän on toiminut tämän hotellin laajentamisen puolesta. Ollessaan valiokunnassa hän ei sitä väittänyt, että hän jollakin tavalla olisi tästä hankkeesta ulkopuolella. Hänellä on useampisivuinen lausunto tästä asiasta, jossa hän perustelee nyt lähinnä sitä, että se on liian pieni se hotelli, (Ed. Huovinen: Se oli mielenkiintoinen näkökulma!) joka nyt tarjotaan hallituksen esityksessä.

Aina joka asiaan liittyy myös positiivista, ja tähän asiaan liittyy se, että ihmiset ovat olleet liikkeellä. Syntyi Pro Pallas -kansanliike, 15 000 nimeä, ja kun ne nimet on katsottu, mistä päin ihmiset ovat kotoisin tässä nimiadressissa, niin lappilaisten osuus on suhteellisesti suurempi tässä kansanliikeadressissa kuin heidän osuutensa on Suomen väestöstä, jotenka tämä on myös lappilaisten asia, ei mitenkään vain eteläsuomalaisten kaupunkilaisten tai jotain tämän tyyppistä, niin kuin on haluttu sanoa.

Asiaa esitellyt ministeri Paula Lehtomäki useampaan otteeseen on sanonut, että tästä pitää saada sälää pois. Hän käytti tätä mielenkiintoista termiä "sälää", ja sillä hän sitten tarkoittaa sitä epäsiistiä ympäristöä. Mutta tarvitseeko ympäristön siistiminen uuden, suuren hotellin rakentamista? Mielestäni ei tarvitse. Ministeri Lehtomäki tuli tänään myös sanoneeksi, että kansallispuistoihin pitää nyt ehkä määrätä kävijämaksu. Se oli uutinen. Tällaistako nyt suunnitellaan Vanhasen hallituksessa ja ollaanko sitä sitten tuomassa mahdollisesti myöhemmin? Toivon mukaan ei, se veisi myös kansallispuistojen perustamisen idealta pohjaa pois, jos ne olisivat maksullisia.

Olemme puhumassa siis hyvin tärkeästä asiasta, Suomen kansallismaisemasta, arvokkaasta kohteesta. Itse pidän ministeri Lehtomäkeä monella tavalla myös hyvänä ympäristöministerinä muun muassa mitä tulee hänen kannanottoihinsa nyt biodiversiteetin suuntaan ja siihen, ettei metsistä voida viedä biomateriaalia, juuri näitä ed. Salolaisen mainitsemia kantoja ja kaikkea, pois. Sen vuoksi kysyinkin häneltä valiokunnassa, mikä on esimerkiksi yrittäjän ja kansanedustajien suhde noin taloudellisesti, löytyykö yhteyttä vaalirahoituksen suhteen, Lapland-hotellin ja kansanedustajan ja ministerin välillä. Ministeri sanoi reilusti, että hänellä ei ole mitään taloudellisia kytköksiä tähän yrittäjään, mutta muista kansanedustajista hän ei tiedä, niin kuin hän totesi.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensin haluan todellakin kiittää valiokunnan puheenjohtajaa, ed. Huovista. Haasteellinen tehtävähän teillä oli johtaa tämä käsittely, mutta erinomaisesti siitä suoriuduitte. Itse pidin valiokunnan mietinnön lopputulemaa oikein hyvänä, vaikka siitä nyt tietysti äänestettiin, (Ed. Rajamäki: Valmistui vuosi liian aikaisin!) mutta kunnioitimme ja arvostimme toistemme mielipiteitä ja näkemyksiä, niin kuin tässäkin keskustelussa on käynyt ilmi, ja hyvä näin.

Hyvä, että tästä historiastakin on vähän puhuttu. Siis Pallashan kuuluu siihen valtion perustamaan hotelliketjuun, jonka rakentaminen alkoi 1930-luvulla, ja silloin meillä oli Petsamo-hotelli, Utsjoki, Inari, Ivalo, Pallas, Hetta, Kilpisjärvi. Jäikö jokin pois? Joka tapauksessa nämä, jotka tulivat sitten Matkailuliiton ... (Ed. Manninen: Pohjanhovi!) — No, Pohjanhovi kuului siihen samaan, kyllä! — Ilman tätä valtion satsausta tuona aikana eihän Lapin-matkailu olisi koskaan lähtenyt sellaiseen kehitykseen eikä Lappi olisi ollut sitten luontoharrastajien ja Lapin-kävijöiden saatavissa ylipäätään. Tämä oli minusta erittäin tärkeä asia. Vielä niinkin myöhään kuin 1970-luvun alussa jossain Saariselällä oli pelkästään niin sanottu sininen maja, pieni virkamiesliiton maja, tänä päivänä kai 25 000—30 000 vuodepaikkaa niin kuin Levillä. Sen takia Pallaksen vertaaminen näihin massiivisiin paikkoihin ei todellakaan tee oikeutta tälle hankkeelle. Minusta tämä on hyvin tärkeä asia, kun tätä historiaa tässä pohditaan ja tämän mittakaavaa ennen muuta pohditaan ja sitä, rikkooko tämä nyt joitakin perustavaa laatua olevia luontoarvoja vaiko ei.

Minun mielestäni Lapissa on tehty suuria ympäristörikoksia lähinnä silloin, kun tehtiin 1970-luvulla vielä metsien käsittelyssä syväaurausta. Avohakkauksia ja Osaran aukeita paljon arvosteltiin, mutta tänä päivänä on mielenkiintoista mennä niitä katsomaan: siellä kasvaa aika merkittävä metsikkö. Mutta syväauraukset olivat suuri ja merkittävä luontoon puuttuminen, puhumattakaan siitä tavasta, millä Lokan allas rakennettiin, siis jättämällä sinne metsä, joka nosti turpeet myöhemmin sinne. Olen itse ollut kuvaamassa, kun poroja pelastettiin turvelautoilta, ja myöhemmin kaadettiin metsä jään päältä, joka jätti sitten kannot sinne.

Nämähän olivat massiivisia ympäristörikoksia. Ed. Tiusanen, missä te olitte silloin? Ei syntynyt mitään kansanliikettä tuolloin estämään näitä asioita. Tässä on mielestäni yksi syy, minkä takia joku Vuotos ja ylipäätään vesistörakentaminen ovat tänä päivänä niin huonossa huudossa: kun tuolloin asiat hoidettiin huonosti. Tämä on minusta nyt hyvä nähdä, ja sen takia näiden mittakaava suhteessa tähän Pallas-kysymykseen on nyt aivan toinen. Se on aivan toinen.

Se, että ylipäätään tämä hanke tuodaan lakina tänne, osoittaa sen, että tämä on erittäin selkeä lähtökohta, että tämä rajataan vain tähän ja vain tähän. Tämä ei avaa mitään Pandoran lipasta sille, että sitten muissakin kansallispuistoissa aletaan rakentaa.

Se, että eduskunta sai tässä nyt tämmöisen rakennuslautakunnan roolin, nosti tämän asian käsittelyn niin korkealle tasolle kuin mahdollista, ja meillä on nyt mahdollisuus sanoa tämän lain hyväksymisen kautta, näiden pykälämuotoilujen kautta sekä vielä tämän mietinnön kautta, jota myöhemmin luetaan myöskin tulkintaohjeena. Me olemme olleet nyt se taho ja olemme se taho, joka päättää niin poikkeuksellisesta ja periaatteellisesta asiasta kuin poikkeamisesta luonnonsuojelulain kansallis- ja luonnonpuistoja koskevista rauhoitussäännöistä, koska kansallispuistot ovat kansallisomaisuutta ja tällainen poikkeuksellinen päätös tuleekin tehdä eduskunnassa eikä kunnan toimesta kaavoituksen yhteydessä.

Minusta tämä oli erittäin tärkeä periaatteellinen kysymys, ja siksi, arvoisa valiokunnan puheenjohtaja, minä näen sen asian myönteisenä, että tämä tuotiin lakina tänne juuri tästä johtuen. Jos se olisi tehty siellä kuntatasolla pelkästään kaavapäätöksenä, on mahdoton sanoa, mihin se olisi päätynyt.

Ed. Manninen täällä varmaan sitten kommentoi täällä jo useammissakin puheenvuoroissa ollutta ratkaisua, miten Pallas siirrettiin Kittilään. Itse vaan totesin tuossa vaiheessa ja myöhemminkin, että eipä Kittilän kuntaa kiinnostanut mikään muu kuin Levin kehittäminen, ei Pallas millään muotoa. Siitä ei kannettu mitään vastuuta, ja tässäkin katsannossa tämä on yksi vastaus siihen, minkä takia tämä rapistuminen on tapahtunut. Pitää olla sitten myöskin pelimerkkejä, millä sitä rapistumista estetään, ja siksi minun keskeinen kysymykseni on ollut kaiken aikaa niille, jotka tätä hanketta nyt vastustavat, että mikä on sitten se vaihtoehto. Halutaanko se jättää villiksi länneksi ja ne rakenteet sellaisiksi sen sijaan, että se pannaan nyt kuntoon, kunnostetaan hotelli hyvään kuntoon, koko infrastruktuuri jätevesijärjestelmineen?

Meillä on nykyisin huipputeknologiaa, voidaan rakentaa jopa suljettuja järjestelmiä. Otetaan se käyttöön. Rakennetaan puurakennus sinne niin kuin on Yhdysvaltain kansallispuistoissa: ilmastoa sitovaa puuta, kaunista puurakentamista. Asetetaan arkkitehtoninen kynnys hyvin korkealle siinä, joka istuu maisemaan, joka istuu luontomatkailun henkeen. Ja, mikä tärkeintä, rakennetaan ja huolehditaan, että resursseja on sitten myöskin merkityille reitistöille. Se on aivan avainasia, että kun tämän päivän matkailija lähtee Etu-Töölöstä sinne, hakee Partioaitasta uudet vaelluskengät, niin hän pysyy kyllä niillä merkityillä reiteillä eikä niistä juuri poikkea ja keittää kahvit tulipaikoilla, ja parempi onkin näin. Niistä jäljistä, mitä siinä maastossa näkyy, rohkenen kyllä sanoa, että ne ovat ennen muuta ja ensisijassa poromiesten mönkijöiden jälkiä. Poromiehillähän on mahdollisuus käyttää moottorikelkkaa, mönkijöitä elinkeinon harjoittamiseen, ja ne jäljet tulevat ennen muuta siitä. Jos siellä kuljetetaan jollain hissikoneella 700 metriä hotellin ovelta hissin alarinteelle matkailijoita, niin se ei kyllä vielä sitä baanaa muuksi siinä muuta. Kaikkialla on nähty se, että missä on hyvin tehty nämä merkinnät, liikkujat pysyvät siellä. Sen takia minusta se on sen alkuperäluonnon säilymisen kannalta parhaiten tähän kansallispuistoon soveltuva ajatus.

Ennakkopäätösluonnetta tällä ei ole. On nähty, että Kolilla on yritetty siirtää Kolin rakennuksen ensimmäisen kerroksen seinää muutama metri, niin että se olisi samalla tasolla toisen kerroksen seinän kanssa. Ei ole onnistunut. Tämäkin kertoo juuri siitä, miten tiukka ympäristölainsäädäntö meillä tällä hetkellä on, ja se kulkee näissä asioissa selkeästi myöskin sitten rakennuslainsäädännön ohitse, mikä kansallispuistojen kohdalla on aivan oikea ratkaisu.

Kyse on vielä tästä yrittäjäkysymyksestä. Täällä ed. Tiusanen äsken vielä vähän katsoi, että tämä nyt on ikään kuin tämmöinen Lex Yliniemi. En suostu näkemään tätä yhden yrittäjän hankkeena. Totta kai hän on, ymmärtääkseni, muutenkin keskeinen Lapin-matkailun puuhamies. Siinä roolissa hänen täytyy olla aktiivinen, samalla tavalla kuin on aikanaan 1960-luvun lopulla ollut Martti Kinnunen Suomun tekijänä, Paavo Holopainen myöhemmin Saariselän rakentajana, ja kaikki ovat tehneet ansiokasta ja arvokasta työtä ja kantavat vastuuta ja ymmärtävät sen, että jos he eivät vaali sitä alkuperäluontoa ja pidä luontoa kunnossa, niin ei pyöri myöskään bisnes. Ei tule matkailijoita. Se on heidän etunsa ihan samalla tavalla kuin sen, joka elää luonnosta, minkä ed. Ojala-Niemelä hyvin tietää. Ei hän ole ensimmäisenä tuhoamassa sitä luontoa, jos hänen elinkeinonsa on siitä kiinni. Tässä on se vissi ero. Tässäkin keskustelussa on tullut ilmi, että ne ihmiset, jotka elävät siellä luonnossa siinä lähellä, näkevät sen asian eri tavoin kuin ne ihmiset, jotka siellä vaan vierailevat ja elävät tavallaan siitä luonnosta hyvin kaukana ja eri puitteissa.

Arvoisa rouva puhemies! Lopuksi totean vielä tästä lain 4 a §:stä. Tässä sanotaan hyvin selkeästi: "Rakentaminen ei saa vaarantaa kansallispuiston perustamistarkoitusta tai suojeltujen luonnonarvojen säilymistä. Rakentamisen yhteydessä on myös varmistettava kansallispuiston maisemallisten sekä rakennetun ympäristön erityisarvojen säilyminen. Kansallispuistoa koskevien luonnonsuojelullisten erityisvaatimusten vuoksi edellä mainittujen matkailupalveluiden välittömät ja välilliset vaikutukset eivät saa olla laajuudeltaan tai nykyisestä tilasta niin poikkeavia, että ne muuttavat merkittävästi kansallispuiston luonnetta tai olosuhteita."

Ei tätä oikein voi tulkita muuksi kuin tässä on kirjoitettu. Tämä on hyvin selkeää ja ehdotonta tekstiä, ja sen takia minun mielestäni tämä on se paras vastaus sille tilanteelle, mikä siellä nyt on, ja huonoin vastaus on se, että emme tee mitään vaan annamme sen paikan edelleenkin rapistua. Sen takia tämän hankkeen toteuttaminen on Pallaksen kannalta parasta luonnonsuojelua, mitä näissä oloissa siellä voidaan tehdä ja koittaa säilyttää ylipäätään sitä alkuperäistä Pallaksen henkeä, jos sitä nyt ylipäätään enää on olemassa missään. (Ed. Rajamäki: No, ei tämän homman jälkeen!) — No, ei tämän hotellin korjaaminen sitä henkeä muuksi, ed. Rajamäki, muuta. Ei todellakaan. Silloin pitää tämä purkaa kokonaan alas ja tehdä siitä puisto, jossa ei ole mitään palveluita.

Kyse on nimenomaan siitä, että pannaan nämä paikat kuntoon ja tarjotaan ihmisille säälliset asumismahdollisuudet, huolehditaan jätevesistä asianmukaisella tavalla ja, mikä tärkeintä, huolehditaan siitä, että on varoja kunnollisiin reitteihin, kulkureitteihin, tulipaikkoihin. Silloin me takaamme parhaiten Pallaksen luonnon säilymisen siinä muodossa kuin se on ollut.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Laukkanen viittasi siihen, että mielestäni tässä olisi mahdollisesti Lex Yliniemestä kysymys. Olen toki sitä mieltä, että yrittäjä, matkailuyrittäjä, saa toimia niin kuin haluaa ja hänellä on mahdollisuus ottaa yhteyksiä tuntemiinsa henkilöihin, ajaa asiaa jne. Mutta sitten siinä vaiheessa tulee tietysti poliittisen päätöksenteon vastuullisuus, että miten se hanke suhtautuu olemassa olevaan lainsäädäntöön. Nyt tämä hanke ei ole olemassa olevan lainsäädännön mukaista, vaan joudutaan säätämään uusi laki ja kiertämään luonnonsuojelulain 13 §.

Näin ollen viittaan tässä myös laajemmin tähän keskusteluun. Sanotaan, että se koira älähtää, johonka kalikka kalahtaa. Mutta me voisimme suhtautua tähän myös niinkin, että jos me haluamme (Puhemies: Aika!) loppuun saakka asian selvittää, niin me selvitämme sen ja sillä siisti. Ei tätä nyt pitäisi ottaa minään henkilökohtaisena asiana.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ei kyse olekaan siitä, että tämä nyt otetaan varmasti henkilökohtaisena, mutta yrittäjä Yliniemi nyt on mainittu niin monta kertaa tässä keskustelussa, että vaikuttaa siltä, että monet teistä ajattelevat, että tämä on ikään kuin hänen hankkeensa. Hän on itse sanonut, että ei ole lainkaan varmaa, että näiden ehtojen täyttäminen on taloudellisesti mahdollista. Tämäkin täytyy meidän muistaa, että täytyyhän tänne sitten yrittäjä löytää, tai sitten meidän täytyy lähteä siitä, että palautetaan sitten tämä valtion hotelliomistus näissä kansallispuistokohteissa voimaan ja vuokrataan liiketoiminta sitten ulkopuoliselle. Mutta eipä taida nyt myöskään varoja ja halukkuutta tämän kaltaiseen valtionyrittäjyyteen löytyä.

Mutta, Ed. Tiusanen, arvoisa edustaja, eikö se, että tämä tuotiin lakina tänne, osoita juuri sitä, että tästä kannetaan vakavaa huolta ja halutaan lakitasoisesti määritellä ne reunaehdot, miten tämä hotellikorjaus tulee tehdä? Minusta tämä on tässä nyt se aivan avainkysymys, ja silloin, kun se on lakitasoisesti siinä 4 a §:ssä kuvattu, niin kuin äsken luin, se on myöskin paras turva sille ja lukko, että tästä ei tule ennakkotapausta muihin kansallispuistoihin.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Minun mielestäni ed. Tiusanen ja moni muu täällä ihan aiheettomasti korostaa sitä, että tämä olisi tietyn henkilön elikkä yrittäjä Yliniemen oma hanke ja hän olisi erinomaisen voimakkaasti taikka painokkaasti tätä hanketta edistänyt. Hän on hyvin selkeästi tuonut julki vain sen, että jos Pallaksella halutaan hotellitoimintaa säilyttää, niin se edellyttää muutoksia nykyiseen tilanteeseen. Nykyinen hotelli ei ole kannattava, ja tosiasiahan on kuitenkin se, että moni aluetta luontoarvojen takia käyttävä siipeilee tällä hetkellä hotellin kustannuksella saniteetti- ym. tilojen käyttämisessä, ja se tilannehan ei ole kestävä, jos tämänhetkinen luontokeskus ei pysty tarjoamaan niitä palveluita.

Kysymys on siitä, että jos Pallaksella halutaan säilyttää hotelli, niin on tarpeen tehdä muutoksia nykyiseen olotilaan. Tämän on selkeästi yrittäjä tuonut julki. Hän on hyvin selkeästi esimerkiksi sanonut sitä, että ei tämä ole hänelle elämän ja kuoleman kysymys: hän voi myöskin olla toteuttamatta yhtään mitään. Tilanne vaan on tämä tällä hetkellä tulevaisuuden kannalta.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nimenomaan pitäisikin nyt lähteä siitä, että tämä ei ole Lapland Hotelsille mikään elämän ja kuoleman kysymys. Se ei ole Muonion kunnan alueelle elämän ja kuoleman kysymys, rakennetaanko sinne uusi hotelli vai ei. Päinvastoin kansallispuistorajan toisella puolella olisi paljon enemmän pienyrittäjille mahdollisuuksia.

Näin ollen tästä kokonaisuudesta olisi otettava se ensimmäiseksi kysymykseksi, mikä tämä hanke on kansallispuiston tulevaisuuden näkökulmasta, siis ei mitään elinkeinokysymystä vaan kansallispuiston ja luonnonsuojelun näkökulma. Sen pitäisi olla meidän keskeisenä tarkastelukulmanamme tähän asiaan. Hotelliyrittämistä löytyy kyllä Lapissa ja kansallispuiston rajojen ulkopuolella ihan yllin kyllin.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ihan lyhyesti vielä ed. Tiusaselle: Tällaista yrittäjyyttähän nyt syntyy kaiken aikaa kansallispuiston ulkopuolelle, ja silloinhan me olemme sen perimmäisen kysymyksen äärellä, että me toisaalta sanomme, että tämä puisto pitää säilyttää jälkipolville, ja me haluamme, että ihmiset käyvät siellä katsomassa sitä, perheet käyvät katsomassa, näyttävät lapsille, mitä on lappilainen, pallasmainen luonto. Silloin sinne tulee väkeä. Silloin on parempi, että me hoidamme sen väen: tarjoamme asialliset puitteet asumiselle, tarjoamme hyvän reitistön, ja yrittäjyyttä syntyy sinne ulkopuolelle. Pallas muodostaa sitten eräänlaisen opastuskeskuksen ja infran keskuksen sillä paikalla, missä se nytkin on.

Tämähän olisi aivan erilainen asia, arvoisa ed. Tiusanen, jos siinä ei olisi tätä vanhaa hotellipohjaa nyt. Emme me silloin olisi täällä keskustelemassa lainkaan, että se olisi uusi hanke ja ylipäätään tehtäisiin sinne. Mutta se on siellä ja meillä on vanha hotelli, ja nyt on ennen muuta sen kunnostamisesta kysymys äärimmäisen tiukoin reunaehdoin, jotka nyt lakitasoisesti määritellään.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Täytyy kyllä sanoa, että jos esimerkiksi Kainuussa voidaan Metsähallituksen toimesta tulkita muinaismuistolakia niin, että riittää, kun jätetään historialliselle kauppareitille merkkipuut pystyyn ja kaadetaan kaikki muut alueet sukeaksi, niin voi kyllä todeta sitten, että tästä kansallispuistolainsäädännöstäkin voi ilmeisesti vetää sen johtopäätöksen, että halutessaan Pallas—Yllästunturillekin voidaan rakentaa vaikka lasipalatsi, kun näitä lakeja tulkitaan sillä tavalla kuin itse kukin parhaaksi näkee. Sen tiimoilta näenkin tärkeäksi kannattaa ed. Tiusasen esitystä 4 a §:n muuttamiseksi niin, että sana "merkittävästi" poistuu tästä esityksestä.

Sen lisäksi haluaisin esittää kysymyksen täällä salissa istuville lappilaisille kansanedustajille — ei taida olla tällä hetkellä muita kuin ed. Ojala-Niemelä ja ed. Manninen paikalla: Keskusta- ja kokoomusedustajat aika lailla kyseenalaistivat poronhoitoelinkeinon lappilaisessa elinympäristössä. Olisin kyllä kysynyt, onko tässä nyt käynyt niin, ettei lappilaista poronhoitoa puolusta enää kukaan.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Käytin jo yhden puheenvuoron täältä pöntöstä, mutta on niin läheinen asia, että en malttanut olla tulematta vielä toista kertaa.

Täällä on paljon puhuttu tänä iltana Pallaksen hengestä, mitä se on. Joku muisteli, kuinka on pororaidoilla kulkenut tuonne Pallakselle. Itse olen sen verran nuoremman sukupolven edustaja, etten tätä aikaa muista. Mutta minulla on omakohtaisia kokemuksia tästä Pallaksen hengestä, ja kerron siitä nyt oman kokemuksen.

Se on sitä, kun Muoniossa on jo keskellä kylää lumi sulanut, mutta kun hyppää auton rattiin ja kuulaana aamuyönä ajaa Pallaksen hotellille ja lähtee sieltä kapuamaan kohti Taivaskeroa, on pieni pakkanen ollut yöllä ja hanki kantaa ja maihareitten alla riite vain rätisee. Ja kun tuonne Taivaskeron päälle kulkee, niin siellä on niin huima ja huikaiseva näkymä, että siinä henki salpautuu. Taivaskerolla taivas on lähempänä, kun melkein päälakeen ylettää, ja tuntuu, että on maailman katolla. Sukset ovat tietenkin matkassa, ja kun sen yhden laskun laskee, niin se on paras kokemus, siinä ei hissejä tarvita, niin kuin täällä on kuullut, että näistä hisseistä olisi kiinni tämä Pallaksen kehittäminen.

Mutta tässä ei kovin kauas keron taakse tarvitse mennä, niin hotellia ei enää näy. Eli tämä hotellihanke, mikä tähän on, sen rakentamisen alle ei jää yhtään koskematonta luontoa, se on selvä asia. Sillä ihmettelen vähän Salolaisen puheita tästä, että tämän luonne muuttuisi totaalisesti. Kun sinne pikkuisen matkaa pitkospuita pitkin menee tunturin rinnettä, niin äkkiä se hotelli häipyy selän taakse ja voi nauttia tästä koskemattomasta luonnosta.

Mutta sitten kun tulee takaisin, niin kyllä sitä haluaa mennä kuivattelemaan vaatteita ja käymään vessassa. Pienten lasten, 10-kuukautisen tytön ja 4-vuotiaan pojan, äitinä haluaa lämmittää purkin ruokaa ja käydä vaipat vaihtamassa. Ministerikin mainitsi nämä lapsiperheitten tarvitsemat palvelut, ja edelleen korostan niitä, eli kyllä palveluiden täytyy vastata nykyaikaa. No, koko Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa käy jo noin 300 000 ihmistä, ja Metsähallituksen tulostavoitteena on nostaa vielä kävijämäärä 500 000:een. Uskonkin, että tätä myöten entisestään palvelujen tarve kasvaa.

Vierastan tätä ajatusta, mitä täällä tänä iltana on kuullut, että puistot ovat vain hyväkuntoisia varten. Minusta myös tässä matkailun kehittämisessä nämä puistot ovat niin laajoja alueita, että jokin rajoiltaan määrätty osa tulisi osoittaa esimerkiksi motorisoituun retkeilyyn, tämmöinen reitti, jota voi esimerkiksi kehitysvammaiset ja erityislapset käyttää ja erityisryhmät ylipäänsä.

Täällä on puhuttu siitä, että hotellin voisi rakentaa myös kansallispuiston ulkopuolelle. Näin toki voidaan, tehdään parasta aikaa ja on jo tehtykin. Kuten on kuultu, on Jerismajat, Harrinivat Muoniossa, Olos ja Levin ja Ylläksen alue, mutta kyllä minä huomioisin kuitenkin sen, että tämä matkailurakentaminen kansallispuistossa ja sen ulkopuolelle eivät ole toisilleen vaihtoehtoisia ratkaisuja. Siitä riippumatta, sallimmeko me nyt tämän majoituskapasiteetin lisäyksen kansallispuiston sisälle vai emme, voidaan matkailupalvelutarjontaa kehittää myös puiston ulkopuolella.

Se, mistä on iso huoli, on tämä, että valtio kurittaa koko ajan Metsähallituksen luontopalveluita eikä nykymenolla eikä määrärahoilla ole ikinä mahdollista entisöidä kansallispuiston aluetta olemassa olevilta kulumisvaurioilta, eli lakiesityksen perusteluiden lupaama rahoitus siihen auttaa kyllä oleellisen paljon.

Enemmän kuin tämä hotellihanke minusta tämän kansallispuiston laajan ja monipuolisen virkistyskäytön uhkana on tällä hetkellä puistosta vastaavan Metsähallituksen luontopalvelujen rahapula ja tuottavuusohjelman vaikutukset. Pelkona onkin, että samalla ajetaan alas näitä nykyisen kaltaisia retkeilyn palvelurakenteita, ja Ylä-Lapin pitkien etäisyyksien vuoksi kansallispuistojen kunnossapito ja kunnostus on aikaa ja rahaa vaativaa työtä. Kansallispuistojen suuren virkistysarvon vuoksi kansallispuiston syrjäisimpienkin alueiden palvelut tulee pitää kunnossa. Kyllä tässä on vähän pelkona se rahastus sitten, että ei aleta periä euroa joka halosta, mitä sinne tulistelupaikkojen viereen viedään. Eli pidettäisiin huolta näistä luontopalveluista.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Olen pahoillani, että tässä vaiheessa keskustelua vasta pääsin mukaan. Eduskunnan sydänryhmä vieraili Husin lasten sydänyksikössä, ja se oli myöskin tärkeä vierailu.

Puhemies! Tämä Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon suunniteltu jättihotellihanke on vahvojen poliittisten voimien hallituksessa edistämä, pitkäjänteinen projekti.

Kyselytunnilla 8.5.2008 SDP kysyi ympäristöministeri Lehtomäeltä, onko hän nyt linjannut yksityisen yrityksen edun tärkeämmäksi kuin Länsi-Lapin edustavimman tunturijonon suojelun ja kaikki aikaisemmat lukot ja päätökset, mitä on tehty tässä valtakunnassa. Silloin hän joutui myöntämään, että tällainen homma on vireillä, ja ilmeisesti se synnytti sen verran painetta, että lähes vuodeksi tämä ikään kuin palasi valmisteluun. Silloin kuviteltiin, että oikeasti tehdään tiettyjä ympäristö- ym. vaikutusarviointeja ministeriön puolella.

Kaikki oli puppua. Mitään ei tehty, käytännössä sama asia eteni uudelleen käsittelyyn. Ja kyllä edelleen on tehtävä sama kysymys kuin silloin toukokuussa 2008, kaksi vuotta sitten, että mihin tarvitaan hallituksessa ympäristöministeriä, jos näin merkittävä ja mittava hotellirakennustyö, joka on selkeästi Natura-säännösten vastainen, tuhoaa vakavasti luonnon- ja kulttuuriarvoja, on ympäristöministerille näin samantekevä.

Mitä erityisesti myöskin tässä on syytä pelätä, on se, että nyt luodaan selkeästi vyöryä kansallispuistojen laajemmallekin rakentamiselle. Ei tarvitse kuin katsoa Saanan kuvetta, kansallismaisemaa, niin voidaan kysyä, sellaistako Lappiako me haluamme, mitä nyt tehdään. Pitäisi nyt myöskin laajemmin ymmärtää, että yksittäisen kunnan ja rakennustarkastajan varaan ei voida jättää kansallismaisemaa ja tämän tyyppisiä asioita, vaan niiden pitää olla kaavoituksellisesti ja maankäytöllisesti kuntarajat ylittävässä arvioinnissa.

Kun viittasin siihen, että mitään asiallista valmistelua ei tapahtunut, niin esimerkiksi kaikki nämä siirtoviemäri- ym. kustannukset ja vaikutukset, kilometrien Natura-maastossa rakentamiset, kaikki ne ovat selvittämättä. Varmaan luotetaan siihen, että ed. Hannes Manninen kyllä valtiovarainvaliokunnassa sitten hoitaa vielä nämäkin rahat ja keskusta hallituksessa junailee nämä.

Puhemies! Minusta on nyt hyvin tärkeää — ainakin omasta näkökulmasta, kun olen ollut maa- ja metsätalousvaliokunnassa myös kansanedustaja-aloitteiden kautta tekemässä kansallispuistolakeja, Teijoa ja montaa muuta viemässä läpi niin kuin muutama nytkin paikalla oleva edustaja täällä — lukea eduskunnan pöytäkirjoihin tämän kansallispuiston perustamisen ensimmäinen pykälä sanatarkasti: "Länsi-Lapin edustavimman tunturijakson sekä tähän liittyvien, luonnontilaisina ja erämaisina säilyneiden metsä- ja suoalueiden ja niillä esiintyvien eliölajien suojelemiseksi sekä retkeilyä, tutkimusta ja opetusta varten perustetaan luonnonsuojelulain (1096/1996) mukainen Pallas-Yllästunturin kansallispuisto." Tämän olennaisen pykälän romuttamisesta on tänään kysymys.

Tämä Pallas-hanke tulee sillä tavalla tosiaan monen lukon kautta nyt vakavalla tavalla esille. Luonnonsuojelulain mukaan kansallispuiston rakentaminen on lähtökohtaisesti kielletty, ja edelleen kansallispuiston perustamislain mukaan, joka mainittiin. Lisäksi tämä kuuluu valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti 1995 säädettyihin valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Lisäksi alue kuuluu ympäristöministeriön 1993 nimeämiin Suomen kansallismaisemiin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan asiasta on valtioneuvoston päätös marraskuulta 2000. Siellä on edistettävä tunturialueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävänä aluekokonaisuutena. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakentamisen on oltava sopivaa maisemalliselta kannalta, eikä se saa vaikeuttaa erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä.

Lisäksi kansallispuisto kuuluu Natura 2000 -verkostoon sekä luonto- että lintudirektiivin mukaan. Tämä esityshän on Natura-säännösten vastainen. En tiedä, tiedetäänkö, miten vakavalla tavalla haetaan myöskin varmasti jo kansainvälistäkin kiinnostusta tähän hallituksen esitykseen, ja minusta on kyllä syytä myöskin tältä osin varmistaa, että myöskin Euroopan unionin osalta tämä asia tullaan arvioimaan.

Tässä oli etukäteen tosiaan pelkona se, että ympäristöministeriö jättäisi Natura- ja ympäristövaikutusten arvioinnin pois esityksestään mainiten vain jotain ylimalkaista mahdollisista haittavaikutuksista niiden merkitystä vähätellen. Kuten täällä valiokunnan puheenjohtajakin on todennut, niin kyllähän tässä nimenomaan tällä tavalla toimitaan.

Hallituspuolueet ovat runttaamassa tämän lakiesityksen läpi, ja ilmeisesti tästä kaikesta on pääteltävissä, että kaavoitusvaiheessa nojaudutaan sitten eduskunnan päätökseen. Onhan siellä kaivinkonemomentit erikseen kyllä sitten hoidettu tähän mukaan. Arvattavissa on tietysti, että kaavasta tulee valituksia myöskin.

Se, mihin aluksi viittasin, on se, että tässä on selvästi myöskin nyt syntymässä muualla paineita: Sallan Iso Pyhätunturin Natura-alueen hankkeista on puhuttu ja monista muista. Mutta sanon myös sen, että Käsivarren Lappia oikeana Lappina, ainoana Lappina henkilökohtaisesti pitävänä ihmisenä pidän tätä kyllä lyhytnäköisenä myöskin Lapin matkailun kehittämisen näkökulmasta. Kyllä erityisesti tämä Länsi-Lapin tunturimaasto vetää jatkossakin nimenomaan erämaaluonteisuudellaan. Ne massakohteet on avattu, ja niitä on olemassa jo muualla. Niitä pitää siellä kehittää, ja ei pidä samaa mallia joka kunnan ja rakennustarkastajan kautta tunkea meidän arkaan tunturimaastoon. Niin kuin sanoin, Kilpisjärven, Saanan ympäristö on nyt niin hälyttävä esimerkki siitä, mitä korvaamatonta vahinkoa tapahtuu tällä tavalla.

Lisäksi nykyinen yrittäjä Lapland Hotels on käsittääkseni hankkiessaan maa-alueiden vuokrasopimukset ja rakennukset hallintaansa tiennyt kansallispuistolain säännökset lisärakentamisen rajoituksista, tai on ainakin pitänyt tietää. Jos jossain on annettu toisenlaisia lupauksia, niin se on sitten huonompi ja vakavampi asia.

Tässä yhteydessä yhdyn ed. Ojala-Niemelän käsitykseen ja kritiikkiin Metsähallituksen toimintakyvystä. Pitäisi ehdottomasti varmistaa, että Metsähallituksella olisi paremmat taloudelliset edellytykset nimenomaan näihin jokamiehen ja myöskin Lapin luonnon hyötykäyttömahdollisuuksiin, ja tässäkin tapauksessa yhteiskunnallisesti merkittävä historiallisen hotellikiinteistön säilyttäminen tuleville sukupolville kansallismaisemassa olisi varmasti ollut myös mahdollista Metsähallituksen suunnittelun ja jopa hotelliin liittyvän toteutuksen hakemisen kautta.

Arvoisa puhemies! Pidän todella vakavana tätä kansallispuistolainsäädännön ja kaikkien peruslukkojen murtamisen kannalta vakavan esityksen viemistä valiokunnan läpi. Uskon ja toivon, että kaikki mahdollinen tämän päätöksen korjaamiseen kaikilla mahdollisilla tasoilla vielä käytetään.

Hannes Manninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun tästä kuntaosaliitoksesta jatkuvasti esiintyy vääriä väitteitä, niin on ehkä paikallaan todeta, miten se asia meni. Kun otin vastaan ministerin tehtävät, pyysin kuntaliitosasioiden esittelijän kanssa käydyssä keskustelussa, että kaikki ministeriössä olevat hakemukset pitää valmistella päätösesitykseksi ja että ne tullaan ratkaisemaan; minun aikanani tässä ministeriössä ei makuuteta papereita.

Sieltä tuli melkoinen pinkka, ja joukossa oli muun muassa Muonion kunnan esitys Pallaksen alueen liittämisestä Muonion kuntaan. Anomus oli ollut siellä kai noin puolitoista kaksi vuotta, koska ministeri Korhonen ei ollut suostunut sanomaan juuta eikä jaata tässä asiassa. Oli toinenkin, Espoossa oleva hakemus, joka oli ollut vissiin yli viisi vuotta, jota ei myöskään ollut uskallettu tai haluttu, en tiedä mistä syystä, ratkaista. Ilmoitin, että valmistelkaa nämä asiat; päätökset tehdään. Tämän Muonion kunnan hakemuksen osalta soitin Muonion kuntaan ja sanoin, että minä käyn paikan päällä katsomassa. Ajoin omalla kustannuksellani yli 500 kilometriä, kävin Pallaksella. Ei Pertti Yliniemeä näkynyt mailla eikä halmeilla, kylläkin Oloksen hotellin johtaja siellä oli paikalla ja Muonion kunnan edustajat. Minä en ollut häntä kutsunut, Muonion kunta oli hänet kutsunut.

Sen jälkeenhän Kittilän kunta ilmoitti, että heitä ei ole kuultu asiassa. Molemmilta kunnanvaltuustoilta oli pyydetty lausunnot, sekä Muonion että Kittilän kunnanvaltuustolta, niin kuin laki edellyttää. Kittilä oli vastustanut, Muonio oli puoltanut. Tämän jälkeen tein päätöksen, jossa hyväksyin tämän. En ollut ollut missään yhteydessä, en ollut koskaan Pertti Yliniemeä edes nähnyt muutoin kuin Lapin kansanedustajien yhteisellä retkellä, kun kävimme siellä autotestauskeskuksessa, eikä hän ollut minuun missään yhteydessä ennen tätä päätöstä.

Perusteluna oli ensinnäkin se, että Pallakselle pääsee Kittilän kunnasta maanteitä liikkuen vain Muonion kunnan kautta. Etäisyys Kittilän kuntakeskukseen on noin 70 kilometriä, Muonioon jotakin 35 kilometriä. Kaikki kuntajakolain edellytykset lähtevät siitä, että tällaisessa tapauksessa Pallas-alue kuuluu Muonion kuntaan, ja siksi ratkaisun tein. Perustelin sitä julkisuudessa ja näin, että myöskin Pallasta on kehitettävä ja että Lapin matkailun kannalta on tarkoituksenmukaista tämä siirto tehdä, koska näen, että Kittilän kunnalla on aivan riittävästi tekemistä Levin keskuksen kehittämisessä. Ei tämä sen ihmeellisempi asia ollut.

Mitä tulee sitten näihin perusteluihin, niin minusta valiokunnan puheenjohtaja sanoi täällä oikein, että kansallispuistot ovat sitä varten, että ne olisivat myöskin tulevina vuosikymmeninä ihmisten ihasteltavina. Juuri siksi minusta tämä hotelli pitää rakentaa, että se parantaa ihmisten edellytyksiä ja mahdollisuuksia ihastella ja vierailla siellä kansallispuistossa. Minusta se on päivänselvä asia.

Ihmettelen myöskin yhtä asiaa. Kuten ed. Ojala-Niemelä täällä totesi, kun pikkuisen matkaa siirtyy sivuun, niin hotelli ei näy mihinkään, mutta sitä ihmettelen, ettei kukaan nosta meteliä siitä, että kun Pallaksella on, niin sinne Mielmukkavaaraan, joka näkyy kaikkialle, suunnitellaan suurta tuulivoimapuistoa. Sehän on minusta aivan käsittämätöntä, että näin tapahtuu: tuulivoimapuisto ei haittaa ketään, mutta jos sinne metsänrajaan rakennetaan rakennus, niin se on nyt joidenkin mielestä suurin ympäristörikos, mitä Suomessa voi tapahtua. Tämä on minusta aivan käsittämätöntä. Tällainen ympäristösuojelu on juuri sitä city-vihreyttä, jossa on täysin irtauduttu luonnosta ja siitä, mitä luonto tarkoittaa kullekin alueelle.

Toinen asia, johon tässä on vedottu, on tämä jätevesiratkaisu. Se, että pääsin nyt tänne, johtui nimenomaan siitä, että olin informoitavana uudesta jätevedenpuhdistamisteknologiasta, joka on jo käytännössä toteutettavaa teknologiaa, joka puhdistaa niin fosforit kuin typet, kaikki epäpuhtaudet, niin että ne ovat huomattavasti alapuolella juomavesiarvojen täysin kilpailukykyiseen hintaan. Nämä patentit ja muut merkitsevät sitä, että me emme tarvitse tulevaisuudessa mitään pitkiä yhdysviemäreitä. Me voimme paikan päällä puhdistaa jäteveden niin, että se on täysin juomakelpoista, (Ed. Rajamäki: Tunturipuron raikkautta!) parempaa kuin juomavetenä saa tänä päivänä käyttää. Tämä asia voidaan ratkaista, se ei ole mikään ongelma, täysin kilpailukykyiseen hintaan.

Kaiken kaikkiaan minusta tämä muutos parantaa niitä olosuhteita. Mitä tulee liikenteeseen, on syytä muistaa, että sieltä poistetaan, en tiedä muistanko väärin, 99 asuntovaunupaikkaa, jotakin sitä luokkaa, (Ed. Huovinen: 94!) kuitenkin suuri määrä asuntovaunupaikkoja, jotka minunkaan mielestäni eivät sinne sovellu. Ne eivät oikein sopeudu ympäristöön. Ei asuntovaunuja voi muotoilla niin, että ne ovat ympäristöön soveltuvia. Sen sijaan rakennukset voidaan rakentaa sillä tavalla, että ne sopeutuvat mahdollisimman hyvin ympäristöön.

Mitä tulee kansallispuiston ulkopuolella oleviin pienyrittäjiin, ainakin mitä minä tiedän, ainakin useimmat puoltavat tätä hanketta, koska he näkevät, että tällainen veturiyritys tuo asiakkaita myöskin heille, näille pienyrittäjille, joilla ei ole omia mainos- ja markkinointimahdollisuuksia sellaisilla volyymeilla, joita nykyaikana edellytetään.

Mitä tulee tähän ennakkotapausluonteeseen, niin haluan todeta myöskin, että muistan hyvin aikoinaan Kolin ratkaisusta, josta siitäkin tuli liian pieni kannattavuuden kannalta, kuinka Lieksan sosialidemokraattinen kaupunginjohtaja taisteli koko valtakunnan näkyvyydellä siitä, että Kolin kansallispuistoon voidaan rakentaa, ja näin myöskin tapahtui. Kun aikoinaan keskustelin silloisen ministeri Cronbergin kanssa tästä asiasta, niin hän totesi, että hänen mielestään ei ole mitään estettä, kun hyvin toteutetaan ja rakennetaan, myöskään Pallas—Ylläs-alueella, Pallaksen kansallispuistossa silloin, koska siellä on ollut ennestään hotelli vastaavasti kuin Kolilla on ollut. Tämä on ollut se ympäristöministeriön johtava periaate. Mitään uutta ennakkotapausta tällä asialla ei ole tarkoitus tehdä.

Mitä tulee sitten kansallismaisemaan ja yleensä maisemaan, maisema on Luojan luoma, mutta eivät kansallispuistojen eivätkä muidenkaan luonnonsuojelualueiden rajat ole Luojan luomia vaan ihmisten säätämiä. Minulla on ollut ja on edelleen sellainen käsitys, että jos on lailla säädetty, niin lakia voidaan aina muuttaa, enkä ymmärrä sellaista puhetta, (Ed. Rajamäki: Siinä se on!) että olisi väärin, että lakia Suomenmaassa muutetaan. Olisihan se perin kummallista, että jos laki on kerran säädetty, sitä ei voisi enää koskaan muuttaa.

Näin ollen minun mielestäni tämän lakiesityksen ainoa heikkous on se, että huoneita on liian vähän, ja voi olla, ettei tämä koskaan toteudu. Sellainen riski on erittäin suuri, mutta se jää sitten myöhemmin nähtäväksi, mitä tämän osalta tapahtuu. Mutta näen, että tämä on hyvä ja järkevä esitys lähtökohtaisesti. Toivon, että se käytännössä myöskin rakennettaisiin niin, että tulevaisuudessa vuosikymmenienkin päästä täällä voisivat näistä kansallismaisemista nauttia entistä useammat ihmiset, lapsiperheet, lapsettomat, vammaiset ja invalidit ja vielä vähän aikaa sotaveteraanit ja sotainvaliditkin, koska sellaisia mahdollisuuksia tarvitaan. Meillähän on aivan kummallinen käsitys näistä luonnon- ja kansallispuistoista, että siellä saisivat kävellä vain terveet ja energiset ihmiset, ei kenelläkään muilla olisi asiaa. Ne on kaikkien nautittavaksi tarkoitettu.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! On aivan selvää, ed. Manninen, että lakeja pitää voida muuttaa, mutta kyllä kulloisenkin eduskunnan tehtävä ainakin minun näkemykseni mukaan on se, että pitää myös arvioida sitä, millä lopputuloksilla, millä vaikutuksilla kulloistakin lakia muutetaan, ja tässä me tulemme nyt siihen villakoiran ytimeen. Meillä on tästä asiasta harvinaisen eriävä näkemys.

Minun näkemykseni on se, että meidän pitäisi nyt ennemminkin myöskin pitkässä juoksussa, johon itsekin viittasitte, suojella ennemmin kuin rakentaa, jotta siellä tulevaisuudessakin, kymmenienkin vuosien päästä, olisi sitä katseltavaa ja ihasteltavaa. Pelkään, en toivo, vaan pelkään, että nämä vaikutukset, joita tällä hankkeella tulee tuohon herkkään ympäristöön olemaan, voivat olla sellaisia, että ne näkyvät tuolla alueella pitkään. Niin kuin sanoin, pelkään tätä, en toivo, en todellakaan toivo.

Kyllä minusta tähän jätevesikysymykseen liittyen, ed. Manninen, eduskunnan pitäisi voida edellyttää päätöstä tehdessään, että se tietää, miten tullaan näin keskeinen asia ratkaisemaan, ja nyt (Puhemies: Aika!) me emme sitä tiedä. Minusta se ei ole eduskunnan arvovallan mukaista.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! No, sieltä se paljastui vihreä ministerikin perustelujen joukosta. Mutta vakavinta ed. Mannisen rehellisessä puheenvuorossa oli se, että lailla voidaan kaikki aina muuttaa. Siis kansallispuistolainsäädäntö ja meidän arvokkaiden maisema-alueidemme suojelulainsäädäntökin on vain lainsäädäntöä; siinä ei ole mitään pysyvää arvoa keskustan näkökulmasta!

Voidaan siis muuttaa myöskin 1 §:n sisältö, jossa tämä kansallispuisto perustettiin aikoinaan luonnontilaisina ja erämaisina säilyneiden metsä- ja suoalueiden ja niillä esiintyvien eliöiden suojelemiseksi sekä retkeilyä, tutkimusta ja opetusta varten. Tämä kaikki on teidän käsityksenne mukaan todella muutettavissa, ja se vyöry kansallispuistolainsäädännön osalta on tietysti, jos teidän valtanne jatkuu, vaan kasvamassa.

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Huoviselle totean, että varmasti meillä on pysyvä erilainen näkemys emmekä me pysty toistemme päätä kääntämään.

Mutta kun te sanoitte, että pitää mieluummin suojella kuin rakentaa, minun käsitykseni on se, että tällä rakentamisella suojellaan parhaiten ja turvataan sen kansallispuiston hyödyntäminen. Tulee mieleen sellainen runoilta, jonka otsikkona oli "Ylistämällä alistettu". Tässä on vähän samalla tavalla, että rakentamalla suojellaan parhaiten.

Ed. Rajamäelle edelleen haluan todeta sen, että mikä on lailla säädetty, sitä voidaan lailla myöskin muuttaa. Se tietenkin arvioidaan aina, onko siihen riittävät perusteet ja edellytykset, ja tässä mielestäni on.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin palauttaa mieleen sen, mitä täällä valiokunnan puheenjohtaja ed. Huovinen totesi oikeusministeriön lausunnosta. Oikeusministeriön lausuntohan oli varsin tuomitseva tälle lakihankkeelle, ja sitä pidettiin erittäin huonona lainsäädäntönä, jonkalaista ei pitäisi lainkaan tapahtua.

Sitten toinen näkökohta, joka on tullut esiin muutamassa puheenvuorossa ja johon ed. Manninen myöskin viittasi. Tämä herätti minun uteliaisuuteni siitä, olemmeko nyt todellisuudessa säätämässä ihan turhaan tätä lakia, koska täällä on useassa puheenvuorossa todettu, että tämä yrittäjä ei lähdekään ehkä tähän hankkeeseen lainkaan. Minusta nyt kun on täällä tiedossa, minkälainen laki on tulossa, ja minäkin tiedän, että tämä tulee menemään läpi, niin eikö nyt olisi ihan hyvä hetki ilmoittaa, kelpaako tämä lakiesitys vai ei? Ja jos se ei kelpaa, silloin me teemme ihan turhaa työtä täällä.

Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen ed. Huovisen kanssa samaa mieltä, että kansallispuistojakin pitää suojella. Haluaisin suojella tässä kansallispuistossa hiljaisuutta ja haluaisin suojella jäkäliä. Nämä suojelukohteet kyllä on tässä esityksessä aika puutteellisesti käsitelty. Sen sijaan tähän viemäröintiin, jota te pidätte koko ajan esillä, en todellakaan kiinnittäisi niin paljon huomiota.

Sitten haluaisin sanoa muutaman sanan tästä Pallaksen hengestä. Se on varmasti hieno elämys. Se on monen puhujan mielessä ikään kuin kangastus nuoruudesta. Sitä nuoruutta ei kyllä koskaan saa takaisin. Silloin naiset olivat nuorempia ja miehilläkin oli enemmän lihaksia, eli siinä mielessä kannattaa muistaa, että aika kulkee ja sitä nuoruutta ei saa koskaan takaisin, mutta Pallas—Yllästä on kuitenkin kehitettävä.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä en haikaile enkä kaipaile mihinkään menneeseen aikaan tässä mutta haluan kyllä korostaa tätä jätevesikysymystä, vaikka se ei ed. Perkiötä miellytäkään. Se on oleellinen asia. Jos ajatellaan sitä jäkälää tai mitä luontoa muutoin te haluatte suojella siinä ympärillä, niin tämä asia vaikuttaa siihen, näin se vaan on. Me tiedämme kaikki, että jo nyt Pallasjärvi on rehevöitynyt. Haluammeko, että se kehitys jatkuu? Varmaankaan emme. Silloin pitää miettiä sitä, miten voimme estää tämän kehityksen jatkumisen, ja siksi olen pitänyt tätä asiaa esillä, koska eduskunnan pitäisi päätöstä tehdessään, minun mielestäni, tietää, miten näin oleellinen asia aiotaan ratkaista.

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Salolaisen puheenvuorossa tuli esille se ristiriita. Täällä on syytetty, kun yhdelle yrittäjälle on tehty. Te sanotte, että jos ei siinä ole yrittäjää, niin eihän sitä tarvitse tehdäkään, se menee ihan hukkaan. Kumpaa te oikein haluatte, onko siinä yrittäjä vai ei?

Mitä tulee edelleen tähän jätevesikysymykseen, niin meillä on kilpailukykyinen teknologia, joka puhdistaa ne jätevedet paljon puhtaammiksi kuin juomavesi on Suomessa. Rehevöityminen loppuu siihen.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Manninen esiintyy täällä ajoittain asiattomasti, ajoittain asiantuntijana. Nyt hän esiintyy asiantuntijana ja sanoo, että meillä on sellainen teknologia, että kaikki jätevedet edulliseen hintaan puhdistetaan juomakelpoisiksi. Ed. Manninen, tällaista asiantuntijalausuntoa ei ole ympäristövaliokunnalle missään vaiheessa tuotu eikä siihen ole viitattu.

Mutta ympäristövaliokunnalla on ollut käsittelyssään Metsähallituksen lausunto, joka on päivätty 4.4.2008, jossa todetaan: "Jos majoituskapasiteettia nostetaan yli 200 vuodepaikan, jätevedet tulisi johtaa kansallispuiston alueelta, koska karu luonnonympäristö ei kestä lisääntyvää päästökuormitusta ja vaikutukset ulottuisivat laajasti maaperään, pohjavesiin ja Pallasjärven vesistöön." Näin ollen valiokunnalla on ollut pelko nimenomaan siitä, että joudutaan nyt tämän 320 vuodepaikan ja 10 200 kerrosneliömetrin jälkeen tilanteeseen, että pitää rakentaa siirtoviemäri, ja sen takia valiokunta on omaan mietintöönsä valiokunnan enemmistön toimesta ottanut nimenomaan maininnan siitä, että siirtoviemäriä ei rakenneta. (Ed. Manninen: Minä olen samaa mieltä!) Se vielä täsmennettiin sillä tavalla valiokunnan yhteisessä käsittelyssä, että puhutaan jäteveden puhdistamon kunnostamisesta, laajentamisesta, mutta ei siirtoviemäristä.

Tilanne nimenomaan lähtee siitä, että hotellin koko ylittää nyt tämän kriittisen tason tälläkin hetkellä. Uskon, että ed. Manninen lappilaisena kansanedustajana asian tietää. Tämä jäteveden puhdistamistilanne ei ole tyydyttävä, vaan on tapahtunut rehevöitymistä, ja tämä rehevöityminen on silmin nähtävissä. Tämän vuoksi, aivan niin kuin täällä on todettu muun muassa valiokunnan puheenjohtajan toimesta, jätevesikysymys on auki, pohjavesikysymys on auki, autojen pysäköintipaikkojen vaikutus, sijoittuminen on auki.

Asiantuntijakuulemisessa todetaan useaan kertaan, että alun pitäen Pallaksen hotelli on ekologisesti sijoitettu väärään paikkaan ja tätä väärän sijoituspaikan virhettä ei tule uusia nyt tällä uuden matkailuhotellin rakentamisella. Tämä on ollut lähtökohta.

Edelleenkin vielä tähän keskusteluun. Ed. Karvo totesi kansallispuistoista, että ajatus on lähtenyt Yhdysvalloista ja että kansallispuistojen luonteeseen kuuluu hotellirakentaminen ja tierakentaminen. Ed. Pulliainen omalla kokemuksellaan kertoi nimenomaan yhdysvaltalaisista kansallispuistoista, joissa ei ole tämän tyyppistä toimintaa. Siis meillä on monenlaisia kansallispuistoja, pääsääntöisesti myös Yhdysvalloissa ne on luonnonsuojeluun perustettu, samoin Suomessa. Ed. Manninen ja muut kuulivat, kuinka ed. Rajamäki kertoi ja siteerasi nimenomaan Pallas-Yllästunturin kansallispuiston perustamisen 1 §:ää. Laissa on selvästi todettu, miksi se on perustettu. 13 §:ssä luonnonsuojelulakia todetaan, että kansallispuistoihin ei pidä rakentaa. Siis laki on joka tapauksessa lähtökohtaisesti sellainen, että kansallispuistossa suojellaan luontoa. Jos on tilanne esimerkiksi keskustan kansanedustajien mielestä muuttunut, että kansallispuistojen tehtävä ei olekaan luonnonsuojelu toisin kuin silloin, kun yleensä ihan yksimielisesti olemme perustaneet muun muassa tämän Pallas-Yllästunturin kansallispuiston 2004 täällä, jos tästä on otettu uusi näkökulma tähän kysymykseen, se on eri asia. Mutta uskon, että näin ei kuitenkaan ole.

Jos palaamme vielä sitten tähän hankkeeseen, miksi kunnan rajaa muutettiin, niin varmasti siellä on ollut joku aloitteen tekijä silloin, kun se hakemus on tullut. Siinä mielessä, ed. Manninen, viittasin aktiivisiin ihmisiin kuten esimerkiksi aktiiviseen Pallas-hotellin ylläpitäjään Lapland Hotels -ketjuun ja sen pääomistajaan, ei niin, että siinä jollakin tavalla viitattaisiin johonkin muuhun vaan siihen, että on olemassa aktiivisia yrittäjiä, jotka toimivat omien etujensa mukaan. Mutta sitten jossakin vaiheessa on hyvä katsoa, ovatko ne yhteiskunnan yleisten etujen mukaisia hankkeita, ja se on taas arvio, joka pitää suorittaa valiokunnassa ja täällä täysistunnossa tai sitten erilaisissa muissa tilanteissa. Kaavoituksen yhteydessä joudutaan tähän, ympäristöministeriössä ministerit ovat joutuneet tähän tilanteeseen, esimerkiksi ed. Vapaavuori, erilaisten yhteydenottojen jälkeen.

Toisella ongelmalla ei voi perustella toista ongelmaa, eli jos tuulivoimalat ovat uhkaamassa kansallismaisemaa, niin se ei tietenkään mahdollista sitä, että joku muu hanke hyväksytään sitten kansallismaiseman uhkaksi, niin kuin nyt tässä tapauksessa ovat muun muassa nämä tuolihissit, jotka tässä ovat esillä.

Tapani Mäkinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ihan perustavaa laatua oleva asia on tietysti lähtökohtaisesti tässä tilanteessa se, mikä vaikutus tällä lakiesityksellä on Pallaksen luontoarvoille. Asiantuntijakuulemisessa valiokunnassa kävi hyvin selkeästi selväksi se, että Pallaksen luontoarvot eivät tämän lain myötä vaarannu. Sillä ei ole vaikutusta niihin, se oli asiantuntijakuulemisen perustelu.

Toisaalta sitten voi ajatella sitä asiaa myöskin toista kautta. Hotellihan oli tuolla alueella ennen kansallispuiston perustamista. Itse asiassa se oli siellä, kun kansallispuisto perustettiin, mutta sen jälkeen hotelli räjäytettiin ja se rakennettiin uudestaan kansallispuiston olemassaolon aikana.

Kolilla tilanne oli se, että hotelli oli siellä. Kansallispuisto perustettiin 1991 ja sen jälkeen hotellia on peruskorjattu. Hyvin tiedämme sen, että Kolin kansallispuistolle hotellin merkitys on ihan keskeinen, se, että ihmiset pystyvät Kolin kansallispuistossa virkistäytymään ja viihtymään ja siellä vierailemaan. Kyllä hotellin merkitys on hyvin keskeinen, sitä ei ole kyseenalaistettu. Ei ole myöskään kyseenalaistettu hotellin olemassaoloa Pallaksella siinä mielessä. Pallaksen nykyinen hotelli kelpaa hyvin myöskin Pallaksen luontoarvojen takia sinne viihtymään meneville. Sitä Pallaksen henkeä täällä on hyvin paljon myöskin peräänkuulutettu.

Asia, joka valiokunnassa hyvin monessakin yhteydessä tuli keskusteluun, oli se, että myöskin asiantuntijakuulemisessa vähän arvioitiin sitä, minkä takia tässä laissa mennään niin pitkälle kaavoittamisen puolelle, ollaan hyvin selkeästi määrittelemässä vuodepaikkojen määrää, rakennuksen korkeusasemia ja otetaan kantaa asuntovaunualueeseen ja sen olemassaoloon taikka hävittämiseen. Mutta juuri siitä on kysymys, on kysymys Pallas-laista, jonka kautta on haluttu mennä hyvin pitkälle ja hyvin yksityiskohtaisiin tilanteisiin varmistaaksemme sen, että luontoarvojen osalta tämän lain myötä ja hotellin laajentamisen ja alueen luonteen muuttamisen myötä siltä osin, että muun muassa asuntovaunualue poistuu, tämä entisestään parantaa nykyistä tilannetta.

Jäteveden puhdistamiseen liittyen kovasti ihmettelen sitä, että nyt täällä tänään tässä keskustelussa erityisesti opposition kansanedustajat kovasti kritisoivat sitä, että laki ei ratkaise tätä jäteveden puhdistamiseen liittyvää yksityiskohtaa. Ei valiokuntakäsittelyssä, ei opposition toimesta missään vaiheessa, tullut esille se, että tässä yhteydessä pitäisi tämä asia ratkaista. Valiokunta oli hyvin selkeästi sitä mieltä, että jätevesiasiat tulisi lähtökohtaisesti ratkaista paikallisen puhdistamon kautta. Kun lain sallima rakentaminen toteutuu, se edellyttää nykyisen jätevedenpuhdistamon laajentamista ja peruskorjaamista ja parantamista. Se näkyy myöskin mietinnössä.

Näin ollen haluttiin tässä yhteydessä valiokunnan kantana myöskin viestittää sitä, että siirtoviemärin rakentaminen ei ole näin ollen tarkoituksenmukaista. Se voidaan ratkaista hyvin paikallisesti. Siirtoviemärin rakentaminen on huomattavan paljon kalliimpaa kuin jäteveden puhdistamisen ratkaisu siellä paikallisesti, mikä teknisesti voidaan toteuttaa hyvinkin korkeatasoisesti ja luontoa pilaamatta. Siirtoviemärin rakentaminen aiheuttaa varmuudella kansallispuistolle suuria ongelmia, kansallispuiston luonnolle, jos se toteutetaan siirtoviemärin kautta. Tässä tietysti lohduttaa myöskin se, että siirtoviemäri on niin kallis, ettei sitä hanketta kukaan omilla rahoillaan, yrittäjä tai muukaan toimija, kykene toteuttamaan. Kyllä ne jäteveteen liittyvät ratkaisut tehdään paikallisesti jätevedenpuhdistamon kautta. Toisaalta tätä asiaa ohjaavat hyvin pitkälle rakennusluvan kautta tehtävät ratkaisut niin kuin myös sitten ympäristöluvan kautta tehtävät ratkaisut. Kyllä se asia ratkaistaan hyvinkin lain edellyttämällä tavalla, ympäristölupa tulee pitämään siitä asiasta huolen.

Yksi kommentti tähän hiihtohissiasiaan. Selkeästi tuli myöskin esille se, että mikäli hiihtohissit muutetaan tuolihisseiksi, se osaltaan parantaa luontoarvojen säilymistä erityisesti kesäaikaan, jolloin sitten Pallaksen laelle pääsee hissillä.

Yhtä asiaa haluaisin tässä yhteydessä kovasti painottaa, ja se on se, että kun hotellin laajennusta lähdetään toteuttamaan, olisi erittäin toivottavaa, että samassa yhteydessä ratkaistaan myöskin Pallaksen luontokeskuksen toteuttaminen elikkä hotelli ja luontokeskus toteutetaan samanaikaisesti. Tämänhetkinen tilanne on siis sen kaltainen, että Pallaksen hotelli hyvin pitkälle hoitaa luontokeskuksille tarkoitettuja tehtäviä. Pallaksen hotelli toimii virkistäytymispaikkana Pallaksen alueella vaeltaville. Myöskin wc- ja saniteettitilat on Pallaksen hotellin toimesta tarjottu, niin kuin myös normaalit kahvio- ja mahdolliset ruokailupuolet on hoidettu hotellin kautta. Luontokeskus on auttamattoman pieni nykyisiinkin tarpeisiin nähden. Se on erittäin vaatimaton. Näin ollen korostankin sitä, että Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alue tarvitsee asianmukaisen luontokeskuksen, joka tässä hotellin laajennuksen yhteydessä pitäisi toteuttaa.

Toisin kuin ed. Manninen, joka omilla rahoillaan siellä kävi paikan päällä, kävin siellä eduskunnan rahoilla sen takia, että ympäristövaliokunnan jäsenenä koin tarpeelliseksi sen, että pääsen tilanteeseen kartalle, mikä on tämän päivän tilanne. Kyllä se siellä paikan päällä hyvin selkeästi osoitti sen muun muassa, että jos hotellitoimintaa siellä ylipäätänsä tehdään, se tulevaisuuden kannalta kaipaa kyllä ehostamista ja varmastikin sitten myöskin ehkä laajentamista. Mutta ennen kaikkea se asuntovaunualue ei mitenkään palvele nykyisen kansallispuiston luontoarvoja. Se on hyvä, että tässä yhteydessä on myöskin lähdetty siitä, että tämä asuntovaunualue korvataan vuodepaikoilla hotellissa.

Arvoisa puhemies! Yksi asia, johon tässä lopuksi haluan kiinnittää huomion, on se, että kovasti paljon puhutaan siitä, mitä nyt tuolla Pallaksella tehdään, jos sinne nyt tehdään hotelliin vähän muutoksia. Täällä on erinomaisen suuri joukko kansanedustajia, 55 helsinkiläistä ja uusmaalaista, ja uskon, että kovin monet muut muualtakin vaalipiireistä tulleet kansanedustajat kannattavat Sipoonkorven kansallispuiston perustamista. On käsittämätöntä, että sama ministeriö, joka on kuitenkin tämänkin lain valmistellut, vastustaa Sipoonkorven kansallispuiston perustamista. Sipoonkorpi luontoarvoineen on ehdottomasti ansainnut kansallispuistostatuksen myöskin ottaen huomioon sen, että näinkin lähellä Ruuhka-Suomea, itse asiassa metropolin ytimessä, on noin arvokas ja merkittävä alue, mutta sen alueen statuksen tilannetta ei ministeriön toimesta haluta muuttaa. Se ansaitsee kyllä erittäin suuren paheksunnan. Näin ollen tässä yhteydessä voidaan arvioida myöskin ministeriön kykyä arvioida tilanteita. Mutta, arvoisa puhemies, toivon, että ministeriössä suhtautuminen Sipoonkorven kansallispuiston perustamiseen muuttuu mahdollisimman pian.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Lapista on pidettävä huolta, sekä sen luonnosta että ihmisistä, ja jotta siellä voi elää, siellä täytyy myös yrittää, ja yritystoimintaa on kehitettävä jatkuvasti. Matkailu on eräs Pohjois-Suomen tärkeimmistä elinkeinoista, ja sitä on kehitettävä ja laatua on parannettava. Tässä on kysymys nimenomaan tästä laadun parantamisesta.

Olen saanut kuulla siellä käyneiltä matkailijoilta, miten nämä nykyiset tilat ovat lievästi sanottuna pienen ehostuksen tarpeessa. Kohta käy niin, että matkailu loppuu sieltä alueelta. On kuitenkin hyvin tärkeää, että sitä voidaan kehittää. On huomattava myöskin se, että luonnonsuojelu ja matkailu eivät ole välttämättä ristiriidassa tai vihollisia keskenään, vaan kyllä ne ovat sulassa sovussa. Siellä on elettävä kummankin, jotta sitä katseltavaa ja ihasteltavaa, kuten ed. Huovinen täällä sanoi, on sitten jatkossakin olemassa. Hallituksen esitys on hyvä, ja sitä on valiokunta vielä entisestään parantanut.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä on paljon keskusteltu jäteveden puhdistuksesta, ja tämä hotelli- ja luontokeskuksen läheisyydessä sijaitseva jätevedenpuhdistamo kuuluu nyt tälle yksityiselle yrittäjälle. Kyseenalaistankin sen, missä ja miten Metsähallitus aikoo hoitaa asiakkaiden jätösten puhdistuksen jatkossa, jos yrittäjä laittaa tämän nykyisen vanhan ja kannattamattoman hotellin kiinni ja luopuu koko paikasta. Toisaalta tässä keskustelussa Lapin kansanedustajilta kysyttiin sitä, miten poronhoitoon suhtaudutaan tällä alueella. Tämä Pallastunturi ja matkailukeskus kuuluvat Kyrön paliskunnan alueeseen, jonka noin 1 700 neliökilometrin pinta-alasta noin 15 prosenttia sijaitsee tässä kansallispuistossa. Olen kyllä vakuuttunut siitä, ettei tällä vaaranneta alueen porotalouden toimintaedellytyksiä ja porotalouden asema tulee turvatuksi myös jatkossa.

Ed. Hannes Manniselle kiitos siitä, että hän liitti Kittilästä osan Muonioon. Olisin kyllä toivonut, että kuntana olisi ollut Kauniainen eikä Kittilä, jolloin Muonio olisi saanut Kauniaisen veroprosentin ja Kauniainen olisi saanut tästä vastineeksi Pallastunturin.

Pentti Tiusanen /vas:

Herra puhemies! Ympäristövaliokunta perusti 2004 mietinnöllään ja eduskunnan täysistunnon päätöksellä Pallas-Yllästunturin kansallispuiston. Tuolloin ennen tätä päätöstä valiokunta vieraili niiden kolmen kunnan alueella, joihinka liittyy tämä yksi Suomen suurimmista kansallispuistoista. Kävimme myös tuolloin tapaamassa liikemies Yliniemeä, ja tuon tapaamisen yhteydessä hän hyvin voimallisesti vetosi ympäristövaliokuntaan, että hotelli voitaisiin rakentaa uudelleen. Se oli hänen viestinsä. Siellä käytiin aika pitkä keskustelu, ja siinä tilanteessa kyllä valiokunnan delegaatio totesi, että se ei ole kansallispuiston luonteen ja toiminnan näkökulmasta viisasta. Se oli 2004. Silloin asia sitten hiljeni aika moneksi vuodeksi, kunnes 2008 asia nousi uudelleen esille. Hän omassa lausunnossaan toteaa, että silloin oli 20 000 kerrosneliömetrin hankkeesta kyse ja se oli se, mitä hän piti hyvänä. Nyt sitten hän valitti sitä juuri, että se on pudotettu 10 000 kerrosneliömetriin.

Ed. Perkiö täällä käytti myös parikin kertaa sen puheenvuoron, että meidän pitää katsoa tätä hallituksen esitystä ennakkotapauksena. Hän totesi sen täällä muun muassa ja totesi, että jatkossakin kansallispuistoissa on rakennuksia. Haluaisin tähän vahvasti todeta sen, että kansallispuistojen ulkopuolelle tulee rakentaa ja voidaan rakentaa, mutta ei kansallispuistoon. Tämä liittyy myös Repoveden kansallispuistoon, minkä myös ed. Laukkanen tietää.