Jussi Niinistö /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan asevelvollisuuslakia muutettavaksi siten, että varusmiespalvelusta lyhennetään 15 vuorokaudella kaikista palvelusajoista. Siilasmaan työryhmän taannoisesta mietinnöstä kumpuava esitys on kannatettavissa, jos varusmieskoulutusta tiivistetään. Tähän tulemme kiinnittämään valiokuntakäsittelyssä huomiota. Myös sellaista asiaa kuin varusmiesten lomapäivien määrää on syytä tässä yhteydessä tarkastella.

Esityksen perusteluissa todetaan, että lyhennyksellä on vain vähäisiä vaikutuksia varusmiesten koulutustasoon ja joukkojen suorituskykyyn. Tätä pidempi palvelusajan lyhennys onkin mahdottomuus. Taistelijan perustaidot opitaan verraten nopeasti, mutta taistelijoiden pitää osata toimia kokonaisuutena. Se vie aikaa.

Esitystä on perusteltu sen positiivisilla vaikutuksilla kantahenkilökunnan työmäärään varusmiesten saapumiserien välillä. Nykytilanteessa joulu, uudenvuodenpäivä ja loppiainen mutta myös juhannus tekevät palveluksen loppuajasta rikkonaisen. Lakimuutoksen myötä kouluttajien työ- ja loma-ajat voitaisiin järjestää tarkoituksenmukaisemmin, kun kesä—heinäkuun ja joulu—tammikuun vaihteessa palveluksessa olisi vähemmän varusmiehiä kuin nykyisin. Toisaalta nykytilannetta ei ole saamieni tietojen mukaan koettu mitenkään erityisen ongelmalliseksi perusyksiköissä. Eiköhän tässäkin hallituksen esityksen perustelussa ole enemmänkin kyse välttämättömyyden vääntämisestä hyveeksi — nimittäin säästöjähän tällä esityksellä haetaan.

Arvoisa puhemies! Valtiolle koituva säästö varusmiespalveluksen lyhentämisestä olisi vuositasolla arviolta 6,5 miljoonaa euroa. Hyvä niin, mutta yleisen asevelvollisuuden elinvoimaisuuteen kannattaa myös sijoittaa. Jos hallituksella olisi rohkeutta, se kohdistaisi osan syntyvistä säästöistä varusmiesten kotiuttamisrahan palauttamiseen. Monelle nuorelle tulee varusmiespalveluksen jälkeen ajankohtaiseksi muutto omaan asuntoon ja työ- tai opiskelupaikan hankkiminen. Kotiuttamisrahan palauttamisella säästettäisiin myös kuntien rahoja, kun varusmiespalveluksensa päättäneitä ei samassa määrin enää ajautuisi toimeentulotuen piiriin.

Lisäksi varusmiesten kotiuttamisraha olisi valtiovallalta tunnustus kansalaisvelvollisuutensa ryhdikkäästi suorittaneille nuorille miehille ja vapaaehtoisille naisille. Kotiuttamisraha tukisi osaltaan yleisen asevelvollisuuden säilyttämistä, koska sillä olisi palvelusmotivaatiota parantava vaikutus. Esimerkiksi palveluksen keskeyttämiset mahdollisesti vähenisivät. Kotiuttamisrahan palauttaminen loisi toivoa keskellä Puolustusvoimien säästökurimusta.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää varusmiespalveluksen lyhentämistä 15 vuorokaudella. Muutosta perustellaan säästöillä, jotka johtuvat menokehyksistä, ja sillä, että tietyissä tilanteissa kouluttajien kuormitus kevenee ja työ tulee mielekkäämmäksi. Se osin voi pitää paikkansa, mutta tätäkään muutosta ei pidä arvioida irrallaan muista ratkaisuista, joita tehdään Puolustusvoimiin liittyen. Hallituksen esittämät menosäästöt johtavat alueellisen puolustuksen puolustuskyvyn rapautumiseen, varuskuntien lakkauttamisiin, kertausharjoitustoiminnasta luopumiseen ja henkilöstön vähentämisiin ja irtisanomisiin. Siviilitoimintoja, muun muassa ravitsemushuolto, on jo ulkoistettu ja yhtiöitetty ja vieläpä täysin kestämättömin perustein.

Suomeen ollaan täyttä päätä rakentamassa Nato-yhteensopivaa teknoarmeijaa. Mitä enemmän panostetaan kalliiseen teknologiaan ja yhteensopiviin asejärjestelmiin, sitä vähemmän jää rahaa kaikkeen muuhun, muun muassa varusmiesten koulutukseen ja kertausharjoituksiin. Selkein esimerkki tästä on Hornet-hävittäjien varustaminen ilmasta maahan -iskukyvyllä. Vielä joulukuussa, kun äänestytimme eduskuntaa asiasta, meille kerrottiin, että nämä ohjukset on ammuttu alas. Kuitenkin jo helmikuussa raha-asiainvaliokunta päätti ostaa JASSM-ohjuksia 180 miljoonalla eurolla. Osa hallituksen ministereistä sai tietää tästä asiasta vasta edellisiltana. Kun Hornetit varustetaan rynnäkkökyvyllä, koneiden alkuperäinen tarkoitus palvella tiedustelu- ja torjuntahävittäjinä muuttuu. On todennäköistä, että uudella aseistuksella varustettuja Hornet-koneita on tarkoitus käyttää tulevaisuudessa myös Nato-johtoisissa kansainvälisissä operaatioissa.

On toteutumassa arvio, joka esitettiin vasemmistoliiton ja sosialidemokraattien eduskuntaryhmien yhteisessä eriävässä mielipiteessä vuoden 2011 talousarviolausuntoon. Siinä lausuttiin: "Puolustusmäärärahojen sitominen pitkäaikaisiin ja ylisuuriin varusteluohjelmiin saattaa johtaa jo ensi vaalikaudella leikkauksiin Puolustusvoimain muissa menoissa ja on osaltaan näin johtamassa myös esityksiin varuskuntien lopettamisista." Ja näinhän sitten tapahtui. Ne, jotka sulkevat silmänsä tältä kehitykseltä, ovat ajamassa Suomea sotilasliiton jäseneksi, vaikka muuta väittävät. Naivismi ei ole aate, mutta sen avulla voi kyllä huijata itseäänkin.

Arvoisa puhemies! Suomen puolustuspolitiikan ydin on, että meillä on uskottava puolustuskyky. Siihen oleellisesti kuuluvat hyvin koulutetut varusmiehet ja osaamisen ylläpitäminen kertausharjoitusten avulla. Varusmieskoulutuksen tulee olla paitsi tehokasta myös mielekästä. Jossain raja varusmiespalveluksen lyhentämiselle tulee vastaan. Lyhimmillään 165 vuorokauden koulutus on jo sillä rajalla, että koulutuksen laadusta aletaan tinkiä. Jos varusmieskoulutus on puutteellinen, ei sitä kyetä enää paikkaamaan kertausharjoituksilla. Yleinen asevelvollisuus, koko maan puolustaminen ja sotilaallinen liittoutumattomuus ovat sellaisia pilareita, joihin voi nojata myös epävakauden aikoina, eikä yleisellä asevelvollisuudella ole enää merkitystä, jos varusmiesten koulutuksen laadusta ja koulutusajasta aletaan tinkiä.

Markku Mäntymaa /kok:

Arvoisa herra puhemies! Armeijan puolustuskyky on elinehto maamme ulkoisen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Kriisitilanteisiin koulutettavien varusmiesten palvelus ja palvelusaika tässä nykymuodossaan ovat sellaisia, että tiivistämiselle on varaa, ja myöskin koulutuksen tehokkuutta voidaan lisätä. Palvelusajan lyhetessä koulutusta tiivistettäisiin, ja lyhenemisellä olisi vain vähäisiä vaikutuksia varusmiesten koulutustasoon ja joukkojen suorituskykyyn. Asevelvollisille jäisi myös pari viikkoa aikaa enemmän opiskeluun ja työntekoon, joten palvelusajan tiivistäminen olisi kokonaisuutta ja kansantaloudellisesti ajatellen täysin positiivinen uudistus. Yksi oleellinen asia puolustuskyvylle ovat kertausharjoitukset. Siitä olen huolissani, että kertausharjoitusten määrää ollaan laskemassa.

Arvoisa herra puhemies! Kehysriihen luonteeseen kuului, että pöydälle laitettiin kaikki vaihtoehdot, joista leikkauksia alettiin tehdä. Kun poliisit olivat säästöleikkurin uhan alla, oli todellinen hätä käsillä. Poliisit käyvät jatkuvaa kamppailua rikollisuutta vastaan sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi maassamme. Tätä kamppailua käydään joka päivä. Se on maamme poliisin arkipäivää. Hyvä, että poliisien määrän vähentämiseltä vältyttiin, sillä toteutuessaan poliisien määrän vähentäminen näkyy heti samana hetkenä.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Kun tätä esitettyä muutosta varusmiespalveluaikaan katsoo kantahenkilökunnan kannalta, niin se antaa, kuten on kirjoitettu, lisäaikaa kotiutettavien ja palvelukseen tulevien ikäluokkien suhteen ja helpottaa näin ollen myöskin kantahenkilökunnan painetta, koska se on juhlapyhien rikkomaa aikaa pääasiassa. Esitetty ehdotus tuo mukanaan myös sen, että koulutus tiivistyy — vaikka jo senkin takia, että niitä juhlapyhiä sieltä karsitaan pois — eli saadaan sellainen tiivis, kompakti, koulutuspaketti, joka tuo myös tehokkuutta lisää. Se on erinomainen asia kaiken kaikkiaan, hyvä niin. Saadut eri tahojen lausunnot myöskin puoltavat tätä tehtävää muutosta.

Haluan nostaa vielä erikseen esille Varusmiesliiton huomautuksen tai kannanoton siitä, että kotiuttamistukien tarpeellisuutta muutos ei edelleenkään poista. Näin varmasti on, ja toivonkin, että tässä kotiuttamistukiasiassa voitaisiin lainvalmistelun kuluessa myöskin edetä.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Yleinen keskustelu maamme puolustamisesta ja Puolustusvoimista on kulminoitunut viime aikoina hyvin vahvasti rakenteelliseen uudistamiseen ja myös talouden pakottamiin säästötoimenpiteisiin. Rakenteellisen uudistamisen tarve todettiin jo viime hallituskaudella. Sen jälkeen tehtiin vuonna 2010 Siilasmaan työryhmän raportti, jonka parissa tänään olemme myös käsittelemässä hallituksen esitystä.

Iso kysymys kuitenkin on myös se, miten me pystymme uudistamaan Puolustusvoimia antamaan varusmieskoulutusta 2020-luvulla. Tänään käsittelyssä oleva hallituksen esitys 37/2012 on osa tätä työtä, ja varusmiesten palveluaikoja ollaan lyhentämässä nyt 15 vuorokaudella. Se tuo toki hieman säästöjä, mutta säästölakina tätä ei missään tapauksessa tule nähdä. Totta on se, että muutos tulee aiheuttamaan myös rahallista säästöä. Erityisesti päivärahoista ja muonituksesta muodostuva säästövaikutus on noin 7 miljoonaa euroa, jos ja kun kaikkia palvelusaikoja nyt lyhennetään 15 vuorokaudella.

Mutta todellinen tarve tai toive uudistukselle lähtee siis todellakin muusta kuin rahasta. Tavoite ja tarve varusmieskoulutuksen lyhentämiselle tuli esille jo edellisen hallituksen aikana vuonna 2010, kun Siilasmaan työryhmä esitti raportissaan varusmiespalveluksen lyhentämistä vastaavalla tavalla ja nimenomaan tavoitteena parantaa koulutuksen laatua mutta myös mahdollistaa nykyistä yksilöllisempi koulutus. Toisaalta tämä lyhennys rytmittää varuskuntien vuosirytmiä niin, että se mahdollistaa edellisen saapumiserän koulutustulosten analysoinnin, koulutuksen kehittämisen sekä mahdollisuuden lyhyeen lomaankin. Nykymallissahan saapumiserien välissä ei ole kuin yksi viikonloppu, ja se on kuormittanut varuskuntia ja myös kouluttajia merkittävällä tavalla.

Asepalvelusajan nyt esitetystä kahden viikon lyhennyksestä on hyötyä siis sekä varusmiehille että henkilöstölle. On myös totta, että palveluksen loppupuolella ei koulutus enää ole tehokkaimmillaan. Osittain tätä aiheuttaa myös kotiutumisajankohtien osuminen vuodenvaihteeseen ja kesällä juhannuksen tienoolle. Viimeisinä viikkoina suuri osa varusmiehistä ja henkilöstöstä on lomilla, ja tämä osaltaan on aiheuttanut sen, että kaksi viimeistä viikkoa varusmieskoulutuksessa on usein mennyt varusteiden palauttamisessa ja muiden kotiutumiseen liittyvien toimenpiteiden parissa.

Mutta on, arvoisat kansanedustajat, syytä myös muistaa, että tämän päivän varusmieskoulutus on kaiken kaikkiaan tehokkaampaa kuin mitä koulutus on ollut aikaisemmin. Koulutus on jo nyt tiivistä ja määrätietoista, ja sitä ohjaa vahva koulutuksen nousujohteisuus ja osaamisen kehittäminen. On toki syytä pohtia sitäkin, onko oikeasti vielä varaa tiivistää varusmieskoulutusta. Se on hyvä ja perusteltu kysymys, mutta nyt ainakin kaikki alan asiantuntijat ja jopa kotiutuvat varusmiehet ovat sitä mieltä, että tämä lyhennys on järkevä ja tarkoituksenmukainen.

Mutta on esitetty myös huolta siitä, aiheuttaako tämä osassa toimintoja myös haasteita. Yhtenä sellaisena muun muassa viimeisten viikkojen merkitys joukkueiden yhteisten taitojen nivouttajana voi joutua uhatuksi. Tämä on syytä ottaa nyt huomioon eri paikoissa koulutuksen rakennetta ja juoksutusta uudistettaessa. Toki malli ei saa tarkoittaa myöskään sitä, että monen varusmiehen kertoma kahden viikon löysä jakso siirtyisi vain kahta viikkoa aiemmaksi. Siihen tämä ei saa varuskunnissa johtaa.

On erittäin tärkeää kantaa huolta ja kiinnittää huomiota Siilasmaan raportin tapaan juuri tähän joukkokoulutuskauden tärkeyteen uusien palvelusaikojenkin puitteissa. Lyhennys ei siis saa syödä tätä erittäin tärkeää koulutusosuutta, joka on tärkeä harjoittelu sodanajan suorituskyvyn saavuttamiseksi, vaan lyhennys tulee nimenomaan kohdistaa niin sanottujen saapumiserien vaihtorutiineihin sekä esitetyllä tavalla perus- ja erikoiskoulutuskausille. Ja niin kuin valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Niinistö, toi esille, on pohdittava myös varusmiesten lomamääriä.

Nyt on syytä muistaa myös se, että tämä uudistus vie varusmieskoulutuksen mahdollisimman tiiviiseen pakettiin. Tämän alemmas ei voida mennä ilman, että joukkojen toimintakyky alkaisi heikentyä. Ja kun yhteinen kivijalkamme on se, että yleinen ja yhtenäinen asevelvollisuus säilyy jatkossakin sotilaallisen puolustuskyvyn perustana, niin tämä on uudistuksena perusteltu mutta niin sanottu lopulliseen pakettiin koulutuksen vievä uudistus. Neljän kuukauden tai muut koulutusmallit eivät enää mahdollistaisi siis nykyistä puolustusjärjestelmäämme, ja keskustelua sellaisesta ei kannata eikä pidä minusta enää jatkaa. On myös hyvä muistaa ja huomata sekin, että kotiuttamisajankohdan siirtyminen kahdella viikolla aiemmaksi mahdollistaa ja helpottaa myös nuorten siirtymistä varusmieskoulutuksen jälkeen entistä jouhevammin työelämään ja esimerkiksi vuodenvaihteessa alkaviin opintoihin. Huomioin vielä, että myös siviilipalvelus on lyhenemässä tämän lakiuudistuksen myötä samalla tavalla.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi toivon, että varusmieskoulutuksen uudistamista jatketaan myös määrätietoisesti sen suhteen, että pystyisimme hyödyntämään mahdollisimman hyvin koulutukseen tulevien nuorten aiemman osaamisen. Se on merkittävä vaikuttaja myös motivaation parantamisessa. Tietojärjestelmiä on syytä kehittää niin, että varusmieskoulutuksessa voidaan huomioida yksilöiden toiveet, suunnitelmat ja varusmieskoulutusta edeltävä osaaminen. Näin voidaan erityisosaamisen hankkimista suunnitteleville asevelvollisille tarjota mahdollisuus opiskella ja hankkia osaamista.

Arvoisa puhemies! On kiistaton tosiasia, että vaikka virittäisimmekin varusmieskoulutuksemme kuinka hyvään ja tehokkaaseen ja korkeatasoiseen pakettiin, niin se ei yksin riitä, mikäli reserviläisten sotataitojen ylläpito laiminlyödään. Meidän täytyy tehdä määrätietoisesti nyt työtä sen eteen, että talouden tasapainottamisen pakottamat kertausharjoitusleikkaukset jäävät tähän ja pääsemme mahdollisimman pian niin sanottuun normaaliin päiväjärjestykseen. Tavoitteenamme pitää olla se, että reserviläiskoulutuksessakin keskitytään jatkossa entistä määrätietoisemmin laadun parantamiseen sekä osaamisen ja vapaaehtoisuuden parempaan hyödyntämiseen.

Peter Östman /kd:

Arvoisa herra puhemies! Suomen Puolustusvoimien lakiin perustuva tehtävä vaatii jatkuvaa valmiutta ylläpitää yleistä asevelvollisuutta. Sen toimivuudesta ja mahdollisimman hyvästä turvallisuudesta ei tule tinkiä. Vaikka aseteknologia kehittyy ja suuntaus kansainvälisesti on yhä enemmän kohti vapaaehtoista ja valikoivaa asepalvelusta ja ammattiarmeijaa, kuten esimerkiksi Ruotsissa, on yleinen asevelvollisuus paras tapa huolehtia laajan asutun maan turvallisuudesta.

Toinen vähemmälle jäänyt asia Puolustusvoimien tehtävässä on viranomaisavun antaminen esimerkiksi kriisitilanteissa. Tätä mahdollisuutta on käytetty liian vähän. Tulevaisuudessa, kun erilaiset yllättävät kriisit ja globaalit ongelmat lisääntyvät, Puolustusvoimilla tulee olla riittävä tehokkuus ja nopeus toimia, jotta yhteiskunnan turvallisuus ja toimivuus voidaan taata rauhan aikana.

Arvoisa puhemies! Kolmas, lakiin kirjattu tehtävä on osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Kaikki maahan kohdistuvat turvallisuusuhkat eivät ole puolustuspoliittisia. Tarvitaan myös valmiutta kohdata ongelmat ja riskit, jotka liittyvät terrorismiin, laittomiin aseisiin, kansanryhmien välisiin jännitteisiin ja muihin vastaaviin ilmiöihin. Suomen tulee kantaa vastuu eri kansainvälisissä järjestöissä ja pyrkiä edistämään eri alueiden tasapuolista kehitystä.

Hallitus ehdottaa nyt varusmiesten koulutuksen järjestämistä tarkoituksenmukaisemmalla tavalla, ja samalla palvelusaikaa ehdotetaan lyhennettäväksi 15 vuorokaudella. Tästä muutoksesta Puolustusvoimien säästöiksi arvioidaan vuositasolla noin 6,5 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Yleisen asevelvollisuuden säilyttäminen Suomessa on tärkeä ja hyvä tavoite. Suomen Puolustusvoimien perustehtävä eli maamme puolustaminen ei näin ollen muutu kovista säästövaatimuksista huolimatta, ja Puolustusvoimien vaatima miesmäärä onnistuu edelleen parhaiten vain yleisen asevelvollisuuden avulla. Esitysluonnoksesta on pyydetty lausunto useilta tahoilta. Näissä lausunnoissa, joita saatiin kaikkiaan yhdeksältä taholta, ehdotusta pidettiin kannatettavana ja itse säädösehdotukseen ei esitetty muutoksia.

Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa pidän palvelusajan lyhentämistä 15 vuorokaudella ihan hyväksyttävänä ratkaisuna.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Lakiesityksen perustelujen ainakin alustavana johtopäätöksenä voi pitää sitä, että kyllä tämä esitys ihan järkevältä tuntuu ainakin näin ensiraapaisulta. Totta kai valiokuntakäsittelyssä on syytä vielä käydä asia huolellisesti läpi.

Itse olen mielessäni pohtinut lähinnä sitä, pystytäänkö lyhimmässä varusmiespalvelusajassa varmasti takaamaan varusmiehille riittävä ja hyvä koulutus. Varmasti 9 ja 18 kuukauden saapumiserissä se onnistuu, mutta kun lyhin palvelusaika lyhenee 180 vuorokaudesta 165 vuorokauteen, voidaanko siinä varmasti taata riittävä koulutus, varsinkin jos tuon lyhyen ajanjakson ajalle sattuu sairaustapauksia tai muita esteitä, jolloin koulutus jää käytännössä aika ohueksi? Ainakin tässä laadun merkitys korostuu, elikkä ne päivät, jotka siellä ollaan, täytyy pystyä käyttämään täysimääräisesti hyväksi. Laadun on oltava hyvä ja läsnäoloprosentin mahdollisimman korkea.

Varmasti on hyvä pohdiskella myös mahdollisuuksia tarkastella muita asioita, joita tässäkin keskustelussa on esiin nostettu, esimerkiksi edustaja Jussi Niinistön esiin nostama ajatus kotiuttamisrahasta on sellainen, joka on ollut varusmiehillä ja Varusmiesliitolla pitkään toiveena. Olisi hienoa, jos se voitaisiin jossain vaiheessa edes jossain muodossa palauttaa.

Sitten erittäin tärkeä on kysymys kertausharjoituksista ja niiden määrästä. Niihin kohdistuvat leikkaukset ovat kyllä riski maanpuolustuskyvyllemme, ja kun tästä nyt syntyy säästöjä, voisi pohtia, olisiko tässä tapa löytää hieman lisää resursseja riittävien kertausharjoitusvuorokausien saamiseksi. Se on kuitenkin kuntoa ja osaamista ylläpitävää toimintaa, joka on yksi Puolustusvoimiemme uskottavuuden avainkysymyksistä. Toivon, että hallitus pitää huolen siitä, että kertausharjoituspäiviä on riittävästi.

Sofia Vikman /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen taustalla ovat koulutuksen kehittäminen ja henkilökunnan jaksaminen. Esitys on valmisteltu Pääesikunnan ehdotuksen pohjalta, ja sitä ovat kannattaneet myös Varusmiesliitto ja henkilökuntaa edustavat liitot.

Toistuva ja jatkuva kuuden kuukauden joukkotuotantorytmi on kouluttajien kannalta tiivis. Pääosa varusmiehistä kotiutuu kuuden tai kahdentoista kuukauden palveluksen jälkeen tammikuun tai heinäkuun alussa, yleensä perjantaina. Seuraava saapumiserä yleensä astuu palvelukseen jo kotiutumista seuraavana maanantaina. Taukoja ei yhtä viikonloppua lukuun ottamatta ole, ja työn rasittavuutta lisää vähäinen kouluttajamäärä. Palvelusaikojen lyhentäminen kahdella viikolla helpottaa joukko-osastojen arkea. Puolustusvoimat on pitänyt esitystä hyvänä, sillä 15 vuorokauden lyhennys palvelusajassa ei heikennä varusmiesten koulutustasoa tai joukkojen suorituskykyä, mutta se helpottaa työn suunnittelua ja vähentää työn kuormittavuutta perusyksiköissä. Palvelusajan lyhentäminen aiheuttaa 6,5 miljoonan euron vuosittaiset säästöt.

Esityksen tarkoituksena on kehittää varusmiesten koulutusta. Tulevaisuuden ja työurien pidentämisenkin näkökulmasta erittäin keskeinen kehittämiskohde on miettiä myös, miten varusmiespalveluksen aikana hankittua osaamista voidaan nykyistä paremmin tunnistaa ja hyväksilukea myöhemmissä opinnoissa. Kaikki varusmiehet koulutetaan omaan poikkeusolojen tehtäväänsä, ja he saavat useita tunteja opetusta, valmennusta sekä ohjausta. Opitut taidot ja valmiudet kuitenkaan eivät koske pelkästään sodanajan tehtävää, vaan osaa niistä voi hyödyntää myös myöhemmin. Nykyään osaamisen hyväksilukua suoritetaan vaihtelevalla menestyksellä. Päällekkäisten opintojen välttäminen on järkevää työurien pidentämiseksi.

Hallituksen esitys on kannatettava, mutta samalla on muistettava varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisen parantaminen ja hyväksilukeminen tulevissa opinnoissa.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys asevelvollisuuslain muuttamisesta on kannatettava. Koska esitys on valmisteltu puolustusministeriössä Pääesikunnan tekemän esityksen pohjalta, voidaan sitä varmasti pitää perusteltuna.

Kaiken kaikkiaan esitys keventäisi miehiin kohdistuvia lakisääteisiä velvoitteita, ja kevennys koskisi myös naisia, jotka suorittavat vapaaehtoisen asepalveluksen. Palvelusajan lyhetessä voidaan tietysti kyseenalaistaa, kuinka onnistuneesti voidaan jäntevöittää koulutusta, mutta itselläni on vahva usko siihen, että juuri juhlapyhien aiheuttamat katkokset ovat niitä, joita on hyvä tässä kohtaa harkitusti katsoa, ja on hyvä todeta, että jättämällä ne pois voidaan jäntevöittää koulutusta ja samalla huolehtia myös henkilökunnan jaksamisesta ja ehkä vielä paremmin perheen ja työn yhteensovittamisesta, sillä myös kantahenkilökunnalla on perheet, joulut ja juhlapyhät. Huonoa ei voi olla se, että palvelusajan lyhentämisestä aiheutuu valtiolle säästöjä, joiden määräksi arvioidaan vuositasolla noin 6,5 miljoonaa euroa. (Markus Mustajärven välihuuto)

Puolustusvoimia sovitetaan muuttuneeseen turvallisuusympäristöön: massa-armeijoiden ai-ka on mennyt, ja asepalvelukseen määrättävien osuus miesikäluokassa on laskussa. Lainvalmistelussa tulisi vielä paremmin huomioida aseistakieltäytyjät. Aseistakieltäytyjien — varusmiespalvelukseen verrattuna ylipitkä — siviilipalvelukseen käyttämä aika toimii enemmänkin rangaistuksena kuin kansalaisten yhdenvertaisena kohtelemisena. Kun kyse siis on samalla maanpuolustuksesta ja asevelvollisuudesta, pitää osata kuitenkin nähdä ja kunnioittaa yksilön periaatteita ilman syyllistämistä. On hyvä, että tutkitaan myös, minkälainen motivaatio on niillä ihmisillä, jotka kieltäytyvät asepalveluksesta, ja onko oikein, että ihmisiä rangaistaan omista syvistä periaatteista. Siviilipalveluksen alkamis- ja päättymisajasta, mahdollisen opiskelupaikan tai pääsykokeiden ajankohdasta ja muista syistä johtuen monelle voi tulla jopa kahden kolmen vuoden tauko normaalista työelämästä tai opinnoista. Siis kaiken kaikkiaan siviilipalvelusajan merkittävämpi lyhentäminen olisi työurien pidentämistä, samoin kuin se tässä toimii myös asepalveluksen ajalta.

Toivottavaa olisi, kun tätä lakia valmistellaan, että aloitettaisiin keskustelu myös siviilipalveluksen uudistamisesta, ja siinä voitaisiin kuitenkin paremmin huomioida maanpuolustukselliset lähtökohdat ja tarpeet ilman asepalvelusta. Suomea uhkaa muukin kuin vain aseellinen turvallisuuden menettäminen. Meidän on huomioitava tietotekniset hyökkäykset, meidän on paremmin huomioitava ilmastonmuutos. Meillä on omaa sisäistä kriisinhallintaa, mihinkä paremmin siviilipalvelusta voitaisiin hyödyntää.

Jo aiemmissakin puheenvuoroissa on hyvin tullut esille se, että edelleen pitää kehittää asepalveluksessa ja koulutuksessa toistensa hyödyntämistä, sillä asepalveluksessa koulutusta saadaan monipuolisesti ja ammatillisesti. On oikein kohdentaa niin, että nämä opintosuunnat hyödyttävät myös asepalveluksessa olevaa vielä paremmin, koska se hyödyttää myös yhteiskuntaa.

Pauliina Viitamies /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on siinä mielessä poikkeuksellisen hyvä, että tätä ei ole tässä salissa vielä kovinkaan paljoa moitittu, ja tulee olemaan sitten valiokuntakäsittelyssä tarkemman syynäyksen paikka. Varmasti joitakin epäkohtia tähänkin sisältyy, mutta hyvää on itse tavoite, eikä haitaksi ole myöskään se, että tällä aiheutuu valtiolle huomattavaa säästöä. (Seppo Kääriäinen: 6 miljoonaa!) Hyvää on myös se, että Varusmiesliitto puoltaa tätä esitystä, kuten myös monet muut lausunnonantajat. Varusmiesliiton huoli kotiuttamisrahasta on varmasti asia, joka tullaan ottamaan valiokuntakäsittelyssä vielä sitten tarkemmin huomioon.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Varusmiesliiton lisäksi varmasti kotona ikävöivät tyttöystävät ja miksei poikaystävätkin ovat niitä henkilöitä, jotka kaikista mieluiten näkevät tämän lain voimaantulon.

Mutta kyllä tässä huoliakin on, nimittäin kytkettynä yhteen sen asian kanssa, että nyt kun asevelvollisuusajat lyhentyvät, asepalvelus on muuttumassa entistä enemmän valikoivaksi, varuskuntia lakkautetaan — esimerkiksi meidän maakunnastammekin kaksi kappaletta — ja ruutitilauksia ei enää kotimaahan tehdä, niin että ruudin tuotanto on loppumassa Eurencolla ja sieltä on menossa 120 työpaikkaa, niin tulee vähän sellainen olo, että näillä kaikilla uudistuksilla on ehkä yhteinen päämäärä niitten säästöjen lisäksi. Se on sellaista Nato-hivutusta, että jossain vaiheessa voidaan sitten sanoa, että kun emme enää ole puolustuskykyisiä, ei meillä ole muuta vaihtoehtoa kuin mennä Natoon, jos aiomme asiallisen maanpuolustuksen turvata. Tämä on minun todellinen huoleni.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien uudistushan lähti kyllä väärässä järjestyksessä liikkeelle. Hallitus saneli tietyt asiat hyvin voimakkaasti: monet varuskunnat helmikuun alussa ilmoitettiin suljettavaksi, sitä ennen Puolustusvoimien ruokahuolto yksityistettiin Leijona Cateringille, ja ennen joulua vielä oli päätös, missä Räjähdelaitoksen suhteen tehtiin merkittäviä ratkaisuja. Tätä kokonaisuutta ei katsottu eikä erityisesti parlamentaarisesti käsitelty, niin kuin yleensä Puolustusvoimien merkittävien asioiden kohdalla on aiemmin Suomessa tehty.

Tähän varusmieskoulutuksen lyhentämiseen 15 vuorokaudella: Tämä on kuitenkin ehkä niitä helpoimpia asioita tässä puolustusvoimauudistuksessa jatkon suhteen. Siitä on tulossa, mikäli näin edetään, noin 6 miljoonan euron säästöt, ja se, mikä on se tärkein asia, mitä koko uudistuksen jatkossa pitää ottaa huomioon, on, että yleinen asevelvollisuus säilyy jatkossakin ja on se Suomen puolustuksen runko.

Kun näitä 6 miljoonan euron säästöjä nyt tästä tavoitellaan, niin sen katsoisin kyllä hyvin tarkasti, kuinka jatkossa aiotaan kohdentaa sitten Puolustusvoimien resursseja. Tämä neljän vuoden kertausharjoitusten leikkaaminen lähes minimiin on asia, joka jättää kyllä suuren loven Suomen puolustukseen tulevina vuosina, mikäli sitä ei saada kurottua umpeen. Sen vuoksi tarkastelisin kyllä hyvin tarkasti myös sitä, voisiko näitä varoja käyttää kertausharjoitusten lisäämiseen. Myös yhtenä vaihtoehtona tämä Varusmiesliiton esille tuoma kotiuttamisrahan palauttaminen, joka raha 90-luvun alussa poistettiin, on sellainen asia, joka täytyy meidän kyllä valiokuntatyöskentelyssä ottaa huomioon.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tätä lakimuutosta perustellaan sillä, että uudistus mahdollistaa muun muassa henkilöstön töiden nykyistä tarkoituksenmukaisemman järjestämisen. Varmaan näinkin, mutta kyllä epäilemättä merkittävin syy kuitenkin on tässäkin esityksessä säästöjen aikaansaaminen.

Oleellistahan varusmiespalveluksessa ja myös palveluajan osalta on se, että mahdollisimman suuri osa kenttäkelpoisesta miespuolisesta ikäluokasta kyetään kouluttamaan puolustamaan isänmaata kaikissa tilanteissa. Asevelvollisuuden sisältöä pitää totta kai kehittää jatkuvasti, jotta motivaatio uusien ja muuttuvien ikäluokkien keskuudessa säilyisi mahdollisimman korkeana. Palveluskelpoisuutta arvioitaessa tulee lähteä siitä, että varusmiespalvelu kuuluu kaikille nuorille miehille, niillekin, joiden fyysiset tai psyykkiset edellytykset eivät ole parhaimmasta päästä — heillekin tulee luoda sopiva palvelusmuoto. Näin toimittaessa paitsi varmistetaan laaja ja monipuolinen reservi sotilaallisten ja muiden kriisien varalle myös ehkäistään syrjäytymistä, parannetaan nuorten miesten fyysistä kuntoa ja, mikä ehkä tärkeintä, vahvistetaan kansallista yhteenkuuluvaisuutta.

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että en itse ole erityisen innostunut tästä lakimuutoksesta.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kuten tunnettua, perussuomalaisilta ei ole tullut kiitoksia tämän hallituksen toiminnasta Puolustusvoimien osalta. Puolustusvoimien ruokahuollon ulkoistaminen, puolustusvoimauudistus varuskuntien lakkautuksineen, henkilökunnan irtisanomisineen kertovat omaa karua kieltään siitä, missä mennään.

Tällä kertaa, niin kuin on todettu, tässä salissa ei ole tullut intohimoisia vastalauseita hallituksen esitystä kohtaan. Tällä kertaa hallitus on kuunnellut niin sanotusti kenttää, Puolustusvoimien henkilökuntaa ja muita asian ympärillä olevia toimijoita. Kunpa hallituksella olisi ollut ne kuuluisat korvat myös silloin, kun valmisteltiin puolustusvoimauudistusta. Monelta traagiselta ja epäinhimilliseltä ratkaisulta olisi mitä ilmeisimmin säästytty.

On hyvä, että henkilökunnalle tulee hengähdystauko, ettei heti kotiutuksen jälkeen astu uusi palveluserä vaan ehditään hengähtää ja myös järjestellä asioita, mutta tämä vaikuttaa väistämättä palvelusturvallisuuteen. Tämä asia on otettava huomioon. Myös palvelusaika käy rasittavammaksi, sillä tiiviimpänä pakettina pitää koulutus viedä läpi. Kenties parhaimmillaan lyhennys voisi olla kuusi seitsemän vuorokautta.

Janne Sankelo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämän esityksen yleisperusteet vaikuttavat minunkin mielestäni asiallisilta. Säästöistähän tässä on myös kysymys ja noin 6,5 miljoonan euron summasta. Myös todetaan, että tällä esityksellä on vähäisiä vaikutuksia koulutustasoon ja suorituskykyyn. Näin varmaankin on.

On kuitenkin syytä huomioida, että varusmiespalvelus ei voi olla pelkkä taitojen opettelun intensiivikurssi. Sotilaskasvatus edellyttää myös olemista sotilaana määräysvallan alaisuudessa ja tottumista siihen. Tästä lähtökohdasta ajateltuna 165 vuorokautta esimerkiksi kuulostaa aika lyhyeltä ajalta, mutta valtiontalouden säästötarpeetkin huomioiden tähän on varmaankin syytä mennä. Mutta se on kyllä todettava, että särkymävaraa varusmiesajan lyhentämisen suhteen ei ole kyllä tämän jälkeen enää päivääkään.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa puhemies! On ihan perusteltua, että varusmiespalvelusta nyt lyhennetään 15 päivällä. Oma muistikuvani armeijasta on se, että koko ajan oli olevinaan kiire jonnekin, mutta sitten kun siellä jossakin viimein oltiin, niin siellä lähinnä sitten vain odoteltiin ja tupakoitiin. Tästä odottelusta saa helposti sen 15 päivää mielestäni karsittua.

Sitten ehkä se kaikkein tärkein asia, mikä tässä on tullutkin ainakin edustaja Jussi Niinistön ja Antti Kaikkosen ja muutaman muun puheenvuoroissa, on se, että kun täytyisi saada se vuosittainen 6,5 miljoonan euron säästö aikaiseksi, niin toivoisin, että ainakin osa siitä rahasta kohdennettaisiin tähän varusmiesten kotoutumisrahan palauttamiseen, joka raha joskus silloin 20 vuotta sitten, just ennen kuin itse pääsin armeijaan, poistettiin. Olen siitä katkera vieläkin.

Jussi Niinistö /ps:

Arvoisa puhemies! Säästöistähän tässä pohjimmiltaan on kyse mutta myös arvovalinnoista.

Edustajat Heinonen ja Kaikkonen kiinnittivät aivan oikein puheissaan huomiota reservin ker-tausharjoituksiin. Se liittyy olennaisesti käsiteltävänä olevaan aihepiiriin. Nythän on niin, että viime vuonna kertausharjoitettiin 27 060 reserviläistä, mutta kuluvana ja kahtena seuraavana vuotena koulutetaan arviolta vain 2 000. Se on huima pudotus ja historiallisen alhainen lukema. Se tarkoittaa sitä, että lähinnä vain johtajia kutsutaan kertausharjoituksiin, ja kun näin jatketaan vuosia eteenpäin, syntyy huonosti koulutettuja ja motivoituneita joukkoja.

Jos reserviläisiä ei kertausharjoiteta, yleinen asevelvollisuus dementoituu. Puolustusvoimien rahoituskehykset lähitulevaisuudessa ovat kiistatta ahtaat. Siksi kertausharjoituksia on syytä priorisoida, jos haluamme pitää kiinni yleiseen asevelvollisuuteen ja koko maan puolustamiseen perustuvasta puolustusratkaisustamme.

Seppo Kääriäinen /kesk:

Herra puhemies! Olisi ollut hyvä, että tämänkin asian osalta olisi ollut ministeri kertomassa vähän taustoja ja tämän ratkaisun kytkentöjä kaikkeen muuhun, mitä puolustusvoimauudistuksen tiimoilta tapahtuu. Tätä kahden viikon lyhennystä palvelusaikaan nyt ei pidä ottaa aivan läpihuutojuttuna, vaikka tämäkin sali tämän keskustelun perusteella tuntuu tämän nielevän tietyillä varauksilla. Kyllä tämä täytyy tutkia nyt tarkkaan valiokunnassa, mitä tämä kaikki oikein tarkoittaa. Säästöjä varmaan tavoitellaan, myös tätä hengähdystaukoa. Molemmat ovat ihan oikeita perusteluja.

Todellakin asevelvollisuutta pitää katsoa kokonaisuutena. Aikanaan tavattiin sanoa, että yleinen asevelvollisuus on Suomen puolustuksen fundamenttien fundamentti, ja kai me vieläkin lähdemme siitä, että asianlaita näin on. Kun tämä muistetaan taustalla, niin silloin kertausharjoitusten lähes nollaaminen, maastopäivien vähentäminen, lentotuntien huomattava vähentäminen, alusvuorokausien vähentäminen, kaikki tämä kokonaisuutena kyllä tarkoittaa koulutuksen heikentymistä väkisinkin. Tässä suhteessa tullaan ratkaisevalle viivalle, kun tarkastellaan vuoden 2015 jälkeistä Puolustusvoimien tilannetta ja rahoituskehystä, joka mitä todennäköisimmin tulee esille, kun hallitus ryhtyy laatimaan seuraavaa selontekoa.

Ihan lopuksi, arvoisa puhemies, vieläkin täytyy vähän murehtien todeta, että kyllä tämäkin asia olisi pitänyt käsitellä ajat sitten tässä puolustusvoimauudistusta koskevassa selonteossa täällä. Se oli surku asia, että tämä jäi tekemättä. Tämä on kuitenkin osa kokonaisuutta. Se olisi aivan hyvin ehditty tehdä, jos olisi ollut vaan poliittista tahtoa. Kun ei ollut tahtoa, niin ei ollut.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Tuossa oltiin äsken huolissaan näistä pienimmistä määristä päiviä, tai sanotaan lyhimmistä varusmiesjaksoista, mutta itse olen huolissani näistä pidemmistä, eli tarkoitan näitä erikoiskoulutuksia. Jos tuossa edustaja Eerolalla oli aikaa siellä olla hieman vapaallakin, Laskuvarjojääkärikoulussa kyllä annettiin hyvin täysipainoinen koulutus. Se oli hyvinkin syvälle menevää, ja sitä ei varmaan heti ainakaan tämmöinen maalaispoika kaikkea oppinut, ja varsinkaan turvallisuustekijöitä ensinnäkin, mutta myös kaikkia taitolajeja, mitä sieltä tuli. Oli hyvin tiivis se jakso. Olen hyvin huolissani siitä, jos sitä nyt runsaasti lyhennetään. Tämä 15 vuorokauttakin tuo oppia hyvin paljon.

Toinen asia on sitten, että kun on kalliisti koulutettuja erikoisjääkäreitä, heidän täytyy olla siinä toimintakunnossaan vähintään se 15 vuotta eteenpäin. Jos ei ole näitä säännöllisiä kertausharjoituksia — tässäkin tapauksessa, LJK:ssa, on vähintään kolmen neljän vuoden välein, että se taito pysyy, että osataan varjo avata oikealla tavalla — niin olen myös huolissani, jos varusmies- ja vielä kertausharjoituspäivistä tullaan leikkaamaan.

Mika  Kari  /sd:

Arvoisa herra puhemies! Vuonna 2009 puolustusministerin asettaman niin sanotun Siilasmaan selvitysryhmän tehtävänä oli selvittää asevelvollisuuden yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tämän selvitystyön pohjalta on tehty tämä hallituksen esitys, joka mielestäni on varsin hyvä niin Puolustusvoimien henkilöstön kuin varusmiesten kannalta.

Arvoisa puhemies! Varusmies on palvelusaikanaan turvannut yhteiskuntamme alueellisen koskemattomuuden. On reilua, että yhteiskunta puolestaan tukee varusmiestä hänen kotiutumisessaan. Ketään ei pidä jättää tyhjän päälle, vaan pitää mahdollistaa nopea hakeutuminen töihin tai opiskelemaan. Näin ollen tähän tarpeeseen sopisi hyvin pohtia kotiuttamisrahan palauttamista varusmiespalveluksen päättäville nuorille ikäluokille.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä asetus asevelvollisuuden lyhentämisestä 15 vuorokaudella on jotenkin hyväksyttävissä, mutta tämä 165 vuorokautta on kyllä se raja, minkä alle sitten tulevaisuudessa ei voida mennä, jos aiotaan pitää koulutus kohdallaan ja riittävänä. Tässä kohtaa haluaisin, että hallitus tulevaisuudessa myös tulisi kiinnittämään huomiota asevelvollisten henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen. Olen huolissani siitä, että nuoriso on niin huonossa kunnossa fyysisesti ja henkisesti tänä päivänä. Nämä kokeilut Oulussa ja Turussa tulevien asevelvollisten fyysisen kunnon parantamiseksi ovat osoittautuneet aika hyviksi, ja nekin, jotka eivät olisi muuten armeijaan mahdollisesti niin innokkaita ja halukkaitakaan, saavat kuntonsa parannettua, siihen syyn, ja voivat tulla näin ollen hyväksytyiksi. Tätä pitää kannustaa.

Reijo  Hongisto  /ps:

Arvoisa herra puhemies! Puolustusvoimain rakenneuudistuksen pyörteissä noin 1 200 henkilöä joudutaan irtisanomaan, ja nämä irtisanotut henkilöt ovat pääsääntöisesti erikoistuneet juuri varusmiesten koulutukseen. Siinä menee todella hyvää ammattitaitoa ja pitkää, monien vuosikymmenten osaamista hukkaan.

Kun itse suoritin varusmiespalvelukseni, muistamani mukaan olin siellä 330 vuorokautta, ja kun mitä ilmeisemmin en kaikkea kerralla oppinut, niin olen joutunut noin satakunta vuorokautta käymään erilaisissa kertausharjoituksissa. Toki olen sinne motivoitunut ja hyvin mielelläni mennyt, ja minä tiedän, että minun tavallani kertausharjoituksiin suhtautuvia henkilöitä on tässä maassa useita kymmeniätuhansia. He ovat turhautuneita siitä, että eivät pääse kertaamaan, vaikka halu olisi.

Kaikki tiedämme sen, että nykyinen puolustusvalmius ja aseteknologia on mennyt huimaa vauhtia eteenpäin, se on yhä teknistyvämpää, ja jos reserviläisiä aiotaan pitää tässä kelkassa mukana, niin se edellyttää nimenomaan aktiivista ja taajaa kertaamista, jotta pysyy mukana ja päivittää, ajantasaistaa tietämyksensä tekniikan kehittämisestä.

Puhutaan noin 6,5—7 miljoonan säästöistä tässä elikkä ei käytännössä kovinkaan merkittävistä summista, mutta jos hallitus kohdentaisi tästä 15 vuorokauden säästämisestä saadut eurot suoraan reserviläisille elikkä kertausharjoituksiin, niin tällä tavalla hallitus osoittaisi mielestäni selvän signaalin, että me kannamme yhä huolta maan puolustamisesta ja maanpuolustukseen oleellisesti kuuluvista kertausharjoituksista.

Arvoisa herra puhemies! Minä suhtaudun hyvin kriittisesti tähän nyt käsiteltävään lakiesitykseen, vaikka puhutaan vain 15 vuorokaudesta, mutta siitä huolimatta. Ehkä tämän kanssa voi elää, muttei tämä kovin hyvä ole.

Eila Tiainen /vas:

Arvoisa puhemies! Minusta taas tämä esitys tuntuu hyvältä, että tätä varusmiespalvelusta lyhennetään 15 vuorokaudella ja se kestäisi siten 5,5 kuukautta. Minä katson myös, että palvelusajan lyhentäminen on tasa-arvokysymys, sillä juuri miehet ovat edelleen pakotettuja tässä maassa varusmiespalvelukseen, vaikka aika ja tilanne ovat muuttuneet sitten viime sotien.

Asepalveluksen lyhentämisen lisäksi mielestäni tulisi ottaa huomioon asepalveluksesta kieltäytyjät. Aseistakieltäytyjien varusmiespalvelukseen verrattuna ylipitkään siviilipalvelukseen ei mielestäni ole perusteita. Siviilipalvelus kestää nykyisin 12 kuukautta. Selkeästi lyhyemmän asepalvelun rinnalla pitkä siviilipalvelus näyttäytyy pelkästään rangaistuksena. Kun puolustus perustuu entistä enemmän korkeaan teknologiaan, ei ole mielestäni mitään perustetta rangaista nuoria miehiä siitä, etteivät he halua tarttua aseisiin. Siviilipalveluksen pitkä kesto aiheuttaa myös turhan suuren tauon esimerkiksi opiskelusta ja opinnoista, ja katson, että tällainen kohtelu on epätasa-arvoista.

Mielestäni tällainen pitkälti miehiä sortava kohtelu pohjautuu vähän vanhakantaiseen ajatukseen siitä, millainen miehen tulee olla ja millaisen pohjan armeija antaa miehelle. Minusta tämä slogan, jonka mukaan armeija kasvattaa pojista miehiä, on jo aikansa elänyt. Tällainen näkemys sortaa useampia miehiä ja antaa aika kapean kuvan miehistä.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Ongelmahan puolustuspolitiikassa tänä päivänä on se, että asioita tuodaan tipoittain eduskuntaan ja että valmistelu on entistä enemmän pienen piirin asiaa. Kun tässä arvioidaan sitten tämän kustannusvaikutusta, niin se puolustussektorin kokonaisbudjetti taitaa olla hieman vajaa 3 miljardia euroa ja tässä puhutaan 6,5 miljoonan euron säästöstä. Se on kutakuinkin sama, mitä palaa taivaan tuuliin, kun yksi JASSM-ohjus laukaistaan.

Se, että lausuntokierroksella on tullut kohtuumyönteinen palaute tästä esityksestä, johtuu kyllä yksinkertaisesti siitä, että kovin paljon vaihtoehtoja ei annettu ja niistä huonoista vaihtoehdoista tämän katsottiin olevan vähiten huono. Mutta tämä varusmiespalveluksen ajan ja varusmieskoulutuksen sisällön kytkentä kertausharjoituksiin pitää ajatella kyllä kokonaisuutena, ja jos varuspalveluksen taso laskee, niin sitä ei enää myöhemmin paikata millään.

Ei sovi myöskään väheksyä sitä, että olen aika lailla eri mieltä kuin edustaja Tiainen siitä, mikä on varusmiespalveluksen, asevelvollisuuden merkitys. Se on kuitenkin ollut suomalaisessa yhteiskunnassa erinomainen tapa integroida ihmiset yhteisön jäseneksi ja vieläpä tämmöisessä koko kansakuntaa koskevassa asiassa. Siellä armeijassa kuitenkin kaikki aivan säätyyn katsomatta ovat olleet samalla viivalla, ja armeijan kautta, armeijan käymällä on voinut saada hyvän johtajakoulutuksen, on perusteellisesti oppinut linjaorganisaation toiminnan ja siihen liittyvät vastuut ja vallankäytön. (Seppo Kääriäinen: Vasenryhmä on oikealla linjalla!)

Mikko Savola /kesk:

Herra puhemies! On hyvä, että reservin kertausharjoitukset ovat nousseet tässäkin keskustelussa esiin, ja ne ovat nousseet esiin aivan aiheellisesti. Se, että neljäksi vuodeksi leikataan ja lähes nolliin laitetaan kertausvuorokaudet, tulee jättämään jälkensä kyllä tulevaisuudessa, sen lisäksi vielä, mitä aiheutetaan itse varusmieskoulutuksen alusvuorokausien leikkauksella, lentotuntien leikkauksella, maastovuorokausien leikkauksella ym. Niin varusmieskoulutuksessa kuin muutoin Puolustusvoimien koulutuksessa sillä tulee olemaan kyllä jälkensä jättävä vaikutus.

Herra puhemies! Näistä kertausharjoituksista. Niitten aina täytyy tukeutua johonkin, ja esimerkiksi maakuntajoukot Etelä-Pohjanmaalla ovat tukeutuneet Kauhavan Lentosotakouluun, ja nyt kun hallitus on tehnyt linjauksensa, että tietyt varuskunnat poistuvat, ne tullaan lakkauttamaan, Väli-Suomen alueelle jää erittäin suuri lovi myös tämän suhteen, missä reserviläiset voivat kokoontua ja mihin he voivat tukeutua ja missä heidät voidaan varustaa. Sen takia hallitukselta kyllä vaatisi kipeästi toimia, kuinka jatko on suunniteltu tämän asian suhteen, jotta kertausharjoituksia voidaan järjestää. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan alueella Ähtärin Varikko eli ensi vuoden alusta Räjähdekeskuksen nimellä aloittava yksikkö on ainut Puolustusvoimien yksikkö siinä todella suurella alueella. Jos tämä on se paikka mihin reserviläiset jatkossa tukeutuvat, niin se vaatii myös resursseja. Jo nykyisellä henkilökunnalla siellä on töitä paljon tehdä nykyiset tehtävät, ja sieltäkin ollaan tämä Elkakopin räjähdealauudistuksen myötä vähentämässä työpaikkoja, joten resursseja tarvitaan, mikäli tämä on se paikka.

Varusmiespalveluksen ajan lyhentämisestä aiheutuvat säästöt (Puhemies: 2 minuuttia!) tulee ottaa huomioon myös sitten niin, että reserviläistoimintaan saataisiin enemmän kohdennettua varoja.

Eeva Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Minä en aikoinaan päässyt armeijaan, mutta syy oli kyllä se, että olin liian vanha silloin, kun se naisten mahdollisuus armeijaan menolle tuli.

Minun mielestäni tänä päivänä armeija on aivan liikaa monillekin nuorille läpihuutojuttu. Siinä ensinnäkin liian helpolla pääsee tilanteeseen, että sinne ei tarvitse mennä, ja toiseksi on tämä keskeyttäminen. Edustaja Elomaa kertoi jo aikaisemmin juuri minun mielestäni tärkeän asian elikkä sen, että fyysisten ja psyykkisten syiden takia keskeytetään armeija. Ei niin helposti pitäisi päästää poikia pois sieltä armeijasta, vaan minun mielestäni tulisi ottaa käyttöön toisenlainen termi. Peruskoulussakin on mukautettu koulutus. Otetaan käyttöön mukautettu asevelvollisuus, koska ne pojat, jotka aloittavat asevelvollisuuden suorittamisen, maksavat yhteiskunnalle. Pyritään siihen, että pojat pysyvät siellä armeijassa, ja jos ei muuten, niin pidetään ne siellä vaikka mukautetulla oppimäärällä, tehdään uudenlainen oppimäärä heille käyttöön.

Kokonaisuudessaan minä olen sitä mieltä, että asevelvollisuuden pituutta ei pitäisi mennä lyhentämään kovin paljoa, ehkä sen joulun tai juhannuksen voi ottaa sieltä pois, mutta ei se joululoma ennenkään ole 15:tä päivää ollut, eli kyllä se viisi tai kymmenen päivää korkeintaan riittäisi siihen lyhentämisen ajaksi. Kun säästöjä tarvitaan, niin ehkä sen muutaman päivän voi sieltä pois ottaa, mutta sitten näitä säästyneitä rahoja pitäisi kohdentaa ehdottomasti kertausharjoituksiin elikkä siihen, että saataisiin miehet harjoituksiin, koska ehdottomasti pitää pitää yllä tämä miesten osaaminen, miten pärjätään.

Mikael  Jungner  /sd:

Arvoisa puhemies! Muutama havainto, kun siellä Siilasmaan työryhmässä vuoden istuin.

Ensinnäkään tämä säästönäkökulma ei liity tähän kahteen viikkoon. Siinä esitettiin vähän niin kuin hätätilanteessa säästötoimeksi viimesijaisena vaihtoehtona tätä neljän kuukauden mallin tuomista. Tähänhän ei lähdetty, ja hyvä niin. Tämä kaksi viikkoa, joka nyt on käsillä, lähti lähes tyystin niistä asiantuntijakuulemisista — useita vierailuja varuskuntiin, perusteellista paneutumista tähän koulutusjärjestelmään — ja todettiin, että kun varusmiehet puolen vuoden välein vaihtuvat, niin kantahenkilökunnalla ei ole tilaisuutta käytä läpi kokemuksiaan, ei sparrata ja ottaa sitä palautetta ja kehittää sitä toimintaa.

Tämän kahden viikon ehdoton päämotiivi ja perustelu on se, että se auttaa nimenomaan näitä konkreettista koulutustyötä tekeviä tekemään se koulutus sillä lailla itseään kehittäväksi ja parantavaksi kuin suurimmassa osassa muutakin työelämää. Sen takia tämä kaksi viikkoa on, ei näiden säästöjen saamiseksi vaan varusmieskoulutuksen parantamiseksi. Tähän samaan kokonaisuuteen liittyy esimerkiksi pyrkimys siihen, että jokaiseen joukkueeseen saataisiin kaksi kantahenkilökuntakouluttajaa ja tätäkin kautta enemmän vaikuttavuutta.

Tämä kutsunta, joka täällä tuli esille, on siinä mielessä hyvä pitää mielessä, että kutsuntahan on niitä ainoita tapoja, jolloin koko ikäluokka saadaan kasaan. Voidaan totta kai hoitaa nämä puolustusvoimatarpeet tai sitten miettiä sosiaalipoliittisesti, terveyspoliittisesti, mitä siinä voitaisiin siinä yhteydessä tehdä. Mutta jos tälle polulle lähdetään, niin tietenkin silloin sen pitää tapahtua jonkun muun kuin Puolustusvoimien rahoilla.

Tämä kertausharjoitus on tärkeä asia, mutta se liittyy suoraan siihen reservin määrään, että jos meillä tiputetaan — siis jos tiputetaan — reservi vaikka selkeästi alle 200 000:een, niin silloin reservissä ollaan vain kymmenen vuotta eikä ker-tauksia tarvita. Jos se on isompi, niin silloin kertauksia tarvitaan.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Yhdyn täällä edustaja Kääriäisen ja edustaja Mustajärven esittämiin moitteisiin siitä, että hallitus on ikään kuin purkamassa tänne eduskunnan käsittelyyn puolustusvoimauudistuksen pieniä osasia, muutamista miljoonista muutamiin kymmeniin miljooniin, kun puhutaan nyt varuskuntien lakkauttamisista ja puuttumisesta alueelliseen puolustukseen ja sitten nyt tässä asevelvollisuusaikaan ja asevelvollisuuskoulutukseen ja siihen liittyen myös kertauksien vähentämiseen.

Nämä kaikki olisi pitänyt tuoda osana turvallisuus- ja puolustusselontekoa. Silloin kokonaisuus olisi myös poliittisesti pysynyt eduskunnan käsissä. Nyt ei tapahdu niin. Kun katsoo ministeriaitiota, niin se ammottaa tyhjyyttään, mikä kuvastaa myös osaltaan sitä, miten vähän tälle käsittelylle hallituksessa annetaan arvoa ja painoarvoa.