Peruspalveluministeri  Susanna  Huovinen

Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään myös toista tärkeää asiaa, ja olen iloinen, että voin olla esittelemässä tätä asumistuen rakenneuudistusta, joka tänään tuodaan eduskunnan käsittelyyn.

Tällä uudistuksella yleistä asumistukijärjestelmää yksinkertaistetaan ja menettelytapoja selkiinnytetään uudelle tasolle. Tuen suuruus ei enää olisi riippuvainen asunnon ominaisuuksista. Edellytyksenä kuitenkin on, että asunnon hallinta perustuu vuokrasuhteeseen, asunnon omistamiseen tai kysymyksessä on asumisoikeusasunto. Asunnon täytyy olla asuinkäyttöön tarkoitettu, eikä yleistä asumistukea myönnetä majoitustoimintaan, vapaa-ajan asuntoihin eikä hoitosuhteisiin.

Asumistukea myönnettäisiin jatkossa ruokakunnan koon ja asunnon sijaintipaikkakunnan, neljän eri kuntaryhmän, mukaisesti määräytyvistä enimmäisasumismenoista. Asunnon koolla ja muilla ominaisuuksilla ei olisi vaikutusta tuen määrään. Vuokranantaja, asunnon omistaja ja tuen hakija voivat nykyistä helpommin arvioida, minkä suuruisista menoista tukea voidaan myöntää. Hyväksyttävien vuokrien enimmäismäärät ovat jonkin verran alhaisemmat kuin nykyiset asumistuessa hyväksyttävät maksimiasumismenot.

Kun nykyään neliövuokra ja pinta-alanormit ovat leikanneet hyväksyttäviä asumismenoja, otetaan uudistuneessa asumistuessa useammin huomioon suurempi osa vuokrasta. Asumistuen ja toimeentulotuen yhteensovitus toimii myös nykyistä paremmin tulevaisuudessa, kun kummassakin järjestelmässä käytetään kokonaisvuokraa. Uudistuksella ei ole valitettavasti voitu merkittävästi nostaa asumistuessa hyväksyttävien vuokrien enimmäistasoa, ja tämän vuoksi asumistukea joudutaan edelleenkin paikkaamaan toimeentulotuella. Ja tämä on uudistuksen jälkeenkin asumistukijärjestelmämme suurin ongelma.

Asumistuen tuloista johtuvan omavastuuosuuden määrittelyssä valtioneuvoston asetuksella vahvistetut laajat omavastuutaulukot jäävät pois. Jatkossa omavastuu määräytyy tulojen ja ruokakunnan koon mukaan niin sanotulla lineaariyhtälöllä. Siinä tuloista vähennetään kiinteä osa sekä ruokakunnan aikuisten ja lasten lukumäärän perusteella laskettava osa. Omavastuu määräytyy samalla tavalla koko maassa, joten pienen harjoittelun jälkeen on ehkä helppoa muistaa, mikä on kunkin kokoisen ruokakunnan tuloista vähennettävä osuus. Tulojen ja tämän vähennyksen erotuksesta lasketaan sitten 40 prosenttia omavastuuosuutta. Kun tukiprosentti on edelleenkin 80 prosenttia, tulojen muutos pienentää tai suurentaa asumistukea aina 32 prosenttia tulonmuutoksesta, elleivät tulot ole siis niin alhaiset, että omavastuuosuutta ei lainkaan määrätä. Yksin asuvalla tämä niin sanottu täysimääräisen tuen raja on edelleenkin kytketty työmarkkinatuen tai peruspäivärahan tasoon.

Asumistuen perusteet on määritelty kokonaisuudessaan laissa. Omavastuuosuuksia sekä omistusasunnon tuen hoitomenoja tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin muutosta vastaavasti. Hyväksyttävien asumismenojen kehitys on puolestaan kytketty Tilastokeskuksen vuositason vuokraindeksiin. Tämä indeksi vahvistetaan vuosittain maaliskuussa, mikä on mahdollistanut sen, että nyt annetussa lakiesityksessä on jo vuonna 2015 sovellettavien enimmäisvuokrien arvot. Omavastuuosuuksia ja muita kansaneläkeindeksiin sidottuja arvoja tarkistetaan sen sijaan kansaneläkeindeksin muutosta vastaavasti, ja näillä näkymin siis näyttää siltä, että ainakin vuonna 2015 sovelletaan hallituksen päättämää poikkeuksellista 0,4 prosentin korotusta.

Asumistukiuudistukseen sisältyy myös eräitä muita asumismenojen ja tulojen huomioon ottamiseen sekä tuen tarkistamiseen liittyviä muutoksia. Omaisuudesta ei enää laskettaisi tuloa. Sillä on yleisessä asumistuessa ollut varsin vähäinen merkitys siihen nähden, että omaisuuden selvittäminen on ollut varsin työlästä. Sen sijaan pääomatulot otetaan huomioon jatkossakin niin kuin aikaisemminkin.

Rakennepoliittiseen päätökseen liittyen ansio- ja yrittäjätuloista vähennetään aina 300 euroa. Tältä osin uudistus tulee kuitenkin voimaan vasta 1.9.2015. Ansiotulojen hankkimista ja työhön menoa pyritään muutoinkin kannustamaan. Tuensaajan tai jonkun ruokakunnan jäsenen työllistyessä asumistukea ei enää tarkistetakaan välittömästi vaan vasta yhden ansaitun täyden kuukauden jälkeen. Asumistuen tarkistusten tulorajoja korotetaan tulojen noustessa 300:sta 400 euroon ja tulojen laskiessa 160:sta 200 euroon. Alaikäisten lasten tulot säädetään kokonaisuudessaan etuoikeutetuiksi eikä omaishoidon tukea lueta miltään osin tuloksi. Nämäkin ovat tärkeitä tämän uudistuksen reunaehtoja.

Omistusasuntoon tukea myönnettäessä hyväksyttävien asumismenojen määrittely uudistuu kokonaisuudessaan. Omakotitalon hoitomenot ja vastikeasunnon erilliset vesimaksut tai lämmityskustannukset määräytyvät ruokakunnan koon ja asunnon sijainnin mukaan. Tässäkään asunnon koolla ja muilla ominaisuuksilla ei olisi enää merkitystä. Asunnon hankkimista, perusparantamista tai asumisoikeuden hankkimista varten otettujen lainojen koroista otetaan huomioon 73 prosenttia. Korko-osuutta on nostettu verotuksen korkovähennyksen pienentyessä niin, että korkoja tuetaan asumistuella ja verotuksella yhteensä yhtä paljon kuin vastaavan suuruista vuokramenoa vuoden 2014 verovähennystasolla.

Yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen yhteensovitusta tullaan täsmentämään siten, että valintaoikeus eri tukijärjestelmien välillä tulee poistumaan. Tämän seurauksena noin 2 500 sellaista eläkkeensaajan asumistukea saavaa perhettä, johon kuuluu siis alaikäinen lapsi tai alaikäisiä lapsia, siirtyy nyt yleisen asumistuen piiriin. Eläkkeensaajan asumistuki kytketään selvemmin eläkkeeseen. Tämän vuoksi 65 vuotta täyttänyt henkilö, jolla ei ole oikeutta eläkkeensaajan asumistukeen, jatkaa nykyisestä poiketen yleisen asumistuen piirissä. Tällaisia tapauksia on kuitenkin varsin vähän.

Asumistukijärjestelmän rakenteellinen muutos vaikuttaa lähes kaikkien tukien määrään. Asumistuen on arvioitu nousevan tai pysyvän ennallaan 73 prosentilla tuensaajista ja alentuvan 27 prosentilla. Uudesta tuesta hyötyvät eniten ne, joilla kokonaisvuokra mahtuu vielä uuteen enimmäisasumismenorajaan, mutta nykyistä tukea ovat leikanneet neliövuokra tai pinta-alanormin ylitykset. Yleisesti ottaen, tuki paranee eniten kahden huoltajan useamman lapsen lapsiperheillä, joilla omavastuuosuuden määrittelyssä alaikäisten lasten nykyistä suurempi vaikutus nostaa siis tuen tasoa.

Yleinen asumistuki olisi edelleen 80 prosenttia kohtuullisten asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta. Jatkossa kuitenkin kohtuullisten asumismenojen enimmäismäärään vaikuttaisivat ainoastaan asunnon sijainti ja ruokakunnan koko. Siihen eivät siis enää vaikuttaisi asunnon valmistumis- tai perusparantamisvuosi, pinta-ala ja lämmitysjärjestelmä.

Arvoisa puhemies! Tämän lain on tarkoitettu tulevan voimaan vuoden 2015 alusta lukien, ja tukea jo saavilla asumistuki tarkistetaan uusien perusteiden mukaiseksi seuraavassa väli- tai vuositarkistuksessa lain voimaantulon jälkeen.

Puhemies! Uskon, että tällä uudistuksella voidaan osaltaan merkittävällä tavalla tukea hallituksen rakennepaketin tavoitteita ja tärkeää hallitusohjelman painopistettä eli köyhyyden ja eriarvoisuuden vastaista työtä.

Tytti Tuppurainen /sd:

Arvon puhemies! Asuminen on perustarve, ja asumismenot ovat usein kotitalouden yksittäisistä menoista se kaikkein suurin, ja asumiseen tarvitaan tukea etenkin, jos tavoite on alentaa pienituloisten asumismenoja. Tämän suuntaisesti on linjattu hallitusohjelmassa, ja kehysriihessä hallitus on nyt sopinut näistä toimenpiteistä, ja nyt meillä käsittelyssä on hallituksen esitys, joka on kyllä erinomainen, merkittävä helpotus pienituloisten ihmisten arkeen ja asumiskulujen kanssa pärjäämiseen.

Tällä lakiesityksellä yksinkertaistetaan ja selkeytetään tätä tähän mennessä sangen monimutkaista asumistukilainsäädäntöä ja sen laskentaperusteita. Niitä selkeytetään ennen kaikkea kolmella tavalla.

Ensinnäkin hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärään vaikuttaa jatkossa ainoastaan asunnon sijainti ja ruokakunnan koko. Tähän mennessä siihen ovat vaikuttaneet myös asunnon ominaisuudet, sen valmistumisvuosi, perusparannukset, varustetaso ja niin edelleen. Eli merkittävä selkeytys.

Toiseksi omavastuuosuuden määrittelyä selkeytetään niin, että se jatkossa porrastetaan ruokakunnan koon ja alaikäisten lasten lukumäärän mukaan.

Tämä lakiuudistus koskee myös omistusasunnossa asuvia, yleistä asumistukea nauttivia kansalaisia, ja tilannetta helpotetaan niin, että jatkossa omaisuutta ei enää lasketa tuloksi. Tämä on ollut hieman hankalaa tähän mennessä, koska hyvin harvalla omistusasunnossa asuvalla, asumistukea saaneella henkilöllä on ollut omaisuutta, joka olisi tuloksi luettavaa.

Mutta, puhemies, ehkä kaikkein merkittävin tässä on se, mikä kytkeytyy hallituksen punaiseen lankaan, joka on parantaa työllisyyttä. Nyt myös asumistukeen tulee suojaosa, jolloin henkilö voi saada tuloja kuukaudessa jopa 300 euroa ilman, että se vaikuttaa asumistukeen. Tämä yhdessä myös työttömyysturvaan säädetyn suojaosuuden kanssa kyllä merkittävästi helpottaa pienituloisten ja työttömien ihmisten ahdinkoa. He voivat ottaa työtä vastaan ilman, että se toisesta päästä vähentää tuloja leikkaamalla asumistukea tai työttömyysturvaa.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Laki yleisestä asumistuesta on kokonaisuudessaan hyvä esitys. Kuitenkin siinä pientä hiomista varmasti vielä on, ja toivon mukaan me ympäristövaliokunnassa saamme sitten hiottua siihen vielä hyvät tekstit matkaan.

Lähes kaikkien tuet tulevat muuttumaan, elikkä 73 prosentilla tuki tulee nousemaan ja 27 prosentilla laskee. Tämä on iso muutos rakenteellisesti. Kannatan sitä, vaikka lähes kaikkien tukihommat muuttuvat tässä tilanteessa. Kokonaisuudessaan tällä esityksellä selkeytetään ja tasa-arvoistetaan tilannetta.

Mutta sitten täytyy kuitenkin miettiä tarkemmin, kun tätä selkeytetään ja yksinkertaistetaan niin paljon, että onhan siinä ollut joku syy, minkä takia nämä asiat ovat aikaisemmin olleet niin moniportaiset. Miksi siellä on ollut niin paljon eri vaihtoehtoja ja asioita, mitkä otetaan huomioon? Eli miten me tulemme käytännössä ottamaan huomioon nämä ihmiset, jotka ovat erityis- ja poikkeustapausten takana olleet, ettei meillä tulisi kovin paljoa sitten näitä väliinputoa-jia tässä tilanteessa? Ainahan on tilanne se, että jos ihminen ei tule toimeen, niin sitten on mahdollista, että toimeentulotuella korjataan tämä ihmisen tilanne. Siinä, tuleeko turhan paljon sitten näitä toimeentulotuella korjattavia, on meillä mietiskelyn paikka.

Tämä esitys on oikein hyvä siinä, että kuntien ja Kelan töitä helpotetaan tässä kokonaisuudessa. Toivottavasti se myös käytännössä tulee toimimaan tällä tavalla, sillä kuntien tehtäviä tulee todellakin helpottaa ja vähentää.

Tämä omavastuu kasvaa. Sinänsä toinen asia on siinä sitten, että on erittäin hyvä, että tällä lailla kannustetaan ihmisiä hankkimaan rahaa eli kannustetaan työn tekemiseen, siihen, että tavalla tai toisella pienennetään asumiskustannuksia, hankitaan työtä, tuloa. Tämä 300 euroa kuukaudessa, tämä suojaosa, on yhtenäinen muittenkin esitysten kanssa, joista tässä salissa on jo aikaisemmin keskusteltu. Itse olisin ollut kyllä valmis miettimään siihen suurempaakin suojaosaa, 500 euroa. Ehkä tämä sitten tullaan kokeilemaan käytännössä, minkälainen siitä tulee, ja ehkä se tulee myöskin nousemaan siitä. Kokeilemme, lähdemme liikkeelle 300 eurolla ensiksi tässä asiassa.

Se, että tähän lakiin tulee kohta, että ensimmäinen kuukausi töissä ei tule pudottamaan asumistukea, on erittäin hyvä asia. Tällä hetkellä meidän pitää miettiä muitakin toimenpiteitä ja asioita, millä me saamme kannustettua ihmisiä ottamaan töitä vastaan. Liian moni ihminen ei ota tällä hetkellä työtä vastaan, ja tässä nykyisessä taloustilanteessa meidän pitää saada ihmiset ottamaan vastaan kaikki mahdolliset työtehtävät. Meidän kehitys todella tarvitsee kaikki työpanokset.

Tässä laissa on hyvä, että työtuloa käsitellään eri tavalla kuin sosiaalitukia eli siinä on suoraan tämä suojaosa olemassa, eli kyllähän tässä laissa ihan selvästi on huomioitu se, mitkä ovat eväät uuden kasvun saamiseksi. Tarkoitus on todellakin se, että asumistuki on tilapäinen ratkaisu ihmisille eikä pysyvä ratkaisu. Minusta se olisi voinut tässä laissa, näissä hallituksen esitysteksteissä tulla vielä voimakkaammin esille, että kyse on todellakin tilapäisestä tukimuodosta, josta on päästävä mahdollisimman nopeasti eroon, ja ihmisiä pitää kannustaa siinä, että he pääsisivät tästä asumistuesta mahdollisimman nopeasti ohi.

Hyvää on se, että omaishoidon tukea ei lasketa tuloksi. Sitä on jossakin vähätelty, että omaishoidon tukea ei paljoa ole. Itse toivon, että jatkossa omaishoidon tukea pystyttäisiin maksamaan yhä useammalle yhä enemmän, ja on hyvä, että tässä laissa on nyt tämä asia huomioitu.

Merkittävä muutos tässä laissa on se, että tuki perustuu jatkossa asumisen todellisiin kustannuksiin eikä laskennallisiin kustannuksiin. Tosin tässä vaiheessa on kyllä pakko vähän nauraenkin sanoa, että viime viikolla puhuimme hyvin paljon energiatodistusten osalta, että energiatodistuksen tulisi perustua todellisiin kuluihin eikä laskennallisiin kuluihin. Tässäkin nyt ollaan perustumassa siihen, että muutetaan lakia niin, että se perustuu todellisiin kuluihin eikä laskennallisiin kuluihin. — Se oli niin, että ympäristövaliokunnassa vain oli kaksi yhtä aikaa käsittelyssä olevaa asiaa. — Se, että se perustuu todellisiin kuluihin, on hyvä asia. Se kannustaa ihmisiä miettimään, millä tavalla tulot ja kulut muodostuvat. On hyvä, että sillä ei ole enää merkitystä, minkälainen, minkä kokoinen se asunto on, vaan sillä, että ihmiset pystyvät elämään asianmukaisesti.