Täysistunnon pöytäkirja 47/2011 vp

PTK 47/2011 vp

47. TORSTAINA 6. LOKAKUUTA 2011 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

5) Hallituksen esitys eduskunnalle tuomittujen siirtoa Euroopan unionissa koskevan puitepäätöksen sekä valvontatoimenpiteiden ja vaihtoehtoisten seuraamusten siirtoa Euroopan unionissa koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskeviksi ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi

 

Anne Holmlund /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pahoittelen, että olin tuossa hieman hätäinen. [Puhuja pyysi vahingossa puheenvuoron edelliseen asiaan.] Edellinen asia oli sen verran helppo ja yksinkertainen, että katsoin, että erillistä esittelypuheenvuoroa ei tarvita.

Arvoisa puhemies! Esittelen hyvin lyhyesti lakivaliokunnan mietinnön nyt käsittelyssä olevasta asiasta. Hallituksen esityksessä on kyse kahden neuvoston puitepäätöksen kansallisesta täytäntöönpanosta. Kummankin puitepäätöksen tavoitteena on kehittää jäsenvaltioiden välistä rikosoikeudellista yhteistyötä.

Ensimmäinen puitepäätös koskee jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä vapausrangaistukseen tuomittujen siirrossa ja toinen valvontatoimenpiteiden valvonnassa. Jälkimmäisessä puitepäätöksessä tarkoitettuja valvontatoimenpiteitä ovat Suomessa muun muassa ehdollinen vankeusrangaistus ja yhdyskuntapalvelu. Molempien puitepäätösten tarkoituksena on edistää sitä, että toisessa jäsenvaltiossa tuomittu voi suorittaa rangaistuksensa kotivaltiossaan. Näin pyritään edistämään tuomitun sosiaalista kuntoutumista ja yhteiskuntaan sopeutumista vapautumisen jälkeen.

Euroopan unionin jäsenvaltiot tekevät jo nykyisin yhteistyötä vapausrangaistukseen tuomittujen siirrossa. Tämä yhteistyö perustuu Euroopan neuvoston yleissopimukseen ja sen lisäpöytäkirjaan, joiden mukainen yhteistyö on harkinnanvaraista. Valvontatoimenpiteitä ja vaihtoehtoisia seuraamuksia koskeva yhteistyö on sen sijaan nykyisin mahdollista vain Pohjoismaiden välillä. Puitepäätösten myötä nykyinen yhteistyö jäsenvaltioiden välillä laajenee ja muuttuu nykyistä velvoittavammaksi. Velvollisuus merkitsee sitä, että jäsenvaltioiden tulee tunnustaa ja panna muissa jäsenvaltioissa tehdyt päätökset täytäntöön. Täytäntöönpanosta voidaan kieltäytyä vain rajoitetusti.

Suomen vankiloissa on yli 120 vankia toisista EU-jäsenvaltioista, eniten vankeja on Virosta ja Ruotsista. Suomen kannalta voidaan arvioida, että Suomessa tapahtuisi enemmän tuomittujen siirtoja muihin jäsenvaltioihin kuin muista jäsenvaltioista Suomeen. Puitepäätökset yksinkertaistavat ja nopeuttavat vangin siirtomenettelyä nykyisestä eri tavoin. Siirron edellytyksiä helpotetaan ja säädetään määräajoista, joiden kuluessa on päätettävä siitä, tunnustetaanko ja pannaanko toisen jäsenvaltion tekemä siirtopyyntö täytäntöön.

Suomen kannalta voidaan arvioida, että tämä nopeuttaa yhteistyötä Viron kanssa. Valiokunta on kuitenkin kiinnittänyt huomiota siihen, että näistä uudistuksista huolimatta vangin siirto voidaan käytännössä kuitenkin toteuttaa vain suhteellisen pitkissä vankeusrangaistuksissa. Valiokunta onkin pitänyt tärkeänä, että jatkossa arvioitaisiin myös kansallisia mahdollisuuksia helpottaa ja nopeuttaa vangin siirtoa.

Valiokunnan mietinnössä esitykseen sisältyvät lakiehdotukset ehdotetaan hyväksyttäviksi muutoin muuttamattomina, mutta kahteen lakiehdotukseen on tehty lakiteknisiä tarkistuksia säännösten sovittamiseksi yhteen syksyllä voimaan tulleen lainsäädännön kanssa.

Tässä yhteydessä on myös syytä todeta, että ulkomaisten vankien osuus vangeista on 2000-luvun aikana merkittävästi noussut, ja tämä kehitys vaikuttaa jatkuvan myös tulevaisuudessa. Ulkomaalaisten vankien lisääntymisen myötä myös tulkkauskustannukset ovat kasvaneet. Tuomittujen siirtoa kotivaltioihinsa on tärkeä pyrkiä edistämään myös tapauksissa, joissa vangin kotivaltio on EU:n ulkopuolinen valtio. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että kansainvälisessä yhteistyössä kiinnitetään huomiota siihen, että vankilat täyttävät kansainvälisten ihmisoikeusstandardien vaatimukset.

Ehkä pienenä huomiona voisin tähän loppuun todeta, että asiantuntijakuulemisissa jonkin verran kritiikkiä herätti niin sanottu sekamuotoinen täytäntöönpanotapa. Vaikka lakivaliokunta pitääkin sekamuotoiselle täytäntöönpanotavalle nyt käsiteltävänä olevaan esitykseen sisältyviä perusteluja riittävinä, valiokunta toistaa aiemmassa mietinnössään esittämänsä näkemyksen siitä, että sekamuotoiseen täytäntöönpanotapaan on syytä turvautua vain varsin harkitusti.

Arvoisa puhemies! Lakivaliokunta on antanut esityksestä yksimielisen mietinnön, ja kuten mietinnöstä ilmenee, valiokunta kannattaa esitystä ja sen tavoitteita.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kuten lakivaliokunnan mietinnöstä ilmenee, niin ulkomaisten vankien osuus Suomen vankiloissa on 2000-luvulla merkittävästi noussut. Onhan se väärin, että kun ulkomaiset rosvot ensin tekevät täällä rötöksiään ja rikoksiaan ja aiheuttavat sitä kautta suuria menetyksiä asianomistajille ja viime kädessä myös veronmaksajille, niin sen jälkeen heitä vielä paapotaan suomalaisissa vankiloissa ja he saavat suorittaa tuomionsa suomalaisissa vankiloissa suomalaisten veronmaksajien piikkiin. Tässä hallituksen esityksessä on kyse siitä, että Euroopan unionin maiden kesken joudutetaan ja helpotetaan tätä vankien vaihtamista omiin maihinsa, ja tämä on tietysti kannatettava esitys. Mutta kiinnitän huomiota kahteen asiaan, joihin lakivaliokuntakin mielestäni hyvässä mietinnössään kiinnittää huomiota.

Ensinnäkin kyse on tästä nopeudesta: kuinka kauan kestää se, että ulkomainen konna saadaan Suomen vankilasta istumaan esimerkiksi Viroon, omaan kotimaahansa, tuomiotaan. Nämä prosessit kestävät mielettömän kauan sillä seurauksella, että koko siirtoprosessiin ei paljon kannata ryhtyä, ellei ole todella pitkä kakku istuttavana. Lakivaliokunta aivan oikein kiinnittää huomiota siihen, että näitä vaiheita pitäisi pystyä nopeuttamaan ja esimerkiksi valmistelemaan tätä siirtoa jo ennen kuin on saatu lainvoimainen tuomio. Luulen, että nopeutta voisi lisätä myös sitä kautta, että katsottaisiin, voitaisiinko näitä valitusoikeuksia tältä osin joltakin kohdin rajoittaa.

Toinen asia, mihin lakivaliokunta kiinnittää huomiota, mihin kiinnitän huomiota, on tämä Euroopan unionin maiden ulkopuolisten maiden vankien siirtäminen omiin maihinsa. Suomen vankiloissa istuu esimerkiksi venäläisiä vankeja. Lakivaliokunta korostaa, että heidät pitäisi voida siirtää omiin maihinsa, kunhan siellä noudatetaan ihmisoikeuksia vankilaoloissa. No, en tiedä, kuinka tiukkaa linjaa tässä nyt on tarpeen vetää. Minun mielestäni venäläiset voitaisiin hyvin palauttaa omiin vankiloihinsa, ja sillä olisi varmasti myös yleisestävä, ennalta estävä, vaikutus asioihin.

Kari Tolvanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Suomen vankiloissa on tällä hetkellä yli 400 ulkomaalaistaustaista vankia, mikä on noin 13 prosenttia vankikannasta, ja tällä hetkellä yli puolet heistä on Euroopan unionin alueelta, valtaosa Virosta. Siispä tämä hallituksen esitys on loistava tältä osin, eli saamme entistä nopeammin vankeja kärsimään rangaistusta omiin kotimaihinsa. Ja voi sanoa, että säästöt olisivat huomattavat, mikäli saisimme täältä kaikki ulkomaalaistaustaiset vangit pois, puhuttaisiin kymmenistä miljoonista euroista.

Se on tärkeätä näiden säästöjenkin takia, mutta se on tärkeätä etenkin sen takia, että etenkin EU-taustaiset vangit pystyvät vankiloissa verkottumaan hyvin helposti meidän omiin järjestäytyneen rikollisuuden jäseniin, ja tulokset sen jälkeen ovat todella huolestuttavat tavallisen kansalaisen, rehellisen kansalaisen kannalta: kaduilla ammuskellaan, huumausaineita tuodaan maihin. Ja ennen kaikkea ulkomaalaistaustaisille vangeille ei pystytä tekemään niin sanottua lusimissuunnitelmaa eli tämmöistä rangaistusajan suunnitelmaa, jotta saataisiin tämä ihminen kaidalle tielle.

Kuten edustaja Zyskowicz tuossa totesi, nopeutta pitää saada lisää, ja nähdäkseni pitää jatkossa pohtia tarkasti sitä, voitaisiinko heti, kun rikosprosessi oikeudessa käynnistyy, syyttäjän vaatimuksesta rinnalla käydä hallinnollista prosessia. Syyttäjä esittäisi vaatimuksen siitä, että ulkomaalaistaustainen vanki poistetaan Suomesta, kun tämä rikostuomio tulee lainvoimaiseksi. Samalla tulisi myös tämä hallinnollinen tuomio eli poistamistuomio lailliseksi. Tällä näitä poistamisaikoja lyhennettäisiin erittäin huomattavasti ja samalla tulisi suuria säästöjä.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä käsittelyssä oleva puitepäätös on erittäin kannatettava. Rikollisuus on kansainvälistynyt viime vuosina, ja se näkyy tällä hetkelläkin Suomen vankiloissa suurena määränä ulkomaalaisia vankeja. Tuo rikollisuuden kansainvälistyminen merkitsee myös rikollisuuden verkottumista ja sitä kautta lieveilmiöitä, jotka myös Suomessa ovat nähtävillä. Tätä verkottumista tapahtuu vankiloissa päivittäin ulkomaalaisten ja suomalaisten vankien kesken, ja kun tuo vapaus koittaa, niin sitten taas kumppanuus lähtee toimimaan.

Tämä puitepäätös, joka mahdollistaa tuomitun siirron suorittamaan vankeusrangaistusta kotimaassaan — samoin kuin meillä nyt on ollut Pohjoismaiden välillä tämä toimiva yhteistyö — on hyvä askel. Mutta niin kuin tässä aiemmissa puheenvuoroissa, muun muassa edustaja Tolvasen puheenvuorossa, tuli hyvin esille, on syytä nopeuttaa tätä menettelyä ja tutkia sitä järjestelmää, että jo siinä vaiheessa, kun asia on oikeudenkäynnissä, voitaisiin lähteä valmistelemaan tätä vangin siirtoa eikä tarvitsisi odottaa sitä, että tämä vankeusrangaistuksen suorittaminen on suomalaisessa vankilassa jo alkanut. Tämä puitepäätöksen vahvistaminen on erittäin kannatettava.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin hyvä askel oikeaan suuntaan. Kuten edellä on kuultu puheenvuoroja, niin todellakin prosessia on edelleen syytä nopeuttaa ja sujuvoittaa. Lisäksi toivoisin myös, että kun on tilanteita, jolloin myös vangin omalla suostumuksella on merkitystä sen suhteen, voidaanko siirtoa tehdä, niin tämänkin suhteen vielä voitaisiin edetä niin, että Suomi ei ole laskujen maksaja ja kustannusten maksaja semmoisissa tilanteissa, joissa esimerkiksi puhutaan virolaisista henkilöistä, jotka ovat meillä vankeudessa. Lehtitietojen mukaan eräskin ulkomaalainen vanki, joka oli tuomittu aseellisesta ryöstöstä ja puukotuksesta, oli saanut Suomessa neljän vuoden tuomion, sanoo avovankilaan päästyään avovankilaoloja täysihoitolaksi. Hän kuvailee, että saa palkkaa, asunnon, työvaatteet, voi saunoa rannalla, grillata makkaraa ja lisäksi on oppinut ammatin. Uskon, että tällaiset etuudet kyllä houkuttelevat jäämään Suomeen vankeusrangaistusta kärsimään. Uskoisin, että nämä siirtoasiat ovat Suomelle muutakin kuin vain rahallinen kysymys, mutta kyllä tässä isoista rahoista on kyse. Suomessa on todella, niin kuin edustaja Tolvanen totesi, useita satoja ulkomaalaisia vankeja.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Se on hieno asia, että ulkomaalaiset viihtyvät Suomessa, mutta se ei ole hieno asia, että ulkomaalaiset vangit viihtyvät Suomessa, kuten äskeisestä edustaja Mäkelän puheenvuorosta kävi ilmi.

Todellakin, olisin vielä painottanut tätä prosessien nopeuttamisen merkitystä. Olen ymmärtänyt, että todella useamman vuoden kakku pitää olla tänä päivänä ulkomaalaisella suoritettavana, jotta tähän siirto-operaatioon kannattaa ryhtyä, ja kuten edustajat Tolvanen ja Jokinen täällä jo toivat esiin, aivan tämmöisiä käytännön muutoksia tekemällä voitaisiin huomattavasti tätä prosessia nopeuttaa. Kovasti kannustan oikeusministeriötä ryhtymään käytännön toimiin, ja mielestäni myös lakivaliokunnan mietintö siihen velvoittaa.

Kun mainitsin edellisessä puheenvuorossani, että myös näitä valitusoikeuksia voisi rajoittaa, niin en tietystikään — selvyyden vuoksi sanottakoon — tarkoittanut sitä, että ulkomaalaisten valitusoikeuksia normaaleissa oikeusasioissa voitaisiin rajoittaa. Tarkoitin sitä, että mielestäni pitäisi selvittää, voisiko juuri niitä valitusoikeuksia rajoittaa, jotka liittyvät näiden siirtojen vastustamiseen.

Mitä sitten, herra puhemies, vielä tulee näihin venäläisiin vankeihin, joita meillä Suomen vankiloissa valitettavan monia on, niin minun mielestäni olisi hyvä, jos Suomi ja Venäjä voisivat tehdä sellaisen kahdenvälisen sopimuksen, että venäläiset vangit passitettaisiin venäläisiin vankiloihin istumaan tuomioitaan. Luulisin, että Venäjällä vankilaolosuhteet ovat riittävän sopivat, jotta näin voitaisiin toimia, ja uskon, kun nämä rikolliset tietäisivät, että jos he Suomessa tekevät rikoksen ja jäävät siitä kiinni, niin he joutuvat lusimaan oman tuomionsa venäläisissä vankiloissa, että se toimisi, kuten jo edellisessä puheenvuorossani sanoin, ihan näin yleisestävästi eli ennalta ehkäisevästi. Mielestäni tällaista sopimusta pitäisi ryhtyä Suomen ja Venäjän välillä valmistelemaan.

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa on tullut esille mielestäni erittäin tärkeitä näkökulmia, ja myös valiokunta omassa työssään keskusteli asiasta hieman laajemmaltikin. Kävi kuitenkin ilmi, että emme tässä yhteydessä voineet ottaa kovin laajaa käsittelytapaa tähän mukaan, mutta mielestäni keskustelu herätti kuitenkin paljon sellaista ajateltavaa, johon jatkossa on kuitenkin syytä puuttua.

Tässähän kulkee tavallaan rinnakkain ja osittain peräkkäin kolme prosessia eli varsinainen rikosprosessi, maastapoistamiseen liittyvä prosessi ja kolmantena vangin siirtoon liittyvä prosessi. Näissä kaikissa varmaan voidaan löytää tiettyjä elementtejä, miten voidaan nopeuttaa tätä kokonaisuutta. Mutta tietysti peruskysymys on se, että jos käräjäoikeuden tuomio hovioikeuskäsittelyineen kestää kohtuuttoman pitkään, niin se väistämättä silloin hidastaa myös vangin siirtoon liittyvää päätöksentekoa. Tämä on tietysti kokonaisuus, johon on mielestäni syytä puuttua ja johon pitääkin puuttua. Tähän lakivaliokunta tulee myös jatkossa kiinnittämään huomiota.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Nyt kun tämä vankien siirtoa koskeva ongelma, rangaistuksen suorittaminen omassa kotimaassaan, tämän puitepäätöksen myötä Euroopan unionin alueella menee oikeisiin uomiinsa ja oikeaan suuntaan, niin voisi ikään kuin lähetekeskustelunomaisesti kannustaa oikeusministeriötä valmistelemaan sen suuntaisia toimenpiteitä, että lähtökohtaisesti ulkomaan kansalainen suorittaisi rangaistusta kotimaassaan ja näitä ratkaisuja lähdettäisiin hakemaan näiden EU:n ulkopuolisten maiden kanssa kahdenvälisillä sopimuksilla. Voisi olla jopa niin, että jos ei näitä sopimuksia sitten synny, niin voisi harkita ostopalveluna tämän vankilapalvelun, rangaistuksen, hankkimista sieltä vangin kotimaasta, koska joka tapauksessa näitä kustannuksia Suomelle näistä vangeista koituu ja voisi olettaa, että kustannukset voisivat olla pienemmät monessakin lähtömaassa.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan kannattaa tätä edustaja Jokisen esitystä, tämä on erittäin hyvä. Mielestäni tässä olisi syytä tarkastella myös sitä, onko Suomi houkuttelevampi paikka kärsiä rangaistuksia. Tässä artikkelissa, jonka luin lehdestä äskettäin, vanki esimerkiksi toteaa, että tuomio hänen omassa maassaan olisi ollut vähintään kahdeksan vuotta vankeutta, kun Suomessa hän selvisi neljällä vuodella.

Yleiskeskustelu päättyi.