3) Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan
tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta
ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2013
Pertti Hemmilä /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Esittelen nyt suorittamamme tilintarkastuksen
koskien eduskunnan, Valtiontalouden tarkastusviraston ja Ulkopoliittisen
instituutin taloutta ja hallintoa vuoden 2013 osalta. Kaikkien näiden
käsittelyssä olevien yhteisöjen osalta
vuoden 2013 tilikauden aikainen tarkastus ja tilinpäätöstarkastus
on suoritettu ennalta laatimamme tarkastussuunnitelman ja Suomessa
voimassa olevan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti.
Vuonna 2013 eduskunta jatkoi viime vaalikaudella alkanutta tiukan
talouden linjaa. Tämä näkyi jälleen
erityisesti kanslian toimintamenoissa. Eduskunnan tuleekin näyttää esimerkkiä koko
julkiselle sektorille toiminnan järkevässä kohdistamisessa
ja ylimääräisten kulujen karsimisessa.
Tässä onkin onnistuttu täällä eduskunnassa
esimerkillisesti. On nimittäin huomionarvoista, että vuonna
2013 kanslian toimintamenot olivat 3,3 prosenttia pienemmät
kuin edellisenä vuonna mutta siitä huolimatta
eduskunnan kanslian henkilöstölle sekä kansanedustajille
toteutettujen työtyytyväisyysselvitysten mukaan
työskentelyilmapiiri ja työnteon olosuhteet ovat
kaikin puolin tässä talossa parantuneet. Kyselyn vastausten
mukaan kansanedustajat ovat hyvin tyytyväisiä kanslian
palveluihin. Henkilöstön työtyytyväisyyskyselyssä edelliseen,
vuonna 2011 tehtyyn kyselyyn nähden parannusta oli tapahtunut
johtamisessa, työilmapiirissä ja työoloissa.
Herra puhemies! Tilintarkastajat ovat vuoden aikana hyvin tiiviisti
seuranneet peruskorjauksen etenemistä, ja se näyttää edenneen
suunnitelmien mukaisesti. Peruskorjaus jatkui suunnitelmien mukaan
ja ilman merkittäviä aikatauluviiveitä.
Vuosi 2013 oli ensimmäinen vuosi, kun peruskorjauksen suhteen
emme törmänneet minkäänlaisiin
ikäviin yllätyksiin. Toivomme suunnitelmien ja
koko peruskorjauksen jatkuvan yhtä hyvissä merkeissä myös
ensi vuonna, kun päärakennus otetaan käsittelyn
alle. Myös hankkeen talous pysyi viime vuonna suunnitelluissa
raameissa. Kokonaisuudessaan eduskunnan menot olivat viime vuonna
131,5 miljoonaa euroa, mikä oli 22 prosenttia enemmän
kuin vuonna 2012. Menojen kasvu selittyy yksinomaan peruskorjausmenojen
kasvamisella. Vuosi 2013 on koko peruskorjausohjelman eniten kustannuksia
aiheuttanut vuosi.
Herra puhemies! Valtiontalouden tarkastusvirasto ja Ulkopoliittinen
instituutti saavuttivat vuonna 2013 toiminnalliset tavoitteet ja
pysyivät annetuissa budjeteissa.
VTV:n osalta peruskirjanpito ja sisäinen valvonta ovat
kunnossa. Tilinpäätös on asianmukaisesti
laadittu. Valtiontalouden tarkastusvirasto on jälleen mallikelpoisesti
osoittanut paikkansa valtion talouden ja toiminnan tarkastuksessa.
Tehokkaan toiminnan osoituksena Valtiontalouden tarkastusvirasto
antoi eduskunnalle sekä kertomuksen vuoden 2013 kuntavaalien
vaalirahoituksen valvonnasta että finanssipolitiikan tarkastus-
ja eduskuntakertomuksia kolme kappaletta. Tuloksellisuustarkastuksia
valmistui 14 kappaletta. Tarkastusvirasto on kertomusvuonna antanut
yhteensä 22 asiantuntijalausuntoa eri ministeriöiden
lainvalmisteluhankkeisiin ja muihin hankkeisiin liittyen. Tarkastusvirasto
toteutti vuoden 2013 aikana sille puoluelaissa säädetyt tehtävät
moitteettomasti.
Myös Ulkopoliittisen instituutin osalta peruskirjanpito
ja sisäinen valvonta ovat kunnossa. Tilinpäätös
on asianmukaisesti laadittu. Ulkopoliittinen instituutti on onnistunut
kasvattamaan valtionhallinnon ulkopuolista rahoitustaan viime vuonna
esimerkillisesti, yli 22 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. Instituutin
tutkimusohjelmien suorista kuluista noin 90 prosenttia on palkkakuluja,
ja suorien kulujen kasvu on ollut kertomusvuonna erittäin
maltillista, ja matkakulujen määrä on
edelleen pysynyt alhaisella tasolla.
Herra puhemies! Haluaisin vielä erityisesti kannustaa
syksyllä täysistuntokäsittelyyn tulevan
kanslian ohjesäännön valmistelua nykyistä joustavampaan
suuntaan. Ohjesäännön väljentäminen
nimittäin tarkoittaisi esimerkiksi henkilöstön
työpanosten tarkoituksenmukaisempaa suuntaamista kulloisenkin
tarpeen ja tilanteen mukaan. Tällainen kehitys olisi tarpeellista
ja edistyksellistä ottaen huomioon ohjesäännön
nykyisen tiukkuuden.
Arvoisa herra puhemies! Lopuksi haluan kiittää tilintarkastajia,
tilintarkastajakollegoja, edustaja Tuupaista ja Piiraista, sekä tilintarkastusyhteisö
KPMG:n
Leif Forsbergia paneutumisesta tähän vastuulliseen
tehtävään. Erityismaininnan ansainnee
viime vuonna tehtävässään aloittanut eduskunnan
kanslian sisäinen tarkastaja Erkki Kurikka, joka on ansiokkaasti
hoitanut tarkastustehtävänsä koko eduskunnan
hyväksi.
Arvoisa puhemies! Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös-
ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen
ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten
mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot eduskunnan
toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen
ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Raimo Piirainen /sd:
Arvoisa puhemies! Eduskunnan valittuina tilintarkastajina olemme tarkastaneet
eduskunnan, Valtiontalouden tarkastusviraston ja Ulkopoliittisen
instituutin talouden ja hallinnon vuodelta 2013, joita tarkastuksia
puheessani nyt lyhyesti esittelen.
Tarkastajien velvollisuutena on antaa suorittamamme tilintarkastuksen
perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja
toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää,
että noudatamme ammattieettisiä periaatteita.
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan
mukaisesti.
Arvoisa puhemies! Vuonna 2013 eduskunta jatkoi edellisillä vaalikausilla
alkanutta tiukan taloudenpidon linjaa. Kokonaisuudessaan eduskunnan
menot olivat 131,5 miljoonaa euroa, mikä oli 23,7 miljoonaa
euroa ja 22 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Kasvu
johtui täysin peruskorjauksen poikkeuksellisen suurista menoista.
Peruskorjauksen ja kiinteistötoimen menojen osuus kaikista
kanslian menoista nousi vuoden 2012 aikana noin 25 prosentista peräti
41 prosenttiin ja suuremmaksi kuin poliittisen toiminnan osuus — elikkä edustajat,
avustajat ja ek-ryhmät — ja henkilöstömenojen
osuus oli 23 prosenttia. Jokaista suomalaista kohden viime vuonna
eduskunnan menot olivat 24,13 euroa. Vuonna 2012 ne olivat 19,86
euroa. Muutos johtui yksinomaan peruskorjauksen poikkeuksellisen
suurista menoista.
Eduskunnan kanslian toimintamenot supistuivat edelleen. Eduskunnan
kanslian toimintamenot olivat viime vuoden tilinpäätöksen
mukaan 45,1 miljoonaa euroa. Menot olivat lähes 1,6 miljoonaa
euroa ja 3,3 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2012 ja siis
alemmat kuin vuonna 2011. Kanslian toimintamenot olivat lähes
0,9 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmät. Menojen supistumisen
taustalla ovat eduskunnassa annetut talouden säästöohjeet.
Vuonna 2013 peruskorjaukseen käytettiin kaiken kaikkiaan
47,3 miljoonaa euroa, mikä on tähänastisen
peruskorjauksen suurin summa. Lisäksi peruskorjauksesta
johtuviin toimintamenoihin — väistötilat,
muuttokustannukset, tietojärjestelmät — kului
viime vuonna 4,2 miljoonaa euroa, ja suurimmat peruskorjauskohteet
olivat hallintorakennus ja maanalaiset tilat. Peruskorjaus- ja kiinteistömenot
olivat viime vuonna eduskunnan suurin menoerä elikkä 54,2 miljoonaa
euroa. Peruskorjaukseen käytettiin 41 prosenttia eduskunnan
131,5 miljoonan euron kokonaismenoista.
Arvoisa puhemies! Ulkopoliittisen instituutin osalta kirjanpito
ja sisäinen valvonta ovat kunnossa. Ulkopoliittinen instituutti
pysyi vuonna 2013 annetussa budjetissaan ja pystyi toimintamäärärahojen
yhteiskäytössä alittamaan edellisen vuoden
tason. Arvonlisäveroihin varattua arviomäärärahaa
käytettiin kertomusvuonna aikaisempaa vuotta enemmän,
mikä johtuu pääosin vuodelle 2013 kohdistuneista
hankinnoista ja nousseista vuokrista, joissa molemmissa on korkea
arvonlisäverokanta. Toimintamenomäärärahaa
siirtyi 435 180 euroa vuodelle 2014. Lisäystä siirtyvään
erään tulee näin ollen 130 710
euroa. Siirtyvän erän lisäys koostuu
kokonaisuudessaan ennakoimattomien virkavapauksien johdosta säästyneistä palkkakuluista.
Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tarkastusviraston osalta kirjanpito
ja sisäinen valvonta ovat myös kunnossa. Talousarviovertailun
mukaan myös Valtiontalouden tarkastusvirasto on alittanut
vuoden 2013 talousarvion. Henkilöstökulut olivat
kuitenkin kasvaneet hieman edellisvuodesta. Toimintamenoista siirtyi
tälle vuodelle reilut 2,3 miljoonaa euroa.
Arvoisa puhemies! Kiitän tilintarkastajien puheenjohtajaa,
edustaja Hemmilää ja varapuheenjohtajaa, edustaja
Tuupaista sekä vastuullisia virkamiehiä, hallintojohtajaa,
sisäistä tarkastajaa ja tilitoimiston päällikköä sekä erityisesti
tilintarkastusyhteisö KPMG:n Leif Forsbergia vastuullisesta
panoksesta tilintarkastuksissa, ja yhdyn puheenjohtajan esittämään
arvioon. — Kiitos.
Matti Saarinen /sd:
Herra puhemies! Kyseessähän on tilien ja hallinnon
tarkastusta koskeva asia. Keskityn enemmänkin tänne
hallinnon puolelle, koska uskon ja luotan siihen, että kirjanpito on
osattu viimeisen päälle hyvin hoitaa.
Ainoa tällainen vähän poikittainen
sana liittyy siihen palautteeseen, mitä eri tahoilta olen
saanut koskien atk-palveluja. Ne ontuvat edelleen, erikoisesti maakunnissa.
Erikoisesti kansanedustajien avustajat vaikeroivat, että he
eivät pysty auttamaan edustajaansa, he eivät pysty
tekemään töitään maakunnassa.
Heidän toimintaedellytyksensä ovat entisestään
huonontuneet liittyen laitekantaan, liittyen niitten toimintoihin.
Toivoisin, että tähän kiinnitettäisiin
huomiota. Monet avustajat myöskin tekevät aika
poikkeuksellisina aikoina töitä, niin että tässä on
mielestäni — niin vaikea sektori kuin atk-ala
kaiken kaikkiaan onkin nopean kehitystrendinsä ja monen
monen muun teknisen kysymyksen vuoksi — varmaan toivomisen
varaa.
Kun olen saanut olla kuusi vaalikautta Suomen kansan edustajana
täällä, niin sitä ennen kertyneeseen
työhistoriaan tietysti vertaa, että minkälainen
työntekemispaikka tämä on luottamushenkilölle.
Eli voisiko vapaasti lainata, että olen taistellut monilla
rintamilla mutta tämän vertaisia sotureita kuin
täällä on yhteistyökumppaneina,
työkavereina en ole missään tavannut.
Eli lausun kiitokseni koko henkilökunnalle siitä loistavasta
työntekoasenteesta ja myöskin palveluasenteesta,
joka heillä on tätä eduskuntaa ja sen kansanedustajia
kohtaan. Siellä on monia monia hyviä esimerkkejä,
minkälaisella ammattiylpeydellä suorastaan henkilöt
tekevät omaa työtään. Olen joillekin
sen myöskin suoraan halunnut kertoa, ja ne ovat olleet
hyviä keskusteluja.
Sitten tämä eduskuntainstituution toiminta
ja se, miten sitä voidaan kehittää, miten
huolehditaan, että taso säilyy, miten kehitetään.
Kaikki uudistukset ovat kovan kontrollin ja julkisen paineen alla.
En väheksy tilintarkastajien työtä, mutta
kyllä media seuraa myöskin näitä asioita sillä tarkkuudella,
että tekisi mieli kiittää. He ovat tehneet
sen työn ilmaiseksi, käyneet esimerkiksi tositetarkastusta äärettömän
tarkasti läpi, ettei ainakaan erillistä tositetarkastajan
vakanssia tarvitse varmaan eduskunnan palkata. Se on tietysti tärkeätä,
että kaikki on läpinäkyvää.
Mutta sitten tähän eduskuntainstituutioon.
En puhu omassa asiassani, vaikka olen yksi kahdestasadasta, vaan
puhun tästä eduskuntainstituutiosta. Meillä pitää olla
sitä ammattiylpeyttä ja rohkeutta, uskoa ja uskallusta
pitää tästä instituutiosta huolta,
että vaikeinakin aikoina sitä voidaan kehittää ja
huolehtia siitä, että tämä ei
ole muihin elintason huippumaiden parlamentteihin verrattuna mikään
havumaja, kun me olemme jo muutenkin vähän syrjäinen
maa. Suomen eduskunnalla pitäisi olla minun mielestäni
korkea profiili instituutiona. Se lähtee siitä,
että me arvostamme itse jokainen kansanedustaja omaa työtämme,
jokainen virkamies, joka täällä toimii,
arvostaa tätä instituutiota ja sen myötä omaa työtään.
Se syntyy siitä. Arvostus ei tule tuolta ulkoisesta maailmasta,
vaan pikemminkin sieltä tulevat kritiikin nuolet osaksemme.
Tässä rohkaisisin hallintoa, kansliatoimikuntaa,
kaikkia teitä, jotka olette avainasemissa silloin, kun eduskuntatyötä kehitetään
ja eduskuntainstituutiota kehitetään ja viedään
eteenpäin.
Kun organisaatio on aina johtajansa näköinen — ihan
sama, onko se kioski, pörssiyhtiö tai Suomen eduskunta,
se on aina johtajansa näköinen, ja tänään
esimerkiksi se on erittäin komean näköinen — meillä yleisesti
ottaen on ollut hyvä herraonni. Meidän puhemiehemme
ovat laittaneet takkinsa likoon vaikeissakin tilanteissa, vaikeissakin
asioissa, jolloinka eduskunnassa, kun täällä on
lähes tuhat ihmistä töissä,
voi tapahtua ihan mitä tahansa ja on tapahtunut monenlaisia asioita.
Otan vertailukohteeksi sen, kun SAS:n lentokone putosi Arlandassa
pellolle. Kukaan ei kuollut, lentäjät tekivät
pakkolaskun pellolle ja toimitusjohtaja esiintyi televisiossa ei
haukkuen omia lentäjiään vaan kehuen:
sanoi, että meidän yhtiön koneet ovat
pysyneet yli 20 vuotta ilmassa ja nytkin, kun pudottiin, ne lentäjät
olivat niin taitavia, ettei tullut ihmisuhreja. Hän osoitti
johtajuutta: vaikka lentokone oli tuusan nuuskana, niin hän
piti vielä omiensa puolia. Näin toivon, että eduskunnassa
esimerkiksi puhemies kaiken keulakuvana pitää tästä myöskin — paitsi
monesta muusta, myös tästä — huolta.
Me sitten koetamme olla mokailematta, niin ettei puhemies joudu
vaikeisiin tilanteisiin.
Mutta vakavasti ottaen: Eduskunnan on arvostettava omaa työtään
kaikissa olosuhteissa ja pidettävä kiinni silloin
myöskin tasosta. Voi olla, että se aiheuttaa ulkopuolista
kritiikkiä, mutta se pitää vain kestää ja
sanoa, että tämä on korkein, arvokkain
paikka Suomessa käyttää päätösvaltaa ja
täällä pitää olla sen
mukaiset puitteet kaikissa hommissa. Meillä käy
paljon vieraita. Tämä on näyteikkuna
maailmalle, ja tämä on tällainen maailman
paras järjestelmä, tämä suomalainen demokratiamalli.
Joten kyllä tähän kannattaa satsata jatkossakin.
Herra puhemies! Olen hyvin tyytyväinen kuulemaani,
että minkälaisia lukuja täällä kollegat aikaisemmin
esittivät. Omalta osaltani tyydyn tähän
jonkinlaiseen filosofointiin ja tiedän, ettei tämänkään
puheenvuoron johdosta niin hirveästi varmaan ulkoinen maailma
päätä silitä. Mutta seison näitten
sanojeni takana kaikissa olosuhteissa.
Raimo Piirainen /sd:
Arvoisa puhemies! Edustaja Saarinen nosti hyviä asioita
esille. Mehän olemme tarkastelleet eri teemojen kautta
näitä, ja nämä ovat hyvin tulleet
esille. Ennen kaikkea myös näitten meidän
tietojärjestelmien toimivuus: täällä eduskunnassa
se välillä tökkii, mutta ennen kaikkea
maakunnissa avustajien ja edustajien yhteydet tökkivät.
Itse olen saanut tällä hetkellä semmoisen
yhteyden, joka toimii, lankaverkkoa myöten, mutta avustajallani
on mobiiliyhteys ja se ei sitten kaikistellen toimi. Elikkä tämän
suhteen on varmasti parantamista.
Meillähän on myös ollut arvioita
työyhteisön kehittämisestä.
Se on mennyt parempaan suuntaan kaiken aikaa, ja kiitos siitä esimiehille
ja kansliatoimikunnalle. Tuo, mitä edustaja Saarinen totesi
eduskunnan kehittämisestä instituutiona, pitää ihan
täydelleen paikkansa. Jos Finnairin johtokin voisi tehdä saman,
että kehuisi välillä työntekijöitään
ja heidän osaamistaan — eikä vain olisi
potkimassa pellolle — niin kuin SAS:n johtaja on tehnyt,
niin tämä olisi todella hienoa.
Kiitoksia puhemiehelle! Tuo, mitä taloudesta lukujen
kautta nousee esille, niin tietenkin se nousee väkisellä esille,
koska on kuitenkin hyvin tiukasta taloudesta kysymys. Tällä tavalla
arvioin sitä itse, että mitä on saatu
säästettyä ja miten on suhteessa edellisiin
vuosiin rahaa käytetty
Keskustelu päättyi.