Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyys on kasvanut hälyttävällä ja vakavalla tavalla. Esimerkiksi Hämeessä kasvua on 62 prosenttia, Pirkanmaalla 77 prosenttia ja Uudellamaalla yli 80 prosenttia vuoden takaiseen nähden. Yksikin syrjäytynyt nuori on liikaa. Mikäli me nyt päästämme nuoret syrjäytymisen tielle, olemme todella vaikeuksissa työvoimapulan vuosien lähestyessä. Kun hallitus on leikannut viime vuoteen nähden myös työllisyystoimiin varattuja rahoja, on yhtälö mahdoton. Edellisen laman kokemukset pitää ottaa vakavasti. Nuorten työttömyys ja uuden pitkäaikaistyöttömien sukupolven syntyminen pitää estää. Nuorten hätä pitää siis ottaa vakavasti. Hallituksen tulee ryhtyä toimiin, jotta nämä työttömänä olevat nuoret eivät kokonaan putoa työn ja koulutuksen ulkopuolelle. SDP:n mielestä työllisyyttä tukeva lisätalousarvio on tuotava eduskuntaan mahdollisimman nopeasti. Esitimme tätä jo maaliskuun lopulla.

Aikooko hallitus siis tuoda lisätalousarvion vielä tämän kevään aikana ja painottaa siinä aivan erityisesti nuorisotyöllisyyden edistämistä?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Työministeri Cronberg on estynyt olemasta läsnä tässä istunnossa. Työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta pelkistäen voisi sanoa, että on ihan totta, että nuorisotyöttömyys on selvästi kasvanut kaikkialla Suomessa, joissakin työvoimapiireissä tai joidenkin te-keskusten alueella aivan erityisesti. Hallitus on kuitenkin linjannut toimintansa niin, että se lisää niitä määrärahoja erityisesti momentille 51, jossa on tukityöllistämisen ja koulutuksen määrärahat. Nämä määrärahat ovat nyt jo huhtikuun loppuun mennessä sidottu erittäin suurelta osalta, ja hallitus on varautunut lisäämään näitä määrärahoja vielä edessä olevien tai tulevien lisäbudjettien kautta. Tarkoitus on, että tukityöllistettyjen ja koulutettavien määrä kyettäisiin pitämään korkealla tasolla, sen mukaisella tasolla, mitä työttömyysprosentti edellyttää. On totta, että tämän vuoden varsinaisen budjetin määrärahat on mitoitettu huomattavasti alhaisemmalle työttömyystasolle kuin mikä työttömyystason jo tällä hetkellä tiedetään olevan totta ja mihinkä suuntaan se on menossa. Hallitus varautuu lisäämään näitä määrärahoja tulevissa lisätalousarvioissa.

Arvoisa puhemies! Hallituksen on kannettava vastuunsa. Tulokset ovat toistaiseksi heikkoja, kun nuorisotyöttömyys vain pahenee. Asiaan on tartuttava heti, viivyttelyyn ei ole aikaa. SDP on esittänyt monia toimia, joilla nuorten syrjäytymistä voitaisiin ehkäistä. Tällainen keino on esimerkiksi nuorten yhteiskuntatakuu, jolla nuorelle varmistetaan harjoittelu- tai työpaikka kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Meidän mielestämme tämän takuun toteutuminen tulisi nyt varmistaa ja laajentaa koskemaan nuoria 30 ikävuoteen saakka, kun se nyt koskee alle 25-vuotiaita. Nyt yhteiskuntatakuu ei toteudu edes nykyisessä muodossa, koska työvoimatoimistot ovat niin kuormitettuja. Tarvitaan välttämättä lisäresursseja työvoimatoimistoihin.

Oletteko siis valmiit lisäämään resursseja työvoimatoimistoihin ja ohjaamaan sitä nuorten yhteiskuntatakuun laajentamiseen, jotta nuoret saadaan osalliseksi yhteiskuntaan?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Hallitus on päättänyt omista tuottavuustavoitteistaan. Ne luvut ovat täällä eduskunnan tiedossa. Niiden mukaan normaalioloissa myöskin työ- ja elinkeinohallinnosta väkeä vähennettäisiin osana hallituksen tuottavuustavoitteita. Vallitsevan työttömyystilanteen tai taloustilanteen vuoksi me olemme kuitenkin päättäneet, että me emme vähennä sitä väkeä, mikä te-toimistossa ja te-keskuksissa on. Päinvastoin. Määräaikaisrahoilla lisäämme henkilöstön määrää siitäkin tasosta, mikä se on tällä hetkellä. Näin tulemme menettelemään juuri kysyjänkin tarkoittamassa mielessä, jotta kykenemme vastaamaan siihen työllisyystilanteen heikkenemiseen, mikä tällä hetkellä on totta. Miten ne varsinaiset rahat, joista puhuin, lähinnä 51 momentin voimavarat, käytetään, onko se yhteiskuntatakuu, onko se joku muu muoto — selvää on se, että nimenomaan nuorisotyöttömyys on vahvasti niitten toimien keskiössä, joita näillä asianomaisilla lisäresursseilla tullaan hoitamaan.

Arvoisa puhemies! Työttömiä on tällä hetkellä yli 250 000 ja pian ylitetään 300 000:n raja. Lama maksatetaan työntekijöillä, sillä tuhansia irtisanotaan, lomautetaan tai laitetaan työttömyysputkeen. Tästä syystä työttömyyskassat ovat pahasti ruuhkautuneita. Työtön voi joutua odottamaan ensimmäistä korvaustaan jopa yhdeksän tai kymmenen viikkoa ja aika on vielä pidempi, jos se lasketaan työttömyyden alkamisesta. Kuitenkin sekin aika on jollakin elettävä. Erityisen pitkät jonotusajat ovat Metalliliitossa, mutta tilanne pahenee nopeasti myös muilla aloilla. Kysynkin:

Aikooko hallitus valmistella jo ennen kesää sellaisen muutoksen, joka mahdollistaa työttömyysturvan maksamisen ennakkona, jotta korvauksen kohtuuttomat odotusajat poistuvat?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Tämä on meillä juuri selvittelyssä ja viimeksi tänään on käyty työmarkkinakentän kanssa tästä neuvonpitoa, että mikä olisi se malli, jolla me voisimme nopeuttaa tätä maksatusta. Olen samaa mieltä kuin kysyjä, että tällaiset kymmenen viikon jonot kassoissa ovat kohtuuttomia sen ihmisen kannalta, jonka perusturvasta tässä on kysymys, elikkä tästä vähimmäisturvasta, jonka he saavat tämän kassan kautta. Tähän haetaan juuri ratkaisumallia. Me olemme sosiaali- ja terveysministeriössä valmiita toimimaan hyvinkin pikaisella aikataululla, kun pääsemme tästä mallista yhteisymmärrykseen.

Arvoisa puhemies! Sovitellun työttömyyspäivärahan maksamisessa voidaan käyttää jo nyt ennakkoa, mutta miksi menettely ei koske niitä, jotka ovat kokonaan työttömiä? Heillähän se suuri hätä on. Sopiva ennakon määrä voisi olla vaikka 80 prosenttia muuten maksettavasta työttömyysturvasta. Tämä muutos karsisi turhaa byrokratiaa, mutta ei lisäisi kustannuksia yhtään. Työttömyysturvan laskentaan ja maksatukseen liittyy myös muita vakavia ongelmia. Esimerkiksi lomarahan jaksotus kohtelee kaltoin sellaista työntekijää, jonka ansiot vaihtelevat paljon ja joka tekee määräaikaisia töitä. Tällaisia töitä on erityisen paljon esimerkiksi rakennusalalla.

Aiotteko te tälle asialle tehdä mitään?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tämä on juuri niin, että voitaisiin jo heti, kun työtön ilmoittautuu sinne kassaan pikaisella aikataululla joku summa saada ja sitten myöhemmin klaarata ja laskea, mikä on se lopullinen oikea summa. Jollakin tavalla pitää tulla työttömiä tässä vastaan. Meillä on kohtuuttoman paljon byrokratiaa, mikä näihin liittyy. Kaiken kaikkiaan ansioturvajaosto, joka on Sata-komiteassa, on valjastettu siihen, että pitäisi saada vähennettyä sitä byrokratiaa. Kovin nihkeästi ovat siellä yhteisymmärrykseen päässeet siitä, että miten voitaisiin helpottaa sitä byrokratiaa. On viiveitä, on byrokratiaa, liian vähän tietoteknisiä järjestelmiä käytetään. Olen ihan samaa mieltä, että tässä pitäisi nopeammin edetä. Meillä on foorumi nyt, jos työmarkkinajärjestöt haluavat ansioturvajaostoa käyttää ja sille tuovat esityksiä. Olemme valmiita viemään niitä eteenpäin, kun esityksiä tulee.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin hallitus on väläytellyt työllistävää lisätalousarviota vasta ensi syksyksi, ja tällä hetkellä tilanne on kaaosmainen. Sosialidemokraatit esittivät työllistävää lisätalousarviota jo maaliskuun loppupuolella. Jo ennen talouden taantumaa työ- ja elinkeinotoimistot olivat ylikuormitettuja. Silti niiden resursseja on edelleen leikattu, ja tällä on vaikutusta työ- ja elinkeinotoi-mistojen henkilökunnan jaksamiseen ja työttömien työnhakijoiden palveluihin. Eli nyt minusta asia on jo niin suuri, että pääministerin pitäisi antaa eduskunnalle ilmoitus työllisyyden hoidosta. Toisaalta jatkaisin sen verran vielä, että ministerit eivät vastanneet tähän nuorten yhteiskuntatakuukysymykseen, mikä täällä esitettiin. Minusta se on erittäin merkittävä kysymys. En voi olla nostamatta esille, (Puhemies: Minuutti!) esille, että yli 20 vuotta sitten suunnittelin tämän koko nuorten yhteiskuntatakuun. Nyt vasta joitain vuosia sitten se on toteutettu. Eli toivoisin vas-tausta.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! En nyt oikein ymmärrä, mihin tarvitaan työ- ja elinkeinotoimistojen resurssien osalta pääministerin ilmoitusta vai mikä se nyt olikaan. Vielä kertaalleen: Näiden toimistojen resursseja ei vähennetä. (Ed. Sirnö: Tarkoitus olisi lisätä!) Ei vähennetä ainakaan niin kauan aikaa kun tällainen talouden tila ja työllisyystilanne on, joka maassa tällä hetkellä on ja mihin suuntaan se nyt ainakin jonkun aikaa vielä näyttää menevän. Minä toistan vielä sen: Vaikka tuottavuusohjelma ilman muuta vähentää myöskin sieltä väkeä, niin se vähenemä, joka sieltä tulisi vastaan, kompensoidaan näillä määräaikaisilla resurssilisäyksillä, mihinkä me olemme hyvin selvästi ja voimakkaasti sitoutuneet. Jos ei edustaja Hurskainen usko, niin kannattaa sitten käydä käytännön elävän elämän tilanteet katsomassa, että näin todellakin tapahtuu. (Ed. Hurskainen: Käynkin, hyvin usein!)

Arvoisa puhemies! Tähän toimeentuloon työttömyyden tapahtuessa haluaisin puuttua. Tässä keskusteltiin siitä, miten kauan kestää sen ansiosidonnaisen työttömyysturvan saaminen. Ja sen lisäksi, kun ihminen jää työttömäksi, aika usein tulee tarvetta kunnalliseen toimeentulotukeen. Nyt jonot ovat isommissa kaupungeissa kolme viikkoa ja enemmänkin. Kun ihminen ei saa työttömyyskorvausta, palkan tulo loppuu ja toimeentulotukeakaan ei saa, niin miten ihmeessä ihminen sitten elää?

Tampereen Keskustorilla sain maanantaina tällaisen lapun: Toimeentulotuen summa on 399 euroa. Tähän ei ole tullut mitään korotusta koko sinä aikana kun Suomi on ollut EU:n jäsen vuodesta 1995 lähtien. Millä ihmiset tulevat toimeen, kun eivät saa edes kunnallista toimeentulotukea?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Kyllä asiakkaan aseman vahvistaminen täytyy olla keskeistä meidän tulevissa uudistuksissa ja tähän tähtää Sata-komiteassa hyvin moni asia, joka siellä on nyt agendalla. Siellä on tämä toimeentulotukiasiakkaan aseman vahvistaminen. Siinähän on tehtykin jo toimia. Samaan tähtäisi myöskin kassojen jäsenten asiakkaan aseman vahvistaminen, että käsittelyä voitaisiin nopeuttaa. Toivon todellakin, että ansioturvajaostossa voitaisiin järjestöjen kesken päästä myöskin joihinkin sopimuksiin siitä, miten edetään. Meillä on, kuten sanottu, sosiaali- ja terveysministeriössä valmius tehdä nopealla aikataululla lakeja. Me teimme näin myöskin esimerkiksi työeläkekysymyksessä nopealla aikataululla lain, mutta pitää olla yhteisymmärrys siitä, mitä halutaan, mitä tehdään, kun tämä on mitä suurimmassa määrin kolmikantaisia asioita.

Arvoisa herra puhemies! Syrjäytyminen työelämästä liittyy nuorissa ikäluokissa myös hälyttävän laajoihin mielenterveysongelmiin, jotka pitkittyessään johtavat myös varhaisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Kun nyt kunnissa laaditaan säästöohjelmia, on vaarana, että jo entuudestaan heikossa tilanteessa olevista mielenterveyspalveluista karsitaan. Nuorten kannalta olisi erityisen tärkeää, että mielenterveyspalveluihin pääsisi nopeasti matalan kynnyksen periaatteella. Tähän tarvittaisiin paitsi lisärahoitusta kuntien valtionosuuksien myötä myös tiukempaa lainsäädäntöä, joka parantaisi mielenterveyspalveluiden hoitotakuuta.

Kysyn, aikooko hallitus ryhtyä toimiin, joilla voidaan turvata nuorten työttömien ja koulutuksesta ja työelämästä syrjäytyneiden työkykyä nimenomaan mielenterveyspalvelujen parantamisen kautta?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Yleensäkin tämä nuorten syrjäytyminen on hyvin monen ministeriön alaan kuuluvaa ja pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluilla ei valitettavasti voida yksistään auttaa. Mutta kysyitte näistä mielenterveyspalveluista. Nyt viime vuosinahan on hoitotakuuta arvioitu ja on huomattu, että nimenomaan nuorten mielenterveyspalveluissa ei hoitotakuu täysin toimi. Olemme siihen tehneet muutoksen elikkä selkeyttäneet tätä ikärajaa, mitä tarkoittaa nuori mielenterveyspalveluissa, koska siinä on erilaisia käytäntöjä. Sen lisäksi Mieli 2009 -ohjelmaa, joka juuri linjasi sitä, miten mielenterveyspalvelut pitäisi toteuttaa, toimeenpannaan nyt. Ihan tällä hetkellä tehdään toimeenpanosuunnitelmaa ja siellä on moniakin suunnitelmia, ja terveydenhoitolaki tulee myös tarkentamaan hoitotakuuta.

Arvoisa puhemies! Alkuperäinen kysymys koski nimenomaan nuorisotyöttömyyttä. Ehkä kaikkein suurin ongelma koskettaa koulunsa lopettavaa 16-vuotiasta nuorta, joka ei löydä jatko-opiskelupaikkaa. Nyt tämä nuori jää tyhjään tilaan. Vasta 17-vuotiaana hän kelpaa työvoimatoimistoon. Minä kysyisinkin opetusministeriltä:

Onko nyt pohdittu lähemmin sitä, että voitaisiin muuttaa ihan perusteita siinä käytännössä, millä tavalla kohdataan nämä koulunsa päättävät nuoret? Voisivatko kuntien sivistystoimet ottaa enemmän vastuuta siitä, että jokaiselle suomalaiselle nuorelle taataan todellakin koulutus- tai työharjoittelupaikka ja nimenomaan niin, että nämä hänet paremmin tuntevat ihmiset ovat järjestämässä ja hoitamassa tämän käytännön toteutuksen?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan nuorten syrjäytymisestä ja työllistymisen mahdollisuuksista, niin tämä on aivan olennainen kysymys, kuinka perusasteelta päästään toisen asteen opintoihin. Hallituksella on tavoitteena se, että kaikille nuorille turvataan toisen asteen opiskelupaikka. Nyt siinä on onnistuttu jo varsin hyvin. Noin 97 prosenttia opiskelijoista jatkaa perusopetuksesta toiselle asteelle. Tämän on mahdollistanut muun muassa se, että olemme lisänneet 7 000 paikkaa ammatilliseen koulutukseen ja sen suosio on huimasti kasvanut. Mutta on totta, että kunnissa on hyvin erilaisia käytäntöjä, kuinka siellä tavoitetaan näitä nuoria, jotka eivät pääse opintoihin tai keskeyttävät opintonsa. Tähän ministeri Wallin on asettanut työryhmän, joka juuri tekee selvitystä siitä, miten kunnissa varmistettaisiin moniammatillinen yhteistyö. Kaikkien kuntien tulisi nimetä henkilö, joka käy nämä nuoret ja heidän elämäntilanteensa läpi ja arvioi, onko se sitten ammatillinen koulutus, ammattistartti, työpajat, jonka avulla jokaiselle löytyisi se jatkopaikka ja mahdollisuus näin opintojen tai harjoittelun kautta löytää sitten se oma paikkansa opinnoissa ja työelämässä. Näihin kaikkiin on nyt lisätty voimavaroja. Tämä on aivan olennainen kysymys. Osa kunnistahan hoitaa tätä tehtävää jo varsin hyvin, koska kunnat tietävät sen, että pitkällä jänteellä tämä tuo säästöjä. (Puhemies: Minuutti!) Mutta varsinkin suurissa kaupungeissa, missä nuoria ei samalla tavalla tunneta, niin asia ei välttämättä ole niin hyvin hoidossa.

Arvoisa puhemies! Tämä työttömyyden kuva on hyvin moninainen, ja vaikka asia onkin vakava, niin tässä ei nyt pidä antaa sellaista kuvaa, että mitään ei olisi tehty. Myös yhteishankintakoulutusta on vahvistettu todella paljon niitten osalta, joilla vaan ammattitaitoa pitää syventää tässä taantuman aikana. Yhtä lailla on myöskin ammatilliseen koulutukseen lisätty resursseja, kuten ministeri juuri äsken sanoi.

Nuorten osalta on tietysti tarvetta löytää vielä lisää keinoja, mutta ei voida ajatella niin, että mikä tahansa koulutus ratkaisee tätä asiaa, vaan on tietysti niin, että jokaiselle työttömälle pitää löytyä sellaista koulutusta, joka aivan oikeasti parantaa hänen ammatillista osaamistaan ja työelämävalmiuksiaan. Sen takia kysynkin:

Miten taataan se, että siellä te-toimistoissa on riittävästi asiantuntevia palveluneuvojia, jotka osaavat yksilöllisesti käydä nämä asiat läpi työttömille soveltuvan koulutuksen ja uudelleentyöllistymisen osalta?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Vielä kertaalleen: On ihan totta, että ne rahat, mitkä budjettiin tälle vuodelle on merkitty, eivät riitä tukityöllistämisen eivätkä siihen koulutustuen kysyntään, siihen tarpeeseen, mikä kentällä on, ja tästä syystä hallitus on jo kehysneuvottelujen yhteydessä käymässään keskustelussa todennut, että hallitus sitoutuu siihen, että näitä määrärahoja lisätään. Muutama päivä sitten tehdyn arvion mukaan se lisätarve tälle vuodelle on noin 60 miljoonaa euroa. Se on aika paljon, ja jos hallitus siihen päätyy — hallitus ei ole asiasta vielä päätöstä tietystikään tehnyt — jos hallitus siihen päätyy, niin sillä päästäisiin siihen, että suurin piirtein sama taso, koulutustuen taso ja tukityöllistämisen taso, voitaisiin myös loppuvuoden aikaan ylläpitää kuin on alkuvuoden aikaan ollut siitä huolimatta, että työttömyys on lisääntynyt. Jos tähän päästään, niin mielestäni kuitenkin lopputulos sitten on kohtuullisen hyvä ja vastaa niitä linjauksia, mitä eduskunta muun muassa viime syksynä budjetin yhteydessä on kirjannut.

Arvoisa puhemies! Yleensä olen kyllä kuullut ministeri Pekkariselta hyviä vastauksia, mutta nyt olen pettynyt vähän tähän naureskelevaan asenteeseen, joka kysyjiin täällä oli.

Siis ongelma on todellinen. Työttömyys pahentuu erittäin paljon nopeammin kuin mitä alkuvuodesta vielä arvioitiin.

Kuulin tänään yllätyksekseni, että hallitus ei aio antaa lisäbudjettia perinteiseen tapaan toukokuussa vedoten siihen, mitä on alkuvuodesta päätetty. Jos näin on, niin kaikki nämä toimet, jos ne tehdään puolen vuoden kuluttua, tulevat niin, että ne eivät auta, eivät myöskään niitä 50 000:ta nuorta, jotka nyt valmistuvat oppilaitoksista työttömyyteen.

Kokoomus sai lävitse hallitusneuvotteluissa työllisyysmäärärahojen leikkaamisen tällä tempputyöllistämisen varjolla. Seuraukset ovat nyt nähtävissä. Kysyn ministeri Kataiselta:

Onko todellakin niin, että te aiotte puoli vuotta köllötellä kaikessa rauhassa tekemättä yhtään mitään tilanteessa, jossa lomautukset muuttuvat irtisanomisiksi ja työttömyys kasvaa paljon nopeammin kuin mitä on kuviteltu?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Määrärahatasoa alennettiin silloin, kun työttömyyttä ei ollut niin paljon. Ei ollut mitään järkeä pitää työllistämismäärärahoja sillä tasolla, joka oli huipputyöttömyyden taso, aikana, jolloin oli huippualhaisen työttömyyden taso. Nyt tilanne on tietenkin toinen. Samoin työ- ja elinkeinoministeriö on kohdentanut työllistämismäärärahoja huomattavasti paremmalla tavalla kuin aiemmin, ja tulokset ovat sen mukaisia.

Kuten ministeri Pekkarinen sanoi, työllistämismäärärahat, erilaiset määrärahat, jotka tähtäävät nimenomaan lomautettujen ja irtisanottujen ihmisten koulutusmahdollisuuksien parantamiseen ja elämässä kiinni pysymiseen, tulevat olemaan hallituksen prioriteetti. Tämä on lähtökohta.

Emme tule myöskään köllöttelemään tietenkään. Olemme keskustelleet muun muassa työministeri Cronbergin kanssa siitä mahdollisuudesta, että työministeriön momenteilla on sellaisia momentteja, joiden määrärahoja ei ole vielä kaikkia läheskään käytetty tai ei tullakaan käyttämään. Se tiedetään jo nyt. Ensi vaiheessa pyrimme siirtämään niitä rahoja sinne kohteisiin, esimerkiksi momentille 51 tai mikä se sitten onkaan, josta voidaan niitä suunnata paremmin tämän tarpeen mukaisesti. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Eli tulemme tekemään kaikkemme, että ihmiset pysyvät elämässä kiinni tämänkin tilapäisen kriisin aikana.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Olen kyllä pahoillani, jos olen antanut eleilläni väärän viestin. Ehkä se pieni ystävällinen hymähdys tapahtui ed. Hurskaisen puheenvuoron johdosta, kun hän ei uskonut äsken kertomaani. Minä suhtaudun ja hallitus suhtautuu äärimmäisen vakavasti siihen tilanteeseen, että työttömyys on nyt jo vaikea, se vielä vaikeutuu, ja niin kuin täällä nyt on todistettu jo monta kertaa, hallitus myöskin varautuu aineellisesti niihin lisäresursointeihin, mitä tämä tilanne kerta kaikkiaan edellyttää. Muutosturva, siihen varatut rahat: siihen ei nyt ole ainakaan alkuvuoden osalta tarvittu niin paljon likikään rahaa kuin siihen on varattu, ja siinä yksi lähde, mitä voidaan jo nopeasti käyttää tähän koulutustukeen ja tukityöllistämisen tarpeisiin. Mutta se ei riitä. Sen lisäksi tarvitaan lisäbudjetissa vielä ihan selvä reaalinen lisäys näihin tarpeisiin, jotta riittävä tukityöllistämisen ja koulutustuen taso kyetään pitämään yllä, ja hallitus on tähän sitoutunut.

Arvoisa puhemies! Tämä alkaa tulla kiusalliseksi tämä keskustelu täällä kyselytunnilla, kun toistuvasti on se sama ilmiö, että vaikka useaan kertaan kysytään, niin vastausta ei tule, ei hohtimillakaan.

Ed. Taiveaho kysyi täällä, antaako hallitus lisäbudjetin tämän kevään aikana. Ministeri Pekkarinen on nyt käyttänyt kolme puheenvuoroa. Vieläkään asia ei tullut selväksi.

Minä kysyin ministeri Kataiselta, onko todellakin niin, että ei aiota antaa, niin kuin olen tänään kuullut, että kevään aikana ei tehdä yhtään mitään. Odotellaan puoli vuotta ensi syksyyn. Ei tullut siihenkään vastausta.

Kysyn nyt pääministerin sijaiselta: Olisiko syytä, että tämän kyselytunnin nimi muutettaisiin vastaustunniksi?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Jos kuitenkin ehkä tuohon itse tärkeämpään asiaan vastaisin.

Eli meillä ei ole mitään päätöksiä siitä, että tämän kevään aikana annettaisiin lisätalousarviota. Ensisijainen tavoite on se, minkä äsken totesin, eli muun muassa työllistämismäärärahoja tai koulutusmäärärahoja työttömäksi joutuneitten ihmisten kohdalla pyritään etsimään muualta. Eikö se ole sama sen työttömän ihmisen kannalta, miltä momentilta se raha tulee, kunhan hän pääsee vaan koulutukseen?

Mutta tämä ei ole itse asiassa läheskään kaikki, mitä meillä on suunnitteilla. Meillä on iso arsenaali täysin uuden tyyppisiä toimenpiteitä, joita kukaan ei ole vielä aikaisemmin kokeillut, suunnitteilla, selvityksen alla, ja niistä on käyty keskustelua myös työmarkkinaosapuolten kanssa. Toivon, että näissä asioissa voidaan edetä. Ne ovat hyvin joustavia, ihmisen tarpeet huomioon ottavia, uuden tyyppisiä tapoja vastata tähän lisääntyvään työttömyyteen.

Arvoisa puhemies! Hallitus tietoisesti jättää heitteille tällä hetkellä nuoria ja tietoisesti ruokkii pitkäaikaistyöttömyyttä. Tältä vuodelta leikattiin aikuiskoulutusrahoja, tältä vuodelta leikattiin työllistämistuista ja tältä vuodelta leikattiin myös konkreettisesti voimavaroja te-keskuksista niin, että siellä on 15 minuuttia per työtön työnhakija aikaa käydä läpi sitä tulevaa urapolkua. Huonointa talouspolitiikkaa tällä hetkellä on toistaa 90-luvun virheet, joilla tehtiin suunnaton nuorisotyöttömyys ja suunnaton pitkäaikaistyöttömyys Suomeen. Kolmen kuukauden työttömyysjakso on pysyvä työkyvyttömyysriski. Tällä hetkellä te olette tarjoamassa tätä sille kaikista haavoittuvammalle ryhmälle eli niille, joilla ei ole työkokemusta.

Herra valtiovarainministeri, millä talouspoliittisella jekulla te aiotte puolustella näin huonoa taloudenpitoa?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Jokseenkin asiatonta väittää, että hallitus haluaa lisätä työttömyyttä ja tekee kaikkensa, jotta työttömyys pitkittyy. Minusta se ei ole ihan asiallista tekstiä.

Minä vielä haluan toistaa sen, että meillä on selvittelyssä muutamia asioita, aika isoja, täysin uudenlaisia asioita — me käymme keskustelua niistä muun muassa työmarkkinajärjestöjen kanssa — jotka eivät ole vielä tulleet esille, (Ed. Sirnö: Vuoden päästä!) jotka nimenomaan pureutuvat siihen mahdollisuuteen, että voisimme katkaista pitkäaikaistyöttömyysriskin ennen kuin se on edes alkanut.

Olen samaa mieltä kysyjän kanssa siitä, että meidän kaikkien pitää oppia 90-luvun alun tilanteesta. Tosin tilanne on jokseenkin erilainen joiltakin osin, mutta täytyy oppia erityisesti siitä, että meillä on kaksi asiaa ylitse muiden tämän kriisin hoitamisessa. Ensimmäinen on se, ettemme menettäisi turhaan liian helposti liian monta pk-yritystä, jotka työllistävät ja toisaalta ovat niitä, jotka raapivat meille niitä verotuloja heti, kun talous lähtee kasvuun. Ja toinen: ettemme joutuisi samanlaiseen pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen kuin 90-luvun alussa. Nämä kaksi asiaa ovat ehkä kaikkein tärkeimmät, ylitse menevät asiat, ja näihin me etsimme ratkaisua sekä tämän kevään että alkusyksyn aikana.

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen sanoi, että työllisyysmäärärahoja on käytetty paremmin kuin aikaisemmin, mutta työttömyys kasvaa. Mitä ihmeen poliittista uuskieltä tämä on?

Ministeri Katainen, eikö olisi aika harkita koko tämän ison linjan oikeutusta, kun hallituksen päätavoite oli yksin työttömyyden laskeminen ja työttömyys kasvaa? Te olette toistuvasti sanonut, että hallitus elvyttää Euroopan eniten. Se ei ole totta. Nämä elvytykset perustuvat veronkevennykseen, ja nyt yhä useammat professorit, analyytikot, ekonomistit sanovat, että veronkevennykset eivät sovi tämän ajan elvytykseen, koska ihmiset epävarmuuden oloissa pistävät sukanvarteen ja säästävät.

Ministeri Katainen, milloin alkaa tämän hallituksen elvytys? Te onneksi sanoitte, että tuottavuusohjelmaa jo työvoimatoimistojen osalta vähän uudelleenarvioidaan, mutta eikö koko tuottavuusohjelma olisi myös arvioitava uudelleen tämän korkean työttömyyden näkökulmasta? Siitä on tulossa muuten maaseudun alasajo-ohjelma, ministeri Pekkarinen, (Puhemies: Minuutti kulunut!) aivan kuten ed. Haapoja viime kyselytunnilla huomautti.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kyllä se kaikkein keskeisin tavoite on se, että Suomi on hyvinvointiyhteiskunta tämän kriisinkin jälkeen, ja kaikki muut ovat keinoja, jolla siihen päästään. Minä en tunne yhtään sellaista hyvinvointiyhteiskuntaa, jolla olisi heikko talous. Ainoastaan sellaiset voivat olla hyvinvointiyhteiskuntia, joilla on vahva talous. (Ed. Jaakonsaari: Ja korkea työllisyys!)

Jos katsotte vaikkapa tätä Euroopan komission tekemään kevätennustetta, niin tästä voitte todeta sen tosiasian, että Suomi on elvyttäjien kärkijoukkoa. Sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa on olemassa asiantuntijoita, jotka toteavat, että eri maista riippuen erilaiset lääkkeet toimivat eri tavoin. Päivänselvää on se, että huonoina aikoina säästämisaste lisääntyy, mutta päivänselvää on myös se, että jos emme olisi nostaneet ostovoimaa eläkkeensaajien ja palkansaajien kohdalla, niin kuin olemme nyt tehneet, niin säästämisaste olisi myös siinä tapauksessa lisääntynyt, ehkä jopa enemmän. Meidän näkemyksemme mukaan on hyvä, että niillä, joilla työpaikka säilyy, ostovoima kasvaa ja myös eläkkeensaajilla ostovoima kasvaa, koska he saavat käyttää sitä vaikkapa suomalaisten tekemiin palveluihin ja työllisyys pysyy sitä kautta paremmalla tasolla kuin mitä se ilman näitä toimenpiteitä olisi. Se on vain yksi osa elvytystä, mutta meillä on myös muita, tilapäisiksi kohdennettuja elvytyspaketteja, jotka eivät vielä kaikessa laajuudessaan tällä hetkellä valitettavasti toimi.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Jaakonsaari, toisin kuin joidenkin muiden hallitusten aikaan, jolloin esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimistoja on lakkautettu, tämä hallitus ei niin tee. Me olemme tehneet jo puoli vuotta sitten sitovan päätöksen, että me emme lakkauta yhtään toimistoa, ja tästä pidetään hyvin tarkasti kiinni.

Mitä tulee vielä näitten määrärahojen, koulutustuen ja tukityöllistämisen, tasoon, kun työttömyys lähti alkuvuoden kuukausien aikaan kasvamaan, hallitus ja työ- ja elinkeinoministeriö tekivät selvän päätöksen: määrärahoja käytetään tämän kasvaneen työttömyyden tarpeisiin huolimatta siitä, että ne näyttävät loppuvuoden osalta loppuvan suurin piirtein kokonaan. Hallitus teki tällaisen päätöksen. Minkä takia? Sen takia, että meillä on takataskussa sitoumus siitä, että jos rahat vuoden loppupuolella alkavat käydä vähiin tai loppuvat, niin rahaa lisätään, ja tämä päätös on ja se pitää, ja hallitus huolehtii siitä, etteivät kesän aikaan eikä alkusyksyn aikaan rahat lopu kesken, vaan niitä lisätään äsken aiemmin kerrotulla tavalla.

Arvoisa puhemies! Haluaisin kuulla valtiovarainministerin vastauksen tämän päivän Akavan hieman kritiikkiin meidän hallitustamme kohtaan liittyen viherelvytykseen. Akava toteaa tänään, että USA:n elvytyspaketista noin 16 prosenttia eli 130 miljardia dollaria on viherelvytystä ja myös Etelä-Koreassa 69 prosenttia. Heidän mielestään Suomessa osuus on vain joitakin prosentteja, joka menee näihin uusiin työpaikkoihin, viherkaulustyöpaikkoihin.

Onko Akavan kritiikki oikein, vai onko jotain jäänyt huomaamatta? (Ed. Kimmo Kiljunen: Sehän on teidän hallituksenne!)

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ehkä elinkeinoministeri Pekkarinen voi tältä energiapuolelta muun muassa kommentoida asioita, jotka liittyvät nimenomaan tähän. Eli meillä on lisätty määrärahoja muun muassa uusiutuvan energian tuottamiseen. Me emme ole odottaneet pelkästään taantumaa tai tehneet niitä pelkästään elvytysbudjetin nimessä, vaan sitä on tehty jo muutenkin. Toinen ratkaisu, joka tehtiin jo viime elokuussa, oli kotitalousvähennyksen nostaminen muun muassa energiasäästöinvestointien parantamiseen tai lämmitystapamuutosten tekemiseen. Eli ihan kaikkea ei kannata keksiä taantumassa. Oikeaa, järkevää ympäristö- ja energiapolitiikkaa ja talouspolitiikkaa voi tehdä muulloinkin kuin taantuman aikana.

Arvoisa puhemies! Kun ministeri Katainen sanoi täällä, että te pyritte ehkäisemään pitkittyvää työttömyyttä, niin tosiasia on se, että nuorten kohdalla jo viiden kuukauden työttömyys on ikävä ennuste siitä, että työttömyys pitkittyy, ja he uhkaavat joutua pitkäaikaistyöttömäksi.

Meillä on nyt jo esimerkiksi Uudellamaalla yli 80 prosentin nuorisotyöttömyyskasvu, ja monessa muussa kaupungissa kuljetaan samaa rataa. Tähän ongelmaan ei riitä se, että ministeri Pekkarinen sanoo, että ehkä syksyllä tulee lisäbudjetti tai ehkä tulee lisää rahaa jossakin vaiheessa ja te olette sitoutuneet siihen, koska työvoimatoimistoissa joudutaan hankkimaan ne palvelut, joilla sekä nuoria että muita koulutetaan, ja siinä on tietty viive. Koulutusta ei voi hankkia yhdessä yössä, koska se pitää kilpailuttaa.

Kehottaisin, että te molemmat tutustuisitte ihan oikeasti siihen todellisuuteen, mikä suurten kaupunkien työvoimatoimistoissa on. Siellä ei todellakaan ole tarjolla parempaa palvelua. Siellä on palvelutaso romahtanut, koska työttömyys on nousemassa, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) palveluajat lyhenevät ja odotusajat pitenevät. Sen lisäksi siellä on huoli siitä, että rahaa ei ole. Tuo raha tarvitaan tänä keväänä, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) jotta ne koulutukset ja muut tarvittavat palvelut voidaan ostaa.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Rahaa tarvitaan tänä keväänä lisää, ja hallitus huolehtii siitä, että rahaa tulee tänä keväänä lisää. Milloin enemmän tulee lisää? Tämän linjan tässä huomaatte: me emme käy nyt julistamaan tarkkoja päivämääriä, milloin lisäbudjetti tulee jnp., mutta hallitus huolehtii siitä, että määräraha riittää siihen, mihin moneen kertaan olen viitannut, siihen, että tukityöllistämisen ja koulutustuen taso voidaan pitää alkuvuoden tasolla hallituksen aikaisemmin tekemien linjausten mukaan.

Mitä tulee vielä työ- ja elinkeinotoimistojen väen määrään, jaksamiseen ja työruuhkaan siellä, se on ihan totta, että tekemisen terve on lisääntynyt tavattoman paljon, kun työttömien määrä kasvaa ja lisääntyy kaiken aikaa. Tähän tautiin hallitus vastaa nimenomaan sillä, että väkeä ei vähennetä, niin kuin aikaisemmin teidän ollessanne työministerinä jos silloin tekemiemme tuottavuustavoitteiden mukaan olisi menetelty. Näin ei nyt menetellä, vaan näillä määräaikaisrahoilla lisätään väkeä sekä te-toimistoihin että työ- ja elinkeinokeskuksiin niin, että siellä väki lisääntyy eikä vähene.