Täysistunnon pöytäkirja 47/2014 vp

PTK 47/2014 vp

47. TIISTAINA 6. TOUKOKUUTA 2014 kello 14.11

Tarkistettu versio 2.0

4) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta

 

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys arvonlisäverolain muuttamisesta johtuu siitä, että hallitus runnoi läpi tilattavien lehtien arvonlisäveron ja poisti niin sanotun nollaverokannan vuodesta 2012 alkaen, ja nythän tämä tilattavien lehtien alvi on 10 prosenttia. Eli tällä arvonlisäverolain muutoksella paikataan hallituksen aiemmin tekemää virhettä kaiken kaikkiaan.

Silloin kun se laki muutettiin, hallitus teki huonoa työtä myös lainvalmistelun osalta ja jätti lakiin porsaanreiän, joka mahdollistaa ja mahdollisti sen, että esimerkiksi Ahvenanmaalta tulevilla lehdillä on verottomuus edelleenkin. Ja nyt kun koko lehtiala, media-ala, on murroksessa, tämän lain voimaantulo — siis arvonlisäveron voimaantulo näille tilattaville aikakauslehdille — tarkoitti sitä, että kustantajat rupesivat selvittämään, voisivatko he kiertää tätä alvin maksamista sillä tavalla, että lehti saatettaisiin painaa Suomessa ihan missä tahansa painossa edelleen mutta käytettäisiin sitten Ahvenanmaalla, laitettaisiin siihen niin sanotusti osoitelappuja, tuotaisiin takaisin tänne Manner-Suomeen ja sitten jaettaisiin. Ja tämä alvi jäisi sitten, sitä ei tarvitsisi maksaa, eli laki sallisi sen.

Tämä asia nousi esille omaan tietoisuuteeni noin reilu vuosi sitten painotalojen kautta, joissa arvioitiin, että tämä on erittäin todellinen tilanne, että tätä ruvetaan käyttämään tämmöisenä veronkierron konstina ja kierrätetään lehtiä Ahvenanmaan kautta. Tässä asiassa heräsivät monet muutkin tahot, muun muassa Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM nousi tässä asiassa puheenjohtajansa Timo Vallitun kautta vuosi sitten julkisuuteen, ja sitä ruvettiin sitten VM:ssä, valtiovarainministeriön vero-osastolla, selvittämään. Ja kieltämättä täytyy sanoa, nyt kun katsotaan tätä hallituksen esitystä, että ei tästä tullut hyvä kyllä nyttenkään: paikattiin yhtä ongelmaa ja aiheutettiin sitten yksityishenkilöille taas uusi ongelma.

Tämä sinänsä korjaa sen ongelman, että voidaan kiertää veroja ja välttää tätä alvia kierrättämällä Ahvenanmaan kautta, mutta sitten tässä on suuri ongelma se, että tämä aiheuttaa yksityishenkilöille myös uusia huolia ja maksuja ja erityisesti ahvenanmaalaisille. Tähän on kiinnittänyt huomiota valtioneuvosto: viime vappuaattona, kun tämä oli valtioneuvoston käsittelyssä, valtioneuvosto jätti lausuman hyväksyessään hallituksen esityksen, ja valtioneuvoston lausuma kuuluu näin: "Ehdotettu malli verokeinottelun ratkaisemiseksi tuo mukanaan uusia mutkistavia velvollisuuksia yksityishenkilöille. Yksityishenkilö, joka tilaisi yksittäistä aikakauslehteä esimerkiksi Yhdysvalloista tai Norjasta, joutuisi tulevaisuudessa antamaan veroilmoituksen tullille ennakkoon. Sama koskee Ahvenanmaalla asuvia yksityishenkilöitä, jotka tilaisivat aikakauslehtiä Manner-Suomesta tai Ruotsista, mikä tarkoittaa, että esitys koskisi erittäin huomattavaa määrää yksityishenkilöitä Ahvenanmaalla. Muutoksen astuttua voimaan on perusteltua arvioida lakimuutoksen todellisia vaikutuksia yksityishenkilöihin ja heidän lehtituontiinsa."

Pidän ongelmallisena sitä, että tällä hallituksen esityksellä, jonka piti paikata ja parantaa sitä lakia, mihin se porsaanreikä jäi, synnytettiin nyt taas uusi ongelma. En pidä hyvänä lainsäädäntövalmisteluna sitä, että vero-osastolla ei tätä kohtaa nyt ratkaistu. Tämä lausuma kertoo siitä. Itse mietin sitä, onko vielä mahdollista valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä ja verojaoston käsitellessä tätä asiaa löytää tähän asiaan ratkaisu. Minusta tämä on vähän liian löysä ajatus, että sitten kun ensi vuoden alussa tämä uusi arvonlisäverolain muutos astuu voimaan, niin sen jälkeen arvioidaan näitä vaikutuksia yksityishenkilöihin. Itse ajattelisin, että valtiovarainvaliokunnan pitää jo tässä kohtaa pystyä tätä arvioimaan.

Joku on sanonut, että eihän tämä nyt mitään, että niin sanotusti kustantamot tällä tavalla tätä veroa olisivat voineet kiertää, mutta pidän kyllä ihan merkittävänä sitä arviota, että ehkä noin 30 miljoonaa euroa on se veromenetys, jos annettaisiin nykylain olla sellaisenaan. Eli kannatan tätä lakimuutosta, mutta toivon, että tähän löydetään äkkiä ratkaisu yksityishenkilöitten osalta.

Elisabeth Nauclér /r:

Ärade herr talman! Inledningsvis vill jag tacka kollegan, ledamoten Vehviläinen för det inlägg vi just hörde. Jag är ju förstås inne på samma linje.

Det lagförslag vi nu fått till riksdagen borde aldrig ha kommit hit. Det handlar om att det skatteundantag Åland har inom EU och ursprungligen syftande till att Åland skulle få behålla sina transporter, sina färjtransporter som är så viktiga för ett örike, har kommit att utnyttjas för ren och skär skatteflykt.

När jag säger att lagförslaget inte borde ha kommit hit så är det för att verksamheten borde ha stoppats för länge sedan. Finansministeriet fick nog när, som det sägs i propositionen, en aktör inom handeln som etablerat sig på Åland koncentrerat funktioner i anknytning till tidnings- och tidskriftsdistribution till den del av Åland som ligger geografiskt mycket nära riket för att på så sätt få så låga kostnader som möjligt och så stor vinst som möjligt.

Nu blir det slut på denna skatteflykt men det får, som vi just hörde, andra för enskilda åländska privatpersoner helt orimliga konsekvenser. Men det kommer att gälla alla privatpersoner i det här landet. I fortsättningen måste alla, och jag upprepar alla, privatpersoner i det här landet som prenumererat på eller beställer en enskild tidskrift från exempelvis USA eller Norge i förväg ge en skattedeklaration till Tullen. Det är mycket illa, och vad det innebär i form av utökad byråkrati och utökade kostnader, det kan vi bara ana.

Men för ålänningarna handlar det inte bara om tidskrifter med sitt ursprung utanför EU utan även tidskrifter härifrån riket och framför allt från Sverige. Det finns ingen produktion av tidskrifter på Åland och de flesta kommer därför från Sverige. Det är naturligt på grund av att man har gemensam kultur och ett gemensamt språk, och nu börjar vi närma oss kärnan i Ålands självstyrelse: skyddet för språket och kulturen.

Är det förenligt med syftet med Ålands självstyrelse att uppställa sådana orimliga hinder för tillgången till tidskrifter på sitt eget modersmål? Ja, det är en fråga som grundlagsutskottet nu får fundera över. Vad innebär pressfrihet för ålänningarna? Kan man inskränka tillgången på tidskrifter på det egna modersmålet på det här sättet? Ja, det är frågor för grundlagsutskottet att begrunda.

Hade det varit möjligt att i lagen skapa ett undantag för åländska privatpersoner, eller kanske för alla privatpersoner, och på det sättet jämställa ålänningarna med landets övriga medborgare och ändå uppfylla lagens syften, nämligen att stoppa dagens skatteflykt? Ja, det är frågor som grundlags-, eller som man också kan kalla det, Ålandsutskottet nu får fundera över.

Att det även i statsrådet funnits stor tveksamhet till denna proposition kan man se av de uttalanden som gjordes vid ärendets behandling i statsrådet och som kollegan Vehviläinen läste upp i sin helhet. Det avslutas med att man säger att man ska utvärdera dessa faktiska effekter när lagen trätt i kraft, men jag anser att grundlagsutskottet ska fundera på den frågan redan nu och inte vänta på någon utvärdering.

I sammanhanget när man konstaterar skatteflykt ska det också nämnas att det finns ett uttalande, förhandsavgörande, av Centralskattenämnden där man godkänt detta förfarande som vi alltså nu avser att sätta stopp för.

Slutligen, herr talman: i den här propositionen talas det om Fastlands-Finland, och man kan då fråga sig om det också finns ett Fastlands-Sverige. Nej, den korrekta termen är landskapet Åland och riket, som det står i självstyrelselagen, och till dess att självstyrelselagen ändras på den punkten är det enbart termen riket som ska användas.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Marraskuussa 2011 äänestimme tässä salissa lehtien arvonlisäveron korotuksesta. Jos sitä lakia ei oltaisi viety läpi, emme olisi tässä tilanteessa kuin nyt. Sen jälkeen esimerkiksi moni kokoomuslainen kansanedustaja on tullut julkisuuteen ja paheksunut tätä mutta kuitenkin on ollut tässä äänestyksessä mukana eli on kannattanut sitä, että lehdille arvonlisävero tulee. Sen piti tuoda 90 miljoonaa euroa valtion budjettiin, mutta heti ennen päätöstä ja päätöksen jälkeen media-alalta on ilmennyt, että näin ei tule käymään. Päinvastoin olemme menettäneet sen seurauksena työpaikkoja media-alalta, ja aika kovassa kriisissä siellä monella tasolla, sekä paikallis- että maakuntatasolla, ollaan tällä hetkellä.

Siksi minusta on ihmeellistä, että kun tehdään ensin huonoa lainsäädäntöä, niin sitten sitä paikataan toisella huonolla lainsäädännöllä, joka aiheuttaa lisää byrokratiaa. Jos harmaan talouden torjunta on tätä, että yksityisihmiset täyttelevät erilaisia blanketteja, jos tilaavat ulkomailta tuotteita, niin tämä on aika naurettavalla tasolla, kun sen sijaan pitäisi puuttua suuriin rahavirtoihin, joita jatkuvasti meiltä katoaa veroparatiiseihin. Sinänsä, jos tähän verovapausalueasiaan halutaan puuttua, itse asiassa olen ymmärtänyt, että onko siellä Ahvenanmaalla myös pakettiliikenteen postitusta aivan samaan tapaan. Jos joku muu maakunta Suomessa saisi samanlaisen veroedun, epäilen, että se menestyisi aika hyvin.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Kokoomus ja keskusta ovat porvarillisia puolueita, mutta yksi asia erottaa nämä puolueet: Keskusta uskoo siihen, että elinkeinoelämä toimii pelkästään tuilla ja tuilla pitää kaikki vanha pyrkiä säilyttämään, ja yhteiskunta näin vähitellen supistuu ja kurjistuu. Sen sijaan kokoomuksen näkemys on se, että kaikilla yrityksillä pitää olla yhdenmukaiset kilpailuedellytykset, reilut säännöt ja pyritään luomaan uutta, kasvattamaan talouden kakkua ja sitä kautta pyritään parantamaan hyvinvointia yhteiskunnassa. Uskon, että kokoomuksen konsepti lopulta tulee joka tapauksessa voittamaan, ja tähän tulee suomalainen yhteiskuntakin pohjautumaan.

Mitä tulee lehtien arvonlisäveroon, niin se, että lehdetkin maksavat saman arvonlisäveron kuten muutkin painotuotteet, on sinänsä lähtökohtaisesti perusteltua. Olennaista kuitenkin tässä hallituksen esityksessä on se, että Ahvenanmaa aikanaan jättäytyi EU:n ja Suomen veroalueen ulkopuolelle ja sillä se sai tiettyjä etuisuuksia, kuten lauttaliikenteeseen muun muassa tax-free-myynnin. Tämä oli varmasti tarkoituksenmukainen ratkaisu Ahvenanmaan osalta. No, tietysti se, että Ahvenanmaa on Suomen veroalueen ulkopuolella, aiheuttaa tiettyjä ongelmia, ja niitä ongelmia on tässä vuosien varrella pyritty ratkaisemaan. Nyt viime aikoina on tapahtunut tietty käytäntö, jossa hyvin pieniä lähetyksiä lähetetään Ahvenanmaan kautta ja pyritään tällä tavalla välttämään arvonlisävero, ja tietysti tämä ei ole tarkoituksenmukaista. Tietysti verottajan kannalta ongelma on se, että kauhean pieniä eriä ei ylipäätänsä kannattaisi verottaa.

Sanomalehtien osalta oli tehtävä jotakin, ja hallitus pyrkii nyt tässä yhteydessä ratkaisemaan tämän ongelman mutta valitettavasti hyvin byrokraattisella tavalla. Täytyy sanoa, että on hyvin tärkeätä, että tämä lakiesitys arvioidaan eduskunnassa hyvin huolellisesti. Asia lähetettiin perustuslakivaliokuntaan. Mielestäni perustuslaillisia ongelmia tässä ei ole, mutta kun perustuslakivaliokunta on kuitenkin Ahvenanmaan aseman kannalta keskeinen valiokunta, on hyvä, että valiokunta antaa lausunnon. Mutta valtiovarainvaliokunnan puolesta vakuutan, että valtiovarainvaliokunta paneutuu tähän hallituksen esitykseen ja huolellisesti arvioi sen käytännön vaikutukset ja myöskin miettii sitä, olisiko joitakin muita tapoja, joilla tämä ongelma voitaisiin ratkaista ja pitää huolta siitä, että verotusta ei pyritä merkittävällä tavalla kiertämään.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Sasi tuossa viittasi siihen, että minkäänlaisia etuisuuksia tai tukia ei millekään alalle sopisi antaa. Onko edustaja Sasi sitten sitä mieltä, että tämä arvonlisäverokanta, joka nytkin jaetuilla lehdillä on, on liian matala? Pitäisikö se nostaa samaan arvonlisäverokantaan, missä kaikki muukin on, että tätä alaa ei ikään kuin subventoitaisi? Kyllä keskustan mielestä on tärkeää, että lehtien tasa-arvoistava vaikutus jatkossakin säilyy, että ihmiset voivat lukea eri puolilla maata painettua tekstiä.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Niin kuin tässäkin, kepu on verotukien kannalla, ja sen takia Suomen valtiontalous on siinä tilanteessa, missä se tällä hetkellä valitettavasti on, ja keskustasta ei ole nytkään kovinkaan paljon apua tämän vajeen supistamisessa.

Olennaista on se, että painotuotteet ovat samassa verokategoriassa: kirjat ovat aina olleet alimmassa arvonlisäverokategoriassa, aikaisemmin 9, nyt 10 prosenttia, ja nyt lehdet ovat samassa kategoriassa kuin painotuotteet eli kirjat, ja tämä on oikea ja oikeudenmukainen verokanta lehdille. Mitä tulee sitten muuhun mediatoimintaan, siellä verokanta on tällä hetkellä 24, eli siellä on kaikkein korkein verokanta, ja itse olen työskennellyt sen puolesta, että kun tulee tapahtumaan lehtimaailmassa siirtymä digitaaliseen viestintään, meidän pitäisi saada myöskin nämä digitaaliset lehdet 10 prosentin arvonlisäveron piiriin. Eli lehdet, riippumatta siitä, missä muodossa ne julkaistaan, olisivat saman veron piirissä. Mutta aikaisemminhan tämä ero oli huima, kun oli nolla prosenttia ja 23 tai 24 prosenttia, ja on tärkeätä, että näitä veroeroja supistetaan ja annetaan mahdollisuus lehdille siirtyä uuteen ja tehokkaaseen ja parempaan teknologiaan.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nyt en oikein ymmärrä: äsken vastustitte sitä, että tällaista subventiota on, ja nyt kuitenkin sitten esitätte, että tähän alempaan verokantaan pitäisi digitaalisten lehtien osalta päästä. Mielestäni tässä on hyvin vahva ristiriita.

Sen sijaan jos verrataan kokoomuksen ja keskustan linjaa, ajattelisin, että keskustan mielestä on tärkeää, että ne verokertymät kyllä tulisivat Suomeen, mitä tällä hetkellä hyvin paljon pakenee muihin maihin, ja toivoisinkin, että hallitus vähän vahvemmin kiinnittäisi huomiota harmaaseen talouteen, esimerkiksi siihen, mitä rahavirtoja hallintarekisterin ja muitten kautta menee teille tietymättömille niin, että verokertymät niistä eivät Suomea auta. Toivoisin, että kokoomus ei aina vastustaisi tällaisia asioita, vaan olisi rohkeasti siellä hallituksessakin tällaisia asioita eteenpäin viemässä.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Viimeisenä puheenvuoronani tässä asiassa totean, että kokoomus on oikeudenmukaisten ja reilujen sääntöjen kannalla. Se tarkoittaa sitä, että jos meillä on julkaisutoimintaa, niin kaikella julkaisutoiminnalla pitäisi olla sama arvonlisävero ja se ei saisi riippua siitä, onko se painettu lehti ja kuinka monta kertaa se lehti ilmestyy, jaetaan, tai onko se digitaalinen lehti, vaan kaikilla pitäisi olla yksi ja sama ja alempi arvonlisäverokanta.

Tietysti keskustalle tyypillistä on se, että ongelmat ratkaistaan sillä, että vero on nolla. Eihän silloin tietysti synny mitään vero-ongelmia, jos veroa ei peritä lainkaan. Mutta yhteiskuntakin tarvitsee maatalouden tukemiseksi ja hyvinvointipalveluitten ylläpitämiseksi myöskin verotuloja.

Keskustelu päättyi.