Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Arvoisa herra puhemies! Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous on yksimielisesti todennut, ettei papiston jäsen voi osallistua poliittiseen toimintaan. Repo on toiminut Helsingin ortodoksisen seurakunnan pastorina parikymmentä vuotta, ja nyt häntä ehdokkaaksi ryhtymisen johdosta uhkaa pahimmassa tapauksessa jopa viran menettäminen. Osallistumisoikeus, oikeus asettua ehdolle yleisissä vaaleissa sekä uskonnonvapaus ovat perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia. Uskonnonvapauteen sisältyy uskonnollisen yhdyskunnan tietyn asteinen autonomia. Tämän nimissä muita perusoikeuksia ei saa kuitenkaan suhteettomasti rajoittaa. Jos ortodoksisen kirkon piispainkokous päätyy lopulta siihen, ettei vaaleissa ehdokkaana oleva voi toimia virassaan, tätä voidaan pitää suhteellisuusperiaatteen vastaisena. Kysynkin oikeusministeri Braxilta:
Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta kaikki edellä mainitut perusoikeudet voivat täyttyä kaikkien kansalaisten kohdalla uskontokunnasta riippumatta?
Oikeusministeri Tuija Brax
Arvoisa herra puhemies! Kysyjä aika lailla referoi oikeusministeriössä teetettyä taustaselvitystä, joka on yleisellä tasolla siitä, että meillä on perustuslaissa toisaalta erittäin tärkeät demokraattiset oikeudet. On hyvin harva joukko lähinnä Puolustusvoimien palveluksessa olevia ihmisiä, joilla ei ole oikeutta asettua ehdolle vaaleissa, ja se on erittäin tärkeä perusoikeus. Yhtä lailla perustuslakimme tuntee uskonnonvapauden ja kunnioittaa sitä. Pääsääntöisesti kaikessa perusoikeuksien toteuttamisessa yritetään löytää ratkaisuja, joissa molempia perusoikeuksia kunnioitetaan. Ottamatta kantaa yksittäiseen tapaukseen, koska emme tiedä itse asiassa myöskään, mitä päätöksiä tullaan tekemään, on helppo sanoa, että on huomattavasti ongelmattomampaa lähteä siitä, että kampanjoinnissa ja poliittisessa toiminnassa ei sekoiteta uskontoa ja politiikkaa keskenään ja että kampanjoinnissa pidetään uskonnolliset tunnukset erillään, kuin siitä, että ihmistä uhkaa irtisanominen siinä tilanteessa, jos hän asettuu poliittisesti ehdolle. Mutta korostan, että kun emme tiedä, mikä tilanne on, niin ei voida myöskään tähän nimenomaiseen yksittäiseen tapaukseen ottaa sen tarkemmin kantaa.
Toinen varapuhemies:
Kysymys on loppuun käsitelty. Kyselytunti on päättynyt.