Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kun kansakunnan tilan tiivistää, voi maailmanlaajuisen laman jälkeen ja ikääntymisen oloissa todeta, että meillä ei ole tiedossa tulevaisuudessa riittäviä varoja kansalaisille antamamme hyvinvointilupauksen täyttämiseen.

Politiikan pitkän ajan haasteet välittyvät valtionvarainministeriön tuoreista laskelmista, joissa hahmotetaan väestön ikääntymisestä aiheutuvien ikäsidonnaisten menojen kehitystä sekä talouden kasvumahdollisuuksia. Helmikuun alussa päivitetyssä laskelmassa kestävyysvajeeksi saadaan 5,5 prosenttiyksikköä bkt:stä. Se vastaa suuruusluokaltaan havainnollisuuden vuoksi saamaa kuin valtion ansio- ja pääomatulojen verotuotto on vuosittain.

Uusi laskelma kertoo karua kieltään siitä, että olemme kansakuntana elämässä yli varojemme. Annetusta hyvinvointilupauksesta ei ilman lisätoimia voida pitää kiinni. Kun tiedostamme tämän, pystymme ja ehdimme myös korjaamaan tilanteen.

Tänä keväänä tehdään tai ollaan tekemättä päätöksiä, jotka vaikuttavat ratkaisevasti siihen, voimmeko pitää kiinni sukupolvien välisestä sopimuksesta oikeudenmukaisesta taakanjaosta 2020-luvulla.

Jotta voimme, tarvitsemme talouskasvua ja työllisyyttä tukevaa politiikkaa. Rakennamme hyvinvointimme työllä, yrittäjyydellä ja yhteisvastuulla.

Keinotkin tiedämme: niitä ovat pidemmät työurat, rakenteellisen työttömyyden vähentäminen ja tuottavuuden nosto kaikilla sektoreilla, mutta erityisesti hyvinvointipalveluiden tuotannossa.

Työurien pidentäminen on keinoista sekä sosiaalisesti että sukupolvien kesken oikeudenmukaisin keino. Tuottavuuden nosto ja työurien pidentäminen ovat keinoista ainoat, jotka myös kasvattavat kansantalouden kakkua; veronkorotukset ja leikkaukset eivät sitä tekisi.

Arvoisa puhemies! Puhun nyt tuottavuudesta tulevaisuuden rakentamisena sekä uuden työn ja työelämän uusien arvojen luomisena. Yksittäisen ihmisen tekemän työn on oltava mielekästä, omakohtaisesti kannustavaa ja siten johdettua, että työtä on hyvä tehdä ja ettei työelämästä tarvitse paeta. Kasvun repiminen väkisin ihmisten selkänahasta olisi pahin mahdollinen virhe.

Tarvitsemme myös tulevaisuudessa vahvaa yrittäjyyttä ja kannusteita yrittäjyyteen, jotta voimme luoda uusia työpaikkoja lamassa menetettyjen tilalle.

Hallitus on asettanut kasvuhankkeen, jonka tehtävänä on tuottaa politiikkasuosituksia talouskasvun edellytysten vahvistamisesta, jotta pääsemme ennusteita korkeammalle kasvu-uralle 2010-luvulla. Toivon että työryhmän väliraportista käydään kevään aikana vilkasta keskustelua.

Jotta voimme luoda työtä ja toimeentuloa suomalaisille tulevaisuudessakin, meidän pitää kiinnittää huomiota tuotantomme rakenteeseen, verotukseen, tutkimukseen ja kehitykseen, koulutukseen, liikenne- ja viestintäinfrastruktuuriin, energiasektoriin sekä yrittäjyyteen.

Suomi elää viennistä nyt ja tulevaisuudessa. Suomen bruttokansantuotteesta viennin osuus on 43 prosenttia, kun EU-maiden keskiarvo on 40 prosenttia. Viime kädessä ratkaisemme itse sen, että tuotantomme laatu ja hinta käyvät kaupaksi maailmalle: ellei kauppoja ehdoillamme synny, työ tehdään muualla maailmassa.

Erityisen tärkeää on nyt huolehtia julkisen talouden kunnosta. Vahva julkinen talous on välttämätön edellytys palvelujen ja etuuksien turvaamiselle. Valtiovarainministeriön raportin mukaan kestävyysvajeen sulattaminen edellyttää kaksi vaalikautta koskevaa sopeuttamisohjelmaa, joka on saatava alkuun jo vuonna 2011. Tämä tulos ei ole yllätys, sillä jo aikaisemmat arviot kestävyyden turvaavasta julkisen talouden ylijäämästä olivat täsmälleen samat kuin näissä uudemmissa laskelmissa. Vajeen kasvu on paljolti suhdannekuopan aiheuttamaa.

Taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden ohella Suomen on valittava hyvinvoinnin ylläpitämiseksi myös ekologinen kestävyys. Tämä on myös suuri mahdollisuus. Suomalaisella osaamisella, teknologialla ja työllä on mahdollista saavuttaa merkittävä asema maailman nopeimmin kasvavilla ympäristö- ja energiateknologian toimialoilla.

Meidän on nyt uskallettava tehdä ratkaisuja, jotka vaikuttavat tulevaisuudessa hyvinvointia lisäävästi. Hallitus lähtee siitä, että suomalaisille tärkeät palvelut ja etuudet turvataan ilman, että tulevien sukupolvien verorasitus nousee kohtuuttoman korkeaksi.

Se mikä on luvattu, on pidettävä.

Arvoisa puhemies! Suomi koki taakse jääneen vuoden aikana syvän taantuman ja taloutemme syöksyi alaspäin. Suomi joutui finanssikriisiin ja taantumaan ilman omaa syytään.

Kansantaloutemme oli kunnossa. Mutta kun viennin veto hyytyi, hyytyi Suomen kaltainen investointitavaroiden viennistä elävä kansantalous. Samaan aikaan suhdannetaantuman kanssa eri teollisuudenalat kohtasivat rajun globaalin rakennemuutoksen.

Käänne parempaan tapahtui viime vuoden lopulla, ja tälle vuodelle ennustetaan kasvua virallisen ennusteen ollessa vain varovaiset 0,7 prosenttia. Jatkossa kasvu vauhdittuu, ja asioiden mennessä hyvin vuonna 2011 olemme kansantaloutena nousussa.

Tulevaisuuden näkymä ei ole vieläkään kuitenkaan täysin kirkas, mutta maailmantaloudessa suuret maat vetävät jo ylöspäin. Vaikka kasvuun liittyykin epävarmuuksia, myös Suomessa laman syvin notkahdus on näillä näkymin takana. Mutta samalla on syytä muistaa, että emme ole vielä kuivilla. Elvytystoimia ei pidä ajaa liian nopeasti alas Suomessa eikä Euroopassa. Hallitus toimii ajassa ja ajoittaa toimensa niin, etteivät kasvun hauraat oraat vaurioidu.

Tämän kevään aikana vielä moni suomalainen ja moni perhe kohtaa kuitenkin kasvavan työttömyyden. Hallituksen luja tahto on lievittää politiikallaan syntyviä vaikeuksia.

Työtä, turvaa ja koulutusta. Näihin sanoihin voi tiivistää hallituksen politiikan keskeiset tavoitteet kuluvana vuonna.

Arvoisa puhemies! Meidän täytyy tehdä yhteistyötä laajalla rintamalla, jotta voimme pitää kiinni yhteiskunnan eheydestä. Tässä ajassa tarvitaan yhteisvastuuta. Meidän kaikkien suomalaisten vastuulla on huolehtiminen yhteiskunnan heikoimmista.

Hallituksen keskeisiä tavoitteita on ollut vahvistaa suomalaisten sosiaaliturvaa, erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien. Sosiaaliturvaa uudistava Sata-komitea luovutti työnsä viime vuoden lopulla. Tavoitteena on nykyistä vahvemman perusturvan ja aktivoinnin kautta saavutettava riittävä toimeentulo.

Jotta viriävää talouden kasvua, vientiä ja työllisyyttä ei tärvättäisi, hallitus pitää kiinni aiemmin linjatuista ratkaisuista niin tulo- kuin menopuolellakin. Verotuksen painopistettä on tähän asti siirretty pitkään suunnitellusti työllisyys- ja ympäristösyistä työn verottamisesta kulutuksen verottamiseen. Hallituksella on tarvittaessa valmius myös uusien veroratkaisujen tekemiseen kuluvan vaalikauden puolella. Siksi verotuksen kokonaisuudistusta pohtivaa Martti Hetemäen työryhmää on pyydetty kiirehtimään työtään. Koska hallitus on kohdentanut verotusta kulutukseen ja soveltanut ympäristöperusteita, voidaan verolinjaa kutsua "ekologiseksi verouudistukseksi".

Arvoisa puhemies! Työttömyyden yleiskuva ei ole onneksi niin synkkä kuin historiallisen kokemuksen valossa arvioitiin. Työttömyysaste ei välttämättä nouse aivan ennustettuihin lukemiin, vaikka vuoden alkupuolisko, nimenomaan toukokuu ja kesäkuu, ovat kausiluonteisesti vaikeita.

Erityisesti nuorisotyöttömyys uhkaa kasvaa, ja siksi hallitus valmistelee mahdollisimman varhain erityistoimenpidepaketin mahdollisimman monen nuoren syrjäytymisen estämiseksi. (Ed. Gustafsson: Me vaadimme sitä jo toukokuussa, vuosi meni hukkaan!) Tämä täydentää jo päätettyjä toimenpiteitä muun muassa tämän vuoden talousarviossa ja vuoden takaisessa lisäbudjetissa. Tämä on ketjujatkumo jo vuosi sitten tehdyistä päätöksistä. Vieläkin tarvitaan lisätoimia nuorten hyväksi.

Vaikeassa asemassa olevaan telakkateollisuuteen kohdistetaan jo maaliskuussa päätöksiä, joilla valtio pyrkii rakentamaan siltaa pahimman yli. Painopisteet vaikeuksiin vastaamisessa kohdistuvatkin siis erityiseesti nuoriin ja telakkatoimintaan.

Hallitus on omilla toimillaan pyrkinyt ja pyrkii vuonna 2010 ylläpitämään yleistä luottamusta talouden kehitykseen. Siinä onkin onnistuttu hyvin. Myös elvytys on ollut ainakin velanoton määrällä mitaten voimakasta ja oikea-aikaista. Samalla hallitus on varonut, ettei anna vääriä, levottomuutta aiheuttavia signaaleja, ja toisaalta on vaalittu laajaa yhteistyötä yhteiskunnassa. Talouden tosiasioista ei kuitenkaan ole vaiettu.

Tulemme lamasta ulos muita maita jäljessä, koska joudumme odottamaan taloutemme rakenteen vuoksi muiden maiden investointivaiheen käynnistymistä. Suhdannekuoppaa ei ohiteta vuodessa eikä kahdessa, vaan valtio velkaantuu kaikesta huolimatta vielä vuosien ajan.

Maailmanlaajuisen kilpailun kohtaava suomalainen teollisuus kohtaa jatkuvasti voimakkaitakin muutoksia, satojen jopa tuhansien työpaikkojen äkillisiä menetyksiä. Tällaisten iskujen kohteeksi joutuneiden ihmisten ja kohdepaikkakuntien tilanteen helpottamiseksi hallitus on jo vuodesta 2007 Voikkaalta lähtien nimennyt poikkeuksellisen kovien menetyksen kohteeksi jou-tuneet alueet niin sanotuin äkillisen rakennemuutoksen alueiksi. (Ed. Rajamäki: Voi ne välttää muullakin tavalla!)

Hallitus uudistaa ja tehostaa rakennemuutosmenettelyä. Tavoitteena on löytää mahdollisimman useasti jo ennalta lääkkeet ongelmien estämiseksi tai keinot uusien työpaikkojen synnyttämiseksi. Tehostettaviin toimiin hallitus varautuu myös tarvittavin määrärahalisäyksin.

Arvoisa puhemies! Hallitus sitoutuu turvaamaan hinnaltaan kilpailukykyisen, määrältään riittävän sekä kotimaisuusasteeltaan nykyistä korkeamman ja toimitusvarman energiahuollon.

Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. (Ed. Rajamäki: Lopettamalla sellutehtaan!) Hallitus päättää tänä keväänä ohjelmasta, jolla kunnianhimoinen velvoite saavutetaan. Hallitus tekee myös ydinvoimaa koskevan päätöksensä silmälläpitäen ilmastopolitiikkaa, teollisuuden toimintaedellytyksiä ja yhteiskunnan kokonaisetua.

Hallitus ja elinkeinoelämä ovat jo lisänneet tuntuvasti ilmasto- ja energia-alan tutkimus- ja innovaatiopanostuksia. Hallitus pitää tärkeänä, että ponnisteluja tällä tiellä lisätään entisestään.

Energiatehokkuuden parantamisessa auttavat teknologiat ovat tärkeä osa uutta vihreää teollistamista. Hallitus teki juuri viime viikolla peri- aatepäätöksen energiatehokkuustoimenpiteistä, joilla Suomen energiatehokkuutta parannetaan merkittävästi ja energian kulutus käännetään laskuun.

Ilmastonmuutokseen varautuminen edellyttää toimia myös elintarviketeollisuudessa. Tähän hallitus vastaa ruokastrategialla vielä tämän vuoden aikana. Ruokahuollon korkea taso, omavaraisuus ja turvallisuus ovat maatalouden toimintaympäristöön liittyvissä esityksissä — mukaan lukien eläinten hyvinvointi — ensisijaisia.

Arvoisa puhemies! Hallituksella ja myös eduskunnalla on edessään vaalikauden työteliäin jakso. Tuomme eduskunnan käsittelyyn yli 200 hallituksen esitystä. Hallitus aikoo viedä loppuun hallitusohjelmaan kirjatut ja valmistellut asiat. Heti kevätistuntokauden alussa hallitus tuo eduskunnan käsittelyyn muun muassa kaivoslain ja vesilain kokonaisuudistuksen sekä vaali- ja vaalirahoituslainsäädäntöä koskevat esitykset.

Uusi terveydenhuoltolaki käsitellään myös näillä valtiopäivillä.

Hallitus odottaa toimia myös kunnilta. Kunnilla on vastuu siitä, että jokainen suomalainen saa palveluja kohtuullisin kustannuksin, ja on ilmeistä, että kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja maakuntien päättäjät joutuvat pohtimaan perusteellisesti koko palvelujärjestelmää, tehdäänkö oikeita asioita, oikeissa paikoissa ja oikeilla tavoilla. Hallitus pitää hyvänä, että kunta-alalle syntyi palkkaratkaisu, ja tapa, jolla se syntyi, kertoi syvästä vastuun tuntemisesta ja ottamisesta.

Hallitus on helpottanut kuntien kokemaa taantuman taakkaa ottamalla velkaa valtion piikkiin, omiin nimiinsä. Piikki ei kuitenkaan ole rajaton.

Paikallisten kuntapäättäjien tulee kantaa vastuuta valtiollisten päättäjien tapaan ja etsiä uusia toimintamalleja. Kustannusten nousukierre on katkaistava. Paljon säästöjä olisi saatavissa esimerkiksi tietotekniikan yhdenmukaistamisella ja täysimääräisellä hyödyntämisellä.

Arvoisa puhemies! Hallitus linjasi joulun alla kantansa EU:n Lissabonin-sopimuksen toimeenpanon kannalta tärkeisiin kysymyksiin. Niiden mukaan on nyt toimittu.

Ministeri Taxellin johtaman komitean on määrä antaa näinä päivinä esityksensä perustuslain muuttamiseksi, ja hallitus tulee antamaan esityksen perustuslain uudistamisesta vielä tämän vuoden aikana.

Arvoisa puhemies! Pyydän, että puheen ruotsinnos liitetään pöytäkirjaan.

Pääministeri Vanhasen ilmoitus on ruotsinkielisenä näin kuuluva:

Som en sammanfattning av nationens tillstånd kan man, i efterdyningarna av den globala recessionen och i förhållanden då befolkningens medelålder stiger, konstatera att vi inte känner till tillräckliga resurser i framtiden med vars hjälp vi skulle kunna uppfylla våra löften om välfärd till medborgarna.

De politiska utmaningarna på sikt återspeglas i finansministeriets färska beräkningar, där utvecklingen av de åldersrelaterade utgifterna orsakade av befolkningens allt högre medelålder och möjligheterna till ekonomisk tillväxt skisseras upp. I den beräkning som uppdaterats i februari förutspås ett hållbarhetsunderskott på 5,5 procent av BNP. Detta motsvarar till sin omfattning, för åskådlighetens skull, statens skatteavkastning på förvärvs- och kapitalinkomster årligen.

Den nya beräkningen talar sitt bistra språk: vi är som nation i färd med att leva över våra tillgångar. Utan ytterligare åtgärder kan vi inte hålla fast vid vårt löfte om välfärd.

När vi inser detta, kan och hinner vi korrigera situationen.

I vår kommer sådana beslut att fattas — eller så fattas de inte — som på ett avgörande sätt inverkar på om vi kan hålla fast vid överenskommelsen om en rättvis bördefördelning generationerna emellan på 2020-talet.

För att vi ska kunna göra det behöver vi en politik som stöder ekonomisk tillväxt och sysselsättning. Vi bygger vår välfärd med arbete, företagsamhet och gemensamt ansvar.

Vi vet också med vilka medel vi kan nå detta, nämligen längre arbetskarriärer, minskad strukturell arbetslöshet och ökad produktivitet inom alla sektorer, men i synnerhet inom produktionen av välfärdstjänster.

Av dessa medel är en förlängning av arbetskarriärerna det som både socialt och i generationsperspektiv är det rättvisaste. Ökad produktivitet och längre arbetskarriärer är de enda av dessa medel som också bidrar till en ökning av samhällsekonomin, i motsats till skattehöjningar och nedskärningar.

Jag talar här om produktivitet i bemärkelsen att bygga framtiden och att skapa nytt arbete och nya värderingar inom arbetslivet. Det arbete som den enskilda människan utför ska vara meningsfullt och individuellt sporrande och det ska ledas på så sätt att det känns bra att arbeta och att det inte orsakar något behov av att fly arbetslivet. Att med våld tvinga fram tillväxt genom utsugning av arbetstagarna skulle vara det största möjliga felet.

Vi behöver också i framtiden en stark företagsamhet och incitament för företagsamhet för att vi ska kunna skapa nya arbetsplatser i stället för de som gick förlorade under recessionen.

Regeringen har tillsatt ett tillväxtprojekt som ska ta fram politiska rekommendationer om hur förutsättningarna för ekonomisk tillväxt ska förbättras för att vi ska kunna uppnå en högre tillväxttakt på 2010-talet än vad som förutspås. Jag hoppas att arbetsgruppens mellanrapport ska väcka livlig diskussion under våren.

För att vi ska kunna skapa arbete och utkomst för finländarna också framöver måste vi fästa särskild vikt vid vår produktionsstruktur och vid beskattningen, forskningen och utvecklingen, utbildningen, infrastrukturen för trafik och kommunikation, energisektorn och företagsamheten.

Finland lever av export, i dag och i framtiden. Exportens andel av Finlands bruttonationalprodukt är 43 procent, medan medeltalet i EU-länderna är 40 procent. Det är i sista hand vi själva som avgör om kvaliteten och priset på vår produktion motsvarar förväntningarna på världsmarknaden så att våra produkter har åtgång; om det inte blir några affärer på våra villkor, görs arbetet annanstans i världen.

Det är nu speciellt viktigt att se till att den offentliga ekonomin mår bra. En stark offentlig ekonomi är en nödvändig förutsättning för att tjänster och förmåner ska kunna tryggas. Enligt finansministeriets rapport förutsätter en minskning av hållbarhetsunderskottet ett anpassningsprogram som sträcker sig över två valperioder och som bör inledas redan 2011. Detta resultat är ingen överraskning, eftersom redan tidigare uppskattningar av det hållbarhetstryggande överskottet i den offentliga ekonomin var precis desamma som i dessa nya beräkningar. Att underskottet har ökat är till stor del en följd av konjunktursvackan.

Vid sidan av den ekonomiska och sociala hållbarheten måste Finland för att kunna upprätthålla välfärden välja ekologisk hållbarhet. Här finns också en stor möjlighet. Med finskt kunnande, finsk teknik och finskt arbete kan vi nå en framstående position i världen inom miljö- och energiteknologi, som är de snabbast växande branscherna i världen.

Vi måste nu våga fatta avgöranden som har en gynnsam inverkan på välfärden i framtiden. Regeringen utgår ifrån att de tjänster och förmåner som är viktiga för finländarna tryggas utan att kommande generationer belastas med orimligt höga skatter.

Vad vi har lovat måste vi också hålla.

Finland upplevde under det år som gick en djup recession och vår ekonomi gjorde en djupdykning. Finland hamnade utan egen förskyllan in i finanskrisen och recessionen.

Vår samhällsekonomi var i gott skick. Men när exporten gick i stå stagnerade också samhällsekonomin, vilket är typiskt för ett land som lever av export av investeringsprodukter. I takt med konjunkturnedgången utsattes olika industribranscher för en kraftig global omstrukturering.

En förändring mot det bättre skedde i slutet av året, och för detta år förutspår den officiella prognosen en tillväxt på försiktiga 0,7 procent. I fortsättningen tar tillväxten fart, och om allt går bra år 2011 är vi som samhällsekonomi på väg uppåt.

Framtidsutsikterna är ännu inte helt klara, men i världsekonomin pekar utvecklingen i de stora länderna redan uppåt. Trots att tillväxten är förknippad med osäkerhet, har vi också i Finland troligen lämnat recessionens djupaste vågdal bakom oss. Samtidigt är det skäl att hålla i minne att vi ännu inte har vårt på det torra. Stimulansåtgärderna bör inte avvecklas för snabbt, vare sig i Finland eller i Europa. Regeringen verkar i tiden och sätter in sina åtgärder så att den sköra tillväxten inte skadas.

Under denna vår kommer dock många finländare och många familjer att drabbas av den ökande arbetslösheten. Det är regeringens fasta vilja att genom sin politik lindra de svårigheter som uppkommer.

Arbete, trygghet och utbildning. Med dessa ord kan regeringens centrala politiska mål under detta år sammanfattas.

Vi måste samarbeta på bred front för att vi ska kunna hålla fast vid ett socialt helgjutet samhälle. I denna tid behövs gemensamt ansvarstagande. Det är alla finländares gemensamma sak att ta hand om de svagaste i samhället.

Centrala mål för denna regering har varit att stärka socialskyddet för finländarna och särskilt för dem som har det sämst ställt. Sata-kommittén, vars uppgift är att reformera socialskyddet, överlämnade sin rapport i slutet av senaste år. Målet är att genom en starkare grundtrygghet och aktivering uppnå en tillräcklig utkomst.

För att den spirande tillväxten, exporten och sysselsättningen inte ska gå om intet håller regeringen fast vid de tidigare utstakade lösningarna på både inkomst- och utgiftssidan. Tyngdpunkten inom beskattningen har i överensstämmelse med vad som länge planerats av sysselsättnings- och miljöskäl överförts från beskattning av arbete till beskattning av konsumtion. Regeringen har vid behov också beredskap att ta fram nya skattelösningar inom denna valperiod. Därför har Martti Hetemäkis arbetsgrupp, som arbetar på en totalreform av beskattningen, ombetts påskynda sitt arbete. Eftersom regeringen har riktat in beskattningen på konsumtion och tillämpat miljögrunder, kan skattelinjen kallas en "ekologisk skattereform".

Generellt sett är arbetslöshetsläget som tur inte så dystert som man i ljuset av historisk erfarenhet har bedömt. Arbetslöshetsgraden kanske inte nödvändigtvis stiger riktigt så mycket som förutspåtts, även om den första hälften av året, speciellt maj och juni, säsongmässigt är en svår tid.

Framför allt hotar ungdomsarbetslösheten att öka, och därför bereder regeringen så tidigt som möjligt ett specialåtgärdspaket som ska förhindra utslagning bland så många unga som möjligt. Detta kompletterar redan beslutade åtgärder bl.a. i statsbudgeten för detta år och tillläggsbudgeten föregående år. Det här är en följd av de beslut som fattades redan för ett år sedan. Det behövs ännu tilläggsåtgärder för unga.

Varvsindustrin, som befinner sig i ett svårt läge, blir redan i mars föremål för beslut genom vilka staten försöker bygga en bro mot bättre tider. När det gäller att svara på utmaningarna ligger tyngdpunkten alltså särskilt på de unga och på varvsverksamheten.

Regeringen har genom sina egna åtgärder försökt och kommer år 2010 att försöka upprätthålla ett allmänt förtroende för den ekonomiska utvecklingen. Denna uppgift har också lyckats väl. Stimulansen har åtminstone mätt i statens upplåningsbelopp varit kraftig och rättidig. Samtidigt har regeringen varit försiktig med att ge missvisande och oroväckande signaler och samtidigt slagit vakt om ett omfattande samarbete i samhället. Man har likväl inte tigit om de ekonomiska realiteterna.

Vi kommer att ta oss ur lågkonjunkturen senare än många andra länder, eftersom vi på grund av vår ekonomiska struktur är tvungna att vänta på att investeringarna i andra länder tar fart. Det tar längre än ett eller två år att återhämta sig från konjunktursvackan, och staten kommer trots allt att skuldsätta sig ännu i flera år.

Inom den globala konkurrensen stöter den finska industrin också ständigt på kraftiga förändringar, där hundratals, t.o.m. tusentals arbetsplatser plötsligt försvinner. För att underlätta situationen för de människor och orter som drabbats av sådana förändringar har regeringen redan från och med Voikkaa år 2007 klassat områden som utsatts för exceptionellt hårda förluster som s.k. områden med plötsliga strukturförändringar.

Regeringen reviderar och effektiviserar förfarandet i anslutning till strukturförändringar. Målet är att i de fall det är möjligt förebygga problem eller finna medel för att skapa nya arbetsplatser. Regeringen bereder sig även med behövliga anslagsökningar på de åtgärder som ska effektiviseras.

Regeringen förbinder sig att trygga en prismässigt konkurrenskraftig, tillräcklig och leveranssäker energiförsörjning som i högre grad än för närvarande är av inhemskt ursprung.

Finland har förbundit sig att höja andelen förnybar energi till 38 procent före utgången av 2020. Regeringen fattar på våren beslut om det program genom vilket detta ambitiösa mål kan uppnås. Regeringen fattar beslut om kärnkraften med beaktande av klimatpolitiken och industrins verksamhetsvillkor och med tanke på hela samhällets bästa.

Regeringen och näringslivet har redan kännbart ökat satsningarna på forskning och innovationer inom klimat- och energibranschen. Regeringen anser det vara viktigt att ansträngningarna i denna riktning utökas ytterligare.

Den teknik som bidrar till att förbättra energieffektiviteten utgör en viktig del av den nya gröna industrialiseringen. Regeringen fattade förra veckan ett principbeslut om energieffektivitetsåtgärder. Genom dessa åtgärder kommer man att förbättra energieffektiviteten i Finland betydligt, samtidigt som åtgärder vidtas för att sänka energiförbrukningen.

Förberedelserna inför klimatförändringen kräver också åtgärder inom livsmedelsindustrin. Regeringen svarar på detta krav med en livsmedelsstrategi ännu under innevarande år. En hög nivå på livsmedelsförsörjningen, självförsörjning och säkerhet är primära faktorer i förslag om jordbrukets verksamhetsmiljö, inklusive djurens välbefinnande.

Regeringen står inför det mest arbetsdryga skedet av valperioden. Vi kommer att överlämna mer än 200 regeringspropositioner till riksdagen för behandling. Regeringen kommer att fullborda de ärenden som skrivits in i och beretts i enlighet med regeringsprogrammet. Genast i början av vårsessionen kommer regeringen att överlämna bl.a. en totalreform av gruvlagen och vattenlagen samt propositioner om val- och valfinansieringslagstiftningen till riksdagen.

Också en ny lag gällande hälso- och sjukvården kommer att behandlas under detta riksmöte.

Regeringen förväntar sig också åtgärder av kommunerna. Kommunerna bär ansvaret för att varje finländare får tjänster till skäliga kostnader. Det är uppenbart att beslutsfattarna i kommunerna, samarbetsområdena och landskapen är tvungna att ingående dryfta hela servicesystemet, dvs. ta ställning till huruvida rätta åtgärder vidtas på rätt ställe och på rätt sätt. Regeringen anser det vara positivt att en löneuppgörelse kunde nås inom den kommunala sektorn, och det sätt på vilket den uppkom vittnar om ansvarskänsla.

Regeringen har lättat på kommunernas börda till följd av recessionen genom att ta upp lån i statens namn. Kontot är dock inte gränslöst.

De lokala kommunala beslutsfattarna bör liksom de statliga beslutsfattarna ta sitt ansvar och försöka finna nya verksamhetsmodeller. Den stigande kostnadsspiralen måste brytas. Stora inbesparingar kan nås bl.a. genom att informationstekniken samordnas och utnyttjas fullt ut.

Regeringen drog strax före julen upp linjerna för sina ståndpunkter till de frågor som är viktiga med tanke på genomförandet av EU:s Lissabonfördrag. Dessa linjer har nu följts.

Den kommitté som har letts av minister Taxell ska i dagarna lämna sitt förslag till en ändring av grundlagen och regeringen kommer att överlämna en proposition om ändring av grundlagen redan under detta år.

Timo  Kalli /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt alkanut vaalikauden viimeinen valtiopäivävuosi ei ole politiikan välivuosi eikä myöskään vastuuton vaalibudjettivuosi. Tänä vuonna mitataan se, pystymmekö tekemään tarvittavia päätöksiä, joilla Suomen talouden tulevaisuus turvataan.

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Suomen keskusta sai kansalta mandaatin rakentaa Suomesta oikeudenmukaisemman ja uudistuskykyisemmän hyvinvointiyhteiskunnan. Niin on myös tapahtunut. Keskustan johtama hallitus on muun muassa alentanut ruuan verotusta viidellä prosenttiyksiköllä. Ruuan hinnan laskusta ovat hyötyneet kaikki mutta erityisesti pienituloiset ja lapsiperheet. Takuueläke tulee voimaan ensi vuoden maaliskuusta lukien. Historiallinen uudistus takaa vajaan 700 euron eläkkeen kaikille suomalaisille. Tämä tarkoittaa, että noin 120 000:n pienintä eläkettä saavan suomalaisen toimeentulo paranee merkittävästi. (Ed. Skinnari: Onhan niitä enemmän, niitä suomalaisia!)

Vanhasen kakkoshallituksen on toteutettava hallitusohjelman viimeisetkin asiat. Heti istuntokauden alussa hallitus tuo eduskuntaan muun muassa vesilain kokonaisuudistuksen. Uusi terveydenhuoltolaki käsitellään näillä valtiopäivillä. Kaivoslaista eduskunta kävi lähetekeskustelun jo viime viikolla.

Suomi on vietävä ehyenä läpi taantuman. Samalla on luotava edellytyksiä tulevalle kasvulle. Keskustalla on pitkään ollut selkeä tavoite saada nuoret nykyistä aikaisemmin työelämään ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä. Olemme määrätietoisesti tavoitelleet nykyistä parempaa energiatehokkuutta, uusiutuvan energian käytön merkittävää lisäämistä. Uusi nousu ja uuden luominen tapahtuvat ennen kaikkea suomalaisen työn ja yrittäjyyden edistämisen kautta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi viemme läpi merkittäviä toimenpiteitä vielä tämän vaalikauden aikana.

Arvoisa puhemies! Maailma ja politiikan toimintaympäristö ovat muuttuneet viimeisen vuoden aikana merkittävästi. Suomeen iski kansainvälinen lama, jota emme voineet kolme vuotta sitten ennakoida. Lama on nyt vaikuttanut kielteisesti kansalaisiin ja koko yhteiskuntaan. Suomessa on tällä hetkellä jo yli 200 000 työtöntä. Talven ja kevään aikana moni suomalainen ja moni perhe kohtaavat joko suoraan tai välillisesti kasvavan työttömyyden vaikutukset.

Keskustan eduskuntaryhmä haluaa löytää keinoja, joilla työn tuottavuutta parannetaan ja talouden tervehtymisen taakkaa jaetaan nykyistä tasavertaisemmin.

Nykyisen hallituksen toimintatapa on ollut täysin toisenlainen kuin esimerkiksi Lipposen sinipunahallitusten, joissa kaikkein heikompiosaisilta leikattiin etuuksia. Näiden leikkausten hintaa maksamme edelleen yhteiskuntaan juurtuneena pahoinvointina. Tärkeää on välttää pitkäaikaistyöttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys ja nuorten syrjäytyminen. (Ed. Viitanen: Siltähän se nyt näyttää!)

Nykyinen hallitus on tehnyt selkeän valinnan, joka on tarkoittanut sitä, että heikoimmassa asemassa olevilta kansalaisilta ei leikata etuuksia. Lisäbudjetti, joka vahvistaa nuorten työllistymistä, on annettava mahdollisimman nopeasti. Toivottavasti myös jo tehdyillä ja tulevilla tuloratkaisuilla päästään työllisyyttä edistäviin maltillisiin tuloksiin, jotka lisäävät työn tuottavuutta ja mahdollistavat järkevän työn verotuksen.

Arvoisa puhemies! Lama näkyy valtion velkaantumisena. Julkisen talouden velkaantuminen ei ole lyhyellä aikavälillä yhteiskunnan suurimpia ongelmia. Vaikeuksia tosin syntyy, jos kierrettä ei saada katkaistua. Kansakunta ei voi loputtomiin elää yli varojensa. Valtiontalous saadaan tasapainoon pitkällä aikavälillä. Tasapaino saavutetaan ennen kaikkea työn tekemisellä. Tämä tarkoittaa pidempiä työuria, tuottavuuden parantamista ja maltillista veroasteen korottamista.

Nyt alkaneilla valtiopäivillä teemme tarvittavia päätöksiä, joilla Suomen talous vakautetaan pitkällä aikavälillä. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä Suomen suurin haaste on se, että olemme kohtalokkaasti jäämässä investointivauhdista kilpailijoistamme jälkeen ja hyvinvointiyhteiskuntaa ylläpitävä kasvumme on hiipumassa.

Keskustan vastaus haasteeseen on kolmas tie. Kolmas tie merkitsee nykyistä suurempia panostuksia osaamiseen, tutkimukseen ja kehitystyöhön, väyliin, kaivoksiin, energiaan ja laajakaistaan. On uskallettava investoida rohkeasti uuden kasvun edellytyksiin. Ilman näitä toimia emme ole tasavertaisia kilpailijoidemme kanssa.

Suomi on taantuman jälkeen tienhaarassa. Voimme valita joko hitaan näivettymisen tien tai aktiivisen tukemisen tien. Keskustan eduskuntaryhmä haluaa jatkossakin rakentaa kansalaisten tuella oikeudenmukaisempaa ja uudistuskykyistä Suomea.

Pekka  Ravi /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Viime vuoden tapaan vuosi 2010 tulee olemaan erittäin haasteellinen talouden ja työllisyyden kannalta. (Ed. Skinnari: Oikein!) Vaalien lähestyessä tässäkin salissa saattaa tulla kiusaus kääntää ajatukset jo lähestyvään vaalikamppailuun ja irtopisteitten keräämiseen. (Ed. Skinnari: Koeta välttää!) Kansalaiset kuitenkin aivan oikeutetusti odottavat, että täällä, näilläkin valtiopäivillä tehdään määrätietoisesti ja vastuullisesti työtä koko suomalaisen yhteiskunnan parhaaksi. (Ed. Martti Korhonen: Jäljet näkyy!)

Talous on nyt kääntymässä kasvun puolelle. Positiivista on se, että taantumasta huolimatta kuluttajien luottamus on säilynyt tässä tilanteessa varsin hyvänä. Näin kotimarkkinoitten veto on pystynyt ylläpitämään työllisyyttä. Jo aiemmin sovitut palkankorotukset, tuloveron kevennykset sekä lainojen korkotason madaltuminen ovat luoneet ihmisille varmuutta omaan talouteensa. Hallituksen elvytyspaketit ovat realisoituneet muun muassa rakennusalalla, jonka työttömyys on jäänyt paljon odotettua pienemmäksi. Elvytystoimien vaikutus jatkuu vielä tänäkin vuonna. Kotitalouksien ja myöskin yritysten kannalta on hyvä, että korkojen arvioidaan pysyttelevän alhaalla ainakin loppuvuodelle saakka.

Näistä positiivisista merkeistä huolimatta emme todellakaan ole vielä kuivilla. Maailmantalouden ja sitä kautta Suomenkin tilanne on edelleen epävarma. Tänä keväänä tulemme todennäköisesti ja valitettavasti näkemään vielä jonkin verran nykyistä korkeampia työttömyyslukuja. Ja vaikka talous nyt lähtisikin pysyvämpään kasvuun, taantuma on vienyt sekä valtion- että kuntatalouden suuren velkaantumisen tielle. (Ed. Martti Korhonen: Taantuma ja taitamattomuus!) Tulevaisuuden kannalta erityisesti nuorisotyöttömyys ja nuorten syrjäytyminen ovat aiheita, jotka huolettavat ja joihin kokoomus tarttui heti, kun tilanne alkoi pahentua. (Ed. Gustafsson: Ei todellakaan ole tartuttu!)

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tyytyväinen siihen, että hallitus laatii maaliskuussa lisäbudjetin, joka pureutuu nimenomaan nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyteen. (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) Erilaisia nuorille suunnattuja työllisyys- ja koulutustoimia on jo aikaisemmin lisätty useaan otteeseen, ed. Gustafsson, mutta nyt on aika käydä vielä läpi kaikkein vaikuttavimmat toimet ja lisättävä niihin rahaa. Esimerkkinä nostan esille nuorten harjoittelupaikkojen merkityksen. Harjoittelupaikkojen riittävyys on tärkeää kahdestakin eri syystä: toisaalta ne mahdollistavat nuorten valmistumisen ammattiin ja antavat heille arvokasta työkokemusta.

Näillä valtiopäivillä eduskunta saa käsiteltäväkseen lakiesityksiä, joilla on suora vaikutus siihen, miten Suomi pärjää tulevaisuudessa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää tärkeinä esimerkiksi kaivoslakia ja energiapäätöksiä, joilla osaltaan ratkaistaan se, kuinka houkutteleva maa Suomi on tulevaisuudessa investointikohteena. Energiapäätösten on kannustettava ympäristö- ja ilmastoystävälliseen tuotantoon sekä energiatehokkuuteen. Investointien ja yritystoiminnan myötä syntyvät uudet työpaikat ja teknologiset ratkaisut ovat avaintekijöitä hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisessä.

Palvelujen turvaamista ja julkisen talouden tasapainoa tukevat myös järkevät rakenneuudistukset, jotka kohottavat tuottavuutta. Esimerkiksi terveydenhuoltolain kokonaisuudistus tähtää siihen, että palveluiden saatavuus ja laatu sekä asiakkaan valinnanvapaus lisääntyvät. Kuntien ja valtionhallinnon tuottavuusvaatimukset eivät tarkoita, päinvastoin kuin usein väitetään, työntekijöiden taakan kasvattamista, vaan päinvastoin sen järkeistämistä esimerkiksi paremman työnjaon ja tietotekniikan tehokkaamman hyödyntämisen kautta.

Arvoisa puhemies! Viime viikolla julkistettu valtiovarainministeriön laskelma julkisen talouden tilasta sisälsi viestin, joka jokaisen vastuullisen poliitikon on otettava huomioon. Ilman oikein ajoitettuja ja vaikuttavia toimia Suomi on joutumassa velkakierteeseen, jonka päässä odottaa hyvinvoinnin rapautuminen. Tällaiseen kehitykseen ei pidä eikä tarvitse mennä, mikäli onnistumme luomaan uutta kasvua ja työpaikkoja sekä tekemään tarvittavat rakenneuudistukset.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on valmis ratkaisemaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin haasteita eikä lannistu niitten edessä. Järjestäytynyt, toimiva ja turvallinen yhteiskunta sekä väestön terveys, koulutustaso ja yhtenäisyys ovat niitä valttikortteja, joista on pidettävä huolta. Siten Suomi selviää jatkossakin.

Eero Heinäluoma /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Matti Vanhasen porvarihallituksen viimeinen vuosi lähtee liikkeelle. Hallituksen tekojen todellinen vaikutus alkaa myös pikkuhiljaa näkyä; enää emme ole pelkkien puheiden ja julistusten varassa. Ja tänään on sitten jäljellä se iso kysymys, vieläkö tällä hallituksella on eväitä tarttua toimeen, jotta ongelmamme eivät pahene vaan tulevat ratkaistua oikeudenmukaisella tavalla. Vaalikauden viimeisillä valtiopäivillä tulevaisuuden Suomea pitäisi rakentaa erityisesti kolmella rintamalla: työllisyydestä ja talouskasvusta huolehtimalla, yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta lisäämällä ja kansalaisten turvallisuudesta huolehtimalla.

Tänä talvena työttömyys kolkuttaa yhä useamman kodin ovenpieleen. Työllisyyden hoidossa hihat on käärittävä ja lähdettävä yhteiseen savottaan. On oltava valmius kääntää jokainen kivi ja kanto, jotta uusia työpaikkoja syntyy ja vanhoja turvataan. Se vaatii vahvaa kasvupolitiikkaa ja kaikkien ylimääräisten voimavarojen ohjaamista työpaikkoja synnyttäviin hankkeisiin.

Telakkateollisuudelle tärkeät laivatilaukset on tehtävä nopeasti, onhan siitä jo lähes vuosi, kun ensimmäiset työryhmätyöt asiasta ovat valmistuneet, mutta aivan liian moni näistä ehdotuksista on jäänyt makaamaan ministereiden pöytälaatikkoon.

Metsäteollisuus tarvitsee oman pelastusohjelmansa, sillä Suomi elää edelleenkin myös metsästä. Se edellyttää hallitukselta energiaveropäätösten pikaista uudelleenarviointia, kuten olemme jo pitkään esittäneet.

Odotamme, että hallitus tuo energian saantia turvaavan kokonaisratkaisun eduskunnan käsittelyyn vielä tämän kevään aikana. Ydinvoimaratkaisun lisäksi on avattava näköala uusiutuvan energian käytön huomattavaan lisäämiseen. (Ed. Zyskowicz: Hallituksen linjalla!)

Suomalaisella yhteiskunnalla on tänään voimavarat huolehtia siitä, että jokainen nuori saa koulutus-, työ- tai harjoittelupaikan. Jos Suomi pystyi takaamaan nuorilleen koulutus- tai työpaikan kaksikymmentä vuotta sitten, voi kysyä, miksi emme nyt pystyisi samaan, olemmehan monin verroin rikkaampia. (Välihuutoja vasemmalta) Hallituksen herääminen nuorisotyöttömyyden inhimilliseen ja moraaliseen ongelmaan tapahtuu, ikävä kyllä, vuoden myöhässä, ja suunnitellut toimet näyttävät aivan liian mitättömiltä suhteessa tämän ongelman vakavuuteen.

Julkisella vallalla on oma vastuunsa työllisyydestä. Vanhasen hallitus on tästä salista esittänyt yksityisille työnantajille monia vetoomuksia, joissa on kehotettu pidättäytymään irtisanomisista ja lomautuksista taantuman aikana. Miten voi olla mahdollista, että tämä sama hallitus on ajanut yliopistot ja monet valtion tutkimuslaitokset siihen tilanteeseen, että nyt ollaan yt-neuvotteluissa ja irtisanomissa? (Ed. Martti Korhonen: Se on käsittämätön linja!) Hallituksen ristiriitaisen yliopistopolitiikan helmeksi näyttää tulevan Oulun yliopiston juuri käynnistetyt yt-neuvottelut. Siellä ollaan nyt sitten dieetillä, niin kun valtiovarainministeri Katainen luonnehtii. (Ed. Skinnari: Se on varmaan kova homma ollut!) Eduskuntaryhmämme edellyttää, että yliopistoille annetut rahoituslupaukset pidetään, sillä siellähän se tulevaisuus Suomelle rakennetaan, ja että irtisanomisista luovutaan. Ja odotamme, että vihdoinkin valtion omistajaohjaus toimii niiden linjausten mukaan, joita täällä ministerit ovat hövelisti useaan kertaan esitelleet.

Laman keskellä kansalaiset katsovat harjoitetun politiikan oikeudenmukaisuuden perään. Emme saa jättää ketään putoamaan. Vaikeina aikoina myös niiden, joilla menee hyvin, on oltava valmiita kantamaan suurempi vastuu yhteisten menojen rahoituksesta. Tulonjaon oikeudenmukaisuuden perään on nyt katsottava myös teoissa. Retoriikan aika on ohi.

Yhteiskunnan veropohjan turvaamiseksi joudutaan eräitä Vanhasen hallituksen tekemiä ylisuuria veronalennuksia peruuttamaan ja pääomatulojen verotusta kiristämään. Kaikki oppositiopuolueet ja hallituspuolueiden enemmistö ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä sosialidemokraattien ehdottoman pääomaverotuksen tiukentamisen. Joudun kysymään, miksei tämä asia etene. Onko se kokoomus ja ministeri Katainen, jotka ovat tämän päätöksen esteenä? Sama asia koskee windfall-verotusta, josta olemme jo 2007 jättäneet lakialoitteen, joka verottaisi energiayhtiöiden päästökaupasta saamia ylisuuria voittoja. Moneen kertaan tästä on puhuttu, mutta ei vieläkään näy ehdotusta. En tiedä, onko tämä ministeri Pekkarisen toimimattomuuden syytä vai onko tässäkin kokoomus esteenä sille, että noin miljardin euron verotulot ovat jääneet saamatta.

Kansalaisten turvallisuudentunteesta on huolehdittava myös ja juuri taantuman ja talouden vaikeiden aikojen aikana. Siksi tarvitsemme peruspalveluja ja huolenpitoa työttömyyden tai sairauden sattuessa. Tänään joudumme puhumaan myös kansalaisten arjen turvallisuudesta kaduilla, kouluissa ja työpaikoilla. Yksintyöskentely on lisääntynyt niin kaupoissa kuin liikennevälineissä. Kuka huolehtii näiden tärkeätä palvelutyötä tekevien ihmisten turvallisuudesta? Poliisin paikalletulo erityisesti syrjäseudulla kestää luvattoman kauan.

Suomalaisten turvallisuudentunnetta ovat osaltaan järkyttäneet erityisesti naisiin suunnatut väkivallanteot. Olemme tyrmistyneinä saaneet lukea naisten, jopa nuorten tyttöjen raiskauksista ja tähän liittyen käsittämättömän lievistä tuomioista. Odotamme, että hallitus ryhtyy todellisiin toimiin arjen turvallisuuden parantamiseksi. Aselain uudistus, turvakotien lisääminen, poliisipalvelujen turvaaminen koko maassa, työpaikkaturvallisuuden parantaminen sekä lainsäädännön tiukennukset ovat nyt kiireellisiä asioita.

Odotamme, että vihdoinkin kuntapalveluille tässä tilanteessa tehtäisiin oikeutta ja huolehdittaisiin niiden rahojen tarpeesta. Totean, että hallitus on luvannut palkkaratkaisuun liittyen ylimääräistä valtionapua. Kysyn, toteutuuko tämä lupaus vai unohtuuko sekin, niin kuin hallituksen aikaisemmat lupaukset tällä alalla.

Arvoisa puhemies! Talouskasvua turvaavilla, työpaikkoja luovilla, yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta vahvistavilla ja turvallisuutta lisäävillä päätöksillä on nyt kiire. Kansakunnalla ei ole varaa välivuoteen, vuoteen, jolloin tärkeät päätökset ja niiden rahoitus siirretään tulevien eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan. Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö oli viikonvaihteessa huolissaan hallituksen toimintakyvystä ja tärkeiden päätösten viipymisestä. Tämä huoli on aiheellinen. Hallitukselta tuntuu nyt olevan veto loppu kuin isoäidin soittorasiasta aikoinaan. Uuninpankolle ei kuitenkaan voi jäädä makaamaan.

Ilman suunnanmuutosta tästä vuodesta uhkaa tulla menetettyjen mahdollisuuksien vuosi. Sen estämiseksi hallituksen pitäisi tarttua opposition rakentavalla tavalla esittämiin, työllisyyttä vahvistaviin, oikeudenmukaisuutta korostaviin ja kansalaisten turvallisuutta lisääviin ehdotuksiin. Me olemme valmiita yhteistyöhön.

Paavo Arhinmäki /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on järjestelmälli- sesti jättänyt huomiotta talouskriisin merkit. Vasemmiston esittämä vaihtoehto on ohitettu lähinnä olankohautuksin. (Ed. Manninen: Menojen lisäys!)

Toissa syksynä vasemmistoliitto toi esiin eduskunnassa, että Suomi on menossa kohti taantumaa ja lamaa. Vaadimme pikaisia elvytystoimia laman torjumiseksi. Tuolloin, pääministeri Vanhanen, te ja valtiovarainministeri Katainen väititte vasemmistoliiton pelottelevan ja taantuman ohittavan Suomen. Kun lopulta, valtiovarainministeri Katainen, te myönsitte, että taantuma on tulossa, arvioitte Suomen selviävän taantumasta muuta Eurooppaa paremmin. Edes siinä vaiheessa ei käynnistetty todellisia elvytystoimia vaan jatkettiin nousukaudella päätettyä hyvätuloisten veronalennuslinjaa. Tämän seurauksena voidaan sanoa jo tilastojen perusteella, että ainakaan helpommalla emme ole tästä taloustaantumasta selvinneet kuin muut Euroopan maat, ministeri Katainen.

Kun viime kesänä vasemmistoliitto nosti räjähdysmäisesti kasvavan nuorisotyöttömyyden yhteiskunnan kiireisimmäksi ongelmaksi, arvioi valtiovarainministeri Katainen Tilastokeskuksen liioittelevan nuorisotyöttömyyslukuja. On toki täysin inhimillistä, että politiikassa tehdään huonoja päätöksiä, ja jälkiviisaasti voidaan aina näyttää, missä asioissa olisi kannattanut toimia toisin. (Ed. Zyskowicz: Tehän sen tiedätte!) Listasin nämä muutamat esimerkit vain sen vuoksi, että näkisimme, että toisenlainen vaihtoehto on ollut jatkuvasti tarjolla ja että virheistä voi myös oppia, ei vain takertua ideologiaan.

Arvoisa puhemies! Talouskriisin järkyttäminä on tuotu esille vanhuuseläkeiän mekaaninen nosto ja menoleikkaukset. Julkisen sektorin supistamista vaaditaan tehostamisen nimissä. Laman varjolla ajetaan ideologisista syistä julkista sektoria alas ja halutaan yksityistää palveluja. Tämä siitä huolimatta, että tuoreet kuntapuolen tutkimukset osoittavat esimerkiksi terveydenhuollon yksityistämisen tulevan äärimmäisen kalliiksi.

Vaadittaessa julkisen sektorin supistamista unohdetaan myös se, että muihin Pohjoismaihin verrattuna meidän julkinen sektorimme on huomattavasti pienempi. Jos taas katsomme kokonaisveroastetta, on se Suomessa Pohjoismaista alhaisin. Ennen talouskriisiä Suomen julkinen talous oli ylijäämäinen eikä merkittävää kestävyysongelmaa ollut havaittavissa. Nyt esillä olleet arviot kestävyysvajeesta korjaantuvat työllisyysastetta nostamalla ja veropohjaa laajentamalla.

Arvoisa puhemies! Työllisyysasteen nostamista voidaan edistää työuria pidentämällä, mutta kunhan nyt ensin varmistetaan se, ettei työttömyyden pitkittymistä sallita. Esimerkiksi niin sanotun eläkeputken katkaiseminen ei pidennä työuria, mutta heikentää kyllä ikääntyvien työttömien asemaa. Nuorisotyöttömyyden ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi vasemmistoliitto näkee yhtenä käyttökelpoisena keinona oppivelvollisuusiän nostamisen 18 ikävuoteen.

Saman asian totesi itse asiassa myös Jukka Ahtelan työryhmä loppuraportissaan, jossa vaaditaan koulutustakuuta toisen asteen opintojen varmistamiseksi kaikille peruskoulun päättäville. Työuria ei myöskään pidennetä päivälläkään, jos ihmiset uupuvat työssä. Siksi emme hyväksy mekaanista eläkeiän nostamista. Työssä jaksaminen ja työelämässä viihtyminen sekä työn oikeudenmukaisempi jakaminen ovat suuria tulevaisuuden haasteita. Työn jakaminen työaikaa lyhentämällä vähentää myös työttömyyttä. Näissä asioissa vasemmistoliitto haluaa olla edelläkävijänä Suomessa.

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä olemme kulkemassa ajassa 50 vuotta taaksepäin kohti 1960-luvun suuria tuloeroja. Koko kuluvan hallituskauden ajan maamme hallitus on vedonnut Sata-komitean keskeneräiseen työhön, kun olemme vaatineet pikaisia toimia kansalaisten perusturvan nostamiseksi ja kaikkein pienituloisimpien kansalaisten aseman parantamiseksi. Mitä oli tuloksena, ministeri Hyssälä, Sata-komiteasta? Mitä siitä todellisuudessa jäi käteen? Työn alkuperäisenä tavoitteena olleista sosiaaliturvan uudistamisesta ja köyhyyden torjumisesta ei näy jälkeäkään.

Arvoisa puhemies! Meillä on kuitenkin mahdollisuuksia. Hallituksella on mahdollisuus viimeisen kerran nyt näyttää, että se pystyy muunkinlaiseen politiikkaan kuin tuloerojen kasvattamiseen ja suurituloisten veronkevennyksiin. Nyt on katsottava eteenpäin. Toisenlainen politiikka on edelleen mahdollista. Vasemmistoliitto on valmis yhteistyöhön oikeudenmukaisemman veropolitiikan, tehokkaamman työllisyyspolitiikan sekä perusturvan parantamisen ja köyhyyden torjumisen puolesta.

Kysymys kuuluukin, pääministeri Vanhanen ja valtiovarainministeri Katainen, tartutteko tähän kädenojennukseen, yhteistyön kädenojennukseen. (Ed. Zyskowicz: Retoriikan aika on ohi, ja näyttelemisen aika on palannut!)

Ville Niinistö /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eduskunnan alkavat valtiopäivät ovat tärkeässä asemassa Suomen tulevaisuuden suuntaamisessa. Taantuman hoidossa ovat nyt ratkaisevat hetket käsillä niin työttömyyden ehkäisyssä kuin julkisen talouden tilassa. Ne valinnat, joita nyt tehdään, ohjaavat Suomen ja kansalaisten talouden suuntaa pitkäksi ajaksi eteenpäin.

Hallituksen ja eduskunnan on oltava tämän tehtävän edessä nöyriä, vastuullisia ja rohkeita. Vaikeina aikoina rakennetaan tulevaisuuden hyvinvoinnin perustaa.

Emme voi luvata sellaista, mihin kansantaloudellamme ei ole varaa. Vielä vähemmän meillä on varaa toimettomuuteen. Kaikkein kalleimmaksi tulisi se, että taantuman taakkaa ei jaeta tasaisesti, vaan osa suomalaisista ajautuisi pitkäaikaiseen työttömyyteen ja vähäosaisuuteen.

Erityisesti nuorisotyöttömyyden kasvua on ehkäistävä riittävin lisätoimin jo keväällä. Meillä ei ole varaa hukattuun sukupolveen. Kaikille apua tarvitseville nuorille on tarjottava mahdollisuus mielekkääseen koulutukseen tai tuettuun työhön. Julkisen vallan on rakennettava nuorille silta yli vaikean ajan.

Arvoisa puhemies! Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvajeen valtiovarainministeriö on arvioinut olevan 5,5 prosenttia. Tätä vajetta on katettava kestävällä tavalla. Juustohöylän tai yleisten veronkorotusten sijaan on arvioitava menojen ja verotuksen rakenteita.

Sosiaaliturvasta ei ole varaa tinkiä. Sen sijaan Sata-komitean tavoittelemia perusturvaa ja työn kannustavuutta parantavia ehdotuksia on toteutettava. Toimeentulotuen siirto Kelaan, joka vahvistaisi ihmisten oikeutta perusturvaan ja sen nopeaa saamista, on myös edelleen valmisteltava Sata-komitean enemmistön tavoittelemalla tavalla. Sosiaaliturvan painopistettä on ylipäätään siirrettävä holhoavasta tuesta ihmisten omia valintoja tukevaksi.

Veropohjaa on vahvistettava ja samalla uudistettava verotuksen rakennetta. Ympäristökuormitusta on vähennettävä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta on lisättävä ja työn kannattavuutta on parannettava.

Hyvinvointipalvelujen tuottamisen on oltava nykyistä tehokkaampaa. Työn tuottavuutta on lisättävä. Aito tuottavuus tarkoittaa työn parempaa organisointia työn mielekkyyden ja laadun parantamiseksi. Hyvinvointipalvelujen uudistamisella on paitsi lisättävä kustannustehokkuutta, myös parannettava kansalaisten saamien palvelujen laatua.

Arvoisa puhemies! Hallituksen ja eduskunnan on osattava katsoa myös tätä hetkeä pidemmälle. Taantuman vaikeina aikoina tehdään niitä päätöksiä, joiden pohjalta eri kansakunnat kohtaavat taantuman jälkeisen uuden maailman.

Maailma nousee tästä taantumasta erilaisena kuin se oli siihen ajauduttaessa. Luonnonvarojen rajallisuus ja ilmastonmuutos pakottavat valtiot rajoittamaan ympäristökuormitusta ja panostamaan ympäristöteknologiaan. Kiinan ja koko Aasian nousu talousmahtina muuttavat kansainvälisen talouden ja globaalin kilpailun asetelmia voimakkaasti. Suomenkin on arvioitava omaa asemaansa uudestaan menestyäkseen tässä kilpailussa.

Ilmastonmuutoksen ja taloustaantuman yhteishaasteeseen on vastattava nostamalla Suomi puhtaan teknologian edelläkävijämaaksi. Yliopistouudistuksen onnistuminen on varmistettava. Tutkimus ja koulutus ovat avainasemassa Suomen kansainvälisen menestyksen takaamisessa.

Tietoyhteiskuntakehityksessä meidän on otettava suuri harppaus tekniikasta avoimiin sisältöihin. Monet valtiot hallitsevat tekniikan, kehittyneenkin tekniikan, mutta vain johtavat tietoyhteiskunnat osaavat käyttää tekniikkaa helpottaakseen kansalaistensa arjen elämää ja parantaakseen työn tuottavuutta. Julkisen vallan on näytettävä tietä avoimeen tietoyhteiskuntaan.

Arvoisa puhemies! YK:n ilmastokokouksessa Kööpenhaminassa päättäjät pettivät niin elinkeinoelämän kuin ilmastonmuutoksesta huolissaan olevien kansalaisten odotukset. Jotta markkinat voivat tehokkaasti tuottaa ympäristöystävällistä teknologiaa, tarvitaan reilu, kunnianhimoinen ja sitova globaali ilmastosopimus. Sitä ei nyt saatu.

Työ kuitenkin jatkuu. Kööpenhaminan virheistä voidaan ottaa oppia, ja työryhmät jatkavat työtään uutena aikarajanaan loppuvuodesta oleva Meksikon kokous. Suomen on EU:ssa tuettava valmiutta siirtyä kovempiin päästörajoituksiin, jos sillä saamme muut teollisuusmaat vastaavan kaltaisiin uusiin sitoumuksiin. Olennaisinta on kuitenkin tehdä lujasti töitä sen eteen, että koko kansainvälinen yhteisö on Meksikossa valmis kattavaan sopimukseen.

Arvoisa puhemies! Näiden haasteiden edessä hallituksen on osattava laittaa asiat oikeaan tärkeysjärjestykseen. Vihreä eduskuntaryhmä haluaa osaltaan olla kantamassa vastuuta vaikeiden päätösten tekemisestä.

Nyt ei ole aika riidellä ja kinastella tai kalastella poliittisia pisteitä kilpailemalla velkarahan kylvämisellä. Ylileveän hallituspohjan haikailun sijaan meidän on kuitenkin muistettava, että oppositio voi demokratiassa palvella kansakuntaa hallituksen politiikan rakentavalla haastamisella.

Hyvinvointiyhteiskunta pelastetaan vain uudistamalla sitä. Ilman rakenteellisia uudistuksia ei tästä selvitä, eikä tätä työtä voi lykätä pelkästään seuraavan hallituksen tehtäväksi.

Ulla-Maj Wideroos /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade talman! Svett, men inte blod och tårar. Så kunde kärnan i regeringens budskap i meddelandet sammanfattas, och det budskapet hälsar svenska riksdagsgruppen med tillfredsställelse.

För att vår folkhushållning ska kunna återhämta sig från den djupa svackan och för att vi ska klara de utmaningar den åldrande befolkningen utgör måste vi jobba mera och längre. Så långt är de flesta överens. Metoderna har som känt varit föremål för förhandlingar mellan arbetsmarknadsparterna. Om resultaten av de förhandlingarna inte räcker till, måste de politiska beslutsfattarna både i regeringen och i riksdagen vara beredda att bära sitt ansvar. Men tyngdpunkten måste ligga på att hjälpa människor att orka arbeta.

Svettas mera ska vi alltså. Såsom statsministern fastslog, är det den socialt mest rättvisa metoden att åstadkomma en större kaka att dela på. Men det är klart att hänsyn också måste tas till branschvisa och särskilt individuella skillnader i hur länge vi orkar stanna kvar i arbetslivet.

Bara genom att arbeta mera kan vi undvika de stora problem som nedskärningar i de offentliga utgifterna i värsta fall leder till. Hela avsikten med en högre produktivitet och längre arbetskarriärer är ju att säkra välfärdssamhället. Visst ska också de offentliga utgifterna regelbundet ses över, men inte så att det framkallar blod och tårar för de mindrebemedlade. Då vi under de närmaste åren inte kommer att kunna undvika höjda skatter måste samma sociala hänsyn tas.

Arvoisa puhemies! Hallitus myöntää aivan oikein, että pahin ongelma on juuri tällä hetkellä nuorten työttömyyden kasvu. Jokainen työelämän ulkopuolelle jäävä nuori on ennen kaikkea inhimillisesti katsoen menetys mutta myös valtava taloudellinen tappio koko yhteiskunnalle. Nuorille on tarjottava koulutuspaikka, harjoittelupaikka tai työpaikka hinnalla millä hyvänsä.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä on, totta kai, ylpeä siitä, että nuorisoministeri Stefan Wallin näyttää tässä asiassa hyvää esimerkkiä. Hän on sekä järjestänyt lisärahaa raha-automaattivaroista että pannut alulle kunnallisten verkostojen järjestelmän sellaisten nuorten tavoittamiseksi, jotka ovat vaarassa jäädä väliinputoajiksi. Haluamme mieluusti haastaa muita tahoja, ministeriöitä, kuntia, järjestöjä, seuraamaan ministeri Wallinin esimerkkiä. Työtä on varsinkin sosiaalialalla mutta varmasti myös esimerkiksi ympäristöalalla. Yhdessä saamme aikaan hyviä ratkaisuja nuorisotyöttömyyden torjumiseksi.

Herr talman! I debatten om hur beskattningen tyvärr måste skärpas har det bland annat dykt upp förslag om att sovra bland avdragen från inkomstskatten. Det är klart att avdragen inte a priori kan undantas, men vi bör faktiskt minnas att avdragen för det mesta är till för att beakta individuella skillnader i förmågan att bära skattebördor och därför har en klar social funktion.

Vissa avdrag har också en klar sysselsättande effekt, och det gäller exempelvis särskilt avdraget för hushållsarbete. Det är möjligt att en del av till exempel de reparationsarbeten som utförs i hemmen skulle genomföras ändå utan skatteavdraget, men visst vore det fatalt att i detta sysselsättningsläge rubba denna klart sysselsättningsfrämjande mekanism. Dessutom motverkar avdraget skattesmitning och så kallat svart arbete. Och inte minst har det skapat förutsättningar för nya företagare.

Arvoisa puhemies! Edessämme on tämän hallituksen ja eduskunnan viimeinen täysi työvuosi. Hallitus lupaa omalta osaltaan huolehtia hallitusohjelman jäljellä olevien osien toteuttamisesta. Jos hallitus on ensi kesänä muodostettava uudelleen pääministerin vaihtumisen vuoksi, hallitusohjelmaa ei sellaisenaan pidä kirjoittaa uusiksi, vaikka talouden asettamat vaatimukset on tietenkin otettava harkittaviksi.

Hallituksen on osoitettava päättäväisyytensä julkisen talouden tasapainottamisessa valtiovarainministeriön ja taloudellisten tutkimuslaitosten äskettäin antamien varoitusten johdosta. Yhtä vähän, kuin me voimme siirtää kaikkia ongelmia tuleville sukupolville, tämä hallitus voi siirtää kaikkia ongelmia seuraavalle hallitukselle.

Täällä eduskunnassa meidän on osoitettava samaa päättäväisyyttä. Ensi kevään vaalien lähestyminen ei saa vaikuttaa valmiuteemme kantaa vastuuta niin julkisesta taloudesta kuin kansalaisten hyvinvoinnistakin.

Balansgången mellan dessa två ansvarstaganden är inte alltid lätt. Det är oppositionens, naturligtvis, privilegium att särskilt inför val lova både guld och gröna skogar utan att behöva ta hänsyn till ekonomiska realiteter. I regeringspartierna litar vi på väljarnas omdöme. Väljarna uppskattar inte bara samhällsservice och välfärdstjänster, utan också att inte räkningen för dem i orimlig grad ska betalas av deras barn och barnbarn.

Herr talman! När de offentliga utgifterna ses över, då duger inte osthyveln som arbetsredskap. Politiska beslutsfattare väljs för att bära ansvar, för att prioritera, men också för att vid behov prioritera bort.

Päivi Räsänen /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiopäivien avajaisistunnossa tasavallan presidentti ja eduskunnan puhemies peräänkuuluttivat kansallista yksimielisyyttä, sopimisen kulttuuria ja yhteisvastuun henkeä, johon tekin, herra pääministeri, puheessanne viittasitte. Maan talous on vaikeassa tilanteessa, työttömyys pahenee etenkin nuorten osalta, ja työmarkkinajärjestöjen tilanne on jännitteinen. On suuri takaisku, ettei Rantalan työryhmässä päästy odotettuihin tuloksiin, joilla olisi pystytty löytämään pitävät keinot työurien pidentämiseksi. Tällaisessa tilanteessa kaikkien osapuolten tulee pyrkiä lieventämään tarpeettomia jännitteitä, rakentamaan sopua ja yhteishenkeä, ja kyllä tätä asennetta tarvitaan myös eduskunnassa.

Nyt tarvitaan linjauksia, jotka ulottuvat yli vaalikausien. Niin valtion menoja kuin verotuloja tulee voida rohkeasti arvioida. Jos kotitaloudessa tulot vähenevät, menoja leikataan vähemmän tarpeellisesta päästä ja mietitään, mistä voitaisiin saada tuloja lisää. Samalla periaatteella tulee suhtautua julkiseen talouteen. Siksi vetoan teihin, herra pääministeri, että kokoaisitte eduskuntapuolueiden johtajat neuvotteluun, jossa voitaisiin sopia suurista yhteisistä linjauksista, joiden avulla voidaan talous tasapainottaa ja turvata hyvinvointi myös tuleville sukupolville.

Näiden valtiopäivien suuri poliittinen kysymys on se, vaihtuuko maahan pääministeri kesällä ja muuttuuko samalla hallitusohjelma. Istuvan hallituksen ohjelma on monella tavoin vanhentunut. Tähän viittasi myös eduskunnan puhemies Niinistö lauantaina Ylen Ykkösaamun haastattelussa. Hän ilmaisi toiveen, että edessä olevia ongelmia voitaisiin ryhtyä ratkomaan jo ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja. Pidättekö te, herra pääministeri, mahdollisena ja tarpeellisena hallitusohjelman päivittämistä kesällä vastaamaan paremmin tämän hetken talousnäkymiä? (Ed. Gustafsson: Totta kai!)

Nuorisotyöttömyyttä tulee ryhtyä torjumaan nopeasti ja tehokkaasti, sillä pitkittyvä työttömyys helposti syrjäyttää nuoren jopa pysyvästi työelämästä. Te, herra pääministeri, olette ehdottanut toimia, joilla kannustettaisiin nuoria hakemaan työtä. Suurin ongelma ei kuitenkaan tällä hetkellä ole nuorten työhaluttomuus vaan se, että työpaikkoja ei yksinkertaisesti löydy sellaisillekaan nuorille, jotka ovat valmistuneet ammattiin ja hakevat aktiivisesti työtä.

Hallituksen tuleekin kannustaa työantajia palkkaamaan nuoria työnhakijoita. Käytetyissä ryhmäpuheenvuoroissa ei ole tullut yhtään uutta konkreettista ehdotusta nuorisotyöttömyyden ratkaisemiseksi. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä tekee yhden: ehdotamme säädettäväksi määräaikaista lakia, jonka puitteissa ensimmäisen henkilön työllistävä yritys saisi palkata yhden alle 25-vuotiaan vuodeksi ilman sosiaaliturvamaksuvelvoitteita.

Elinkeinoelämän edellytysten vahvistaminen on nyt Suomen kohtalonkysymys. Kylmässä pohjoisessa maassa on erityisen tärkeää, että saamme investointikohteita pohtivalle teollisuudelle myönteisen viestin siitä, että teollisuuden energiatarpeet turvataan tulevaisuudessa kohtuuhintaan. Valtiovallan tulee vahvistaa teollisuuden menestymisen edellytyksiä ja varmistaa siten Suomen elpymisen kannalta elintärkeitä vientituloja. Teollisuuden energiaveron tulee olla sellaisella tasolla, että Suomi pysyy mukana kilpailussa yritysten sijoittumisesta.

Viennin romahduksen syvyyttä selittää osin se, että Suomen vienti on rakentunut kapealle pohjalle. Vientiteollisuuden vahvistamiseksi tarvitaan uutta suuntaa vihreän teknologian sekä palvelujen saralta. Suomi on vuosia niittänyt mainetta terveys- ja koulupalvelujen laadulla sekä toisaalta tietoteknologian edelläkävijänä. Nämä tulisi nyt osata yhdistää palveluviennin kehittämiseksi.

Samalla on huolehdittava tärkeimmistä tuotannontekijöistämme: ihmisistä. Hyvinvointia lisäävistä palveluista ei saa lyhytnäköisesti tinkiä. Mielenterveys- ja päihdeongelmat syövät enenevästi suomalaisten työkykyä, samaan aikaan kun työikäisen väestön pitäisi olla yhä työkykyisempää. Terveys- ja sosiaalitoimesta voidaan saada pitkällä tähtäimellä kustannussäästöjä vahvistamalla nyt ennalta ehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen palveluja. Kyllä myös vanhustenhoidon laadun parantamista koskeva hyvinvointilupaus on lunastettava.

Arvoisa puhemies! Lähes pysähdyksissä olevaan Paras-hankkeeseen on nyt pantava lisää vauhtia kuntapalvelujen turvaamiseksi kaikkialla maassa.

Raimo Vistbacka /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edessä ovat lähes mahdottomat valtiopäivät. Hallitus on politiikallaan onnistunut jakamaan Suomen kansan kahtia. Köyhyysrajan alapuolella elää kasvava joukko kansalaisia. Heistä lapsia on yli 150 000. Voi vain kysyä, mikä on heidän tulevaisuutensa. Nälkä on nälkää ja köyhyys köyhyyttä, niin Suomessa kuin Haitissakin.

Lapsiperheiden köyhyys on kansallinen häpeä, johon on ripeästi puututtava. Ei ole rahaa, vastaa hallitus. Voisiko lapsilisään ajatella jonkinlaista porrastusta tai tarvehankintaa, jotta rahat menisivät niille, jotka tukea eniten tarvitsevat?

Arvoisa puhemies! Mihin ylipäätään on hävinnyt yhteisvastuu oman maan kansalaisista? Vai mitä sanotte siitä, että vanhus voi olla yli 2,5 vuotta kuolleena omassa kerrostalokodissaan? Entä miksi kunniakansalaistemme sotaveteraanien kuntoutusresurssit ovat aina vain liian vähäiset? Miksi omaishoidon tukea ei siirretä Kelan kontolle, jotta kaikki omaishoitajat voisivat sitä tasavertaisesti hakea asuinkunnasta riippumatta?

Rahaa kuitenkin riittää turvapaikanhakijoiden hyysäämiseen. Tänne lennätetään veronmaksajien rahoilla maailman ääriltä perheen yhdistämisen nimissä ankkurilasten sukulaisia ja kylänmiehiä. Mikäli maahanmuuttopolitiikkaan ei pian saada perustavaa laatua olevaa muutosta, tilanne räjähtää käsiin. Turvapaikkaturismi on tehtävä kerta kaikkiaan kannattamattomaksi. Perussuomalaiset toivovat, että Suomi voisi olla ykkönen niin Euroopassa kuin maailmalla jossain muussa kuin turvapaikanhakijoiden ja ankkurilasten avokätisessä rahoittamisessa.

Arvoisa puhemies! EU on ajanut perheviljelmäpohjaisen maataloutemme pysyvään kriisiin. Yhä useampi talonpoika on joutunut ulosottomiesten kynsiin. Niin sanotut torjuntavoitot riittävät jo. Metsäpuolella Kemera-rahatkin ovat täysin riittämättömät.

EU on myös vienyt meiltä päätösvaltaa, ja me suorastaan tyrkytämme sitä pois omilla mallioppilaslinjan mukaisilla tulkinnoillamme. (Ed. Martti Korhosen välihuuto) Kyllä valta Brysseliin kelpaa, ed. Korhonen, samoin raha, jota sinne syydämme esimerkiksi Ison-Britannian EU-jäsenmaksupalautuksen muodossa. Tänäkin vuonna Suomi heittää brittien puolesta 100 miljoonaa euroa Kankkulan kaivoon. Toivottavasti tähän asiaan saadaan edes jotain järkeä näillä valtiopäivillä.

Samaan aikaan oma kansa kärsii. Valtio keskittää palvelujaan muka niiden parantamisen nimissä. Reuna-alueet autioituvat, kun palveluja ei ole saatavilla. Esimerkiksi poliisin näkyvyys on olematon. Alempiasteinen tiestö rapautuu. Haja-asutusalueiden jätevesiuudistuksella kuritetaan vähäosaisia. Kuntatalous on ahdingossa. Lista olisi lähes loputon.

Perussuomalaisten mielestä tässä taloudellisessa tilanteessa kansalle olisi annettava ostovoimaa. On luotava työpaikkoja tukemalla kotimaista yrittäjyyttä. Ei Suomi ole vielä valmis.

Arvoisa puhemies! Pääministerikin vain hamuaa lisävaltaa edustuksiaan lisäämällä, vaikka omassa maassa olisi tekemistä. Ministerienkin kannattaisi jalkautua mustien autojen takapenkiltä muuallekin kuin maakuntakeskuksiin, jolloin paremmin näkisivät kansakunnan tilan.

Perussuomalaiset toivovat, että nyt alkaneilla, vaalikauden viimeisillä valtiopäivillä hallituksenkin taholla syntyisi todellinen yhteisvastuu myös vähempiosaisesta kansanosasta. Me emme halua luopua perinteisestä pohjoismaisesta hyvinvointivaltioperiaatteesta. Jokainen ihminen ja elämä on arvokas.

Arvoisa herra puhemies! Tämä taisi olla edustaja Vistbackan viimeinen valtiopäivien avauskeskustelussa pitämä ryhmäpuheenvuoro.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajat! Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on äärettömän kovien haasteiden edessä, niin kuin puheenvuoroista olemme tänä päivänä pystyneet kuulemaan. Talouskriisi jättää erittäin vakavan ruhjeen hyvinvointiyhteiskuntaan, eivätkä ne vauriot korjaannu itsestään, ne on korjattava. Talouskriisin lisäksi ikääntyminen tuo hyvin Suomi-spesifin haasteen ja sopeutumistarpeen julkiseen talouteemme.

Haasteet ovat siis kovat, mutta eivät mahdottomat. Me suomalaiset olemme onnistuneet aiemminkin pelastamaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan. Onnistumme siinä tälläkin kertaa, kunhan vain teemme sen, mitä tehdä pitää.

Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjassa on vakava kestävyysvaje. Tämä tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että arvioidut menot ja arvioidut tulot ovat tulevina vuosina epätasapainossa. Sellainen johtaisi velkakierteeseen, jossa joudumme ottamaan velkaa olemassa olevan velan korkojen maksuun. Jokainen suomalainen ymmärtää, että tämmöinen tilanne on kestämätön.

Tänä vuonna työmarkkinoilta poistuu eläkkeelle enemmän väkeä kuin nuoria olisi tulossa tilalle. Se on ensimmäinen kerta Suomen historiassa. Työtä tekevien ikäluokkien pienenemisen myötä keskimääräinen talouskasvu laskee alle 2 prosenttiin tulevina vuosikymmeninä.

Jotta voisimme vakauttaa talouden nyt alkaneella vuosikymmenellä, joudumme seuraavien vuosien aikana kuromaan eroa umpeen 1,5 miljardilla eurolla vuosittain. Sitä seuraavalla vaalikaudella vuosittainen sopeutustarve on yli miljardi euroa vuosittain. Vasta sitten olisimme pysäyttäneet velkaantumiskierteen. Tämä on tärkeää, jotta voimme pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan.

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeriön kansantalousosaston virkatyönä laatima kestävyysarvio lienee yleisesti hyväksyttävissä. Haaste on kova, mutta ei mahdoton. Siihen vastaaminen vaatii rehellisyyttä tosiasioiden edessä, päättäväisyyttä ja kestäviä valintoja.

Elvytys on ollut menestystarina. Rakennusalan toimilla estettiin alan massatyöttömyys. Julkiset investoinnit ja teiden rakentaminen ovat kaikkien aikojen huipputasolla tänä vuonna. Olemme pystyneet vahvistamaan palkansaajien ja eläkkeensaajien ostovoimaa ja luottamusta tulevaisuuteen, vaikka päinvastaisia vaatimuksia eduskunnassa onkin ollut. Olemme siirtäneet valtion verotuloja suoraan kunnille ja vahvistaneet muutoinkin kuntataloutta.

Tällä kaikella on kuitenkin hintansa. Valtio velkaantuu nopeasti. Valtio otti viime vuonna velkaa 10 miljardia ja on ottanut tänä vuonna jo 13 miljardia. Velkaantuminen jatkuu samaa tahtia myös tulevina vuosina, ellei sitä tietoisesti hillitä. Laskua on ryhdyttävä maksamaan heti taantumasta noustuamme. Kriisi on heittänyt menot ja tulot pysyvästi epäsuhtaan.

Hallitus on lähtenyt siitä, ettei budjettitaloudellista sopeutusta aloiteta talouskriisin aikana ainakaan suuressa mittakaavassa. Tämä on laajalti oikeaksi hyväksytty linja. Mutta päätöksiä kriisin jälkeisestä tasapainotuksesta on silti tehtävä. Niin on tehtykin. Tasapainotus alkaa jo tämän vuoden loppupuolella heinäkuussa arvonlisäveron 700 miljoonan euron korotuksella. Vuonna 2011 alusta lukien energiaveroja on päätetty korottaa 750 miljoonalla eurolla.

Haasteet ovat siis erittäin mittavat. Me suomalaiset kyllä pystymme vastaamaan haasteeseen, koska pelissä on ei enempää eikä vähempää kuin hyvinvointiyhteiskunnan kestävyys ja tulevaisuus. Uskon, että me kaikki haluamme tehdä parhaamme sen pelastamiseksi. Jos siis välittää ihmisistä, on puhuttava taloudesta. Siksi onkin puhuttava talouden tasapainosta, koska uskon, että haluamme kaikki turvata neuvolapalvelut, koulut, päiväkodit, terveyskeskukset myös tulevaisuudessa.

Viimeisimmän tasapainoarvion mukaan meille kaikille lienee selvää se, että edessämme on julkisen talouden terveyttä kohentava dieetti. Kysymys ei ole hengiltä laihduttamisesta, vaan terveyttä edistävästä dieetistä. Elvytys on ollut vain sinänsä tarpeellista oireiden lieventämistä. Jokainen tietää, että terveys ei kohene vain ahmimalla purkkivitamiineja. Terveys ei myöskään kohene nälkäkuurilla. On muutettava elämäntapoja terveellisemmiksi. On lisättävä liikuntaa ja karsittava turhat kalorit pois. On valittava terveempi ruokavalio, vaikka tiedämmekin, että ensimmäiset viikot voivat olla vaikeita, kun kaupan hyllystä ammottaa herkullinen munkki. Mutta kun pelissä on terveys, muutos on perusteltua.

On siis otettava käyttöön koko arsenaali, jolla julkinen talous saadaan kuntoon. Näitä mahdollisia toimenpiteitä on oikeastaan vain viisi. Kolme ensimmäistä vauhdittavat talouttamme ja ovat siten kestäviä keinoja hyvinvointimme pelastamiseksi: Tarvitsemme parempaa työssä jaksamista ja nykyistä pidempiä työuria. Tarvitsemme parempia palveluita julkisten palveluiden tuottavuutta kasvattamalla. Tarvitsemme hyvinvointia, talouskasvua vahvistavia uudistuksia muun muassa verotuksen saralla.

Nämä keinot ovat taloudellisilta vaikutuksiltaan ylivertaisia. Muutosten vaikutukset näkyvät kuitenkin hieman pidemmän ajan kuluessa. Ylivelkaantumisen estämiseksi tarvitsemme todennäköisesti myös nopeavaikutteisia keinoja. Ne ovat verojen korotus ja vähemmän tärkeiden menojen karsinta. Näiden molempien haittana on se, että ne heikentävät talouskasvua. Siksi ne ovatkin listalla vain täydentämässä edellä mainittuja, vaikuttavampia keinoja.

Kukaan tuskin kannattaa tai ajaa kasvua ja työllisyyttä heikentäviä verojen korotuksia tai menojen karsimisia, mutta 1,5 miljardin vuotuinen tasapainotus tuskin onnistuu ilman näitä. Menojen karsinta ei saa tarkoittaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten etuuksien leikkaamista. Mitä enemmän saamme tehtyä päätöksiä työurien pidentämiseksi, tuottavuuden parantamiseksi ja kasvun vahvistamiseksi, sitä vähemmän meidän tarvitsee tarttua veronkorotuksiin ja menojen karsintaan.

Noin 12 miljardin euron sopeutumistarve on kuitenkin mittava. Siitä noin 6 miljardia pitäisi tapahtua ensi vaalikaudella. Jokainen ymmärtää, ettei sitä voida tehdä yksin menoja karsimalla. Siitä aiheutuva lasku yhteiskunnalle olisi liian suuri. Aivan yhtä selvää on se, ettei sitä voida tehdä yksin ja pelkästään veroja korottamalla. Mikäli näin tekisimme, se tarkoittaisi mittavaa työttömyyden kasvua ja ostovoiman leikkaa-mista.

Verojen korotusta on julkisessa keskustelussa pidetty asiana, josta ei ole juuri mitään haittaa kenellekään. Tosiasiassa verojen korotus supistaa kansantaloutta ja siten hyvinvointiamme. Erityisesti työn kireämpi verottaminen lisää työttömyyttä. Tämän opimme viime laman aikana, jolloin muun muassa korkea veroaste piti yllä massiivista työttömyyttä. Tosin silloin Suomi oli nykyisen Kreikan kaltaisessa pakkoraossa, jossa verojakin oli korotettava.

Edes näiden kahden edellä mainitun keinon yhdistelmällä emme tule pärjäämään. Tarvitsemme siis työurien pidentämistä, julkisen sektorin tuottavuuden kohottamista, kasvua vahvistavia toimia, sillä nämä ovat kaikki niitä, jotka kasvattavat kansantalouden kakkua, josta hyvinvointia voimme tulevina vuosina ammentaa.

Hyvinvointiyhteiskunnan puolustaminen ja vahvistaminen tänään ja lähivuosina tarkoittaa niitä toimia, joilla julkinen talous laitetaan kuntoon. Jos sitä ei laiteta, silloin hyvinvointiyhteiskunta heikkenee. Hyvinvointiyhteiskunnan puolustus ei siis tarkoita merkittäviä uusia satsauksia aiemmin tehtyjen päätösten lisäksi sinänsä tarpeellisiin tulonsiirtoihin tai palveluihin. Jos Suomi ylivelkaantuu ja kirstu on tyhjä, asia ei parane sillä, että otetaan lisää velkaa.

Talous on ihmistä varten eikä ihminen taloutta varten. Taloudella ei ole arvoja, sillä on vaan ominaisuuksia. Ihmisten on annettava sille arvot. Talous on väline hyvinvoinnin edistämiseksi. Jos väline on rikki ja se ei kykene suoriutumaan tehtävästään, se on korjattava. Rikkonaisen koneen huudattaminen punaisella särkee sen lopullisesti.

Arvoisa puhemies! Työurien pituus on puhututtanut viime aikoina paljon ja aiheesta. Sillä on suora yhteys hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuteen. Moni suomalainen on tullut minulle sanomaan, että miksi puhut siitä työurien pidentämisestä, kun minäkin jouduin 56-vuotiaana työttömäksi vastoin tahtoani. Liian moni suomalainen on kokenut tämän kohtalon tänä päivänä. Työttömyysputki on tosi monelle työntekijälle mieluisampi vaihtoehto kuin työttömyys ja epävarma työllistäminen. Talouskriisi pahentaa tätä työurakehitystä. Moni työtään tekevä haluaisi ja jaksaisi viihtyä pidempään, jos siihen vain sallittaisiin mahdollisuus.

Tästä huolimatta asia on myös niin, että jos työttömyys tänä vuonna on keskimäärin vaikkapa 10 prosenttia, niin 90 prosentilla työvoiman käytettävissä olevista ihmisistä on työpaikka edelleen. Työttömyys oli viimeksi tällä tasolla vuosituhannen vaihteessa. Työttömäksi jääneistä luonnollisesti vain osa on ikääntyneitä työntekijöitä, eli työpaikkansa säilyttäneiden kohdalla ja talouskasvun alettua työpaikan löytävien kohdalla on edelleen tarve päästä pidempiin työuriin.

Hallitus otti hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen haasteen vastaan viime keväänä ja teki omat ehdotuksensa tuottavuuden parantamiseksi ja työurien pidentämiseksi. Keinoja työurien pidentämiseksi hallitus esitteli lukuisia. Nyt työmarkkinajärjestöt ovat valmistelleet omat ehdotuksensa. Ainoa vaatimus keinoille on niiden konkreettinen toimivuus. Tarvitaan todellisia tuloksia, jotta julkisessa taloudessa ammottava aukko saadaan kurottua umpeen.

Hallituksen tavoitteena työurien pidentämisessä on ollut se, että nykyistä useampi suomalainen voisi tehdä normaalimittaisen työuran ja jäisi terveenä täydelle eläkkeelle. Sen sijaan nyt liian moni jää ennen aikojaan sairaana vajaalle eläkkeelle. Toiveemme on, että keskimäärin me suomalaiset jaksaisimme ja pystyisimme tekemään töitä reiluun 62 ikävuoteen saakka. Tämä olisi talouden sopeutumiskeinoista ihmisen kannalta paras mahdollinen. Yksi vuosi lisää keskimääräiseen eläkkeelle siirtymisikään tarkoittaa julkisessa taloudessa noin 3:a miljardia euroa vuodessa, kolme vuotta lisää noin 9:ää miljardia euroa vuodessa.

Herra puhemies! Meidän on siis osattava tehdä oikeasti vaikuttavia, todellisia ja päättäväisiä ratkaisuja, jotta voimme säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan myös tulevaisuudessa. Jos joku asia tuntuu nyt vaikealta päättää ja tuntuu, ettei rohkeus sen tekemiseen riitä, tuokoon meille rohkeutta se tosiasia, että tämän päivän lapset ja nuoret saavat eteensä meidän tekemisemme ja tekemättä jättämiset. Jokainen voi mielessään miettiä, kumpi on parempi perintö lapsillemme: heikko vai vahva julkinen talous.

Eero Heinäluoma /sd:

Puhemies! Hallituksen pöydällä on nyt poikkeuksellisen paljon ja poikkeuksellisen tärkeitä asioita. Hallitus on lykännyt monia asioita tässä jo aikaisemmin ja nyt erityisesti kiihtyvällä tahdilla erilaisia valmisteluja, jonka tuloksista ei sen kummempaa ole kuulunut. Verolinjaus on välttämätöntä arvioida uudelleen. Tämä on ollut monelle jo selvä asia viimeistään viimeisen kahden vuoden aikana. Nyt pitäisi ryhtyä aidosti miettimään, millä työllisyyttä tukevia veroratkaisuja saadaan aikaiseksi niin, että yhteiskunnan veropohja turvataan.

Ihmettelen, missä viipyvät ehdotukset pääomaverotuksen tiukentamisesta tilanteessa, jossa eduskunnan suuri enemmistö kannattaa näitä. Ihmettelen, missä viipyy ehdotus energiayhtiöiden ylisuurten päästökaupan mukaan tuomien voittojen verottamisesta. Ja ihmettelen, miten kestää näin kauan huomata, että ei oikeudenmukaisuus todellakaan tarkoita sitä, että syvän taantuman keskellä yhteiskunta ryhtyy antamaan lisää verohelpotuksia niille, joilla on ylimääräistä rahaa, sijoittamiseen. On siis iso joukko asioita, puhumattakaan arvonlisäveroon tehdyistä ratkaisuista, joita pitäisi nyt nopeasti arvioida uudelleen.

Hallituksen pöydällä on sitten myös muita asioita. Työurien pidentämisestä on nyt puhuttu vuosi. Tosiasia on, että hallitus on epäonnistunut näissä neuvotteluissa. Mitään ei toistaiseksi ole saatu aikaan ja viimeksi lähdettiin kulkemaan Pariisiin, ikään kuin Pariisista löytyisi parilta ekonomistilta ratkaisu Suomen eläkkeellesiirtymisongelmaan. Sata-puolella Sata-komitean ehdotukset päätyivät umpikujaan, oppositiota sinne ei edes hyväksytty mukaan vaikuttamaan, pahoittelen sitä. Sosiaali- ja terveysalueet menivät kokeiluksi, hallitus ei päässyt niistä yhteisymmärrykseen. Jää jäljelle kysymys, mitä tämä hallitus pystyy enää saamaan aikaan, vaan odotetaanko tässä nyt sitten koko hallituksen voimin vaihtoa, pääministerin vaihtoa, ja sekö toisi tähän jonkun uuden vauhdin. Sopii kysyä.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Jyrki Katainen kehui täällä, millainen menestystarina Suomen elvytys on ollut. Jos tätä samaa arviota kysyy esimerkiksi EU:n komissiolta tai ekonomisteilta, arvio ei ole aivan sama kuin teidän arvionne. Päinvastoin elvytystä on pidetty tehottomana. Se on ennen muuta ollut veroelvytystä, kun kaikkein tehokkainta elvytystä olisivat suorat investoinnit ja kaikkein pienimpien etuisuuksien korottaminen. Jos eläkeläinen tai työtön saa muutaman euron lisää, kaikki ne eurot käytetään kotimaisiin palveluihin, kotimaiseen talouteen.

Itse asiassa työttömien, eläkeläisten ja opiskelijoiden tulot tulevat laskemaan tänä vuonna reaalisesti. Ne tulevat laskemaan tässä tilanteessa, jossa juuri tämä joukko tarvitsisi kaikkein eniten, mikä olisi kaikkein parasta elvyttämistä.

Toinen kysymys, joka tässä keskustelussa on noussut vahvasti esille, on nuorisotyöttömyys. Minusta on hyvä ja hienoa, että tasavallan presidentin ja eduskunnan puhemiehen lisäksi hallituskin on lopulta herännyt nuorisotyöttömyyteen. Mutta ainakaan pääministeri Vanhasen puheesta ei kovin hyviä eväitä saanut siitä, mitkä ovat ne hallituksen keinot.

Pääministeri Vanhanen, joka on jo näköjään poistunut jälleen kerran, esitti, että annetaan pieni tuki, muutaman sadan euron tuki, nuorille, jos he työllistyvät. Sehän kuvastaa ajatusta, että nuoret olisivat huvikseen työttöminä ja kun muutamalla satasella kannustetaan, niin menevät töihin. Eivät nämä ole mitään todellisia keinoja puuttua nuorisotyöttömyyteen. Tarvitaan muita ideoita. Esitin jokaiselle nuorelle oikeutta toisen asteen opiskeluihin sillä, että oppivelvollisuusikä nostetaan 18 vuoteen. Täällä puhuttiin harjoittelupaikoista. Eivät riitä vaan harjoittelupaikat. (Puhemies: 2 minuuttia!) Tarvitaan palkkatuettuja oikeita töitä, joista saa oikeaa palkkaa.

Jutta  Urpilainen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on ollut hallitusohjelmansa vanki. Hallitusohjelma muodostettiin täysin toisenlaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa täysin toisenlaisina taloudellisina aikoina eikä sitä ole päivitetty tämän kriisin aikaan, ja olen samaa mieltä eduskunnan puhemies Niinistön kanssa: me emme voi odottaa enää vuotta ennen kuin hallitus ryhtyy toimenpiteisiin.

Tämä hallitus on suurituloisten ihmisten hallitus. Se on myös todettu asiantuntijoiden suulla viime viikonloppuna. Sen sijaan nuoret ja työttömät tämä hallitus on unohtanut. Nyt tarvitaan vähemmän retoriikkaa, enemmän tekoja. SDP on esittänyt useaan otteeseen erilaisia keinoja, joilla me voisimme vahvistaa valtion tulopohjaa. Yksi niistä keinoista on pääomatuloveron nostaminen. Se olisi oikeudenmukaisuusteko, mutta se toisi myös valtiolle lisää tuloja vähän riippuen siitä, miten se toteutettaisiin 100 miljoonasta. Jos järjestelmä muutetaan progressiiviseksi, tulisi jopa 500 miljoonaa. Olen ymmärtänyt, että pääomatuloveron nostoa on kannatettu niin siellä oikealla kokoomuksen, keskustan suunnalla kuin myöskin vasemmistossa, jopa vihreissä.

Haluaisinkin tietää miksi te, ministeri Katainen, ette ole valmis tuomaan tätä esitystä pääomatuloveron nostamisesta saliin, koska tämä olisi nyt juuri sitä hyvätuloisten ihmisten talkooseen mukaan ottamista ja toisaalta se toisi myös aidosti tässä vaikeassa taloustilanteessa lisää rahaa valtion kirstuun.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin teiltä, valtiovarainministeri, vastauksen siihen, näettekö hallitusohjelman päivittämisen tarpeelliseksi, mihin puhemies Niinistö on viitannut.

Tässä voimassa olevassa hallitusohjelmassa muun muassa sanotaan näin: "- - valtiontalouden alijäämä ei edes poikkeuksellisen heikon talouskehityksen oloissa saa ylittää 2,5:tä prosenttia bruttokansantuotteesta. Jos alijäämä uhkaa ennusteiden valossa muodostua tätä suuremmaksi, hallitus esittää viipymättä tarvittavat menojen vähentämistoimenpiteet ja muut toimenpiteet ylityksen välttämiseksi."

No, kestävyysvaje on nyt noussut 5,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta, kuten pääministeri täällä totesi, ja ei tässä suhteessa hallitus ainakaan ole ollut hallitusohjelmansa vanki, niin kuin ed. Urpilainen totesi, vaan kyllä me kaikki ymmärrämme sen, miksi hallitusohjelmaa ei ole tässä noudatettu, eli menoleikkausten sijaan tuli käynnistää elvytys. Mutta eikö tämä osoita, että hallitusohjelmaa olisi todellakin päivitettävä? Se olisi senkin vuoksi tärkeää, että kyllä hallituksen sisältä ministereiden keskuudesta tulee ristiriitaisia viestejä siitä, millä tavalla tässä nyt pitäisi edetä, jotta julkinen talous tasapainotetaan.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Vanhanen omassa ilmoituksessaan totesi, että me voimme luoda Suomeen työtä ja toimeentuloa, ja lisäksi hän totesi, että nyt pitää kiinnittää huomiota liikenne- ja viestintäinfrastruktuuriin. Sitten valtiovarainministeri totesi, että teiden rakentamiseen on nyt ennätyksellisen paljon rahaa, mutta en tiedä, onko se sitten väärin kohdennettu. Koskaan aikaisemmin ainakaan allekirjoittaneeseen ei ole otettu maakunnista niin paljon yhteyksiä nimenomaan alempiasteisen tiestön huonon kunnon johdosta, ja se ei ainakaan edistä yritysten sijoittumista eikä laajentumista tuolla reuna-alueilla. Eli minun mielestäni näillä valtiopäivillä kyllä kannattaisi kiinnittää huomiota tuohon maaseudun kehittämiseen ja sen tiestön parantamiseen jonkin verran.

Arvoisa puhemies! En tiedä, kuulinko oikein uutisista, kun pääministeri oli Intiassa. En tiedä, oliko hän siellä tukemassa millä tavoin Nokian kehitystoimintaa, mutta jotenkin särähti korvaani, oliko samoissa uutisissa, kun todettiin, että Salossa Nokia uhanalaisti noin 300 työpaikkaa. En tiedä, tämä vaan tuntuu ainakin tavallisesta rivikansanedustajasta hieman pahaenteiseltä, mutta toivottavasti tällä saadaan tuettua sitten Salossa olevaa Nokian toimintaa, että kaikkia toimintoja ei tarvitsisi lopettaa.

Arvoisa puhemies! Vielä pääministerin ilmoituksesta se, kuinka luja tahto hallituksella on, tämä pääministerin puheenvuorosta käy ilmi. Mutta minun ymmärtääkseni silloin, kun puhutaan ongelmien lieventämisestä, silloin tahto ei enää riitä. Siihen vaaditaan toimenpiteitä, ja uskoisin näin, että koko eduskunta odottaa sellaisia esityksiä hallitukselta, että ne olisivat toimenpiteitä nimenomaan vaikeuksissa elävien ihmisten olosuhteiden parantamiseen.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on useissa puheenvuoroissa pohdittu, mitenkä Suomi voisi saada lisää tuloja. Toiset ovat esittäneet verojen korotuksia ja etuuksien lisäyksiä. Minusta ydinkysymys on se, mitenkä saamme kokonaistuotannon kasvamaan, ja minusta se edellyttää Suomeen investointeja. Pitää rohkaista yrityksiä aloittamaan erilaisia investointeja, ja sille ydinkysymys on, että meillä on pitkäjänteinen, uskottava veropolitiikka, meillä on pitkäjänteinen, uskottava talouspolitiikka, ja sen tähden meidän kaikkien pitää yrittää toimia niin, että myöskin työehdoista ja palkoista voidaan sopia ja saada aikaan asioita, jotka lisäävät tuottavuutta.

Itsekin olen sitä mieltä, että laman taakka pitää jakaa sen jälkeen, kun tästä on päästy eteenpäin, oikeudenmukaisemmin ja nimenomaan meiltä hyvätuloisilta pitää ottaa enemmän. Mutta korostan sitä, että talous- ja veropolitiikan pitää olla pitkäjänteistä, jotta siihen uskotaan ja tehdään investointeja.

Pekka Ravi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Räsänen taannoisessa puheenvuorossaan minusta aivan vakuuttavalla tavalla kertoi sen, että hallitus ei todellakaan ole jäänyt hallitusohjelmansa vangiksi, vaan hallitus on todella elänyt ajassa, ja juuri tämä erittäin merkittävä velkaantuminen, jolla tätä suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen rakenteita pidetään pystyssä, kertoo siitä reagointiherkkyydestä.

Mutta, ed. Arhinmäki, ja muutenkin taisi tuon puheenvuoroni aikana tulla kritiikkiä tästä nuorisotyöttömyyden hoidosta, minä haluan palauttaa teille mieleen, kun viime keväänä täällä käytiin keskustelua. Sen jälkeen siirrettiin nimenomaan olemassa olevia määrärahoja nuorisotyöttömyyden torjuntaan ja löydettiin liikkumavaraa. Nyt on minusta jatkon kannalta erittäin tärkeätä, että ripeästi etsitään lisää voimavaroja ja vielä lisää vaikuttavia toimia.

Ed. Arhinmäki, ei kannata vähätellä niitten työharjoittelupaikkojen merkitystä, koska on erittäin tärkeätä, että nuoret pääsevät niihin työharjoitteluihin, koska esimerkiksi ammattikorkeakouluopiskelijoilla se on valmistumisen edellytys. Jos se nuori ei saa sitä työharjoittelupaikkaa, niin hän ei myöskään tule valmistumaan. Minä sanoisin, että ehkä kaikkein vaikuttavinta nuorille osoitettua apua on merkittävä opiskelupaikkojen lisääminen. Niitä on tullut sekä ammatilliseen peruskoulutukseen että lisäkoulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen erittäin merkittäviä määriä, ja nuoret ovat myöskin osoittaneet omilla valinnoillaan, että niille on myöskin jatkossa lisää käyttöä. Tämä on erittäin hyvä asia myöskin meidän yhdyskuntarakenteemme kannalta.

Lopuksi haluaisin sanoa, ed. Heinäluoma, kun te linjasitte sitä yleistä veropoliittista linjaa. Jos te tarkoititte todella sitä, että te kannustatte ja olette toimimassa siihen suuntaan, että työn tekemistä ja työn tarjoamista tulee tässä suomalaisessa yhteiskunnassa edistää, niin mehän olemme ihan samoilla linjoilla.

Ville Niinistö /vihr:

Arvoisa puhemies! Pääministeri aivan oikein puheenvuorossaan pohdiskeli elvytykseen edelleen tarvittavaa jatkoa ja sitä, että toimenpiteet elvytyksen vähentämiseksi pitää tehdä harkiten. Tällä saralla varmaan kannattaa miettiä sitä, että kyllä on edelleen teollisuudenaloja, joilla tarvetta voi tulla, ja siellä pitää olla nopeisiin toimiin valmis, mutta painopiste ehkä elvytyspuolella tai, sanotaanko, siinä, mitä talouden liikkumavaraa on.

Se rajallinen liikkumavara, mitä on, kohdentuu yhä enemmän nyt siihen, että se pitää käyttää rakenneuudistuksiin. Esimerkiksi sosiaaliturvapuolella pitää pystyä tekemään niitä uudistuksia, joilla parannetaan työnteon kannattavuutta, mitä Sata-komitea esittää. Ne voi lyhyellä aikavälillä maksaa, mutta ne parantavat työn tuottavuutta ja työllisyysastetta. Toinen on tietysti nuorisotyöttömyys ja ylipäätään työttömyyden ehkäisy.

Tässä nyt todellakin minäkin kannustan hallitusta harkitsemaan erilaisia uusia keinoja, joilla voidaan varmistaa, että nuoret saavat mielekästä tekemistä. Nuoret ovat itse aktiivisia, ja nyt pitää vaan varmistaa se, kun tällä hetkellä yritykset eivät pysty työllistämään riittävästi, miten julkinen valta voi tarjota sitten mielekästä tekemistä.

Mielestäni tämä ajatus koulutustakuusta on paljon mielekkäämpi tapa esimerkiksi pohtia asiaa kuin se, että velvoitettaisiin oppivelvollisuusiän nostamisella nuoria olemaan koulujärjestelmän piirissä, vaan enemmänkin annetaan takuu sille viranomaispuolelle varmistaa, että nuoret saavat koulutuspaikan. Tämä on yksi asia, mitä on syytä harkita, ja sitten pitää varmistaa, että nuorisotakuu toimii käytännössä, että nuorille löytyy niitä erilaisia harjoittelupaikkoja.

Kyllä starttirahankin kehittämistä siihen suuntaan, että pk-yritykset voivat työllistää — joillain aloilla on mahdollisuuksia työllistää jo nyt ihan oikeisiin työpaikkoihin mahdollisimman paljon nuoria — näitä kaikkia eri keinoja pitää nyt miettiä ja ajoissa.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Haluaisin vastata tässä ed. Heinäluomalle, joka kysyi tästä eläketyöryhmän ulkopuolisesta arviosta. Siitähän sovittiin silloin, kun työmarkkinajärjestöjen kanssa tätä asiaa pantiin eteenpäin, että järjestöt neuvottelevat keskenään ja ulkopuolinen arvioi sitten tämän tuloksen. Nythän siellä tuli voimakkaita äänenpainoja, että tämä on riittävä, kolme vuotta tulee näillä esityksillä. On ihan hyvä, että ulkopuolinen katsoo, onko näin, onko saavutettu se tavoite, joka neuvotteluille on asetettu. En minä näe, että siinä olisi mitään huonoa tai pahaa, päinvastoin, on hyvä, jos ulkopuolisin silmin joskus järjestelmiämme myöskin katsotaan.

Sitten, arvoisa puhemies, tästä Sata-komiteasta, jota täällä vähäteltiin: Sata-komiteassahan oli kolmikanta. Siellä päästiin yhteisymmärrykseen kolmikannan ja valtion, hallituksen, välillä ja niitä kaikkia esityksiä, jotka siellä ovat esityksinä ja joissa ei ole taloudellisia vaikutuksia mutta joissa on paljon teknisiä vaikutuksia, viedään eteenpäin, ja myöskin näitä, joista on päästy myöskin taloudellisesti yhteisymmärrykseen, osaa niistä, viemme huolimatta tästä taloustaantumasta eteenpäin. Ne tulevat portaittain voimaan sitten tulevina vuosina.

Sitten vielä tämä työttömien kohtelu: Kyllähän nyt on myöskin työttömien turvaa parannettu, kun tämän vuoden alusta tuli tämä 100 euron korotus peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen. Se on kuitenkin historiallista, se on suuri korotus, ja pidän tätä kuitenkin saavutuksena nyt tähän taantuma-aikaan.

Vasemmistoliiton puheenvuoroon vastaisin, että perusturvaa on paljon vahvistettu (Ed. Tennilä: Ei ole!) mutta haasteita on myöskin tuleville vuosille. Maailma ei ole tässäkään kohtaa valmis, mutta voimme sanoa, että nyt on paljon vahvistettu — lapsiperheitten tukea, työttömien tukea, eläkeläisten tukea — monella tavalla perusturvaa on vahvistettu.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Työurien pidentämisen osalta tosiaan arviointi tehdään niin, että perustetaan eri osapuolia edustava työryhmä, joka pyytää sitten kotimaisilta asiantuntijoilta pika-arviot. Toinen raide on se, että pyydetään arviot Oecd:ltä, jolla on erittäin laaja tuntemus eri maissa tehdyistä uudistuksista, niiden vaikuttavuudesta. Monet ovat sanoneet, että työelämän kehittämistä ja uudistamista ei Oecd osaa analysoida ja lukea. No, ellei Oecd pysty sitä tekemään, niin miten kuvitellaan, että me pystymme myymään sen reittaajille tai meidän velkojillemme?

Meidän pitää pystyä muuttamaan nämä uudistukset, joita tehdään, näissä meidän kestävyyslaskelmissa selkeiksi prosenteiksi ja miljooniksi tai miljardeiksi euroiksi, paljonko ne toimenpiteet kaventavat tätä kestävyysvajetta. Ja se pitää tehdä niin uskottavalla tavalla, että myös ne, jotka meille lainaavat rahaa, uskovat sen. Kyllä Oecd:n tämä pitää pystyä tekemään. Ellei pysty, niin silloin meidän täytyy aika syvä arviointi tehdä siitä, että on ilmeisesti kyse toimenpiteistä, joita sitten markkinatkaan eivät usko. Toimenpiteiden pitää olla uskottavia.

Hallitus on tehnyt nuorisotyöttömyyteen liittyen ensimmäiset ... Lamaan liittyvät päätöksethän tehtiin jo yli vuosi sitten tammikuun lisäbudjetissa. Sen jälkeen päätöksiä on tehty myös tämän vuoden budjetissa, ja tässä suhteessa tänä keväänä maaliskuussa annettava lisäbudjetti tulee olemaan jo kolmas tässä sarjassa. Tämä kuvaa oikeastaan hallituksen politiikkaa. Tässä lamassa päätoimet kohdistetaan ennen muuta sen hillitsemiseen, ettei nuorisotyöttömyys paisuisi liikaa.

Tänä keväänä toinen painopisteala tulee olemaan telakkatoimialaan kohdistuvat aktiivitoimet, joita on valmisteltu hyvin laajassa yhteistyössä alalla toimivien kanssa.

Niille, jotka ovat pelänneet jotenkin sitä, että tulisi 15 kuukauden odotteluaika tässä ennen vaaleja, sanon, että ei varmasti tule. Tämä talvi- ja kevätaika tulee olemaan tämän vaalikauden vilkkain aika sekä hallituksen toiminnan osalta että eduskunnan toiminnan osalta. Siihen tulee liittymään energiapoliittisia ratkaisuja, siihen tulee liittymään talouspoliittisia ratkaisuja. Töitä varmasti tulee riittämään tällä salilla.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Päivä päivältä käy selvemmäksi porvarihallituksen epäonnistuminen talous- ja työllisyyspolitiikassa. Maan johtavat kansantaloustieteen professorit ovat todenneet veroelvytyksen tehottomuuden. Hallitus on antanut nuorisotyöttömyyden vuoden aikana räjähtää kansalliseksi hätätilaksi. Tuore tutkimus osoitti sen, että nuoret ja työttömät on porvarihallitus laittanut laskumiehiksi ja voitto on annettu rikkaitten käsiin.

Viimeisen naulan tähänastiseen hallitusyhteistyöhön ja sen tuloksiin löi eduskunnan puhemies esittämällä hallituspohjan laajentamista. Esitys oli mielestäni puhemieheltä täydellinen epäluottamuslause porvarihallitukselle. Siis Niinistökään ei enää luota porvarihallituksen toimintakykyyn ja saavutuksiin, eli omatkin purevat hallituksen kädet sinisiksi. (Eduskunnasta: No ne, jotka ymmärtävät!)

Arvoisa puhemies! Tässä on nyt vastakkain ihmeellisellä tavalla kaksi todellisuutta. Kun kuuntelin pääministeriä ja valtiovarainministeriä, niin te ette näe tätä kansan hätää oikealla tavalla. Jos te ette halua tunnustaa sosialidemokraattisen opposition kritiikkiä oikeutetuksi, niin, arvoisa valtiovarainministeri, eikö teitä yhtään kosketa eduskunnan puhemiehen suoraan valtiovarainministeriä kohtaan suuntaama kritiikki? Eikö tämä kosketa teitä yhtään?

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Pääministerin puheesta kaksi lausetta, jotka mielestäni ovat merkittäviä. Te sanoitte siinä, että meidän on uskallettava tehdä ratkaisuja, jotka vaikuttavat tulevaisuuden hyvinvointia lisäävästi. Aivan oikein, aivan hyvä linjaus. Ja toinen virke, jonka te sanoitte: "Se mikä on luvattu, on pidettävä." Herra pääministeri, minä kysyn nyt teiltä: Mitä tapahtuu yliopistojen rahoituksessa? Miten esimerkiksi Oulun yliopisto vastaa tulevaisuuteen, jos siellä lähdetään käymään yt-neuvotteluja kriisiaikana, kun maan pitäisi panostaa koulutukseen, tulevaisuuden rakentamiseen nimenomaan Pohjois-Suomen alueella, missä se on ainut mahdollisuus meidän tehdä kestävää kehitystä, panostaa nuoriin, panostaa koulutukseen, ja siinä yliopistojen rooli on todella merkittävä. Nyt tekisi mieli sanoa, että jos Kekkonen eläisi, niin hän pyörisi kyllä. Tämä on häpeäpilkku, herra pääministeri, ei tästä pääse mihinkään. Te teette nyt historiaa.

Yhtään kertaa kait suomalaisen yliopiston historiassa ei ole käyty yt-neuvotteluja, eikä siihen riitä enää selityksenä se, että meillä on tällä hetkellä maassa taloudessa vaikeaa. Jos on taloudessa vaikeaa, pitää panostaa sinne, missä tulevaisuutta rakennetaan, ja koulutus on maakuntien kohdalla ainut, millä sitä saadaan aikaiseksi. Tämä on, herra pääministeri, kyllä täysin nyt vastoin sitä, mitä te sanotte: "Se mikä on luvattu, on pidettävä." Te olette toistanut toistamasta päästyänne, että yliopistojen rahoitus turvataan. Ei ole turvattu.

Toinen osio, johon te viittaatte puheessanne, on kuntatalous. Te sanotte, että pitää kehittää tietoliikenneyhteyksiä, jotta kuntatalous saadaan kuntoon. Herra pääministeri, kuntatalouden sisällä alkaa olla 5:n, 6:n, ehkä 7:nkin prosentin korotuspaineet. Tiedättekö te, miten se jakautuu sosiaalisesti tässä yhteiskunnassa, kun se lähtee realisoitumaan? Se köyhä kansanosa, joka palveluja tarvitsee, joutuu taas kerran maksumieheksi. Onko se teistä oikeudenmukainen ratkaisu hakea vastauksia tulevaisuuden rakentamiseen vai eikö ole, se on se kysymys, johon haluaisin teiltä vastauksen.

Juha Korkeaoja /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitus on aivan oikein lähtenyt siitä, että laman aikana ei käytetä talouspolitiikkaa kiristäviä toimia, ei kiristetä verotusta, mutta on todennut, että heti kun nousu lähtee liikkeelle, on valtiontalouden vajetta ryhdyttävä kuromaan umpeen. Kysyisin valtiovarainministeriltä arviota siitä ihan konkreettisesti, kun nyt valmistaudutaan vuoden 2011 budjetin laatimiseen, onko näkymä nyt sellainen, että tämä nousu on varmalla pohjalla ja että valtiontalouden vajetta, 13 miljardia tämän vuoden budjetissa, ryhdytään kuromaan umpeen, ja minkälainen se aikataulu voisi olla. Mikä olisi sellainen velkakatto, joka sen kasvun puitteissa, mikä nyt on näkyvissä, olisi kestävästi ja hallittavasti otettavissa, kun tullaan 2010-luvun puoliväliin tai sen jälkipuolelle?

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Edellyttää tässä yhteiskunnassa hyvin laaja-alaista yhteistä tahtoa se, että tästä taloustilanteesta selvitään, ja aika paljon puhutaan siitä, mihin voidaan luoda uusia työpaikkoja. Samassa yhteydessä on kuitenkin hyvä muistaa, että ensimmäinen asia on se, että pidetään kiinni mahdollisimman monesta nykyisestä työpaikasta. Meillä on tällä hetkellä noin 80 000 lomautettua, ja jotta nämä työpaikat säilytetään, on hyvin tärkeätä se, että tehdään maltillisia ratkaisuja työmarkkinajärjestöjen kesken.

Tässä suhteessa hyvää esimerkkiä on näyttänyt Metalli ja hyvää esimerkkiä ovat näyttäneet myöskin julkisen sektorin liitot. Valitettavasti Akt:stä ei voi sanoa samaa, vaan heidän toimintansa kyllä vaarantaa koko meidän vientiteollisuutemme ja ne työpaikat, jotka siellä on, että toivon, että sielläkin nähdään asioita jatkossa vastuullisemmin. Myöskin ne esitykset, jotka Ahtelan työryhmässä tulivat, tukevat tätä kasvua ja työhyvinvointia hyvällä tavalla. Valitettavasti Rantalan työryhmän osalta ei päästy niin pitkälle, vaikka aikahorisontti olikin kauemmas kuin olisi tarvittu.

Mitä nuorisotyöttömyyteen tulee, niin siltä osalta on nyt todella paljon paukkuja. Ja tässä toivoisin myöskin sitä laaja-alaista ymmärrystä erityisesti niitten nuorten osalta, jotka tarvitsevat sitä harjoittelua valmistuakseen oppilaitoksista, että he voisivat tehdä sen harjoittelun myöskin niillä aloilla, joilla on paljon yt-neuvotteluja päällä, jotta he pääsevät tätä kautta elämässä eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Vistbacka viittasi maahanmuuttopolitiikkaan. Haluaisin siitä asiasta sanoa sen, että on itsestäänselvää, että meillä on ollut ja on edelleen sellaisia vetovoimatekijöitä, jotka ovat tehneet Suomesta poikkeuksellisen halutun paikan tulla tänne turvapaikanhakijaksi. Näitä asioita on nyt lähdetty korjaamaan. Toimeentulotukea on tämän kuun alusta leikattu, ja eduskunnassa on myöskin esitys siitä, että perheenyhdistämissääntöä voimakkaasti tiukennetaan. Mutta tässä pitää seurata kansainvälistä kehitystä ja meidän pitää mennä yhteistyössä sillä tavalla kuin muissakin Pohjoismaissa toimitaan, koska tässä kilpailussa ei kannata olla Euroopan ykkönen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri äskeisessä pitkähkössä puheenvuorossaan kiinnitti huomiota siihen, jos ymmärsin oikein, että 9 miljardia euroa on eräällä tavalla kateissa, ja hän kehitteli 3+3+3-ratkaisun. Kiinnitän, arvoisa ministeri, huomiotanne siihen, missä liikutaan samoissa luvuissa. (Ed. Saarinen: Harmaassa taloudessa!) — Harmaa talous, aivan oikein, aivan oikein! Siellähän on se 5—6 miljardia.

Ja mielenkiintoinen on tämän päivän päiväjärjestys eduskunnan istunnossa: kohtana 14 on sijoitusrahastolaki, jolla tehdään nimenomaan temppu ja helpotetaan vielä erään mustan aukon muodostumista. Mitä onkaan tuolla takapuolella pyörökäytävällä? Siellä on tällä hetkellä hallituksen esityksiä pitkä rivi, joissa veroparatiiseja kirkastetaan laillisiksi pilvin pimein, Tyynen valtameren saaria, Karibianmeren saaria jnp. On tämä aikakautta, elikkä kannattaa kiinnittää huomiota.

Mutta, arvoisa ministeri, aivan erikoisesti kiinnitän huomiota siihen, että verotuissa on 13 miljardia euroa rahaa. Nyt jos joskus tarvitaan nollabudjetointiratkaisu, josta puhuttiin 20 vuotta sitten tässä salissa. Nyt kannattaa puhua jälleen kerran siitä. Elikkä toisin sanoen kaikissa pääluokissa lähdetään nollasta ja katsotaan, mihinkä pyritään, ja katsotaan sille sopiva rahoitus. Sillä tavalla aukeavat ne mustat aukot, jotka nyt ovat olennaisia.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitus on ollut harvinaisen huono havainnoimaan suomalaista todellisuutta. Väititte toista vuotta sitten sosialidemokraattien pelottelevan, kun sanoimme, että talouden tummat pilvet ovat taivaalla, ja kunnilla piti mennä aivan loistavasti, mikäli kuntaministeriä hieman sen jälkeen uskoi. Lama yllätti hallituksen ja näytti myös lamaannuttaneen sen. Nyt ministeri Katainen kehui hallituksen toimia elvytyksessä. Kiistaton tosiasia on, että työttömyys kasvaa, nuorisotyöttömyys on räjähtänyt, 181 kuntaa nosti kuntaveroa, ja kunnat lomauttavat ja leikkaavat. Se tarkoittaa, että esimerkiksi pienituloiset köyhtyvät lisää ja heidän asemansa heikkenee entisestään. Surullista, jos nämä ovat niitä hallituksen hyväksi kokemia elvytyksen seurausvaikutuksia.

Tässä on menty pahan kerran kiville, on oma mielipiteeni, ja täytyy sanoa, että kun kuunteli viime viikonvaihteessa puhemies Sauli Niinistöä, niin kyllä hänkin oli pannut merkille, että loppukausi, reilu vuosi, aiotaan hallituksen toimesta näköjään pelata aikaa syötellen pelaajalta toiselle, vaikka nyt pitäisi tehdä niitä maaleja. Se olisi tämän kansakunnan etu.

Kysynkin ministeri Kataiselta tai totean: Miten aiotte huolehtia siitä, että myös niitä heikommassa asemassa olevia kavereita ei jätetä, vaan että hyvätuloiset osallistuvat vähintään omalla leiviskällään myös muun muassa kuntaverojen maksamiseen ja sitä kautta mahdollistavat sen, että kunnat pystyvät pitämään palvelutehtävästään huolen?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Rouva puhemies! Joitakin vastauksia. Voisi alkaa tästä, mikä on velkakatto ja millä aikataululla tasapainottamisessa tulisi edetä. Semmoista kiveen kirjoitettua velkakattoa ei ole, mutta veikkaisinpa, että 60 prosenttia bkt:stä on aika lähelle sitä, minkä Suomi kestää, tai että velan ei pitäisi mennä sen ylitse.

Aikataulu: VM:n virkatyönä tehdyssä arviossa hahmotellaan kahdeksan vuoden aikataulua. Se lienee semmoinen kohtuullinen, mutta se vaatii kyllä todella kovia toimia: puolitoista miljardia euroa vuodessa seuraavien vuosien aikana sopeutusta tällä aikataululla olettaen, että menot eivät lisäänny ja veroaste pysyy ennallaan, siis menot eivät lisäänny ja puolitoista miljardia. Jos joku kiistää tämän tarpeen, se on mielenkiintoista kuulla. Jos ei kiistä — niin kuin olen ymmärtänyt, että tämä hyväksytään aika hyvin — niin sitten pitää esittää niitä konkreettisia keinoja, millä mennään. Jokainen tietää, että pelkästään veroja korottamalla tai menoja leikkaamalla siinä ei selvitä. Todennäköisesti näitä molempia joudutaan apuna käyttämään, mutta työurien pidentäminen ja julkisen sektorin tehostaminen ja uusi kasvu ovat ne kaikkein parhaimmat keinot.

Täällä todettiin, että tämä hallitus on ollut rikkaiden ja vahvojen hallitus. Se ei nyt ihan pidä paikkaansa, jos katsoo tosiasioita. (Ed. Tennilä: Näin se on!) Minä olen toimittanut useammalle opposition kansanedustajalle listan suorien tulotukien tai tulonsiirtojen kasvattamisesta. Tämän hallituksen saldo on noin 550 miljoonaa euroa, kolme edellistä hallitusta yhteensä 320 miljoonaa euroa. Ja tämä ei ole mielipide tästä, tämä voidaan löytää budjettikirjasta. Varmasti tehtävää on edelleenkin ja oikeudenmukaisuuden jakaminen ei tähän hallitukseen lopu, mutta paljon on tehty, siis enemmän kuin kolme hallitusta yhteensä, ja näin ollen ihan ne yksittäiset professorit, jotka mielipiteitään lausuvat, eivät kerro koko totuutta. Tähän ei ollut laskettu tietenkään verotuksen perusvähennyksen nostamista, jota ei ole tehty sitten edellisen porvarihallituksen, eikä ole tieteentekijöitten ja taiteilijoitten apurahoja eikä eläkkeensaajien verotuksen alentamista myöskään laskettu.

Toteaisin sen, että olen samaa mieltä niiden puhujien kanssa, jotka sanoivat, että verolinjauksia pitää arvioida uudelleen. Nimenomaan työpaikkojen kasvua hakevaa verolinjausta pitää hakea, ja sitä tämä hallitus varmasti tulee tekemään. Sitä selvitetään asiantuntijavoimin. Meillä on todennäköisesti ja toivon mukaan mahdollisuus tehdä tästä myös linjauksia. Me tulemme niihin palaamaan myöhemmin.

Tässä samassa yhteydessä varmasti tulemme ottamaan kantaa myös pääomatuloveroon. Olen samaa mieltä siitä, että sillä on nimenomaan oikeudenmukaisuutta lisäävä vaikutus. Sillä ei järin paljon rahaa voida kerätä: 1 prosenttiyksikön nosto on 50 miljoonaa, 2 on 100, 3 on 150. Onko se paljon vai vähän, vähän riippuu, mihin suhteuttaa, mutta nimenomaan oikeudenmukaisuuden kannalta sillä on iso merkitys. Nämä ratkaisut kannattaa tehdä kokonaisuutena, ei niin, että aina paloja kerrallaan (Puhemies: Aika!) uudistetaan.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä oli taas näitä kokoomuksen ja valtiovarainministerin kikkakuutosia. Kun vertaillaan sosiaaliturvaa, lasketaan yhteen kolmen hallituksen päätöksiä, joista ensimmäinen hallitus joutui tekemään kovia supistuksia sosiaaliturvaan. Eiväthän nuo luvut kerro yhtään mitään. Olisitte laskeneet vielä Ahon hallituksen tekemät päätökset siihen mukaan, niin olisi näyttänyt vielä komeammalta. Palataan näihin lukuihin erikseen, kun päästään tähän köyhyyskeskusteluun välikysymyksen muodossa. Se on tosi mielenkiintoinen keskustelu.

Mutta ihmettelen sitä, että kaiken tämän retoriikan jälkeen valtiovarainministeri ei vieläkään saa kerrottua, miksi te ette tee esityksiä tulopohjan vahvistamisesta, kun eduskunnan suuri enemmistö on valmis tekemään päätöksiä pääomaverotuksen kiristämisestä. Miksi ei vieläkään tämä windfall-verotus, energiayhtiöiden ylisuurten voittojen periminen maistu teille? Se on miljardibisnes, josta te estätte valtion lisäverotulot. Ette sanaakaan suostu sanomaan näistä, vaan kohta tulee taas Pekkarinen viikonloppupuheissa puhumaan, että hyväosaisten verotusta pitää kiristää, ja sitten menee puoli vuotta, eikä mitään tapahdu.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On aivan oikein, että laman tilanteissa on elvytetty vahvasti ja on pidetty huoli siitä, että kotimainen kysyntä voi hyvin. Kun vienti ei vedä, niin ei meillä ole ollut vaihtoehtoa. Tästä on monta puheenvuoroa tässäkin salissa käytetty arvostellen, mutta en ymmärrä niitä arvostelijoita. Koska siinä on eletty ajan tilanteen mukaan, niin siihen on reagoitu nopeasti.

Kun katsoo muita maita Euroopassa, joissa tätä ei ole tehty, niin näkee sitten sen jäljen esimerkiksi Välimeren maissa. Ei ole tehty niitä virheitä. 1990-luvun virheistä on opittu. Lapsiperheiltä ja pienituloisilta ei ole leikattu ja on pidetty huoli siitä, että tämä sosiaalinen kuilu ei pääse kasvamaan ja pidetään ihmisistä huolta. Se on ollut äärimmäisen tärkeää.

Nyt, kun ollaan luomassa strategiaa, jolla pääsemme tästä lamatilanteesta ulos, niin on äärimmäisen tärkeätä, että talouskasvussa aletaan panostaa niihin mahdollisuuksiin, mitä Suomessa on. Talouskasvua luodaan kotimaisella uudella työllä, jossa on hyviä kasvualoja: kaivosala, bioenergia, uusiutuva energia yleensä. Siellä on paljon valtavia mahdollisuuksia tässä maassa. Se tarkoittaa sitä, että pidämme nämä rakenteet kunnossa. Me investoimme edelleen lisääntyvästi liikenneväyliin ja pidämme huolen siitä, että kaikkialla Suomessa pystytään liikkumaan. Hallituksen tekemä viisas päätös laajakaistaverkon rakentamisesta tähän maahan on erittäin kannatettava ja esimerkki siitä, että se panostaa tulevaisuuteen vahvasti eikä katso menneisyyteen.

Ja nuorisotyöttömyys ...

Håkan Nordman /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Värderade talman! Terveys ja työnteko ovat varsin keskeisiä asioita pyrkimyksenä edistää talouskasvua ja työllisyysasteen nostamista. Muutokset ikärakenteessa, jotka ovat välttämättä edessämme, merkitsevät, että aikuistuvien nuorten terveys ja toimintakyky tulevat olemaan entistä tärkeämpiä jatkossa. Eli tullaan tarvitsemaan hyvinvoivia, hyväkuntoisia ja osaavia nuoria työmarkkinoilla.

Kysynkin, onko hallituksella tarkoitus ihan avoimesti tukea sellaisia toimenpiteitä koulutuksessa, eri asteilla, jotka edistävät koululaisten, opiskelijoiden fyysistä kuntoa ja terveyttä. Me tiedämme, että haasteet ovat erityisen suuria ammattikoulutuksessa. Erot ovat varsin suuria, ja siellä on paljon tekemistä.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Huomasin, että valtiovarainministeriö on ryhtynyt ravintoterapeutiksi, mutta te olette panneet dieetille väärän porukan, tämän maan pienituloiset ihmiset, joista yli miljoonalla tänä vuonna reaalitulo putoaa, eläkeläiset, työttömät, opiskelijat. Vuoden alussa korotus nolla euroa tai muutama euro. Hinnat, maksut, vuokrat ja kuntaverot nousevat, eli käteen jää vähemmän rahaa. Väärä porukka on dieetille pantu, ja te olette siellä taustalla. Te olette jakaneet isotuloisille erittäin rutkia verohelpotuksia, myös tämän vuoden alusta voimaan tulleita. Olisitte panneet dieetille sen isotuloisen porukan, paksun lompsan porukan. Mutta ette pane, koska se on teidän äänestäjäkuntaanne. Keskustan on aika havahtua. Te laulelette Nälkämaan laulua mutta annatte hänen tehdä tätä eriarvoisuutta, ja kuulostaa siltä, että se korpien kuiskinta on teillekin kaukaista historiaa enää.

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Urpilaiselle kyllä totean, että mitään perusteluja teidän puheenvuorossanne ei ollut sille, että hallitus olisi jäänyt ohjelmansa vangiksi. Näyttää siltä, että erityisesti SDP on jäänyt oman poliittisen retoriikkansa vangiksi.

On tainnut jäädä se ed. Heinäluoman löytämä isoäidin soittorasia soimaan. Mutta tilanne on tosiaankin vakava, ja nämä alkavat pitkät valtiopäivät ovat erittäin haasteelliset, ja yksi asia nousee ylitse muiden, ja se on työn merkitys hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisessa. Meidän tehtävämme on kääntää kaikki kivet ja kannot, jotta uusia työpaikkoja syntyy, olemassa olevat työpaikat säilyvät. Kaikki työ ja yrittäminen kannattaa. Me edistämme työhyvinvointia, pidennämme työuria, ja yksi täsmäkeino näiden asioiden edistämisessä on vielä käyttämättä. Elikkä näissä talkoissa meidän on nyt korjattava se järjettömyys, että äidin työnantajat kantavat päävastuun vanhemmuuden kustannuksista. Ei ole mitään järkeä siinä, että nimenomaan naisten työnantajien pitäisi korvata vanhemmuuden kustannukset.

Ministeri Hyssälä, niin kauan kuin naisista aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla, ja me tiedämme, että laskelmien mukaan työnantajille aiheutuu vanhemmuuden kustannuksia noin 10 000 euroa toimialasta riippuen. Eli nämä vanhemmuuden kustannukset syövät kovalla tavalla naisvaltaisten alojen kasvumahdollisuuksia. Haluan tässä keskustelussa korostaa, että meillä ei ole tosiaankaan enää varaa olla korjaamatta tätä epäkohtaa, joka jarruttaa yrittäjyyttä, jarruttaa uusien työpaikkojen syntymistä, ja tämä epäkohta myöskin aiheuttaa todellakin ikäviä ongelmia naisille työmarkkinoilla. Toivon todellakin, että tämä asia korjataan, ja tässähän ei ole kysymys pelkästään rahasta, koska vanhemmuuden kustannukset voidaan myöskin nollasummapelillä jakaa tasan. Tässä asiassa haluan erityisesti erinomaista sinivihreää hallitusta kannustaa.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan todeta ed. Sarkomaalle, että yksi konkreettinen esimerkki siitä, että hallitus on hallitusohjelmansa vanki, ovat toteutetut ylisuuret veronkevennykset. Niillä on erittäin heikot työllisyysvaikutukset, mutta silti tämä hallitus on tässä tilanteessa tehnyt ylisuuret veronkevennykset, jotka tutkijoidenkin mukaan ovat olleet juuri suurituloisia tukevia. Niistä ovat hyötyneet eniten kaikista suurituloisimmat ihmiset.

Haluaisin todeta teille, ministeri Katainen, että väärin toteutettu dieetti voi olla myös hyvin tuhoisa. Sen takia on aivan olennaista, miten se dieetti tehdään. Me sosialidemokraatit haluamme, että suomalaista yhteiskuntaa kehitetään oikeudenmukaisesti. Se on meille välttämätön ja tärkeä periaate. Sen takia minun täytyy todeta, että tuo vastauksenne ei kyllä minua tyydyttänyt, kun ette selkeästi voinut kertoa meille, milloin tuotte esityksen pääomatuloveron nostamisesta tähän saliin, esityksen, jolla on laaja tuki yli poliittisten puoluerajojen. Se jos mikä olisi oikeudenmukaisuusteko, mutta se samalla myös kartuttaisi tuloja valtion kassaan.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä sanoa, että tämä demareitten puhe näistä tuloveronkevennyksistä on täysin käsittämätöntä. Tänä päivänä — kuunnelkaa kansalaisia — suuri osa ihmisistä sanoo, että heidän perusprosenttinsa verotuksessa on kiristynyt, mikä johtuu siitä, että kunnallisverotusta on kiristetty. Eli tuloverotus kaiken kaikkiaan kokonaisuutena ei ole keventynyt vaan säilynyt suurin piirtein ennallaan, ja siinäkin on tiettyä muutosta. Kun pienituloisille perusvähennystä kasvatettiin ensimmäistä kertaa sitten Ahon hallituksen, niin tilanne on se, että pienituloisten verotus kevenee, suurituloisten verotus kiristyy. Ottakaa nyt nämä tosiasiat, lukekaa tilastoja, niin näette sieltä, mikä totuus verotuksessa on, älkääkä levittäkö tätä väärää sanaa jatkuvasti täällä salissa.

Mitä tulee näihin suuriin kevennyksiin, vuonna 2008 inflaatio oli 5 prosenttia. Jos otettaisiin sen 5 prosentin mukaisesti se inflaatio huomioon, niin ei silloinkaan verotusta kyllä oikeastaan kevennetty. Tämä hallitus valitettavasti, sanon valitettavasti, on keventänyt vähemmän tuloverotusta kuin edellinen punamultahallitus tai aikaisemmat Paavo Lipposen hallitukset. Tämän osoittavat eduskunnan pöytäkirjat ja tilastot.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! On ollut tärkeätä se, että merkittävä osa elvytystä on ollut tätä kotitalouksien luottamuksen ylläpitämistä. (Ed. Tennilä: Väärä porukka!) Meidän työllisyytemme on säilynyt ennusteuraa paremmalla tasolla kuin tällaisessa kansantuotteen romahduksessa normaalisti tapahtuisi, ja voi sanoa, että suuri kiitos siitä kuuluu sille, että meillä kotimarkkinoilla toimivat ihmiset ovat käyttäneet palveluita suht entiseen tapaan ja se on ylläpitänyt työllisyyttä, ja siihen on näillä veroratkaisuilla ollut vaikutus.

Mielelläni olen käymässä keskustelua, jos oppositio on tekemässä, niin kuin täällä sanottiin, köyhyyteen liittyvää välikysymystä. Käydään läpi siinä tämän ja edellisen hallituksen veroratkaisujen kohdistuminen myös eri tuloryhmittäin. (Ed. Rajamäki: Olisi tämän päivän köyhiä syytä miettiä eikä edellispäivän!) Tällä kaudella on tehty kunnallisverotuksen perusvähennystä, on tehty ruokaveron alennusta, on tehty merkittävät alennukset eläkeläisten verotukseen jne. Myös tuloverotuksessa, aivan niin kuin ed. Sasi totesi, itse asiassa on tehty ansiotuloverotukseen todennäköisesti pienemmät alennukset kuin edellisellä kaudella. Sen sijaan viime kaudella alennettiin varallisuusveroa, tehtiin yritysverotukseen erittäin isot kevennykset. Arvelen, että tämä sosiaalinen kohdentuminen on sittenkin tällä kaudella ollut oikeudenmukaisempaa, ja se on ollut tämän laman hoidon kannalta hyvä asia. Se on ylläpitänyt kotimaista työllisyyttä.

Pia  Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä minä ihan nyt todellakin ihmettelen, mitä satukirjaa esimerkiksi täällä valtiovarainministeri Katainen luki tai on lukenut, kun hän sanoi, että elvytyksemme on ollut menestystarina. Siis eihän siitä ollut kauaakaan aikaa, kun Oecd, komissio ja lukuisat talousoppineet nimenomaan moittivat teidän elvytyslinjaanne. Täälläkin äsken keskustellusta verolinjasta he olivat sitä mieltä, että ne ovat tehottomia, suunnattuja hyvätuloiselle, ne eivät ole tuoneet työpaikkoja ja samaan aikaan kunnat on jätetty yksin nostamaan niitä veroja, leikkaamaan palveluja. Tätä kautta laman maksajiksi ovat joutuneet sitten lapset ja vanhukset ja tätä kautta myös monet kuntalaiset ja matalapalkkaiset kuntien työntekijät.

Arvoisa puhemies! Tulokset ratkaisevat sen, miten onnistunutta teidän politiikkaanne on. Nythän nämä ovat dramaattiset. Nuorisotyöttömyys on hypännyt pilviin, pitkäaikaistyöttömyys on lähtenyt 10 prosentin kasvuun. Nämä ovat järkyttäviä lukemia. Jos te voitte todellakin sanoa, että kokoomus on ajassa, niin kun täällä ed. Ravi sanoi, vaatiessaan lisätalousarviota huhtikuussa, niin eikö se aika olisi ollut vuosi sitten, kun te keskustelitte silloin, kuinka fantastista kaikki on? Yliopistouudistus oli fantastinen silloin vuosi sitten, ja tänä päivänä me näemme tulokset: siellä irtisanotaan yliopistomaailmassa ihmisiä. Tämä ei ole kovin fantastista. Tekojen aika olisi viimeistään nyt, arvoisa valtiovarainministeri Katainen, viimeistään nyt.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Käydään varmasti se keskustelu siinä köyhyysvälikysymyksen yhteydessä, mutta voisitteko te, herra pääministeri, tai sitten valtiovarainministeri, ehkä paremmin joskus katsoa sitten sitä kokonaisvaikutusta, mikä siellä on. Me puhumme koko ajan — te olette varmasti oikeassa ja väärässä yhtä aikaa, te puhutte ihan tarkoituksella valtion verotuksesta, kun te puhutte veronkevennyksistä unohtaen, että siellä on kuntaverotus ja kuntapalvelujen maksut sitten toisella puolella. Ne kumminkin vaikuttavat pienituloisiin ihmisiin kaikista merkittävimmin, nimenomaan sinne lapsiperheisiin ja eläkeläisiin, sairaisiin, myös opiskelijoihin. Eihän siinä tarvitse muuta katsoa kuin sitä kokonaisuutta. Jos sellaisen laskelman saatte ja sitä kautta ne roknoosit näyttämään niin, että te olette tehneet oikeudenmukaista ja sosiaalista politiikkaa huomioiden kokonaisvaikutuksen yksittäisen kansalaisen ja nimenomaan pienituloisen kansalaisen näkökulmasta, niin sitten kait se on uskottava. Mutta minä epäilen, että itse asiassa näin ei ole käynyt. Viime vuonna yli puolet kunnista nosti veroprosenttia. Esimerkiksi kotikaupunkini Oulu nosti prosenttiyksiköllä veroprosenttia. 5—10 prosenttia nostettiin kaikkia maksuja ja taksoja. Siellä on kiinteistöverot sisällä, siellä nousi energiaverot. Katsokaa nyt sitä kokonaisuutta. Te sanotte, että ostovoima on pysynyt. Sekin on ihan totta. Onhan ostovoima pysynyt kohtuullisen hyvin, mutta merkittävä tekijähän siellä on (Puhemies: Aika!) tämä korkotaso, joka meillä on ollut, joka on vaikuttanut siihen.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Veikko Vennamo sanoi täällä eduskunnassa 1970-luvulla, että prosentti on maailman suurin huijari. Näin se on tässä verohommassa ollut. Näyttää tasa-arvoiselta, että kaikille tulee samalla prosentilla verohelpotusta, mutta euroina ne käteen jäävät eurot tämän helpotuksen kautta ovat olleet ihan erilaisia. Niin ne olivat tämän vuoden alustakin. Ministeritasolla sata euroa aleni verotus kuukaudessa, kansanedustajien tasolla lähes sitä luokkaa, siis valtionveron puolella. Siivoojalle laskimme 13 euroa kuukaudessa. Näin se pieneni sitä pienemmäksi, mitä pienemmäksi tulo tuli, niin sitä pienempi oli se käteen jäävien eurojen määrä. Eli niille annettiin, joilla jo muutenkin oli, mutta ne, jotka tarvitsisivat myöskin tämän työttömyystilanteen vuoksi ostovoiman lisäystä, niin niille on oltu niukkoja. Näin se eriarvoisuus kasvaa. Näin se on kasvatettu, ja tällä linjalla kun jatketaan, niin se vaan kasvaa edelleen.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Sasi osui yhdessä asiassa oikeaan, ja se on se, että kunnat ovat nostaneet veroäyrejään. Näinhän tämä juuri kulkee: koska valtio ei ole ottanut sitä vastuuta kunnan palvelujen rahoituksesta, mikä sille kuuluisi, niin rasite on siirretty kunnille, ja ne joutuvat nostamaan veroäyrejä, lähes 200 kuntaa, ja sen tulokset tiedetään. Mitä sateenkaariyhteistyöhön tulee, on syytä sanoa, että ne hallitukset tekivät erittäin suuret kevennykset pienituloisen palkkatyöhön, minkä tuloksena pienituloisten ihmisten verotus keveni radikaalisti enemmän kuin mitä yhtään kertaan sen jälkeen on tapahtunut. Se oli oikeata tulonjakopolitiikkaa ja työllisyyspolitiikkaa.

Mutta sitten olen kyllä äärimmäisen hämmästynyt, että mikä ihme näihin meidän keskustan ministereihin oikein menee, kun he astuvat tänne ministeriaitioon. Että onko siellä eri säteily, kun te menette sinne keskustan puoluevaltuustoon puhumaan, kun te menette puhumaan tupailtoihin? Kyllä te siellä puhutte pääomaverotuksen korottamisesta ja jopa hyväosaisten verotuksen kiristämisestä palkkatulon puolella, mutta täällä tuntuu siltä, että ministeri Katainen säteilee molemmille puolille niin, että suut menevät ihan kokonaan kiinni.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Viitanen, täällä on moneen kertaan puhuttu tässä salissa siitä, että minkälainen on ollut tämän hallituksen tuloveroalennusten profiili verrattuna aikaisempiin. On verrattu muun muassa puheenjohtaja Heinäluoman kanssa graafeja ja todettu, että ne sen tuloverotuksen osalta suurin piirtein peittävät toisensa. Mutta summa summarum, voidaan sanoa, että tämän hallituksen politiikka on ainakin tässä suhteessa ollut selvästi sosiaalisempaa.

Ed. Tennilä, en mielelläni muistuttaisi teitä siitä, mutta kun te monta kertaa olette nostanut aina esille sen, että ei huomioida sitä pienituloista, niin haluan jälleen kerran muistuttaa teitä siitä, että se kunnallisveron perusvähennyksen nostaminen oli täsmätoimenpide nimenomaan tähän suuntaan.

Ed. Heinäluoma, lyhyt kommentti vielä kuntataloudesta. On totta, että siellä on ongelmia, mutta suosittelisin teitä tutustumaan siihen kuntatalouden pelastusohjelmaan, jota Kuntaliitossa tällä hetkellä valmistellaan. Sen jälkeen olisimme ehkä paremmilla valmiuksilla valmiit keskustelemaan sen kuntatalouden ongelmista ja mahdollisuuksista myöskin jatkossa.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Julkisen talouden kestävyysohjelma, jonka valtiovarainministeriö on kansantalousosastolla tehnyt, on hyvä ja merkittävä paperi. Se on tärkeä meille, kaikille luottamushenkilöille ja tuleville hallituksille. Sehän kertoo perusolemukseltaan sen, että se aika, jolloin on saavutetuista eduista pidetty kiinni, on ohitse.

Kaksi kysymystä valtiovarainministeri Kataiselle: Tässä ohjelmassa on iso osa tällä tuottavuuden kohottamisella julkisella sektorilla. Se on pääosassa, ja te itsekin olette puhunut siitä, mutta toistaiseksi se on ollut tähän asti vain henkilöstön vähentämistä, ja valtiovarainvaliokunnassa me olemme mietinnössä kritisoineet sitä. Sanoisitteko muitakin keinoja tämän tuottavuuden nostamiseen julkisella sektorilla?

Toinen asia. Kun puhutaan verotuksesta — koko ajan tänäänkin on puhuttu vain uusista veroratkaisuista — niin verovähennykset ovat 13 miljardia euroa. Kysyisin valtiovarainministeri Kataiselta, onko tällä hallituksella jo valmius kajota näihin saavutettuihin etuihin eli verovähennyksiin, koska ne ovat ratkaisevassa asemassa, kun taloutta tasapainotetaan.

Ja kommentti vielä ed. Satoselle. Maahanmuuttoa pitäisi nimenomaan lisätä. Yksi keskeinen tekijä ja nimenomaan lääke tämän talouden tasapainottamiseen ja kestävyyteen on maahanmuuton lisääminen tässä kansantalousosaston paperissa.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Sasi tuossa äsken pohdiskeli, minkälaista tietoa todella levitetään. Eläkeläiset näyttävät eläketulojaan, jotka ovat nyt nousseet ehkä alle euron kuukaudessa, enintään 2 euroa kuukaudessa, ja he ovat keskituloisia eläkeläisiä, ja pienituloisella eläkeläisellä se on muutama sentti. Tämä on todellisuutta, jonka näemme ja kuulemme, kun puhumme ihmisten kanssa.

Haluaisin valtiovarainministerin suuntaan todeta, että Kelan viimeisten tilastojen mukaan vuodelta 2007 valtionosuudet terveyden- ja sairaanhoidon rahoituksessa ovat 22,4 prosenttia. Todennäköisesti tämän hetken tilanne on vielä huonompi, pienempi siis, jo alle 20 prosentin. Eikö tämä ole juuri sitä vastuun pakoilua, kun työnnetään vastuu kunnille ja asiakasmaksuihin, ja jätetään valtio aina vain pienemmälle osuudelle tässä maksamisessa?

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan todeta sen, että jos katsotaan tulorajojen kasvua, niin Lipposen ykköshallituksesta alkaen tuloverot ovat Suomessa kasvaneet, kunnes vuonna 2008 Matti Vanhasen kakkoshallituksen aikana, siitä alkaen, tuloverot ovat alkaneet supistua. Aika merkittävä muutos, ja siinä on varmaan vasemmistolla vähän hämmästelemistä.

Mitä eläkeläisten verotukseen tulee, Matti Vanhasen kakkoshallituksen aikana eläkeläiset on tuloverotuksessa saatu samalle viivalle kuin työntekijät. Merkittävä periaatteellinen muutos, jota edellisen hallituksen aikana ei saatu aikaiseksi. Jännää, että täällä ed. Heinäluoma valittaa sitä, että kauheata, että ihmiset joutuvat maksamaan kunnallisveroa enemmän ja tulot vähenevät, mutta on väärin, kun valtio kompensoi sen alentamalla valtion tuloverotusta. Lopputulos on suurin piirtein plus miinus nolla, mutta valtionveron alentaminen on väärin, mutta kunnallisveron nostaminen on oikein, tai sekin on väärin. Tämä logiikka mielestäni ei toimi.

Mitä pääomaveroon tulee, niin täytyy sanoa, että otetaan korkotulot esimerkiksi. Jos saa 1,5 prosenttia, reaalikorko on 0,5, kun inflaatio on 1 prosentti. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että veroprosentti on melkein 100, kun joutuu maksamaan siitä 28 prosenttia. Onko näin, että haluatte, että koronsaajilla on käytännössä pääomavero, joka on yli 100 prosenttia?

Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitykset työllisyyden parantamiseksi ovat kovin vähäiset. Se on tullut selväksi salissa tämän päivän aikana. Naiset ja nuoret kärsivät tästä taloudellisesta tilanteesta eniten. Tilastojen mukaan Suomessa on esimerkiksi tällä hetkellä 90 000 yli 75-vuotiasta naista, jotka ovat köyhyysrajan alapuolella, ja naisten osa-aikatyö, lyhyemmät työurat, pätkätyöt ovat aiheuttaneet naisten aseman heikkenemisen tässä yhteiskunnassa myös eläkkeellä.

Sosialidemokraatit vaativat nuorten yhteiskuntatakuuta yli 20 vuotta sitten, ja me myös toteutimme sen. Nyt tuntuu oudolta, että ed. Ravi nosti täällä kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa esille nuorten harjoittelupaikan merkityksen. Se on tärkeää, mutta sen lisäksi nuorille täytyy tarjota todella työtä ja koulutuspaikka eikä heitä voida jättää oman onnensa nojaan, niin kuin hallitus tällä hetkellä tuntuu jättäneen.

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tennilälle: Meillä Varsinais-Suomessa kyllä lauletaan, että "täällä työn ja tiedon puistot", ja minusta siinä on aivan erinomainen selviytymisstrategia myöskin tälle ajalle, sisältää hyvän, lyhyen oppimäärän. (Ed. Hurskainen: Laulaa voi, mutta pitäisi tehdä myös!)

Mutta hallitus nojaa aika paljon tässä kasvun strategiaan ja myöskin vientivetoisen kasvun strategiaan, aivan oikein. Tämä on ollut strategiana jo aikaisemmin, ja se on toiminut hyvin. Mutta yksi selittämätön tekijä oli tässä pudotuksessa se, että Suomessa bruttokansantuotteen pudotus oli itse asiassa yksi voimakkaimmista pudotuksista koko EU:n alueella. Tämä pitäisi analysoida hyvin tarkkaan ja tehdä myöskin johtopäätöksiä siitä, millä tavalla meidän kasvumme rakentuu myös siltä osin, että panoksia suunnataan kotimaahan ja kotimaisiin kasvulähteisiin, kuten energiapolitiikkaan ja elintarvikepolitiikkaan, hyödyketuotantoon ylipäänsä. Millä tavalla tämä on huomioitu hallituksen tulevissa toimissa?

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti ed. Hurskaiselle. Oli hyvä, että totesitte, että näillä työharjoittelupaikoilla on todella merkitystä. Kun nostin ne viime keväänä esille, niin siinä samassa yhteydessä erittäin voimakkaasti pidin esillä sitä, että nuorisotyöttömyyteen on löydettävä panostuksia. Nyt meillä on valmistumassa aivan lähiaikoina käsittääkseni valtiovarainministeriössä selvitys siitä, millä tähän nuorisotyöttömyyteen voidaan löytää vielä uusia, todella vaikuttavia toimenpiteitä, ja nämä tullaan rahoittamaan tässä ensimmäisessä lisätalousarviossa. Minun mielestäni se on todella suuri ongelma, mutta ei kannata vähätellä niitten työharjoittelupaikkojen merkitystä. (Ed. Tennilä: No ei tietenkään!)

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin todeta ed. Sasille ja ed. Raville, että mielestäni on älyllisesti epärehellistä puhua täällä pelkästään ansiotuloveron kevennyksestä samaan aikaan, kun tämä hallitus on keventänyt lähes kymmentä eri verolajia. Te olette keventäneet metsämaan myyntivoittoveroa, peltomaan myyntivoittoveroa, pitkäaikaissäästämisen verotusta, ruuan arvonlisäveroa ja monia monia monia muita. Näistä te ette puhu täällä yhtään mitään.

Samaan aikaan haluaisin todeta myöskin ed. Sasille sen, että suurin ero sosialidemokraattien ja kokoomuksen välillä verotuksessa koskeekin juuri oikeudenmukaisuutta. Me haluamme, että verotus perustuu veronmaksukykyyn, ja sen takia meistä on väärin, että kuntaveroa nostetaan, koska se on tasavero ja se kohtelee pienituloisia ihmisiä kaikista kovimmalla kädellä.

Sitten lopuksi, arvoisa puhemies, teille, valtiovarainministeri Katainen: Teidän hallituksenne aikana Suomessa on lisääntynyt köyhien ihmisten määrä, siis alle 1 100 euroa kuussa ansaitsevien ihmisten määrä, sadallatuhannella. Sekö on sosiaalista hallitusta?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ensin ed. Hurskaiselle toimista työllisyyden hyväksi, ettei muka mitään ole tehty eikä saatu aikaan: Esimerkiksi tämä asunto-osakeyhtiöiden ja kiinteistöosakeyhtiöiden 10 prosentin avustus on saanut valtavan suosion. Hakemuksia on niin paljon, että niissä taloyhtiöissä on yhteensä 770 000 asuntoa. (Ed. Saarinen: Se onkin menoelvytystä eikä veroelvytystä!) Erittäin suuri osa itse asiassa asunto-osakeyhtiöissä asuvista on osallistunut tähän, ja on teetetty urakoita niin paljon, että kaikki tarvelaskelmat rahan määrästä menivät uusiksi. 250 miljoonaa euroa tulee valtiolle maksettavaksi, eli 2,5 miljardin euron hankkeet saatiin liikkeelle. Osa niistä olisi toteutunut varmaan ilmankin tätä.

Mutta sitten kunnallisveron kohdalla ed. Martti Korhonen on siinä oikeassa, että kyllä kunnallisveroa on nostettu monin paikoin. Tämä on erittäin vaikea kysymys. Kuntien alijäämä taitaa olla suhteessa vain olisiko se noin kymmenesosa siitä, mikä on valtion alijäämä. (Ed. Martti Korhonen: Nyt varovasti, pääministeri!) — Minä sanoin, että se saattaa olla. Minä en ole ihan tuoreinta laskelmaa nähnyt. — Väittäisin, että se on kymmenesosan ja viidesosan välillä suhteessa siihen, mikä on valtion alijäämä, eli huomattavasti pienempi, mutta siitä huolimatta niin monet kunnat ovat keskellä lamaa sekä lähteneet supistamaan toimintojaan että nostamaan verotusta. Minusta se ei ole järkevää suhdannepolitiikkaa. (Ed. Martti Korhonen: Ei olekaan!) Minusta se ei ole järkevää suhdannepolitiikkaa, mutta ei vastaus siihen ole se, että valtion pitäisi kaikkien niiden satsausten päälle, joita on kunnille tehty ottamalla itse velkaa, vielä loppu pystyä rahoittamaan. Kunnat ovat itsehallinnollisia toimijoita, ja olisi hyvä laman kannalta, että ei keskellä lamaa syvennettäisi tätä kriisiä ja että myös kunnissa katsottaisiin hieman useampi vuosi eteenpäin. (Ed. Rajamäen välihuuto) — Tämä kritiikki koskee, ed. Rajamäki, kaikkia niitä kuntia, jotka näin ovat toimineet, ihan puoluekantaan katsomatta. — Tässä suhteessa yhteispeli ei ole toiminut aivan hyvin. Toimitaan vähän liian kamreerimaisesti. Tuijotetaan vain sitä kyseisen vuoden tuloslaskelmaa, että se saataisiin mahdollisimman hyvältä näyttämään.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Jos haluamme parantaa työllisyyttä, tarvitsemme kestävää talouskasvua, sitä että suomalaiset yritykset menestyvät, ovat hyviä työpaikkoja, energiatehokkaita työpaikkoja ja että vienti vetää. Viime kädessä tämä on se lääke, joka pätee niin naisten kuin miesten kuin nuortenkin työttömyyteen. Meidän täytyy onnistua tähän mennessä tehtyä paremmin nuorisotyöttömyyden lievittämisessä, ja juuri siksi hallitus on päättänyt laatia lisätalousarvion, jossa kohdennetaan kasvavia määrärahoja nuorisotyöttömyyden torjuntaan. Tällä hetkellä meillä on käytössä niitä määrärahoja, joista tehtiin hallituksen päätökset elokuussa ja eduskunnassa joulun alla, joilla on lisätty ammatillisen koulutuksen paikkoja, ammattistarttipaikkoja ja työllistämistoimenpiteitä sekä koulutusta että tuettua työtä, mutta jotta saisimme enemmän tuloksia aikaan tässä vaiheessa, lisätalousarvio laaditaan.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Täällä on ollut puhetta vanhempainvapaajärjestelmästä. Tarkoituksenahan on jollakin aikavälillä laajentaa tätä järjestelmää siten, että valtio ottaa siinä suuremman vastuun, ja tätä pohtii nyt parastaikaa työryhmä. Kun työryhmä saa työnsä valmiiksi, niin sitten on syytä katsoa, mihin suuntaan siinä edetään. Sitä tehdään yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Sitten on ollut puhetta sosiaaliturvasta. Haluan muistuttaa siitä, että viitehintajärjestelmän voimaantulo antaa lääkkeitten käyttäjille arvion mukaan 36—40 miljoonaa euroa kompensaatiota vuodessa, ja tämä kohdistuu nimenomaan paljon lääkkeitä käyttäville, ehkä juuri eläkeläisille, vähävaraisille. Tämä on merkittävä tulonsiirto vielä sen päälle, mitä täällä on ollut puhetta tästä tulonsiirtopotista. Vielä siitä haluan muistuttaa, että meillähän on tullut myöskin aivan uutena sosiaaliturvan muotona apurahansaajien, tieteen- ja taiteentekijöitten, sosiaaliturva.

Sen lisäksi, kun täällä on ollut paljon kritiikkiä, että ei ole köyhiä huomioitu, nimenomaanhan hallitus aloitti jo vaalikauden alussa siitä päästä elikkä yksinhuoltajalapsilisiä korottamalla, korottamalla kotihoidon tukea, yksityisen hoidon tukea ja pienintä sairauspäivärahaa, pienimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahoja. Nyt on nostettu työmarkkinatukea, peruspäivärahaa. Koko ajan painotus on ollut täällä pienissä. Se, että me olemme kyenneet tällä vaalikaudella näin mittavan tulonsiirtopaketin tekemään, noin 500 miljoonaa euroa, kertoo kyllä siitä, mikä on hallituksen linja. Ed. Heinäluoma, olen teidän kanssanne neuvotellut viime kaudella sosiaalisista tulonsiirroista, kun olitte valtiovarainministeri, ja ymmärrän kyllä yskän, kun olette nyt oppositiossa.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kun ed. Heinäluoma raaputteli piponi pintaa monta kertaa äskeisissä puheenvuoroissa, muutama sana hänelle. Ensinnäkin vielä kertaalleen: Viime vaalikaudella ne veroratkaisut henkilöverotuksissa, mitkä me teimme, olivat profiililtaan aika tarkkaan samanlaisia kuin Vanhasen kakkoshallituksen veroratkaisut ovat. Siellä on kaksi eri osaa, progressiivinen osa ja tämä kaikille yhtä paljon alennusta antava, ja näiden suhteelliset osuudet eri vuosina ovat olleet suurin piirtein samanlaiset sillä erotuksella, että Vanhasen kakkonen nyt on tämän lisäksi mennyt asiaan, jota Urpilainen äsken ei hyväksynyt tai suhtautui siihen niin nyt kuin aikaisemminkin penseästi: ruokaveroa laskettu tai kunnallisveron perusvähennystä laskettu. Perusvähennys koskee kansalaisia, jotka enimmillään ansaitsevat noin 1 200, 1 300 euroa tai sitä vähemmän. Juuri näille tämä kevennys menee, se ei mene muille, niille se kohdentuu. Nämä mielestäni ovat olleet ihan oikean suuntaisia ratkaisuja.

Mitä muutoin retoriikkaan kentällä tulee, on mielestäni aivan oikein, että myös hallituksen ministerit voivat nyt keskustella siitä, mitä vielä tehdään tämän vaalikauden aikaan. Minun sanomani on selvä: On selvää, että tämän vaalikauden aikaan vielä hallituksen pitää siihen toimintaympäristön muutokseen, mikä on totta ja tapahtunut, voida myös veroratkaisuillaan reagoida. Se on ilman muuta selvää. Meidän, joilla on hyvät tulot, käytettävissämme olevien tulojen ostovoima on kasvanut ennätyksellisessä mitassa taakse jääneen vuoden kahden aikaan. Samaan aikaan meillä on paljon ihmisiä, joiden ostovoima on alentunut, ja sekä veroratkaisuilla, mutta ei vain veroratkaisuilla, vaan näillä nuorisotyöllisyyteen, työllisyyteen yleensä liittyvillä ratkaisuilla ja muilla sosiaalipolitiikan ratkaisuilla, joita tämä hallitus on valmistellut ja vie loppuun, voidaan vastata ja pitää vastata näihin totuuksiin, mihin tämä toimintaympäristön muutos, mihin tässä viittaan, käytännössä meidät velvoittaa.

Mitä vielä pääomaverotukseen tulee, sen uudistamiseen, myös siitä olemme keskustelleet, ja luotamme siihen, että tämä hallitus tekee myös siinä ratkaisut, ratkaisut, joita edelliset hallitukset eivät pystyneet tai osanneet tai halunneet tässä asiassa tehdä. Tässä yhdyn ed. Sasin näkemykseen, että kun sitten pääomaveron kiristämiseen lähdemme, se on tehtävä ei-progressiivisesti. Se ei voi olla progressiivinen vero, vaan sen on oltava suhteellinen vero. (Puhemies: Aika!) Esimerkiksi myyntivoitot johtavat kohtuuttomiin veroihin, jos se olisi progressiivinen vero.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Ojansuu kysyi tuottavuusohjelmasta, mitä muuta se voisi olla kuin väen vähennysohjelma. Sitä se nyt ei ensisijaisesti ole. Valtion palveluksesta lähtee huomattavasti enemmän ihmisiä eläkkeelle ja toisiin työpaikkoihin kuin mitä tuottavuusohjelma henkilötyövuosia vähentää. Tämä on vain pieni osa siitä. Samaan aikaan työurat valtiolla ovat pidentyneet. Meidän tarkoitus on nimenomaan satsata tulevissa päätöksissä siihen, että ne kokeneimmat valtion palveluksessa olevat työntekijät voisivat jatkaa mahdollisimman pitkään työssään, eli valtion tuottavuusohjelma ei ole myöskään ikääntyneitten työntekijöitten vähentämisohjelma. Sitä se ei missään nimessä saa olla.

Mutta tuottavuus julkisella sektorilla on lähestulkoon kokeilematon mahdollisuuksien paikka erityisesti kuntasektorilla. Tästä kestävyysvajeesta, joka on noin 5 prosenttia, prosentti voitaisiin kuitata sillä, jos julkisen sektorin tuottavuus kasvaisi 0,25 prosenttia, kun se viimeisten vuosien aikana on mennyt miinusmerkkiseksi. Minä en usko, etteikö kuntapalveluissa voitaisi parantaa tuottavuutta. Siellä on korkeasti koulutettuja osaajia. Kysymys on siitä, kuinka heillä teetetään työtä, millainen kuntarakenne meillä on, millainen palvelurakenne meillä on. Sieltä me pystymme saamaan tavattoman suuren potin tähän tasapainotuskoriin, mitä haemme.

Verovähennykset, 13 miljardia, mielettömän suuri. Kohta varmasti on syytä arvioida, mitkä vähennykset eivät enää palvele sitä yhteiskunnallista tarkoitusta, jota varten ne on luotu. Kannustan avoimeen keskusteluun, mistä päästä aletaan purkamaan, jos purkamaan aletaan. Siellä on monille rakkaita vähennyksiä, mutta eivät välttämättä ole enää yhtä tärkeitä kuin joskus takavuosina olivat.

Täällä on paljon haukuttu siitä, että työttömyys on kasvanut ja hallitus ei ole tehnyt mitään. Olisi se ihme, jos globaali talouskriisi, ennennäkemättömän suuri talouskriisi, ei Suomeen työttömyyttä lisäisi. Ei tämä hallitus eikä mikään muukaan hallitus olisi pystynyt työttömyyden kasvua estämään, mutta kohtuullisen hyvin olemme saaneet kansalaisten luottamuksen tulevaisuuteen ylläpidettyä. Ihan pari esimerkkiä: luottamusindikaattoreitten mukaan kansalaisten luottamus tulevaisuuteen on kriisiä edeltäneellä tasolla, asuntojen hinnat Pääkaupunkiseudulla ovat pahimpana kriisivuonna kasvaneet 10 prosenttia, muualla Suomessa 6 prosenttia. Vaikka moni ihminen kokee työttömäksi jääneenä erittäin raskaana tämän talouskriisin, niin kyllä meillä on myös jotakin epänormaalia, joka lähtee siitä, että ihmiset kuitenkin luottavat omaan tulevaisuuteensa, mikä on hyvä asia.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Urpilainen, on todellakin tärkeää, että ollaan tarkkoja, kun niitä vertailuja tehdään, ja sen takia nimenomaan nostin esille sen ansiotuloverotuksen profiilin.

Haluan tähän lopuksi vaan sanoa, ettei jää epäselvää, että meille kokoomuslaisille, kun tätä verojärjestelmää kehitetään jatkossa, on tärkeätä, että se on oikeudenmukainen, sosiaalisesti hyväksyttävä, kannustava ja työllisyyttä tukeva, ja ymmärsin, että puheenjohtaja Heinäluoma antaa tukensa tämän kaltaiselle verouudistukselle.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Luulen, että jos valtion ja kuntien työntekijöitä sattui katsomaan tai kuuntelemaan tai kuulee ministeri Kataisen puheenvuoron, niin he ovat kyllä tyrmistyneitä, että tuottavuus on semmoinen asia, jota julkinen sektori ei tunne. Kehottaisin ministeriä käymään vaikkapa oman hallinnonalansa verohallintoon tutustumassa, mitä siellä on tapahtunut viimeisten vuosien aikana, tai sairaalassa tai postissa tai poliisilaitoksella, niin huomaisi, mikä muutos siellä on ja kuinka paljon enemmän tehdään usein viisaallakin tavalla töitä — aina ei.

Mutta kahden ja puolen tunnin hiostuksen jälkeen on hampaista kiskomalla saatu ministeri Pekkariselta nyt lausunto, että keskusta ilmeisesti olisi valmis lisäämään valtion veropohjaa kiristämällä pääomaverotusta. Se on hieno asia, että se uskalletaan sanoa tässä salissa. Annan tunnustuksen ministeri Pekkariselle rohkeudesta, mutta ihmettelen, että ei ministeri Katainen vieläkään ole suostunut sanomaan yhtään mitään. Kaksi ja puoli tuntia on puhuttu. Hän on huolissaan siitä, mitä tapahtuu kestävyysvajeelle. Tässä olisi verotuloja tarjolla, oikeudenmukaisuutta tarjolla, mutta teiltä ei löydy ei plussaa eikä miinusta. Se on puhdas nolla.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Herra pääministeri, olen ymmärtänyt, toivottavasti oikein, että lupasitte sen, että tehdään eräänlainen veroanalyysi nyt ja pikaisesti, ja silloin kiinnitän huomiotanne kahteen asiaan, pitäisittekö seuraavista asioista huolen.

Ensinnäkin siis kotitalousvähennys: Sen yksi merkitys on ollut, että harmaata taloutta on saatu kuriin, elikkä mikä on se rekisterisidonnaisuus, jolla on päästy rakenteellisesti tähän hommaan mukaan.

Sitten kun äsken tuli mainituksi tämä remonttihomma ja rakennusten isot remontit ja mitenkä siellä on volyymia nyt tullut valtavan paljon, niin eduskunnan rakennustoimikunta on vähän konsulentti teille siinä suhteessa, että kun olemme kuunnelleet tätä virolaistarinaa siellä, siellä oli kolmasosa pimeätä. Nyt kannattaisi kiinnittää tähän asiaan aivan erikoisesti huomiota, koska valtion rahoista on kysymys.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä ymmärrän, että joskus voi ottaa erikseen roolin puolueen puheenjohtajana, ja joskus erikseen rooli sitten pitäisi pystyä ottamaan valtiovarainministerinä.

Kuuntelin hyvin tarkkaan teidän puheenne, kun ajattelin, että olitte halunnut poikkeuksellisesti pääministerin ilmoituksen yhteydessä hallituksen politiikasta vuonna 2010 käyttää taloustilanteesta puheenvuoron, ja kun otsikko oli kuitenkin "Mitä hallitus tekee vuonna 2010", niin en saanut siitä irti, mitä tehdään.

Tältä puolelta on tullut paljon ideoita. On pyydetty niitä. Te otitte jonkun kauniin esimerkin 56-vuotiaana pakkoeläkkeelle joutuneista ihmisistä. Taustat, joita toistelette, ovat hyvin selkeästi koko eduskunnan tiedossa. Me tiedämme ikääntymisen. Me tiedämme viennin vaikeudet. Me tiedämme ongelmat löytää niitä kasvualoja. Ajattelin, että jotain toimia esitettäisiin täällä. Miksi te otatte tällaisen esimerkin, jos teillä ei ole yhtään mitään ratkaisuesitystä tänä keväänä tulossa tänne puolelle, siis ikääntyneitten työssä mahdollisesti jatkamiseen?

Meillä on puheenjohtaja Urpilainen esittänyt, voisiko työnantajalle esittää jonkinlaista porkkanarahaa pitää työssä myös ikääntyneitä ihmisiä. Nyt tämä keskustelu näyttää sen, että meillä on neljä puoluetta. Vihreiden työministeri ei tiennyt, että Wallinin puolelta oli nuorisotyölaki tullut. Se tuli viime kysymyksessä itse asiassa selville. (Puhemies: Aika!) Nyt hallituksen veroelvytyskysymykset ovat levällään.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen minusta esitti hyvin reaalisen ja rehellisen arvion siitä, miten veropolitiikassa on viime vuosina käynyt. Ne, joilla on paljon ollut jo muutoinkin, ovat saaneet lisää, ja mitä pienituloisempi on ollut, sitä vähemmän sitä verohelpotusten kautta on tullut. Näin se on mennyt, ja näin ne tuloerot ovat syntyneet, ja tähän on saatava muutos, jos meinataan sitä tasa-arvoa ja eheyttä vaalia, jota pitää vaalia. Tämän kansan ainoa keino selviytyä on huolehtia sen eheydestä, siitä että kaikki pysyvät mukana. Jos tämä repeää, niin kuin se on menossaan, niin huonosti käy.

Pääministerille esitän kyllä kritiikkiä hänen kuntanäkemyksestään. Pakkohan kunnissa on ollut nostaa veroprosenttia, tai muuten olisi pitänyt ajaa palveluja rajusti alas ja lopettaa kaikki kehittämistoiminta, ja se olisi varmasti syössyt lamaa vielä paljon pahemmaksi. Se tulee jatkumaankin näin, ja siksi tätä perusvähennystä kuntatasolla pitää jatkossakin nostaa, jotta ne pienituloisimmat siitä kurimuksesta selviävät. Ei siinä muuta näköalaa ole näillä näkymillä.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Pidän kyllä kannastani kiinni, että kokonaisuuden kannalta olisi ollut järkevämpää tehdä, jos on välttämätöntä nostaa kuntaveroja, tehdä se vuoden kahden päästä, kun tämä lama hellittää. Mitä siitä olisi tullut, jos valtio toimisi samalla tavalla kuin nämä monet kunnat, olisi keskellä lamaa tehty merkittäviä verojen korotuksia, lähdetty leikkaamaan menoja. Se olisi lisännyt työttömyyttä rajusti. (Ed. Tennilä: Kunnat ovat elvyttäneet!) — Valtio on elvyttänyt, ja kunnilla tässä suhteessa on ehkä ollut katsantokanta pikkuisen liikaa siinä tilivuoden taseessa.

Arvoisa puhemies! Lopuksi tähän ikääntyneiden työssäpysymiseen. Ahtelan työryhmä teki suuren joukon hyviä ehdotuksia. Ne ovat parhaillaan nyt analysoinnissa ja harkinnassa, ja on alustavasti sovittu, että niiden pohjalta aika nopeasti nyt perustetaan vielä sitten sektoriministeriöiden kanssa työryhmät, jotka valmistelevat ne lakimuutoksiksi ja mahdollisiksi määräraha- ym. kysymyksiksi. Eli ne myös toimeenpannaan. Tämä työryhmä ei pystynyt tekemään varsinaisiin toimeenpanoehdotuksia, vaan ne pitää kolmikannassa vielä valmistella. Eli hallitus tässä on harjoittanut hyvää, tiivistä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa, ja tämä on se keino, jolla varmimmin pystytään nimenomaan ikääntyviä työntekijöitä pitämään töissä.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä on monilla eri mittareilla yritetty mitata sitä, mitenkä hallitus on onnistunut tässä suhdannetilanteessa omassa talouspolitiikassaan. Vähemmälle on jäänyt se, mitenkä rahan hinta, korot, ovat reagoineet. Suomihan on pärjännyt euroalueella, Euroopan unionissa ja koko maailman laajuisesti tässä erittäin hyvin, ja nimenomaan korolla on merkitys heikommassa asemassa oleville, nuorille perheille, lapsiperheille ja monille sellaisille, jotka ovat tehneet pitkiä investointeja omassa elämässään, ja kukaan meistä ei voi kiistää sitä, etteikö tämä olisi yksi selkeä mittari, joka on hyvin tasapuolinen. Eli hallitus on onnistunut politiikallaan siinä, että Suomessa korot ovat erittäin alhaalla. Toivottavasti näin on jatkossakin.

Tarja Tallqvist /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Minä näen, että ministerit lähtevät pois, ja minä ajattelin, että tätä on turha minun nyt kysyä, mutta jos Katainen jäisi hetkeksi, puoli minuuttia, minä haluaisin. Nimittäin sain aamulla tämmöisen kirjeen ja haluan lukea tämän ihan sen takia, että näitä kirjeitä tulee päivittäin aivan liian paljon. Elikkä: "Olen 76-vuotias pieneläkeläinen, ja joka kuukausi rahat loppuvat kesken. Näen nälkää ja mietin joka kuukausi, minkä laskun maksaa. Nytkin on tv-lupa maksamatta, mutta millä maksat, kun rahaa ei ole, eikä kukaan puolusta meitä köyhiä. Olen jo miettinyt tätä lopetuspillerin saamista. Pitäisi antaa niitä sitä haluavalle, niin kuin Kaari Utrio ehdotti. Yhteiskunta pääsisi eroon meistä köyhistä ja sairaista. Ei ole meidän syy, että olemme vanhoja, vaikka meitä siitä syyllistetäänkin."

Olisin kysynyt, mitä vastaan hänelle.

Elisabeth Nauclér /r:

Ärade fru talman! Statsministern talade om att trygga arbetsplatser i Finland och nämnde varvsindustrin, men hit måste också arbetsplatser på finska fartyg räknas.

Tonnageskattelagen som vi fastslog i december är bra för alla som den kan tillämpas på, men det finns de som lämnats utanför, den är inte för alla. Tonnageskattelagen revideras för att bli konkurrenskraftig och det ska utredas om en generell avsättning kan införas inom beskattningen av sjöfarten, så står det i regeringsprogrammet från 2007. För att föra en trovärdig politik måste den utredning som utlovats komma, och min fråga till statsministern eller finansministern, som alltså lämnat salen, skulle ha varit: När får vi se den där utredningen?

Jag skulle ha haft en fråga till. Det är så att Finland faktiskt har ett globalt ansvar, vilket vi inte får glömma bort trots att vi också måste genomgå svåra ekonomiska tider. Vi måste hålla fast vid en konsekvent och långsiktig biståndspolitik, och jag skulle gärna ha velat fråga någon av herrarna om vi kommer att få se biståndsprocenten nå upp till en nivå som våra grannländer har under den här valperioden. Tack för ordet i alla fall.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri totesi puheessaan tänään täällä, kuinka meidän kaikkien suomalaisten vastuulla on huolehtia yhteiskunnan heikoimmista. Tämän hallituksen keskeisiä tavoitteita on ollut vahvistaa suomalaisten sosiaaliturvaa, erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien. Näin siis pääministeri lupaa, ja sitten hallituksen toimenpiteisiin.

Hiljattain valmistuneen selvityksen mukaan rahallinen toimeentulo turvapaikanhakijoille Suomessa on anteliainta koko Euroopassa. Erityisesti erot Etelä-Euroopan maihin ovat valtavat, sillä niissä oikeus sosiaaliturvaan ei perustu asumiseen vaan työhön. Suomalainen yhteiskunta sen sijaan kannustaa passiiviseen elämään. Turvapaikanhakijoiden ei kannata hakea työtä, sillä palkka ei useinkaan ylitä tarjolla olevaa sosiaaliturvaa. Perheen yhdistämisen kautta Suomeen saapuu jopa 20-henkisiä joukkoja, joiden ylläpito nielee valtavia summia rahaa.

Ylen tuore MOT-ohjelma kertoi väärennetyn avioliittotodistuksen perusteella oleskeluluvan saaneesta naisesta, jolle maksettiin toimeentulotukea seitsemän kertaa enemmän kuin hänen olisi toimeentulotukinormien mukaan pitänyt saada. Kuukaudessa tämä kolmen lapsen äiti sai verottomana lähes 2 500 euroa.

Arvoisa rouva puhemies! Maassamme on lukuisia mitättömän pienten eläkkeiden turvin eläviä vanhuksia. Lisäksi on suuri joukko omaishoitajia, joiden saama korvaus ei mitenkään vastaa heidän työnsä raskautta. On köyhiä lapsiperheitä, jotka saavat vain välttämättömimmän tuen yhteiskunnalta. Peruspalveluitamme ajetaan järjestelmällisesti alas säästösyistä. Perheiden ongelmat kasvavat, nuoret syrjäytyvät. Tämä tilanne tuntuu kohtuuttomalta, ja toivoisinkin, että hallitus ryhtyisi todella kohentamaan suomalaisten toimeentulon edellytyksiä.

Toimi  Kankaanniemi /kd:

Rouva puhemies! Vanhasen kakkoshallituksen ohjelma on kyllä selkeästi ollut sosiaalisempi ja oikeudenmukaisempi kuin sitä edeltäneiden Lipposen ja Vanhasen ykköshallituksen ohjelmat. Alkuun tämä nykyinen hallitus toteuttikin hyviä uudistuksia ohjelmansa mukaisesti, muun muassa perusturvaan tiettyjä parannuksia ja nyt myös tämän perusvähennyksen korottamisen. Lisäksi hallitus on luvannut takuueläkkeen, joka on erinomainen asia, lapsilisiin indeksisidonnaisuuden, sekin on ihan hyvä asia, joskin hyöty menee kyllä myös sellaisille, jotka eivät sitä varmaan erityisesti tarvitsisi. Edelleen hallitus on luvannut lisätä puolustusmenoja ja kehitysyhteistyöhönkin lisää varoja, ja nämä kaikki toteutetaan 2011 lupausten mukaan, eli seuraavalle hallitukselle hallitus on lastaamassa aikamoiset menoautomaatit ilman, että olisi menoihin katetta. Eli kaikki tapahtuu näillä näkymin velkarahalla.

Hallitus lähti myös laman, taloustaantuman, globaalin taloustaantuman, iskiessä ripeästi elvytykseen, mutta elvytysmenetelmät olivat hieman huonosti valittuja. Nimenomaan veroelvytys on ollut huonosti toimivaa, sen ovat kaikki asiantuntijat todenneet. Mutta kiitosta siitä, että hallitus lähti nopeasti liikkeelle, on annettava. Sen sijaan viime vuonna tämä nuorisotyöttömyyden unohtaminen oli vakava virhe hallitukselta, ja siinä ollaan nyt ikävissä tilanteissa.

Mitä eteenpäin katsoen näkyy, niin nyt kyllä tarvitaan puhemies Niinistön peräänkuuluttamia verotuksellisia keinoja, ja siinä hallitus on täysin hakoteillä. (Puhemies: Aika!) Samaten säästöjä pitää löytyä, ja niihin olisi mentävä varsin nopeasti, ja kyllä niihin on mahdollisuuksia, jos halua on.

Matti Saarinen /sd:

Rouva puhemies! Hallitus on naamioinut henkilöstön irtisanomisohjelman komeasti tuottavuusohjelmaksi, ja juustohöylämäisesti hallitus edellyttää irtisanomisia niin Tullilta kuin verohallinnoltakin. Kyllä meidän talousrikolliset nauravat näille ratkaisuille. Vain muutama päivä sitten valtiovarainvaliokunnan verojaostossa kysyimme verohallinnon edustajilta, miten valvotaan veroparatiisisijoituksia: Entistä vähemmällä voimalla entistä harvemmin. On entistä todennäköisempää, että on täysin turvallista spekuloida veroparatiiseilla, koska valtion verohallinnolla ei ole resursseja valvoa. Ainoa valvontakeino on kuuleman mukaan yritysten verotarkastukset, ja niitä on todella harvoin ja vähän.

Pääministeri kehui, että on tehty ekologinen verouudistus. Miksi Suomen ympäristöjärjestöt sanovat, että tämä hallitus on kaikkein huonoin ympäristönsuojelun kannalta? Onko oikeudenmukaista, että suurituloiset ihmiset, jotka elävät pääomatuloillaan, voivat pidättäytyä täysin kuntaveron maksamiselta? Valitettavasti ministerit ovat lähteneet täältä jo lätkimään, niin että vastauksia ei saada.

Lopuksi elvytyksestä. Ministeri Kataiselle kelpaavat kansainvälisten asiantuntijoitten luvut silloin, kun oli kysymys siitä, että Suomella on elvytysvaraa eniten Euroopassa. Mutta kun samat asiantuntijat sanovat, että tulokset ovat kaikkein huonoimpia Euroopassa, niin enää asiantuntijoitten sana ei kelpaa. Hallitus on itse todistanut, niin kuin täällä on kehuttu, miten hyvin rakennusalalla on huolehdittu työllisyydestä ja elvytetty. Se on menoelvytystä, sitä me olemme kannattaneet, mutta veroelvytyksestä täällä ei ole kukaan puhunut, sen työllisyysvaikutuksista, kun ne ovat ihan olemattomat. Siinä ei ole syntynyt tuloksia. Tässä tavallaan hallitus on omilla toimenpiteillään osoittanut sen nurjuuden: kun olisi pitänyt (Puhemies: Aika!) harrastaa menoelvytystä, niin on harjoitettu tehotonta veroelvytystä.

Klaus  Pentti /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallitus on toiminut tässä taloustilanteessa mielestäni hyvin, ja näitä vaikeuksiahan, mitkä meillä nyt ovat eteen tulleet, ei hallitusohjelmaa rakennettaessa ollut näköpiirissä. Siitä huolimatta hallitus on erinomaisella tavalla kuitenkin ottanut tämän tilanteen haltuunsa ja meillä on taloutta elvytetty ja voitu sitä kautta työllisyyttä ylläpitää. Rahamarkkinat on pystytty pitämään vakaina, millä on erittäin suuri merkitys. Nyt kun vienti ei ole vetänyt, niin kotimaista kysyntää on pystytty näitten veroratkaisujenkin avulla ylläpitämään. Siinä mielessä hallitus on kyllä työllisyyden kannalta tehnyt erinomaista jälkeä, ja kun täällä on kaivattu, että olisi pitänyt ehkä lähteä menoja leikkaamaan taikka verotusta kiristämään, niin näillä toimenpiteillä ei kyllä työllisyyttä olisi tämän paremmin voitu hoitaa.

Totta kai edessä on uusia veroratkaisuja, ja siinä mielessä Hetemäen työryhmähän näitä ratkaisuja on pohtimassa ja keinoja, miten verotusta pitäisi uudistaa tähän taloustilanteeseen paremmin sopivaksi.

Hallitus on toiminut myös työurien pidentämiseksi ja nostanut nuorten työllisyyden tärkeäksi tavoitteeksi, ja nämä ovat kestävyysvajeen kannalta tärkeitä asioita.

Nyt kun vienti ei vedä, mikä on suurin syy tähän taloustilanteeseen, niin on tärkeätä, että me koetamme saada vientiä korvaavaa tuotantoa aikaan. Yksi tämmöinen keino on lisätä kotimaisen energian tuotantoa, ja sen eteenhän hallitus on tehnyt töitä.

Myös ehkä veropolitiikan osalta vielä, kun sitä on arvosteltu: Kyllähän meillä verotusta on kevennetty nimenomaan pienituloisten osalta. Vielä kun kunnallisverotus ja kuntien tilanne on nostettu tässä esiin, niin kyllähän Vanhasen ykkös- ja kakkoshallitusten aikana nimenomaan kuntien valtionosuudet ovat lisääntyneet. Siihen, että kuntien taloustilanne on tämmöinen, on varmaan löydettävä lisää ratkaisuja, ja hallinnon kehittäminen ja palvelurakenteen parantaminen on tässä mielessä tärkeä sektori.

Kalle  Jokinen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Työttömyydestä on puhuttu paljon, ja se on kaikkien huolena näinä hetkinä. Itse asiassa meillä ei ole pulaa työstä. Kyllä tekemätöntä työtä tässä maassa riittää, ja riittää niitäkin, jotka haluaisivat tehdä työtä, mutta meillä on pulaa työnantajista. Siihen nämä puheet verotuksen kiristämisestä eivät oikein sovi, vaan pitäisi lähteä hakemaan keinoja, miten luoda edellytyksiä ihmisille työllistää itsensä ja työllistää toisia, jotta sitten tämä hyvinvointiyhteiskunnan perusta säilytetään.

Hallitus on pystynyt luomaan tämmöistä yhteisvastuun henkeä: monet yritykset ovat pidättäytyneet irtisanomisista ja kotimarkkinat ovat edelleen pyörineet ja ihmiset luottavat talouteensa edelleen. Samoin nämä viimeaikaiset työvoimapoliittiset ratkaisut ovat olleet varsin maltillisia, siitä kiitokset niille järjestöille.

Työn tekemisen ja työn teettämisen verotusta ei saa kiristää. Se on 1930-luvulta Henry Fordin talousteoria, kun hän laman aikana antoi lisää palkkaa työntekijöille, jotta heidän ostovoimansa säilyi.

Suomalaiset ovat oikeudenmukaista kansaa, ja tämä yhteisvastuun kantaminen tässäkin tilanteessa on osoitus siitä. Nämä viimepäiväiset kommentit maahanmuutosta nakertavat suomalaisten oikeudenmukaisuutta, ja maahanmuuttoon liittyvä lainsäädäntö ja viranomaiskäytännöt on viipymättä muutettava niin, että virheellisillä tiedoilla tähän maahan tullut tulee käännytetyksi ja häneltä evätään aiheettomat sosiaalietuudet. Sellaista oikeudenmukaisuutta suomalaiset tällä hetkellä myös odottavat.

Antti Vuolanne /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Meillä ongelma tämän hallituksen kanssa on se sama, mikä edellisenkin porvarihallituksen aikana oli. Se on huono julkisen talouden hoito, ja tämä näkyy erityisesti holtittomana velkaantumisena. Viime porvarihallituksen aikana ennen tätä kautta olemassa ollut valtionvelka tuli noin 83-prosenttisesti: jokaisessa velkavitosessa oli yli neljä euroa porvarihallituslisää, ja se johtui siitä, että työttömyyden annettiin kasvaa.

Tämän hallituksen ongelma on se, että se on laittanut päänsä puskaan ja ei kerro, miten esimerkiksi tämä 13 miljardia euroa, joka tänä vuonna otetaan valtionvelkaa, tullaan kattamaan, miten tullaan huolehtimaan siitä, että menot eivät liikaa kasva, ja toisaalta siitä, että tuloja lisätään. Ei ole mitään selkeätä suunnitelmaa tästä, vaan tämä hallitus on ajatellut, että vuoteen se ei tee yhtään mitään, ennen eduskuntavaaleja. Tämä on täysin vastuutonta valtiontalouden hoitoa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Vali-tettavasti Katainen lähti pois. Oikeastaan Ka- taisen puheessa tuli hyvin esille se ongelmatiikka hänen ajatusmaailmassaan, elikkä kunnissa on tehostamisen varaa paljon. Itse olen ollut tuolla kuntahallinnossa luottamusmiehenä lähes 30 vuotta, ja sitä on kyllä höylätty ja viilattu, ja jos Katainen aikoo sillä korjata tämän kuntatalouden, että siellä tehostetaan palveluita tai jotain saadaan tehostettua, niin siinä kyllä iskee pahasti kirveen kiveen.

Nimittäin vasta hiljattain, vajaa kaksi viikkoa sitten, satuin tapaamaan kodinhoitajan, joka sanoi, että heillä on pantu niin kireälle työtahti, jotta nyt on sanottu, ettei saa aamupuuroakaan enää keittää, jos se ihminen pystyy vähän itse hämmentämään. Kyllä tämän lääkedosetin voi käydä täyttämässä ja käydä katsomassa, ovatko nämä vanhukset hengissä, mutta jos yhtään pystyy itse toimimaan, niin puuron keitto on kielletty, mikä kuvaa, miten tiukoille on vedetty siellä nämä henkilöresurssit, ja sieltäpäin uskon, että hyvin monessa kunnassa löytyy sen tyyppistä tehostamista siltä puolen.

Ilmeisesti ministeri Katainen ei ole itse paneutunut kunnallishallintoon ja siihen, mitä siellä on tapahtunut, ja palvelujen tuottamiseen. Tässä salissa on kyllä, näen, monia kunnallismiehiä ja joitakin -naisia, jotka varmasti tietävät saman asian, ja siinä mielessä toivottavasti nämä kunnan työntekijät katsovat tätä ohjelmaa ja myöhemmin näkevät netistä.

Sitten tämä elvytyspolitiikka, mitä täällä on puhuttu hallituksen jäsenten toimesta, miten se on ollut tehokasta. Meitähän on huomautettu siitä, jotta veroelvytys on mennyt hukkaan. Taitaa olla joku tilasto, josta katsoin, niin Suomi ja joku toinen maa Euroopan unionissa ovat suurin piirtein yhtä paljon veroelvyttäneet ja siitä on todettu, että noin 80 prosenttia menee hukkaan. Mutta niissä maissa, jotka elvyttivät sitten kohdennetusti, laittoivat suoraan eri näköisiin investointitukiin ja muihin tukiin, on työllisyys huomattavasti parempi. Sen takia tämä on harhaa, mitä täällä puhutaan siitä, jotta tämä on ollut tosi tehokasta ja täsmäohjattua.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Pari huomiota suomalaisesta työstä. On tärkeää, että tämän vaalikauden viimeisillä valtiopäivillä kiinnitämme huomion siihen, että meillä todella on omia mahdollisuuksia. Ed. Lahtela äsken kyllä hieman arvosteli veropolitiikkaa ja epäili sen toimivuutta, mutta esimerkiksi pieni kotitalousvähennyskorjaus ja asunto-osakeyhtiöille myönnetty 10 prosentin avustus korjaustoimintaan on ollut järkevää politiikkaa, joka on luonut valtavan määrän työtä ja nimenomaan aikana, jolloin vienti ei ole vetänyt. Tätä viennin vedon puutetta on korvattu kotimaisilla työkohteilla, mikä on äärimmäisen järkevää veropolitiikkaa. Pienellä veronkevennyksellä on saatu paljon hyvää aikaan. Ja kuten pääministeri äsken omassa puheenvuorossaan linjasi aivan oikein, niin on rivi töitä, mitä on edessä tämän veropolitiikan seurauksena, on valtavan pitkä jono. Se on aivan valtavan pitkä jono, mikä kuvaa sitä, että se on onnistunutta ja tehokasta ja kohdennettua, mitä ed. Esa Lahtela äsken hieman arvosteli.

Mutta totean vielä, arvoisa puhemies, että kun suomalaisia mahdollisuuksia katsotaan, niin ne todella ovat kaivosteollisuudessa ja energiateollisuudessa. Näitä on edistettävä huomattavan tehokkaasti, ja se tarkoittaa myös sitä, että liikenneväyliin on satsattava yhä enemmän, vaikka se tuntuu vaikealta, ja nimenomaan myös muuallakin kuin täällä rintamailla, koska nämä kyseisen mahdollisuuden sisältävät alueet ovat pohjoisessa ja keskisessä ja täällä oikeastaan metsäisessä Suomessa Lappia myöten, suurimmat kaivoshankkeet ovat Lapin alueella ja metsäisessä Suomessa, jossa bioenergiavarat nimenomaan lepäävät ja myös turvevarat. Näitä on käytettävä tehokkaasti suomalaisten työllistämiseksi ja sitä kautta saadaan verotuloa valtiolle ja nimenomaan kuntiin, koska kuntien taloutta ei nosteta valtionosuusjärjestelmää viilaamalla, vaan luomalla oikeaa elävää veropohjaa, jolloin kuntien tulot kasvavat ja hyvinvointi lisääntyy.

Lopuksi, arvoisa puhemies, kun puhutaan suomalaisten ihmisten mahdollisuudesta työllistyä, niin on aina otettu vaihtoehdoksi muuttaminen, että lähdetään työn perässä menemään. Pitäisi nähdä se, että meillä on myös mahdollisuuksia joka puolella Suomea. (Puhemies: 2 minuuttia!) Ei alueellistaminen voi olla itsetarkoitus. Työtä löytyy joka paikasta, kun annamme siihen mahdollisuuden.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Kriisin vaikutus työllisyyteen ja sosiaaliseen turvallisuuteen tulee olemaan pahempi kuin on ennakoitu. EU-komissiokin on nimenomaan tehnyt tämän johtopäätöksen. Meidän osaltamme on se ongelma, että on edetty huhtikuun 2007 Säätytalon hallitusohjelman mukaisilla veronkevennyksillä ja tämä niin sanottu elvytys on kaksi kolmasosaa nimenomaan veronkevennyksiä, joilla on murennettu myöskin veropohjaa. Ne eivät ole niin tehokkaita kuin kolme kertaa tehokkaammat nettoinvestoinnit tai kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ja julkisten palvelujen ja työllisyyden ylläpito. Tämä on yleisesti todettu. Mutta hallitus on tässä ajelehtinut niin kuin oman ohjelmansa vankina, ja nyt on aika pysähtyä, koska nyt tilanne on todella vakava. Esimerkiksi valtiontalouden tasapainottaminenkin onnistuu kyllä muutoinkin, kuin ainoastaan työurien pidentämiskeinon kautta, joka liittyy enemmän työvoiman tarjontaan. Hallitus ei ole itse asiassa riittävästi panostanut Suomen kilpailukyvyn vahvaan edistämiseen ja työllisyyden ja teollisuuden kykyyn paremmin vastata työllisyydestä. Kilpailukykyhän on sinällään meillä hyvä, että nyt pitäisi tavoitella nopeaa kasvua.

Haluan, herra puhemies, tässä kiinnittää huomion siihen, että meidän kansallinen asiamme on nyt varmistaa metsäteollisuuden toimintaedellytykset, kilpailukykyinen energiahinta, puun saatavuus ja myös aktiivisemmalla Venäjä-politiikalla puukuidun osalta puutulliasian ratkaisu. On erittäin tärkeätä myös, että hallitus aktiivisesti miettii metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä myös alue-, teollisuus ja työllisyyspoliittisesta näkökulmasta, ja tähän liittyy myöskin se, että hallitus ei voi olla katsomossa, kun Stora Enson osalta koko Itä-Suomea koskevia ratkaisuja tehdään. Siinä ei auta rakennemuutos, ennakoiva työ, vaan meidän on huolehdittava tulevan hyvinvointimme ja taloutemme perustasta, metsäteollisuuden toimintakyvystä.