Timo Soini /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensin kiitokset vasenryhmälle näistä viimeisistä puheenvuoroista, että täällä 16.30 alkavaksi tarkoitettu keskustelu pääsi alkamaan hyvissä ajoin.

Herra puhemies! Aseriisunta ja asevalvonta ovat keskeinen osa turvallisuuspolitiikkaa. Valiokunta keskittyy yksimielisessä mietinnössään tähän ajankohtaiseen aiheeseen. Keskustelu täällä salissa aseteknologian ja sodankäyntimenetelmien kehityksestä on tärkeää ja edesauttaa kansalaisten tietoisuuden lisäämistä muun muassa kyberturvallisuudesta. Teknologian nopea kehitys ja saman teknologian soveltuminen sekä siviili- että sotilastarkoituksiin, mikä tarkoittaa siis niin sanottuja kaksikäyttötuotteita, ovat vaikeuttaneet asevalvontaa ja muuttaneet sen luonnetta. Kyberturvallisuuteen ja autonomisiin aseisiin liittyy uudenlaisia eettisiä ja humanitaarisia kysymyksiä sodankäynnin siirtyessä osittain tietokoneiden ääreen tai robottien toteuttamaksi. Ydinaseiden kehittäminen ja niiden käyttö osoittavat, että aseteknologian kehittämisen seurauksia tai ongelmia on vaikea ennakoida. Valiokunta pitää tärkeänä, että yhteistyötä asevalvonnassa kehitetään niin, että valvonta vaikuttaisi vakauttavasti myös uudenlaisen sodankäynnin ja aseteknologian aikakaudella.

Ukrainan kriisin myötä asevarusteluun ja asevalvontaan liittyvät kysymykset ovat saaneet osakseen kasvavaa huomiota. Ulkoasiainvaliokunta huomauttaa, että Venäjän toiminta Ukrainan kriisin yhteydessä ja Krimin kansainvälisen oikeuden vastainen liittäminen Venäjään muuttavat Euroopan turvallisuustilannetta ja vaikuttavat oleellisesti kansainvälisen järjestelmän toimintaan. Asevoimien suorituskykyä tarkastellaan tässä muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa yhä tarkemmin myös voimapolitiikan näkökulmasta. On selvää, että Ukrainan tapahtumat vaikuttavat merkittävästi Euroopan turvallisuuteen. Venäjä on politiikallaan eristämässä itseään kansainvälisestä yhteistyöstä ja yhteisöstä. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi arvioi muuttuneen tilanteen vaikutuksia Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sekä muutosten merkitystä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle.

Arvoisa puhemies! Valiokunnan laajassa mietinnössä käydään läpi useita aseriisuntaan ja asevalvontaan liittyviä kysymyksiä, joista nostan esille muutamia, ensimmäisenä joukkotuhoaseet, joiden osalta kehitys on ollut vaihtelevaa. On selvää, että ydinaseiden käytöllä olisi katastrofaaliset humanitaariset seuraukset, ja niiden leviämistä on yritetty rajoittaa monin tavoin. Ydinsulkusopimuksen (NPT) tarkastelukonferenssin onnistuminen 2010, Venäjän ja Yhdysvaltain välisen uuden Start-sopimuksen voimaantulo 2011 sekä Yhdysvaltain aktivoituminen ydinaseiden leviämisen estämiseksi antavat toivoa yhteistyöstä joukkotuhoaseiden osalta. Edistys Iranin ydinohjelmaa koskevissa neuvotteluissa on niin ikään myönteinen kehityssuunta. Yhdysvallat ja Venäjä ovat vähentäneet strategisia ydinaseitaan noin 85 prosenttia. Nyt kahdenväliset neuvottelut ovat kuitenkin jäissä poliittisen ilmapiirin ja erimielisyyksien kiristyttyä.

Arvioiden mukaan ydinaseiden ja muiden joukkotuhoaseiden leviämisen riski on kasvanut Ukrainan kriisin myötä. Venäjä rikkoi toiminnallaan niin sanotun Budapestin sopimuksen, jolla Venäjä, Yhdysvallat ja Iso-Britannia vuonna 1994 lupasivat turvatakuut Ukrainalle, kun se luopui alueellaan olleista neuvostoliittolaisista ydinaseista. Miten tämän ydinaseiden leviämisen estämiseen liittyvän turvatakuun vesittäminen vaikuttaa ydinaseita havittelevien valtioiden sitoutumiseen neuvottelupohjaisiin ratkaisuihin, on tässä vaiheessa vaikea arvioida tarkemmin.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöllä Etyjillä on tärkeä rooli asevalvonnan vahvistamisessa. Euroopan turvallisuuden perusasiakirjan, joka on toiminut pääsääntöisesti hyvin, mukaan Etyjin maat joutuvat muun muassa tekemään verrattain yksityiskohtaisia ilmoituksia asevoimista, sotaharjoituksiin osallistuville joukoille on määrätty enimmäisvahvuus ja harjoituksiin on kutsuttava tarkkailijoita.

Valiokunta käsitteli mietinnössään luonnollisesti myös Venäjän puolustusvoimien uudistamista. Puolustuskyvyn kehittäminen on presidentti Putinin keskeinen prioriteetti. Arvioiden mukaan asevoimien reformin sotilaalliset tavoitteet ovat alkaneet yhä selkeämmin mukailla Venäjän geopoliittisia tavoitteita. Saadun selvityksen mukaan Itämeren alueella ja Pohjoisella jäämerellä Venäjän asevoimien asteittainen uudistuminen on tosiasia, joka vaikuttaa alueen muiden valtioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.

Herra puhemies! Keskeinen mietinnön painopiste on teknologian kehityksen merkitys asevoimille. Markkinoille tulee uusia teknisesti kehittyneitä asejärjestelmiä, joita olemassa olevat sopimukset eivät kata. Miehittämättömät lennokit ovat esimerkki, miten teknologinen kehitys on muuttanut sodankäyntiä merkittävällä tavalla. Muita esimerkkejä ovat autonomisiin päätöksiin kykenevät taistelurobotit sekä elektroshokkeihin perustuvat aseet.

Myös kemian ja biologian alalla luodaan uusia aineita, joita ei tunnettu neuvoteltaessa kemiallisen tai biologisen aseen kieltosopimuksia. Näiden aineiden saaminen sopimusten piiriin jälkikäteen on erittäin vaikeaa. Erityisesti niin sanottujen inkapasitoivien eli lamaannuttavien kemiallisten aineiden käytön säätelystä tulisi keskustella kansainvälisessä kemiallisten aineiden kieltojärjestössä OPCW. Synteettinen biologia on saadun selvityksen mukaan tieteen ala, joka kasvaa nopeasti ja mahdollistaa uusien komponenttien tuotannon myös sotilastarkoituksiin. Lisäksi on huomattava, että useat sotilasorganisaatiot tukevat lääketeollisuutta, mikä mahdollistaa tutkimustuloksen käytön myös ei-toivottuihin sotilaallisiin tarkoituksiin.

Nopea aseteknologian kehitys asettaa uusia vaatimuksia myös humanitaarisen oikeuden soveltamiselle. Kansainvälisen oikeuden mukaan kaikkien aseiden käytön yhteydessä tulee kyetä erottelemaan taistelijat siviileistä sekä arvioimaan, mikä vaikutus aseen käytöllä olisi siviiliväestölle sekä siviilikohteille. Aseiden käyttöön ja kansainväliseen oikeuteen liittyvistä kysymyksistä tulisikin käydä mahdollisimman laajaa ja avointa keskustelua ennen kuin kyseistä teknologiaa tuodaan taistelukentälle. Valiokunta pitää tärkeänä, että näistä kysymyksistä on tarkoitus keskustella Tae-sopimuksen puitteissa toukokuussa Genevessä.

Valiokunta katsoo, että Suomen tulee osallistua aktiivisesti sodankäynnin uuden teknologian humanitaarisia seurauksia koskevaan keskusteluun.

Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta on aiemmissa kannanotoissaan korostanut kyberturvallisuuden merkitystä Suomen turvallisuuspolitiikassa. Yhteiskunnan riippuvuus kyberympäristöstä lisääntyy ja haavoittuvaisuus kasvaa. Valiokunta katsoo, että erityisen tärkeää olisi asettaa kriittisen infrastruktuurin suojaamiselle tietyt minimivaatimukset ja vahvistaa yhteiskunnan kriisinsietokykyä, koska täydellistä, sadan prosentin suojaa ei voida luoda. Valiokunta painottaa niin kansallisen kuin kansainvälisen yhteistyön välttämättömyyttä kyberturvallisuuden lisäämiseksi.

Valiokunta seuraa aktiivisesti kyberturvallisuusstrategian toimeenpanoa ja edellyttää saavansa asiasta säännönmukaisia selvityksiä. Valiokunta pitää tärkeänä, että strategian toimeenpanossa otetaan huomioon eri toimijoiden, mukaan lukien yritysmaailma ja kansalaisjärjestöt, näkemykset. Valiokunta toistaa kantansa, että strategian toimeenpanossa valtioneuvoston tulisi pääministerin johdolla käyttää poliittista ohjausta yhtenäisen toiminnan saavuttamiseksi.

Ulkoasiainvaliokunta katsoo, ja toistaa kantansa, että kyberpuolustuskyvyn kehittäminen edellyttää lähtökohtaisesti myös kyberhyökkäysosaamisen kehittämistä. Hyökkäysmenetelmien ja -ohjelmien tunnistaminen on välttämätöntä, jotta voidaan kehittää riittävää puolustuskykyä.

Valiokunta huomauttaa, että kyberaseiden valvonta on kehittymätöntä. Valvonta on ongelmallista, koska aseet kehittyvät erittäin nopeasti ja ne pidetään lähtökohtaisesti salassa. Tietoa jaetaan esimerkiksi EU-maiden kesken vain rajoitetusti. Lisäksi kyberteknologia on suurimmaksi osaksi yritysten hallussa.

Valvonnan kehittäminen on kuitenkin tärkeää, joten keskustelua ja avoimuutta tulisi edistää. Keskusteltaessa kyberturvallisuudesta ja valvonnan kehittämisestä on otettava huomioon perusoikeuksien toteutuminen. Ulkoasiainvaliokunta katsoo, että kyberaseiden kilpavarustelun hillitsemiseksi on tärkeää, että keskusteluja luottamusta lisäävistä toimista ja avoimuuden lisäämisestä jatketaan monenvälisissä neuvotteluissa muun muassa Etyjissä, EU:ssa ja Natossa.

Arvoisa puhemies! Teknologian nopea kehitys ja konsensuspäätösmenettely ovat merkittävä haaste kansainväliselle vientivalvonnalle. Saadun selvityksen mukaan vientivalvonta on käytännössä teknologiakehityksestä jäljessä. Merkittävimmät haasteet niin sanottujen kaksikäyttötuotteiden viennissä ovat kyberturvallisuus ja haittaohjelmat sekä immateriaalisen teknologian valvonta.

Vientivalvonnalla pyritään tukemaan ihmisoikeuksien kunnioittamista, konfliktien ehkäisyä ja terrorismin vastaista toimintaa. On muistettava, että toimiva vientivalvonta on myös yritysten etu, koska vientivalvonnalla ehkäistään yrityksen tuotteiden joutumista ei-toivottuun käyttöön.

Valiokunta katsoo, että tiivis yhteistyö kansallisten viranomaisten välillä on tärkeää valvonnan johdonmukaisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että EU:n jäsenmaiden välisiä eroja vientivalvonnassa pyritään kaventamaan yhteisen turvallisuuspolitiikan vahvistamiseksi ja yritysten tasavertaisen kohtelun varmistamiseksi.

Ulkoasiainvaliokunta korostaa, että kyberturvallisuus on merkittävä vientivalvontakysymys, jossa on huomioitava yhteiskunnan haavoittuvuus ja tietoturva sekä toisaalta pyrkimys korkean teknologian ja viennin tukemiseen ja yhteiskunnan avoimuuteen. Valiokunta pitää tärkeänä, että lupaviranomaiset käyvät aktiivista keskustelua yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa, jotta tuotteiden mahdollista käyttöä ei-toivottuihin tarkoituksiin voidaan ehkäistä.

Arvoisa puhemies! Lopuksi lyhyesti Suomen roolista asevalvontakysymyksissä.

Suomen tulisi jatkossakin korostaa monenkeskisiin sopimuksiin pohjautuvia aserajoituspyrkimyksiä. Erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien merkitystä asevalvonta- ja aseriisuntajärjestelmän foorumina tulisi vahvistaa.

Ulkoasiainvaliokunta katsoo, että Suomen tulisi edistää keskustelua uusien asejärjestelmien ja kyberaseiden valvontaan liittyvissä kysymyksissä. Keskusteluissa tulisi arvioida näiden aseiden suhdetta humanitäärisen oikeuden kunnioittamiseen ja aseiden käytön vaikutuksia siviiliväestöön.

Ulkoasiainvaliokunta pitää hyvänä, että Suomi on aktiivinen joukkotuhoaseita koskevissa prosesseissa: muun muassa osallistuminen ydinturvayhteistyöhön ja alivaltiosihteeri Laajavan toiminta Lähi-idän ydinaseettoman vyöhykkeen perustamista koskevissa hankkeissa. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi edistää pohjoismaista yhteistyötä ydinaseiden rajoittamisessa ja ydinaseiden humanitaarisia vaikutuksia koskevassa keskustelussa.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi kiitän valiokunnan jäseniä hyvästä yhteistyöstä ja yksimielisestä mietinnöstä ja, kuten samoin, myös ulkoministeriötä tämän mietinnön mahdollistavasta keskustelusta.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Minä puolestani myös kiitän ulkoasiainvaliokuntaa mietinnöstä ja siitä, että se on valinnut turvallisuusuhkien ja aseteknologisen kehityksen vaikutuksen asevalvontaan tässä teemaksi. Keskityn puheenvuorossani tässä mietinnössä mainituista tärkeistä huomioista lähinnä uusien teknologioiden vaikutuksiin asevalvontasektorilla mukaan lukien kybervalmiudet sekä kaksikäyttötuotteiden vientivalvonta.

Suomi osallistuu aktiivisesti uusien aseteknologioiden ympärillä käytävään kansainväliseen keskusteluun. Aseteknologioiden kehittymisellä on asevalvonnan ja aseriisuntatyökalujen lisäksi vahvoja linkkejä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden sekä ihmisoikeuslainsäädännön soveltamiseen. Vaikka kyse on asejärjestelmistä, käydään keskustelua myös esimerkiksi YK:n ihmisoikeusneuvostossa.

On ensiarvoisen tärkeää pitää aseteknologian kehitys asevalvontasopimuksia koskevien kokousten asialistalla. Tätä kautta on mahdollisuus päivittää sopimuksia ja niiden toimeenpanoa siten, että kansainvälisoikeudelliset sekä humanitaarisoikeudelliset kysymykset tulee huomioitua. Eräitä tavanomaisia aseita koskevan yleissopimuksen, niin sanotun CCW-sopimuksen, puitteissa on alkamassa keskustelu autonomisista asejärjestelmistä, joiden oikeudellista asemaa ei ole toistaiseksi kansainvälisin sopimuksin käsitelty. Keskustelua näistä robottiaseiksikin kutsutuista järjestelmistä käydään myös kansalaisyhteiskunnan kanssa. Kansalaisjärjestöt ovat olleet merkittävässä osassa useiden asevalvonta- ja aseriisuntasopimusten syntyprosesseissa. Tämä dialogi on tärkeää myös autonomisiin asejärjestelmiin liittyvässä keskustelussa.

Kyberturvallisuus on tänään keskeinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen kysymys. Kansallisessa kyberturvallisuusstrategiassa korostetaan aktiivisen kansainvälisen yhteistyön merkitystä. Kansainvälisessä kyberturvallisuutta koskevassa yhteistyössä Suomi painottaa ihmisoikeuksien toteuttamisen tärkeyttä. Erityistä huomiota kiinnitetään sananvapauden ja yksityisyydensuojan toteutumiseen.

Suomessa on maailmanluokan osaamista niin ydin-, kemian kuin biologian alallakin. Näiden alojen kaksikäyttöluonne sekä erityisesti näiden tieteenalojen nopea kehitys luovat haasteita uhkien hallitsemiselle. Tämä korostaa viranomaisten ja akateemisen yhteisön vuoropuhelun ja yhteistyön sekä tiedonvaihdon merkitystä. On kaikkien etu, että tutkimustietoa ei käytetä väärin esimerkiksi joukkotuhoaseiden kehittämiseen.

Suomi on sitoutunut kansainvälisiin järjestelyihin, joiden tavoitteena on estää joukkotuhoaseiden leviäminen sekä varmistaa, ettei niiden kehittämiseen vaadittavaa osaamista tai teknologiaa päädy vääriin käsiin. Viime vuosina kansainvälisillä foorumeilla on hyväksytty uusia kaksikäyttötuotteiden valvontakohtia muun muassa mobiiliverkkojen sekä yleisten televerkkojen valvonta- ja sieppaustyökaluohjelmistoihin liittyen. Lisäksi valvonnan alle on hyväksytty lukuisia muita laitteita ja ohjelmistoja. Valvonta liittyy tarpeeseen estää näiden laitteiden ja järjestelmien joutuminen rikollisten ja/tai epädemokraattisten maiden käyttöön. Nämä uudet ja muuttuneet valvontakohdat saadaan EU:ssakin voimaan tänä vuonna.

Kysymys uusista teknologioista liittyy myös Etyjin puitteissa sovittujen asevalvontajärjestelyjen modernisointiin. Ukrainan kriisi on osoittanut, että tavanomaisten aseiden valvonnalla ja Etyjin asevalvontakehikolla, mukaan lukien tavanomaisia aseita koskeva Tae-sopimus, Wienin asiakirja ja Avoimet taivaat -sopimus, on edelleen oma tärkeä roolinsa Euroopan turvallisuudelle ja vakaudelle. Tae-sopimus on ollut lukkiutuneessa tilassa vuodesta 1999. Viime vuosina on käyty keskustelua asevalvonnan jatkosta, ja olisi tärkeää, että tässä voitaisiin edetä. Jos asevalvontakeskusteluissa edetään, nousee esille myös kysymyksiä uusien teknologioiden huomioon ottamisesta.

Suomi osallistuu keskusteluun aseteknologioiden kehittymiseen liittyen muun muassa seuraavilla foorumeilla:

Isännöimme keskustelutilaisuuden uusista aseteknologioista Eräitä tavanomaisia aseita koskevan yleissopimuksen vuosikokouksen aikana marraskuussa 2013. Tällöin keskustelujen aiheina olivat erityisesti energia-aseet, akustiset ja sähköshokkiaseet. Seuraamme keskustelua jatkossakin ja rahoitamme muun muassa YK:n aseidenriisuntainstituutin tutkimusta.

Eräitä tavanomaisia aseita koskevan yleissopimuksen puitteissa on alkamassa epävirallinen keskustelu autonomisten asejärjestelmien määritelmästä toukokuussa, ja tähän kokoukseen osallistumme. Keskustelun lähtökohtana pidetään sitä, ettei autonomisia aseita ole vielä operatiivisessa käytössä.

Ihmisoikeusneuvoston maaliskuun istunnossa hyväksyttiin Pakistanin aloitteesta päätöslauselma koskien kauko-ohjattujen lennokkien käyttöä terrorisminvastaisessa toiminnassa ja sotilaallisissa operaatioissa. Päätöslauselmalla päätettiin järjestää aihetta käsittelevä paneelikeskustelu ihmisoikeusneuvoston 27. istunnossa nyt syyskuussa, ja Suomen on mahdollisuus vaikuttaa tähän EU:n kautta.

Mietinnössä nostetaan esille, että olennainen teema valtioiden välisessä yhteistyössä on luottamuksen lisääminen. Suomi on edistänyt näitä keskusteluja muun muassa Etyjin puitteissa. Etyjissä tehtiin viime joulukuussa päätös kybertoimintaympäristöä koskettavista luottamusta lisäävistä toimista, jossa sovittiin muun muassa osanottajavaltioiden välisestä tiedonvaihdosta näissä kysymyksissä. — Kiitos.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Muutama huomio ja kommentti tästä ulkoasiainvaliokunnan mietinnöstä.

Ensimmäiseksi: tässä kun korostetaan aseriisuntaan ja -valvontaan liittyen sitä, että kansalaisyhteiskunnalla, kansalaisjärjestöillä, on ollut vahva rooli asevalvonnassa ja asekaupan valvonnassa, niin ihmettelen kyllä sitä, että kun Suomi on muistaakseni ainakin kolme eri sopimusta tehnyt liittyen asekauppaan ja sen salaamiseen ja sillä periaatteella, että kun sopijaosapuoli leimaa asiakirjat salaiseksi, niin se salainen velvoittaa myöskin Suomessa; jos tämmöiset sopimukset on tehty, niin mitkä tosiasialliset edellytykset kansalaisjärjestöillä tai viranomaisilla, tai tiedotusvälineillä, on ylipäätään valvoa, mitä tapahtuu asekaupassa.

Toiseksi: Joukkotuhoaseista todetaan, että ydinaseitten käytöllä olisi katastrofaaliset humanitaariset seuraukset ja niiden leviämistä on yritetty rajoittaa monin tavoin. Minä kyllä maallikkona ihmettelen sitä, että kun Suomi teki aikoinaan päätöksen hankkia Yhdysvalloista näitä tykistöohjuksia, joiden kantama oli 330 kilometriä, niin sen lisäksi ne pystyivät kuljettamaan mukanaan ydinaseita. Kenen ydinaseita ja mitä Suomi tuommoisilla aseilla ylipäätään tekee, tätä on kyselty moneen kertaan ja vastaukset ovat olleet laihanlaisia.

Muistelen: kun Lapissa Rovajärven ampuma-aluetta oltiin laittamassa maakuntakaavaan, jo silloin, lähemmäs kymmenkunta vuotta sitten, siellä Puolustusvoimilla oli hyvin laajat varaukset oman toimintansa suhteen, ja kun perättiin sitä, mitä varten Puolustusvoimat haluaa näin suuret toimintavaltuudet, niin sanottiin, että uusia ja järeämpiä aseita varten, ja kun kysyttiin, mitä ne uudet ja järeämmät aseet ovat, niin vastausta ei tullut. Itse olen kyllä miettinyt ihan oikeasti sitä, ollaanko Rovajärven harjoitusalueesta tekemässä monikansallisille joukoille ja uusille aseille harjoitusaluetta, kun vastaavia alueita Euroopassakaan ei kovin monta ole. Yksi kysymys on se, onko Suomi hiljaisesti sitoutumassa ja lähdössä mukaan esimerkiksi Yhdysvaltain, käytännössä Yhdysvaltain, ohjuspuolustusjärjestelmään.

Arvoisa puhemies! Täällä on mainintoja myös siitä, kuinka Venäjän puolustusvoimia uudistetaan ja laitetaan lisää panostuksia armeijan modernisoimiseen. Itse ajattelen kyllä niin, että on paljon parempi, että Venäjällä on hyvin organisoidut, johdetut ja kurinalaiset joukot, kuin että siellä olisi epämääräisiä joukkioita, joista ei tiedä, kuka niitä johtaa, varsinkin jos maan epävakaus vielä lisääntyy.

Aikoinaanhan suomalaiset rakensivat saksalaisten rahoilla vanhan Sallan puolelle venäläisille helikopteritukikohdan, eikä se kyllä Itä-Lapissa mitään pelkoa herättänyt, päinvastoin oltiin hyvillään siitä, että saatiin töitä rakennusajaksi. Sehän oli oikeastaan hyvin harkittu liikku niin Saksalta kuin muiltakin osapuolilta, että saatiin sillä tapaa vakautettua Saksan hajoamisen jälkeen tilannetta Venäjällä.

Sitten vielä näistä miehittämättömistä lennokeista, ja taas pitää mennä Rovajärven alueelle: Siellähän oli ehkä noin kolmasosa, ainakin neljäsosa, Lapin ilmatilasta varattu sellaiselle yritykselle, joka oli kytköksissä Sagem-yhtiöön, ranskalaiseen Safran Groupiin, jonka liikevaihto on yli 10 miljardia euroa, hyvin vahva asefirma. Siellä testattiin nimenomaan näitä miehittämättömiä lennokkeja, ilma-aluksia. En tiedä, mitä käyttöä varten. Tässä ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä kyllä näiden miehittämättömien alusten käytöstä, lennokkien käytöstä, sanotaan nätisti, että se mahdollistaa rajoitetumman ja tarkemman tulen käytön. Ainakin silloin, kun näitä koneita on käytetty tulen osoitukseen, on hyvin paljon ikäviä esimerkkejä, että kaikki ei ole mennyt niin kuin on suunniteltu. Nyt tässä mietinnössäkin osin annetaan sitä kuvaa, että näillä voi tappaa nätisti ja kivasti ilman, että kädet sotkeutuvat vereen. Itse asiassa niistä on tehty niin tekninen tappamisen väline, että kun Yhdysvalloissa tietokoneruudun ääressä painetaan nappia, niin Pakistanissa paukahtaa.

Eli tietoa pitäisi saada paljon enemmän siitä, mitä tapahtuu Suomessa, minkälaisin sopimuksin Suomea ollaan sidottu erilaisiin kansainvälisiin hankkeisiin. Valitettavan usein näistä asioista julkinen keskustelu käynnistyy aivan liian myöhään.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ulkoasiainvaliokunta pitää aseistariisuntaa ja valvontaa tärkeinä osina turvallisuuspolitiikkaamme. Aseriisunta on hidastunut viime vuosina. Kylmän sodan päättymisen jälkeinen suojasää on valitettavasti enää haalea muisto. Suomen ei pidä olla aseistariisunnassa naiivin sinisilmäinen. Esimerkiksi Ottawan jalkaväkimiinasopimus oli Suomen kannalta valitettava virhe. Sopimusten tulee aina olla symmetrisiä. Venäjä ei sopimusta ole hyväksynyt, ei myöskään USA, Kiina eivätkä monet muut sotilaallisesti vahvat valtiot.

Ulkoasiainvaliokunta kiinnittää mietinnössään huomiota Venäjän asevoimien kunnianhimoiseen uudistusohjelmaan, jonka hintalappu on muhkeat 500 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä. Muun muassa heti itärajan takana tapahtuu. Jo nyt Alakurtin sotilastukikohtaa ollaan avaamassa uudestaan ja vahvistamassa. Venäjällä on toki siihen oikeus. Pohjoiset intressit ovat kasvamassa.

Suomi ja Ruotsi ovat sopineet puolustusyhteistyön kehittämisen selvittämisestä ja sen aikataulusta. Selvitettäviä asioita ovat ainakin satamien ja lentokonekenttien yhteiskäyttö, yhteiset ilma- ja merivoimien osastot sekä yhteishankinnat. Suomen ja Ruotsin yhteistyö on tavoitteeltaan oikeansuuntaista, mutta tuloksiltaan todennäköisesti riittämätöntä. Suomen on tehtävä päätös Natosta seuraavalla hallituskaudella ja mielellään yhdessä Ruotsin kanssa.

Ulkoasiainvaliokunta on aiheellisesti kiinnittänyt huomiota kyberturvallisuuteen ja kaksikäyttötuotteiden viennin valvontaan. Kaksikäyttötuotteet ovat tuotteita, joita voidaan käyttää siviilikäytön lisäksi myös sotilaallisiin tarpeisiin. Korkean teknologian tuotteiden vienniltä ei pidä toki leikata siipiä. Valvontaa kuitenkin tarvitaan, etteivät taajuusmuuntimet, erikoisventtiilit, verkkotyökalut ja kaasunilmaisimet ynnä muut vastaavat korkean teknologian tuotteet päädy roistovaltioille ja terroristeille.

Lopuksi, arvoisa herra puhemies, haluan tässä yhteydessä kiittää ministeri Tuomiojaa linjakkaasta toiminnasta Ukraina-asian hoidossa.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Suomessa on voimakkaasti integroiduttu Yhdysvalloista hankituin ohjuksin itse asiassa siihen huolestuttavaan kehitykseen, mikä Euroopassa laajemminkin tapahtuu. Horneteihin on hankittu kolmenlaisia eri kantaman ohjuksia ja raskaille raketinheitinjärjestelmille, joita hankittiin Hollannista Yhdysvaltojen suostumuksella, niin ikään kolmenlaisia eri kantaman ohjuksia.

Mutta kysymys ministerille koskee rypäleasesopimusta. Mietinnössä todetaan, että Suomi ei ole sopimuksen jäsen, niin kuin ei ole, mutta Suomi ei ole sopimuksen voimaantulon jälkeen hankkinut sopimuksen kieltämiä rypäleaseita ja että hallitusohjelmassa tätä aina vuosittain tarkastellaan. Mikä nyt on Suomen asento näiden rypäleammusten osalta? Nimittäin niihin ohjuksiin, joiden hankinta keskeytettiin Yhdysvalloista, kytkeytyi myös rypäleaseen käyttö.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyberturvallisuuden kehittäminen on ilman muuta yksi tärkeimmistä asioista, kun yhteiskunnan haavoittuvuutta torjutaan. Tähän työhön on saatava asiantuntijoiden lisäksi mielestäni paljon enemmän myös yrityksiä ja kansalaisia. Kyberturvallisuuden pelisääntöjä pitäisi ja voidaan opettaa myös jo kouluikäisille. Jokainen voi omalla toiminnallaan parantaa olennaisesti tietoturvallisuutta, kun tuntee ict-alan lainalaisuudet, kun tietää, että jokainen tekstiviesti tai sähköpostiviesti voi olla tietoturvariski.

Meidän on myös kehitettävä mielestäni Suomessa kyberosaamisen infraa. Jyväskylässä on yksi tällainen keskittymä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu yhdessä yliopiston ja Puolutusvoimien kanssa ja myös yritysten kanssa on tehnyt työtä kyberosaamisen parantamiseksi jo toistakymmentä vuotta, ja jäljet ovat erinomaiset. Siellä on kyberlaboratorio, jossa voidaan harjoitella erilaisia tilanteita. Siellä järjestetään valtakunnallisia harjoituksia myös yrityksille ja muille asianosaisille, jotta tätä tietoa ja osaamista voidaan levittää. Ja se pitää muistaa, että kyberturvallisuus sisältää myös erittäin suuret mahdollisuudet liiketoimintaan. Minun mielestäni meidän kannattaisi ottaa tällä alueella pois kaikki se hyöty myös, mikä meillä osaamisessa jo on.