Kari Kärkkäinen /kd:
Arvoisa puhemies! Suomen metsäteollisuus on samassa
tilanteessa kuin teho-osastolle joutunut potilas, ja nyt taistellaan
elämän ja kuoleman rajamailla ainakin 4—5 yksikön
osalta. Rajut kielteiset vaikutukset heijastuvat suoraan ja välillisesti
metsänomistajista työntekijöihin ja valtion
ja kuntien verotuloista koko kansantaloutemme perustaan.
Pääministeri Vanhanen lupasi, että hallitus tarkastelee
metsäteollisuuden tilannetta. Pääministeri
ei kuitenkaan luvannut sellaisia toimenpiteitä, joihin
hallituksella olisi mahdollisuus ja valta puuttua. Hän
mainitsi vain puun saantiin ja palkkaratkaisuihin liittyviä toimenpiteitä.
Vanhasen hallitus on päättänyt, että teollisuuden
sähkö- ja polttoaineveroja kiristetään
vuoteen 2011 mennessä siten, että metsäteollisuuden
energiavero kiristyy yli 160 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi
syöttötariffi- ja windfall-verorasitus metsäteollisuudelle
uhkaa nousta 60—80 miljoonaan euroon vuodessa. Kysyn: Pitääkö hallitus
tällaista lisärasitusta järkevänä ja
perusteltuna tässä talouden tilanteessa?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Puhemies! Niin kuin ed. Kärkkäinen tuossa
totesi, tämä kelamaksun poiston kompensointi osittain tulee
teollisuuden energialaskua lisäämään,
mutta ei siis vuoteen 2011 mennessä vaan vuodesta 2011
alkaen. Eli nyt kannattaa muistaa kaksi erilaista ongelmaa metsäteollisuudessa.
Erityisesti metsäteollisuudessa on tämä akuutti
kriisi, joka hyvin pitkälti johtuu valuuttakurssiongelmasta
ja toisaalta siitä, että metsäteollisuuden
tuotteiden markkinat ovat muuttuneet. Se on johtanut jo aiemmin
nähtyihin rakenteellisiin muutoksiin.
Mutta se, mikä on sitten metsäteollisuuden
tulevaisuus, vaatii laajan paletin erilaisia toimenpiteitä.
Suomella on vahvuutena tietysti raaka-aine, korkea osaaminen sen
kaikilla tasoilla, eli näitä ei ole varaa hukata.
Se, mitä hallitus on tähän mennessä tehnyt
muun muassa Esko Ahon työryhmän raportin pohjalta,
on se, että meillä on määräaikainen
puunmyyntiverohuojennus — se on osittain toiminut, osittain
ei —olemme lisänneet metsäkonekuljettajien
koulutusmäärää huomattavasti,
olemme lisänneet alemman asteisen tieverkon rahoitusta
ja olemme lisänneet rautatiekuljetusmahdollisuuksia eli
investointeja rautateille merkittävällä tavalla.
Mitähän siellä muuta vielä oli?
Ministeri Pekkarisen puolella on erilaisia kehittämistuki-,
kehittämishankkeita, elikkä tätä pitkän
aikavälin parannusta on tehty. Samoiten metsävähennystä verotuksen
puolella on parannettu niin, että metsätilat tulevina
vuosina olisivat laaja-alaisempia.
Nämä ovat niitä pitkän aikavälin
tähtäimiä, mutta hallitus keskustelee
alan kanssa ja keskustelee keskenään, mitkä olisivat
sellaisia keinoja, jotka voisivat purra nimenomaan tähän
akuuttiin kysymykseen, joka tulee meidän kilpailijamaittemme
erilaisista valuuttakursseista pääsääntöisesti.
Kari Kärkkäinen /kd:
Arvoisa puhemies! Metsäteollisuus on selkeästi
viestinyt tästä energiaverojen korotuksesta juuri
tähän talouden tilanteeseen ja juuri tuohon, mihin
viittasitte äsken. Esimerkiksi metsäteollisuus
kärsii erityisesti Ruotsiin verrattuna Ruotsin heikosta
kruunusta, ja tähän tilanteeseen tämä energiaverojen
korottaminen on erittäin haastava tilanne. Jos metsäteollisuuden
toimintaedellytyksiä ei paranneta, niin, niin kuin sanoin,
Suomessa joudutaan sulkemaan 4—5 alan teollisuuslaitosta
noin vuoden sisällä. Nämä energiaverot
tulevat merkittävästi lisäämään
metsäteollisuuden energiakuluja.
Mielestäni ministerin vastaus ei tyydytä,
ja jos katson vaikka omaa paikkakuntaani ja monia muita paikkakuntia,
joissa tällä hetkellä eletään pelossa,
niin metsänomistajat ja työntekijät saavat
myöskin pelätä, valitettavasti, uusia
leikkauksia. Kysynkin vielä:
Mitä toimenpiteitä hallitus aikoo toteuttaa metsäteollisuuden
kilpailukyvyn palauttamiseksi? (Puhemies: Minuutti kulunut!) Pelkät
selvitykset ja keskustelu eivät tuo tällä hetkellä pelastusta
eikä selvyyttä näille työntekijöille
ja maanomistajille.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Todellakin hallitus on tehnyt jo monia sellaisia
toimia, joilla yritetään vaikuttaa metsäteollisuuden
mahdollisuuksiin Suomessa. Ongelma on todella suuri. Oikeastaan
eurooppalaisista maista Saksa, Suomi ja Ruotsi ovat ne, joita nimenomaan
metsäteollisuuden osalta tämä kriisi
koskettaa. Saksassa sillä on kuitenkin suhteellisesti paljon
pienempi merkitys. Ruotsissa Ruotsin kruunun devalvoituminen auttaa
Ruotsia, ja me olemme ongelminemme yksin, ja niihin tarpeisiin,
jotka nyt on tunnistettu, on monilla eri toimin jo reagoitu. Mainittakoon
esimerkiksi, että energia- ja metsäteollisuuden
tutkimus- ja kehittämishankkeisiin voimavaroja on lisätty
todella merkittävästi aivan tässä viimeisten aikojen
kuluessa. Energiainvestointien määrärahoja
on lisätty kolminkertaiseksi viime vuodesta 2008 tai 2007
tähän vuoteen. Sen lisäksi nämä toimet,
mihin ministeri Katainen äsken viittasi, ovat jo toteutettuja
toimia.
Mitä tulee windfall-voittojen veroon tai syöttötariffiin,
(Puhemies: Minuutti!) ne eivät tule metsäteollisuuden
taakkaa lisäämään. Me tarvitsemme
myöskin nopeavaikutteisia toimia. Ne toimet voivat löytyä verotuksen
piiristä, ne voivat löytyä energiapolitiikan
piiristä, ne voivat löytyä myöskin
tällaisesta markkinoinnin ja kehittämistyön
(Puhemies: Minuutti kulunut!) piiristä, ja hallitus näitä paraikaa
tekee.
Jouko Skinnari /sd:
Herra puhemies! Minua ihmetyttää tämä porvareitten
touhu niin Euroopassa kuin Suomessakin. Tänään
piti olla työllisyyshuippukokous sen takia, että Euroopan
työllisyys on huonossa tilassa, ja se kokous peruutettiin.
Siellä on pelkästään troikka
koolla, ja samanlaista troikkakeskustelua tuntuu olevan täällä Suomessakin
muun muassa tässä metsäasiassa, joka
on meidän vihreä kultamme. Mitä me olemme
tehneet Euroopan unionissa tämänkään hallituksen
aikana sen suhteen, että metsäasiat olisivat siellä esillä?
Euroopan unionin budjetista 45 prosenttia menee maatalouteen, mutta
miten paljon metsäasiat ovat olleet nyt esillä tässä suhteessa
ja millä tavoin esimerkiksi Stora Enso yhtenä yrityksenä on
näitä asioita vienyt eteenpäin? Täällä esimerkkinä ST1,
josta Mika Anttonen omistaa 50,1 prosenttia. Se sentään
kertoo joskus aina tuloksia siitä, mitä on tehty
jotain uutta. Mutta missä on valtion omistajapolitiikka myös
näissä metsäasioissa? Se on ihan metsässä.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Minä en nyt toivo, että Suomi tai
kukaan muukaan yrittäisi saada metsäteollisuutta
maataloustuen piiriin, (Ed. Skinnari: Ei ole kukaan sitä puhunutkaan!)
että maataloustuesta siirrettäisiin tukea, kun
te vertasitte, että maatalouteen menee niin ja niin paljon
rahaa ja metsään ei tule mitään.
Toivotaan nyt, ettei meidän tarvitse enää metsäteollisuutta
tai metsäsektoria ruveta erikseen tukemaan. (Ed. Jaakonsaari:
Väärin!) Kysymys on siitä, että meillä täytyy olla
semmoinen tuotepaletti ja sellaiset yritykset, jotka pärjäävät
markkinoilla ilman veronmaksajien tukea.
Se, mitä unionitasolla on Suomen aloitteesta, tänäkin
päivänä itse asiassa pääministeri
siitä asiasta puhuu komission puheenjohtajalle ja laajemmallakin
rintamalla, on se, että me yritämme saada valjastettua
komission ja unionin keskustelemaan ja vaatimaan Yhdysvaltoja lopettamaan
tukeaan mustalipeälle, joka on erittäin vakava
kilpailuhaitta. Toivon mukaan suurin osa eurooppalaisista kokee
sen kilpailua haittaavaksi tekijäksi eli protektionistiseksi
toimeksi, ja me tarvitsemme tähän kaverin. (Puhemies:
Minuutti kulunut!) Tämä on yksi konkreettinen
teko, johon me tarvitsemme unionia, ja toivottavasti saamme sieltä apua.
Juha Mieto /kesk:
Arvoisa puhemies! Metsäteollisuus on kovan kriisin
saattamana parasta aikaa, mutta pitää aina muistaa,
jotta me tulemme elämään puusta ja mettästä.
Oon paljo kuullu, että tällä hetkellä on
raivaustöihin saatavaa työvoimaa erittäin
vähän. Suomen mettät on yllättävän
suuris ryteiköis. Ne kasvaa vain pelkkää roippinoa.
Mistä saarahan nuoret metsähän töihin?
Kysyisinkin hallitukselta:
Onko niillä metsäyhristyksiin signaaleja,
jotta annetahan niille töitä? (Ed. Vistbacka:
Ei ole Kemera-rahoja!)
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Voi olla joitakin alueellisia, paikallisia
ongelmia työvoiman saatavuudessa, mutta tällä hetkellä minun
tiedossani ei ole, ja viimeisen tilastoinninkin mukaan ei ole erityinen
ongelma työvoiman saanti näihin metsätöihin.
Mitä tulee vielä ed. Skinnarin äskeiseen
kysymykseen, mitä hallitus on tehnyt EU:ssa. Kaksi erittäin
isoa asiaa suomalaisen metsäteollisuuden kannalta aivan
viime vuoden loppupuolella pääministeri Vanhasen
johdolla, ja eräät muutkin ministerineuvostot
olivat siinä vahvasti mukana. Me hoidimme asian niin, että suomalainen metsäteollisuus
pääsee eurooppalaisessa päästökauppajärjestelmässä ilmaisen
alkujaon piiriin. Se oli todella iso kädenojennus suomalaisen
metsäteollisuuden tarpeisiin.
Toinen tärkeä asia oli se, että nyt,
kun lasketaan uusiutuvan nestemäisen polttoaineen käyttövelvollisuutta
Euroopassa — Eurooppa on päättänyt,
että liikenteessä pitää olla
biopolttoainetta — niin silloin, jos sitä ainetta
valmistetaan puupohjaisesta raaka-aineesta, sille se bioenergialisä lasketaan
ikään kuin kaksinkertaisesti, mikä siitä seuraa
liikenteen polttoaineeseen. Erittäin merkittäviä suomalaisen
metsän, sen raaka-aineen, hyödyntämistä tukevia
toimenpiteitä olivat molemmat, hyvin konkreettisia toimenpiteitä.
Matti Kangas /vas:
Arvoisa puhemies! Täällä valtiovarainministeri
Katainen todisteli, mitä on tehty metsäteollisuuden
ja teollisuuden hyväksi. Mutta tehtaita lopetetaan ja siirretään
ulkomaille ja työttömyys kasvaa. Ehkä tämmöisenä esimerkkinä voi
mainita, että kun kelamaksu vietiin työnantajilta
pois niin kuin metsäteollisuudeltakin, he saivat 50 miljoonan
euron edun, mutta joutuvat maksamaan 160 miljoonaa euroa siitä sitten
toista kautta, eli ei tällaista tukea metsäteollisuus
eikä teollisuus tarvitse ja ne työpaikat säilyisivät.
Voimataloudenkin osalta metsäteollisuus omistaa paljon
voimalaitoksia, ja niitä nyt verotetaan sitten ja sen kautta
tulee metsäteollisuudelle lisää maksuja.
Ensiharvennuksissa siellä on monen vuoden rästit
ja koneet seisovat ja miehet seisovat. Nyt sinne pitäisi
saada lisää rahaa, se olisi järkevää työtä myös
tulevaisuutta varten, että silloin kun alkaa pyörät
pyöriä, niin on metsästä, mitä ottaa.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Monenlaisia hyviä tarpeita varmasti
on, mutta erittäin paljon on tehty. Kymmeniä tai
satoja miljoonia euroja on käytetty, noin puolentoista
vuoden aikana itse asiassa tehty päätöksiä,
joilla metsäteollisuuden kilpailukykyä parannetaan.
Mutta ehkä ei kannata ihan niin populistiselle linjalle
kuitenkaan mennä, että määriteltäisiin,
että kaiken tämän lisäpanostuksen
lisäksi, mitä hallitus on tehnyt, sen seurauksena
ikään kuin metsäteollisuus on lopettanut tehtaitaan
Suomessa. Kyllä jokainen, joka asioita on seurannut, tietää,
mistä tämä asia johtuu. Suomessa tuotetaan
sellaisella hinnalla sellaisia tuotteita, jotka eivät pärjää markkinoilla,
valitettavasti näin. Tämä on valitettavaa
rakenneuudistusta, mutta siinä vain on teollisuuden oltava
mukana.
Kaikkein tärkein asia on nimenomaan uusien tuotteiden
lanseeraaminen, niitten kehittäminen ja niitten markkinoille
saattaminen. Meillä on valmisteilla uusi polttoaineverolainsäädäntö,
toivon mukaan onnistumme siinä, se on iso harjoitus, en
ole ihan vielä varma, onnistummeko, mutta sen perusajatus
on se, että todellakin puhtaat biopolttoaineet, vaikkapa
biodiesel, joka tehdään suomalaisesta puusta,
vaikkapa Stora Enson Varkauden-tehtaalla, saisivat huokeamman verotuksen,
koska niiden päästöt ovat alhaisemmat.
(Puhemies: Minuutti kulunut!) Toivon mukaan tässä onnistumme,
mikä mahdollistaisi markkinoille tulon uusille puhtaille
tuotteille.