Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun edellisellä kerralla käytin puheenvuoron tästä Sitran kertomuksesta ja kun siinä kiinnitin huomiota eräisiin näkökohtiin, jotka nyt ovat jälleen täällä esillä, niin en voi olla käyttämättä lyhyttä puheenvuoroa tässä lähetekeskustelussa. Nimittäin se, mitä minä olen kaivannut tässä Sitran kertomuksessa, on, että olisi konkreettisia asioita. No, nyt niitä konkreettisia asioita ovat aivan erikoisesti tähän sähköiseen asiointiin, resepteihin ja sairaalatoimintoihin liittyvät asiat, ja se on hyvä asia. On hyvä, että siinä tulee konkreettisia tuloksia niin, että nähdään, että tällä toimeliaisuudella ja yhteiskunnan juhlavarojen käytöllä on jotakin aivan käytännöllistä merkitystä. Toivoa sopii, että tämän tasoisesti kuin tästä puolesta kerrottiin viime kerralla edellisessä kertomuksessa, siitä kerrottaisiin myöskin jatkossa, siis koko homma hoidettaisiin finaaliin saakka, koska tällä pitäisi olla mitä suurin merkitys.

Pitää tässä yhteydessä muistuttaa siitä, että tästä Pohjois-Karjala-osuudesta eduskunnassa on käyty aikaisemmin hyvin seikkaperäinen keskustelu. Siitä tuli lainsäädäntöä, ja se lainsäädäntö pikaisesti täällä käsiteltiin, mutta sitten se sähköinen allekirjoitus ja sähköinen asiointi ikään kuin loppuivat, se niin kuin kuivui eräällä tavalla. Ja nyt sitten, kun se asia on täällä uudestaan esillä kertomuksen muodossa, niin en voinut olla kiinnittämättä tähän asiaan huomiota. Ja jos tästä on jotakin erityistä kerrottavaa, kun täällä ovat edustajat Kalli ja Nepponen paikalla, jotka ykkösroolista käsin hoitavat näitä asioita Sitrassa, niin olisi oikein mukava kuulla vaikka vastauspuheenvuorossa, mitä kuuluu.

Sitten toinen asia. Se on vähän toisen tyylinen juttu. Nyt on Sitraan perustettu innovaatioyksikkö. Tämä koko valtiohallinto on yhtä innovaatiota, mutta kun aina tulee sana "innovaatio", niin sen jälkeen on täydellinen tyhjyys. Se kolisee oikein, niin kuin nytkin. Innovaatioyksikkö on perustettu, ja innovaatio on innovaatio, eikä tapahdu yhtään mitään, mutta yksikkö on saatu sentään perustettua. Eli toivoisin hartaasti, että kun nyt vielä innovaatioyliopistokin saadaan aikaiseksi tässä tämän joukon jatkoksi, niin jotakin olisi kerrottavana siitä, mitenkä ne herneet hankaavat toisiaan vastaan jonkun kupolissa niin, että olisi jotakin innovaatiota kerrottavissa kertomuksissa. Nimittäin rupeaa uskottavuus olemaan pian aika heikoilla koko tässä hommassa.

Sitten vähän pirullisessa mielessä tästä seurannasta, mikä on sinänsä erinomaisen hyvä asia. Tätä ympäristöliiketoimintaa kerrotaan vauhditetun ja sen kerrotaan kansainvälistyneen, ja sitten kerrotaan tarkastusraportissa, että yritysten tilauskirjat olivat täyttyneet. Sehän on erittäin kaunis asia, mutta mitenkä paksu kirja se oli, sitä ei kerrota, mutta kirja saatiin täyteen. Minä kiinnittäisin vaan huomiota siihen, että kun on näinkin merkittävästä instituutiosta kyse kuin on Sitra, juhlavuoden rahasto, joka muuten tuottaa pääomille hyvän tuoton, 7,5 prosenttia tämän kertomuksen perusteella, niin olisi hyvä, että näissä projekteissa tuotettaisiin jotakin todella arvokasta kerrottavaa eikä tämä olisi tämmöinen armeijan kalustoluettelo.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Sitra todella, niin kuin ed. Pulliainen totesi, kertoo myös ympäristöohjelmasta, ja tämä on hyvin positiivissävyisesti täällä tuotu esiin. Kun ympäristövaliokunnassa ovat Sitran asiantuntijat olleet kuulemisessa kuultavina, niin heidän viestinsä on ollut se, että Suomen ympäristöteknologian vienti ei ole kehittynyt sillä tavalla kuin maailmanlaajuisesti ympäristöteknologia on kehittynyt, vaan se on jäänyt sinne stagnaatioon, samanlaiseen tilaan, viimeiset 10 vuotta. Siis se ei ole lähtenyt siltä tasolta nousemaan samassa kulmassa. (Hälinää)

Kiitos, puhemies! — Siis samalla tavalla ei ole noussut ympäristöteknologian vienti kuin se nousi noin 10 vuotta takaperin. Suomen suhteellinen asema oli huomattavasti parempi. Tämän seuranta on liitetty Tilastokeskukseen, ja tilastointi esimerkiksi Cleantech Finland -tuotemerkin osalta on alkanut vasta tänä vuonna. Näin ollen tämä seuranta kaiken kaikkiaan on hidasta.

Muuten, puhemies, meidän mahdollisuutemme käyttää Sitran miljoonia on tietysti myös hyvin poliittista, ja toivoisin, että Sitra ei olisi vauhdittamassa terveyden- ja sairaanhoidon yksityistämistä eikä kohdistaisi sijoituksiaan yksityisiin, voittoa tavoittaviin yrityksiin, jotka ovat leviämässä terveyden- ja sairaanhoidon alueella hiukan niin kuin pahanlaatuinen kasvain. Haluaisin erottaa kaksi yksityistä sektoria. Toinen on sellainen, joka ei tähtää voiton tavoitteluun vaan toimii julkisen terveydenhoidon tukena ja sen ohessa. Ja toinen on sitten varsin aggressiivinen, MedOne Oy -tyyppinen, laajeneva yritysrypäs, joka edustaa sen tyyppistä liiketoimintaa, joka tähtää voiton tavoitteluun, liiketoimintoja, jotka ovat pörssissä ja joiden omistus on Suomen rajojen ulkopuolella.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä Sitran kertomushan on näitä eduskunnan yksiä haasteita sillä tavalla, miten eduskunta pystyy antamaan lisäarvoa sille, että Sitra toimii yliasiamies Esko Ahon johdolla, tuottaa näitä ohjelmia ja sitten käyttää kertyneitä rahastoja parhaaksi katsomallaan tavalla. Pankkivaltuustohan tässä on sitten myös yksi valvoja, ja tämä on ollut yksi tärkeä asia siinä suhteessa, miten pankkivaltuusto omalta osaltaan ja Sitran hallitus osaltaan pystyvät viitoittamaan sitä tietä, mihin pitäisi tällä hetkellä näitä panostuksia suunnata.

Mielestäni 2000-luvulla Sitra on yhteiskunnasta niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin löytänyt panostettaviksi ne alueet, joihin pitääkin panostaa. Niin kuin tästä kertomuksesta käy ilmi, täällä ovat mukana ympäristöasiat, Venäjä, joka on merkittävä, Intia, jonka ohjelmat ovat nyt päättymässä, sekä sitten uudet avaukset, jotka liittyvät muun muassa juuri terveydenhuoltoon, elintarvikkeisiin, konepajateollisuuteen, energiaan ja kuntien palveluihin. Tämä kuntien Paras-hanke, joka varmasti on erittäin hyvä, on minusta peittänyt sitten alleen esimerkiksi sellaisen asian kuin kuntien liiketoiminta, josta saadaan tuottoja. Energiayhtiöthän ovat olleet esillä, mutta millä tavoin esimerkiksi kunnat yhdessä ja Kuntaliitto ottavat osaa siihen, millä tavoin näitä energiayhtiöitä ohjataan? Mikä on kuntien omistajaohjaus ja se osaaminen tällä hetkellä?

Tämähän on tullut esille esimerkiksi yleishyödyllisten asunto-osakeyhtiöitten omistamisessa, jossa kunnat ovat aika huonosti hoitaneet oman asiansa. Alkulähtökohta on ollut hyvä, on pitänyt rakentaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja Suomessa, mutta tällä hetkellä, olipa sitten yhtiö kuin yhtiö, sielläkin tämä ahneus ja se, että pitää saada voittoa, on voittanut ja tehdään kovan rahan asuntoja ja kukaan ei oikein enää välitä siitä, miten kohtuuhintaisia asuntoja muun muassa työvoimapula huomioon ottaen Suomessa tehdään. Tämä on sellainen asia, johon valtion ja kuntienkin pitäisi käytännössä puuttua.

Samaten ovat nämä kunnalliset vesiyhtiöt. Juomavesi on tullut entistä tärkeämmäksi. Sen merkitys nyt ja tulevaisuudessa korostuu. Myöskin jätehuolto on sitten se kolmas asia. Nämä ovat jääneet kaikki tämän Paras-hankkeen jalkoihin, jossa kärjistyneesti sanottuna lähinnä keskustellaan siitä, mitenkähän ne kunnantalot laitetaan ja mikä lippu ja vaakuna nostetaan sitten sinne salkoon. Tämä on tietysti tärkeä asia ja tunnemielessä ehkä tärkein monessakin tapauksessa. Mutta tähän asiaan pitäisi kiinnittää huomiota.

Sitten on näitten kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen vieminen verkkoon. Täällä ei nyt ole ministeri Hyssälä paikalla, mutta tässä viime vuosina moneen kertaan häneltä kysyin Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiristä. Se sai hoitaakseen tämän valtioneuvoston pilottiprojektin, millä tavoin terveyspalveluja voidaan kehittää niin, etteivät hinnat nousisi koko ajan ja että ihmiset saisivat paremmin palveluita, ja koko ajan on tiukattu sitten sitä, miksei tätä rahaa anneta myös verkkopalveluihin, mikä nimenomaan ministeriön päätöksellä kiellettiin. Viime viikolla järjestetyn Sitran seminaarin yhteydessä tämä paljastui. Tämä verkkopalveluasia on annettu nyt sitten Turkuun, mutta Suomessa ei tehdä sitä, että samassa paikassa koetettaisiin saada tehokkaimmat tulokset aikaan, vaan lähdetään sitten siitä, että tuonne vähän ja tuonne myös ja sitten omaan vaalipiiriin loput, jos näin ilkeästi sanoisi. Tämä ei näitten asioitten hoitamisen kannalta ole paras mahdollinen tilanne.

Sitten täällä on uutena alueena tullut konepajateollisuus, joka Suomessa on menestynyt yllättävän hyvin, ja sen yhteydessä varmasti niin Intia kuin Kiina tai Venäjä ansaitsevat huomiota siinä suhteessa, että me tarvitsemme valtion vahvempaa otetta viennissä näihin maihin. Kiina ja Intia ovat hyvin valtiojohtoisia sekä omistamisen näkökulmasta että poliittisen toiminnan näkökulmasta. Molemmissa maissa Suomella on erittäin hyvä, vahva poliittinen asema, mutta me emme pysty pienyritysten emmekä keskisuurtenkaan osalta hyödyntämään tätä kaikkea, ja se johtuu osittain siitä, että meillä ei ole sellaisia valtiojohtoisia sateenvarjoyrityksiä, jotka loisivat sitä tilaa, jota tarvittaisiin.

Tähän asiaanhan talousvaliokunta ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan teollisuusjaosto kiinnittivät viime vuoden lopulla huomiota. Se tuli esiin näitten muun muassa talousvaliokunnan asianomaisiin maihin kohdistuneitten matkojen seurauksena niin, että esimerkiksi tämä Kiinan ympäristöosaamiseen ja liikebisnekseen liittyvä FinChi-toiminta laajenisi ja näitä kokemuksia käytettäisiin hyväksi ja se myös sitten tällä tavoin yhtiöitettäisiin niin, että se tukisi suomalaista vientiä. Sama koskee myös Venäjää. Se on siinä mielessä iso alue ja monellakin tavoin haastava, ja tässä suhteessa pienet ja keskisuuret yritykset kaipaavat tuekseen sen, että siellä on näitä puskuriyrityksiä, koska Nokian merkitys esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa on tavattoman suuri, mutta Nokiastakaan ei ole kaikkeen.

Täällä ed. Pulliainen aivan oikein kiinnitti huomiota näihin innovaatioasioihin, joista on tullut tällainen yksi politiikan taikasana. Talousvaliokunnassahan on monen vuoden ajan kiinnitetty huomiota tähän päällekkäisyyteen ja varoitettu siitä, ja nyt innovaatioittenkin osalta, jos puhutaan sosiaali- ja terveyspalveluista, on Stakesilla omat projektinsa, Tekesillä omat projektinsa, ja sellaista tervettä kilpailua ja tervettä kateutta on selkeästi nähtävissä. Mutta mikä tästä koituu sitten kansalaisten ja asiakkaitten hyväksi, on se hyvä kysymys. Yliasiamies Esko Ahon julkisessa kuulemisessa, joka kansanedustajille järjestettiin ja jossa noin 20 kansanedustajaa olikin paikalla, tuli ilmi se, että Sitrakin omalta osaltaan on pyrkinyt siihen, että tästä päällekkäisyydestä, kateudesta ja tarpeettomasta kilpailusta päästäisiin eroon ja voitaisiin panostaa yhteisesti pienen Suomen hyväksi. Mutta kehittämisen tarvetta tässä on.

Arvoisa puhemies! Lopetan siihen, mikä on sitten aina näissä asioissa eduskunnan osuus, ja siinä mielessä tarvittaisiin kyllä tässä yhteistyötä myös valiokuntien kesken. Hyvänä esimerkkinä mainitsen tämän yhteistyön, jota oli valtiovarainvaliokunnan asianomaisten jaostojen kanssa viime syksynä Kiina- ja Intia-politiikassa — se on erittäin tärkeä asia — mutta tässä on monta muutakin erikoisvaliokuntaa, jotka liittyvät tähän Sitran toimintaan, jotta eduskunta omalta osaltaan ei olisi lisäämässä tätä päällekkäisyyttä vaan olisi päinvastoin katsomassa sen perään, että tätä kokonaisuutta hallittaisiin, ja se on yksi tämän talon vaikeimpia asioita. Siihen tarvitaan valiokuntien yhteistyötä valiokuntaneuvostasolla mutta myös sitten valiokuntien kesken.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Skinnari kiinnitti erittäin tärkeään asiaan huomiota puhuessaan terveydenhuoltopalvelujen siirtämisestä verkkoon. Sehän on myös uusi toimintatapa, se ei ole vain teknologiakysymys. Mutta on hyvä kuitenkin muistaa, että meillä on käytettävissä tavattoman innovatiivisia — ed. Pulliainen, jälleen innovatiivisia — teknologisia sovelluksia, joilla esimerkiksi edistetään yksin asuvien vanhusten kotona olemista, voidaan tarkistaa verenpainetta, voidaan annostella lääkkeitä etäyhteyden käytön kautta jne.

Mutta kyllä, ed. Skinnari, täytyy sanoa, että näissä asioissa pallo on kunnilla, kaupungeilla, sairaanhoitopiireillä siinä, millä aikataululla näitä laitteita, sovelluksia otetaan käyttöön. Nämä ovat olemassa, ja Sitran rooli on tässä tällainen pitkän tähtäimen eteenpäin viitoittava tie löytää tavallaan myös semmoinen kestävä visio ja palikat, joilla visiota kohti kuljetaan, jotta Suomi pysyy myös tietoyhteiskuntakehityksen kärkimaana.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastauksena ed. Skinnarille: Viime kaudella, kun olitte itse hallituksessa, mehän teimme lain sähköisestä reseptistä ja sähköisestä sairauskertomuksesta, ja tämähän nimenomaan perustuu Sitran aloitteeseen. Mutta nyt pallo on kokonaan sosiaali- ja terveysministeriössä, johonka on budjetoitu 50 miljoonaa euroa näiden asioiden toteuttamiseksi. Eli Sitra ei ole enää näiden asioiden kehittäjä, vaan STM ja kunnat yhteistyössä.

Ja ed. Tiusaselle vastauksena: ohjelmajohtaja Hannu Hanhijärvi kävi meille esiintymässä, kokoomusryhmässä, ja hän ei nimenomaan yksityistä missään tapauksessa terveydenhuoltoa, vaan Sitra avustaa julkisen terveydenhuollon järjestämistä, jotta saataisiin mahdollisimman edulliset palvelut.

Marja Tiura /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni Sitra on erittäin hyvin osannut valita näitä omia painopistealueitaan: sosiaali- ja terveyspuoli, metsäpuoli, ympäristö, Venäjä, Intia. Sosiaali- ja terveyspuolelta tämä tutkimus siitä, millä tavalla tätä sähköistä asiointia ja tietojärjestelmien yhteensopivuutta nimenomaan sosiaali- ja terveyspuolella ja sairaanhoitopiireissä voitaisiin viedä eteenpäin, oli erittäin hyvä hanke. Mutta ongelmaksi muodostui se, että lopputulos ei ollut positiivinen, koska kävi ilmi, että tämä tehtävä on erittäin hankala ja vaikea, ja tämäkin on eräänlainen tulos. Tästä on syytä vetää johtopäätöksiä.

Yksi johtopäätös, joka tulee myöskin vetää, on se, että tämän suomalaisen tietoyhteiskuntakehityksen tilanteesta on syytä todella meidän olla huolissamme. Jos katsotaan kansainvälisten mittareiden valossa, niin me emme ole enää maailman huippua, minä me olemme itseämme pitäneet, vaan meidän kasvuvauhtimme on hiipunut. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Ja paitsi yksityiseltä, myös julkiselta sektorilta löytyy lukuisia erilaisia esimerkkejä tästä.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Tiusanen puheessaan väitti, että MedOne olisi pörssiyhtiö. Haluan korjata, että tämä ei pidä paikkaansa, MedOne on listaamaton yhtiö.

Tietoteknologian käyttö terveydenhuollossa on edennyt hämmästyttävän hitaasti, vaikka voisi kuvitella, että juuri Suomessa nämä kaksi asiaa olisi osattu hyvin yhdistää toisiinsa. Ja kun tässä puhuttiin tästä sähköisestä reseptistä, niin kun itse työskentelin 90-luvun alussa lääkärinä, jo silloin odotettiin, että aivan pian tuo sähköinen resepti saataisiin käyttöön. Nythän meillä on todellakin laki olemassa, ja tänä vuonna tätä ollaan nyt voimakkaasti viemässä eteenpäin. Toivon, että mahdollisimman pian se saadaan nyt läpi.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Laukkanen nosti esille sanan visio, ja tässä itseä on jäänyt vähän pohdituttamaan, mikä itse asiassa onkaan se Suomi-visio. Eli näen erittäin tarpeelliseksi, että tulevaisuusvaliokunta ottaisi lähitulevaisuudessa ohjelman nimeltä Suomi-vision luonti ja tekisi yhdessä sitä muiden valiokuntien kanssa, mikä taas toimisi myöskin pohjana siihen, mitä Sitra tulevaisuudessa tekee, jolloin myöskin eduskunta tulee määrittämään sitä, mihin suuntaan Suomea viedään. Tältä osin Sitralla varmasti on oma selkeä roolinsa.

Ed. Skinnari nosti esiin sen, että näitä samoja alueita käsitellään myöskin muilla tahoilla, ja se on totta. Sinänsä on viisasta aina miettiä, mikä on kunkin työnjako.

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sitrahan on tehnyt erittäin hyvää työtä viime vuosina, mutta kyllä ed. Skinnari tarttui yhteen hyvin tärkeään asiaan. Nimittäin jo 90-luvun puolivälissä Sitra toteutti tämän Suomen tietoyhteiskuntastrategian, mutta sen jälkeen Sitran aloitteellisuus on kapeutunut nimenomaan tämän tietoyhteiskuntakehityksen osalta. Nimenomaan toimintatapojen uudistaminen, joka on keskeistä tämän palveluyhteiskunnan vahvistamisessa, kytkeytyy hyvin vahvasti tähän tietoyhteiskuntakehitykseen. Sen vuoksi toivoisi, että Sitra olisi kokonaisvaltaisemmin aloitteellinen tämän tietoyhteiskuntakehityksen vahvistamisessa nimenomaan sillä tavalla, että Suomi nousisi jälleen kärkipaikalle. Se on hyvin merkittävä haaste, että Suomi on edelläkävijämaiden joukossa tietoyhteiskuntakehityksessä.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edellinen edustajahan on tulevaisuusvaliokunnan jäsen kanssa. Samaa minäkin vaadin Sitralta. Tavallaan tämä innovaatio on hyvä juttu, koska nykyäänhän tämä Sitra, kun katselee MOTia ja muita tv-ohjelmia, niin on vaan in, eli se on sisäpiiriä ja jakaa vaan isoille kaverifirmoille ja poliittisesti aika lähellä keskustaa oleville, mitä tutkimukset osoittavat, niin että tämä innovatiivisuus on paikallaan. Ehkä kun on tämä yliasiamies, niin kun ennen oli salainen asiamies, mutta se käännettiin agentiksi, niin "yliagentti" voisi kanssa palata tähän innovatiivisuuteen. Olen Perhonjokilaaksossa nähnyt Perhonjokilaakso-lehteä, jossa on baskeri oikein päässä ja piippukin palaa, niin että voisi olla oikein kotoisat olot sitten näin eläkevirkaa tai eläkettä odotellessa, niin että on hyvin suositeltava juttu.

Ja kun tämä on vielä Suomen itsenäisyyden rahasto, niin jotta tähän saisi kiinnostavuutta, tämän voisi suomentaa ja lyhentää Sutraksi, niin alkaisi heti kiinnostaa enemmän kuin tämmöinen Sitra.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tulkoon aluksi mainittua se, koska minä olen maanantaina menossakin Turkuun, että asian ydin ei ollut se, että tämä verkkopalveluasia on annettu Turkuun, jossa on lääketieteellinen tiedekunta, vaan se, kuinka näitä yleensä pirstotaan.

Mutta tärkeintä tässä tietoyhteiskunnassa on nyt havaita tämä meidän verkkojen jakautuminen useampiin yhtiöihin niin, että meillä on TeliaSonera, meillä on Elisa, meillä on DNA. Olen Harri Koposen kanssa keskustellut, joka oli Kuwaitissa tämän yhden firman toimitusjohtajana kolme ja puoli vuotta, ja Nokian kokeilualueena oli Kuwait, jossa oli yhden yhtiön hallinnassa koko maa. Tästä johtuu se, että ei ole kaveria, jonka kanssa voisi tehokkaasti toimia. Tämä on tehnyt sen, että Suomi ei ole enää tässä tietoverkkoyhteiskunnassa mikään johtava maa maailmassa vaan rämpii siellä ihan muitten jatkona. Tähän pitäisi minusta todella puuttua niin, että valtio ottaisi vahvemman otteen ja ehkä perustaisi jonkun muunkin yhtiön tähän, jossa kerättäisiin tätä julkista omistamista.