2) Hallituksen esitys laeiksi yhdistyslain, tilintarkastuslain
57 §:n ja puoluelain muuttamisesta
jatkui
Sirpa Paatero /sd:
Arvoisa puhemies! Yhdistyslain muutos on käsittelyssä,
ja tarve siihen alkoi, kun tilintarkastuslaki tuli eduskuntaan ja
todettiin, että tässä tapauksessa, kun
tilintarkastuslakia oltiin muuttamassa, ei ollut kuultu järjestöjä,
joita suurelta osin laki myöskin kosketti, ollenkaan. Onneksi
saimme silloin pysäytettyä yhdistysten osalta,
järjestöjen osalta tämän tilintarkastuksen
ja irrotettua sen siitä yritysten tilintarkastuslakipaketista,
jotenka tämä oli se syy, miksi oli tarve lähteä uudistamaan
yhdistyslakia.
Prosessin kuluessa tuli siihen myöskin muunlaisia tavoitteita
ja esityksiä tähän yhdistyslain puolelle.
Erityisen hyvää minun mielestäni tässä tilintarkastuslain
muutoksessa on nyt sitten se täällä yhdistysten
puolella, että meillä ei tarvita näitä ammattitilintarkastajia
pienten yhdistysten kohdalla, joissa on palkattuna vähemmän
kuin neljä henkilöä tai joidenka tase
on alle 100 000 euroa vuodessa. Nykyinen toiminnantarkastaja-nimike
kuvaa myöskin varmaan paremmin sitä tavoitetta
ja sitä toimintaa, mitä täällä tarvitsee tehdä.
Se, että lakiin on kirjattu, että se on pakollista kaikille,
on varsin perusteltua, koska kyllä yhdistystoiminnassa
myös on hyvä, että kaikki ne paperit
ja rahat, mitä siellä käsitellään,
tulee käytyä läpi myöskin jonkun
ulkopuolisen toimesta.
Se uudenlainen asia, joka ainakin itselleni yllättäen
tuli niihin esityksiin ja jonka onneksi mielestäni yhdistykset
ja järjestöt saivat tästä torpattua
elikkä poistettua esityksistä, oli tämä toimeenpanevan
johtajan vastuiden kasaaminen, koska yhdistystoiminta on yhteistä vastuuta.
Ei ole mielestäni oikein, että meille tulee niin
sanottu toimitusjohtaja-malli myöskin yhdistysten sisään,
jolloinka talousvastuut ja muut voidaan sälyttää yhden
ihmisen osalle, vaan yhdistyksen hallitus on vastuullinen näistä kaikista
toimista. Sen takia on tietysti hyvä, että tänne
on kirjattu nykykäytäntö myöskin
lakiin, mikä on yhdistysten hallitusten vastuu. Mutta toimitusjohtaja-mallille
eivät yhdistykset todellakaan lämmenneet, ja tällä lausuntokierroksella
tämä siis saatiin sieltä pois. En ole
tähän mennessä ainakaan henkilökohtaisesti
kohdannut yhtään yhdistystä enkä järjestöä,
jotka olisivat tämän esityksen kannalla olleet.
Se tuli jostakin aivan muusta tarpeesta.
Osallistuminen sähköisin menetelmin kokouksiin
on nykypäivää ja antaa mahdollisuuden uudenlaiseen
yhdistyskäytäntöön. Erittäin
perusteltua on kuitenkin se, että kokouksiin osallistuminen
päätöksen tekemisen jälkeen
ei ole enää mahdollista, koska se avaisi mielestäni
aikalaisen mylläkän, koska milloinkaan mikään
päätös ei olisi sitten vahvistettu tai
lopullisesti valmis, jos aina kokousten päätösten
jälkeen sitä olisi myöskin vielä mahdollisuus
kommentoida tai muuttaa, jotenka tämä etukäteinenkin
mutta erityisesti samanaikaisesti tapahtuva osallistuminen sähköisin
menetelmin yhdistyksen päätöksentekoon
on mielestäni järkevä. Uudistus ja myöskin
nykypäivää on tietenkin tämä asuinpaikkamuutos,
jossa myöskin ulkomailla asuva henkilö voi kuulua
yhdistyksiin. Vaikka osoite on jossain muualla, niin ei tarvitse
siis siksi aikaa erota muun muassa yhdistyksestä, jos vaikka työn
perässä taikka opiskelun aikana asuu muualla.
Meillä tätä yhdistyslakia on odotettu
viime syksystä asti. Meillä monessa järjestössä sääntöprosessi
on ollut kesken ja on odotettu, että tämä yhdistyslaki
valmistuu. Nyt monessa järjestössä liittokokoukset
ovat tämän kevään aikana, ja tämä on
liian myöhässä. Tänne on kirjattu
kyllä, että tämän toiminnantarkastaja-asian
kohdalta ei ole pakollista muuttaa välittömästi
järjestöjen ja yhdistysten sääntöjä ja
otetaan seuraavan tilikauden aikana käyttöön.
Mutta olisi varsin hyvä ollut, että olisi saatu
ne mallisääntöihin monessakin järjestössä jo
tämän kauden aikana. Jotenka kun lausuntokierros
oli jo tehty ymmärtääkseni varsin hyvissä ajoin,
niin olisimme toivoneet, että tämä olisi
voitu käsitellä jo syyskauden aikana tai olisi
saatu se ainakin voimaan jo nyt hyvissä ajoin. Mutta pääasia
ehkä kuitenkin on, että se tulee voimaan ja että tämä toiminnantarkastusmahdollisuus
yhdistyksille näin suodaan.
Antti Vuolanne /sd:
Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Suomi on
yhdistysten maa ja yhdistystoiminta on erittäin tärkeä osa
suomalaista yhteistoimintaa. Sillä on pitkät perinteet,
ja sitä pitää valtiovallan mahdollisuuksien
mukaan lainsäädännönkin toimin
tukea ja tehdä sellaiset toimivat pelisäännöt,
jotka sitten myös käytännössä eivät
muodostu esteeksi ihmisten innolle ja energialle tehdä hyvää toisille
ja tälle yhteiskunnalle. Meillä on Euroopan maita,
joissa ei ymmärretä tätä suomalaista
perinnettä, ja siksi on ollut tietynlaista direktiiviuhkaa
ilmassa monille kansalaistoimijoille. Helposti ajatellaan näin, että erilaiset
yhteisöt ovat joko julkisen sektorin yhteisöjä tai
sitten liikeyrityksiä. Näin ei ole. Meillä on
kolmas sektori, joka ei pyri voittoon mutta toimii yleishyödyllisellä pohjalla,
ja sitä täytyy käsitellä selkeästi
eri lailla kuin voittoa tavoittelevaa yritystoimintaa.
Olemme olleet monissa järjestöissä iloisia
siitä, että tämä viimein on
tullut hallituksen ehdotuksena eduskunnan käsittelyyn,
tämä kauan kaivattu lakimuutosehdotus. Mutta se
tulee kyllä liian myöhään. Olisi
suonut, että se olisi tullut jo aikaisemmin. Tämä välitila
on turhaan ollut sellainen asia, joka on vaikeuttanut sitten monissa
yhdistyksissä toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua.
Eräs asia oli myös ehkä tämmöinen
turhan byrokraattinen ja virkamiesmäinen lähestymistapa tähän
tilintarkastukseen alun perin. On tietysti viranomaisnäkökulmasta
hyvin tärkeätä, että tehdään
mahdollisimman korkealla ammattitaidolla yhdistysten tilien tarkastus
ja laillisuuden ja oikeellisuuden valvonta, mutta se on luotettavasti mahdollisuus
tehdä myös kevyemmällä toiminnantarkastuksella.
Siksi on hyvä, että kansalaisjärjestöjen ääntä on
lain valmisteluvaiheessa sitten lähdetty kuitenkin myös
kuuntelemaan. Helposti tapahtuu niin, että kun asioitten
käytännöllistä laitaa ei kovin
syvästi tunneta, niin sääntely saattaa
muodostua turhan raskaaksi ja vaikeuttaa sitten ihmisten toimintaa.
On silti luonnollisesti selvää, että rahankäytön
suhteen tarvitaan ulkopuolista tarkastamistoimintaa ja että yhdistysten nimissä ei
suoriteta sellaista todellisuudessa voittoa tavoittelevaa toimintaa,
joka kuuluisi sitten esimerkiksi yritystoiminnan piiriin. Ja sitten
toinen asia on tärkeä, että talousvastuu
todella aidosti on kollektiivin käsissä ja myös
siten, että koko yhdistyksen johto ja jäsenistö pääsevät
aidosti vaikuttamaan taloudellisiin päätöksiin. Näillä ajatuksilla
toivon, että asia etenee myönteisesti ja voimme
edistää suomalaista yhdistystoimintaa ja kansalaisaktiivisuutta.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa puhemies! Edellisiin ei sinällään
ole paljon lisäämistä. Yhden näkökulman
aion tuoda tässä esille, joka koskee tätä mahdollisuutta,
joka tässä nyt on ensimmäisen kerran
oikeastaan lakiin otettu, elikkä tämmöinen
etäosallistumismahdollisuus, joka mahdollistaa sen, jotta
ihminen voi olla melkein missä vaan, missä vaan
yhteydet ja signaalit toimivat, niin siellä voidaan sitten
tehdä päätöksiä elikkä osallistua
päätöksentekoon sillä tavalla. Minusta
tämä on siinä mielessä edistyksellinen
ja hyvä asia, jotta tätä voisi sitten
soveltaa monessa muussa asiassa.
Nimittäin tässähän nyt mahdollistettaisiin jopa
ulkomailla asuvan henkilön osallistuminen yhdistyksen päätöksentekoon
vaikka kännykällä. Tai tässä ei
sanota värkkejä, mutta sitten voihan se olla tietokoneen
välityksellä kokouksen aikana, jos se koskee tämmöisiä valtiollisiin
asioihin vaikuttamisia, tai tietysti nämä videoneuvottelulaitteethan
ovat erittäin hyvät, jolloin voidaan pitää kokousta
vaikka missä eikä ole paikkaan sidottu, missä vaan
tämmöiset laitteet on olemassa. Sen takia tällä on
ympäristövaikutuksia ja sehän vaikuttaa
paljon. Turhaa matkustamista voidaan jättää pois,
voi vaikka kesämökin laiturilla istua ja tehdä päätöstä,
kun tulee kokouksessa semmoinen kysymys, jossa tarvitsee sen henkilön
mielipidettä, joka sattuu siinä johtokunnassa
tai hallituksessa olemaan. Jää pois paljon ylimääräistä tämmöistä majoitustarvetta,
ja on nopea. Siinä voidaan tehdä aika nopeita
kään- teitä.
Siinä mielessä, kun tässä on
otettu tämmöinen ensiaskel tämmöiseen
uuden tekniikan osalta lainsäädäntöön,
niin kyllä minä odotan, että tämä eduskuntakin
voisi kehittää niitä toimintatapoja, kun
meille on sanottu, että meillä on pitkät
istuntotauot. Ne eivät kuulemma ole lomia, vaan istuntotaukoja.
Miksi ei silloin voisi olla tämmöistä nappia
taskussa tuolla ja voidaan painaa. Jos tulee semmoinen kriittinen
asia vaikka kesätauon aikaan, että nyt pitää tehdä ratkaisu,
niin ei kun painetaan nappulaa eikä lähdetä varaamaan lentolippuja
ja matkustamaan tänne Helsinkiin. Sitähän
voisi katsoa tästä yhdistyslain osalta, ottaa
vähän mallia siinä, jotta silloin voisi
kehittää sitä työtä,
jolloin ei myöskään ylimääräistä tämmöistä kustannusta
muodostettaisi eduskunnalle.
Pitkälle vietynä tässähän
olisi se mahdollisuus, että kansanedustajan työ ei
välttämättä olisi niin sitovaa,
ja silloinhan se tarkoittaisi myös palkan alentamista,
jolloin saataisiin kustannuksia muutettua edullisempaan suuntaan
ja tämä hallinto kevenisi, jolloin on semmoinen
tahtotila koko valtakunnan tasolla. Tuossa äsken kuultiin, jotta
kunnissa pitäisi tehostaa, sanoi min. Katainen, jota minä en
ymmärtänyt, että mitä siellä voisi
tehostaa. Mutta sitten on tämä tuottavuusohjelma,
joka on valtion tasolla, niin kyllä sen tuottavuusohjelman
pitää koskea myös eduskuntaa, silloin
katsoa niin kuin tässä yhdistyslaissa nyt, lähteä tämän
tyyppisesti, miten voi hyödyntää uutta
tekniikkaa ja tehdä semmoisia työjärjestyksiä ja
mahdollisuuksia, joissa otetaan mallia tästä.
Minä uskonkin, jotta kyllä jos eduskunta ei seuraa
tätä uuden tekniikan käyttöönottoa
ja mahdollisuuksia myös työtavoissa siten, että voidaan
hoitaa kauempaakin, niin sitten minä kyllä ihmettelen.
Voi olla, että tämä eduskunta ei ota vielä,
ei vielä seuraavakaan, mutta sitten kun tulee uudet sukupolvet,
vähän nuoremmat meistä, niin todennäköisesti
tulevat kehittämään näitä järjestelmiä siten,
ja saadaan tehokkaaksi tämä ja sillä tavalla,
jotta tämä eduskuntatyö voisi olla sillä tavalla
jopa sivutoimista ja sadan henkilön tekemää niin
kuin tuolla monet tammitauon aikaan ovat ottaneet esille, että miksi
ihmeessä teitä pitää olla kaksisataa,
että eikö sata voisi olla hyvä määrä.
Silloinhan se tarkoittaisi sitä, että myös
sata avustajaa jäisi pois ja tuo lasiliiteri, mikä tuohon
on rakennettu, niin sehän voitaisiin myydä vaikka
tai vuokrata: hyviä tuommoisia liikepaikkoja. Ja näyteikkunat
on, joihin voisi laittaa mainoksen, että parturi on tähän
hintaan tai mitä palveluja siellä tarjotaankin.
(Välihuutoja) Silloin meillä olisi sadan henkilön
tehokas kansanedustajaporukka, joka käyttäisi
vielä etäyhteyksiä niin kuin tässä yhdistyslaissa
on tarkoitus käyttää.
Esko Kiviranta /kesk:
Arvoisa puhemies! Teknologinen kehitys ja etenkin internet
tarjoavat uusia väyliä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Nykyisen yhdistyslain tullessa 20 vuotta sitten voimaan internetistä ei
ollut vielä kuultukaan. Hallituksen esityksen merkittävin
uudistus onkin mahdollisuus etäosallistua yhdistyksen kokoukseen
tietoliikenneyhteyden avulla. Uudistus on mitä kannatettavin,
sillä internetin mahdollistama etäosallistuminen
helpottaa kansalaisten osallistumista yhdistystoimintaan.
Nykyisessä tietoyhteiskunnassa, jossa internetin käyttö on
arkipäivää, tulee myös yhdistyksissä sallia
sähköinen osallistuminen. Etäosallistumisen
kirjaaminen yhdistyslakiin on myös linjassa pääministeri
Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelman kanssa, jonka mukaan
yhdistyslakia muutetaan siten, että se vastaa paremmin
nykyaikaisen järjestö- ja kansalaistoiminnan vaati-muksia.
Etäosallistumisen salliminen mitä todennäköisimmin
aktivoi etenkin nuorisoa lähtemään mukaan
yhdistysten toimintaan. Nuoret, jotka ovat, voinee sanoa, koko ikänsä tottuneet
käyttämään verkkopalveluja,
ottavat varmasti niin sanotut virtuaalikokoukset omikseen, jos yhdistykset sellaisia
tarjoavat. Voisi myös olettaa, että virtuaalikokousten
mahdollistaminen ylipäänsä madaltaa nuorten
kynnystä liittyä yhdistyksen jäseneksi.
Uusi laki ei kuitenkaan pakota yhdistyksiä toimimaan
verkossa, jos ne eivät niin halua tehdä. Sähköisen
etäosallistumisen salliminen tulee aina kirjata yhdistyksen
sääntöihin, ja etäosallistuminen
voidaan rajata koskemaan esimerkiksi ainoastaan henkilövalintoja.
Lakiesityksessä etäosallistuminen sallitaan ennakko-osallistumisena
ennen varsinaista fyysistä kokousta tai reaaliaikaisesti
kokouksen aikana. Ennakko-osallistuminen voi joissain tapauksissa
olla ongelmallista, mutta esimerkiksi sähköpostin
kautta tapahtuva ennakkoon äänestäminen
on yhdistyksen jäsenen kannalta helppo ja vaivaton tapa
osallistua yhdistyksen päätöksentekoon.
Näin ollen molemmat etäosallistumisen muodot tulisi
sallia.
Arvoisa puhemies! Yhdistysten tilintarkastukseen on myös
tulossa muutoksia. KHT- ja HTM-tilintarkastajien käyttöä ehdotetaan
laajennettavaksi siten, että tilintarkastuslaissa säännellyt raja-arvot
ylittävien yhdistysten tulee käyttää auktorisoituja
tilintarkastajia. Pienimmät yhdistykset olisivat vapaita
lakisääteisestä tilintarkastuksesta,
jonka siis voivat suorittaa vain auktorisoidut tilintarkastajat.
Pienimpien yhdistysten vapautus lakisääteisestä tilintarkastuksesta
on tarpeellista, sillä KHT- tai HTM-tilintarkastus aiheuttaisi
niille kohtuuttoman suuria kustannuksia. Jos yhdistys ei valitse
tilintarkastajaa, sen pitää kuitenkin valita toiminnantarkastaja,
joka vastaa käytännössä nykyistä maallikkotilintarkastajaa.
Yhdistysten toiminnantarkastus vastaa uudessa asunto-osakeyhtiölaissa
säänneltyä toiminnantarkastusta, jonka
mukaan toiminnantarkastajan ei tarvitse täyttää tilintarkastajaa
koskevia ammatillisia kelpoisuusvaatimuksia eikä toiminnantarkastajan
lausuntoon sovelleta tilintarkastusta koskevia yksityiskohtaisia
normistoja.
Taloudellisen toimintaympäristön muuttuessa ero
auktorisoitujen tilintarkastajien ja maallik-kotilintarkastajien
välillä on kasvanut. Tämän vuoksi
on hyvä, että jo käsitetasolla erotetaan maallikon
suorittama tarkastus auktorisoidun ammattitilintarkastajan tekemästä tarkastuksesta.
Jouko Laxell /kok :
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen perusteella on syytä kysyä, muuttuvatko
tehtävät nimikettä muuttamalla. Laissa
yhdistyksen maallikkotilintarkastaja on muuttunut toiminnantarkastajaksi
asunto-osakeyhtiölain mukaisesti. Oleellinen kysymys on
kuitenkin, minkälaisia osaamisvaatimuksia kohdistetaan
toiminnantarkastajiin. Kun lakiesityksessä todetaan, että toiminnantarkastajalla
on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus
kuin yhdistyksen toimintaan nähden on tarpeen tehtävän
hoitamiseksi, niin tulkinta toiminnantarkastajan osaamisesta jää yhdistyksen
kokouksen varaan, kuten asunto-osakeyhtiöissäkin.
Mielestäni on tärkeätä,
että hallitus seuraa toiminnantarkastuksen onnistumista
kansalaisjärjestöissä. Valtaosalla yhdistyksiä on
säännöissään pykälä,
jonka mukaan tilinpäätös tarvittavine
asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille
viimeistään kolme viikkoa ennen yhdistyksen sääntömääräistä kokousta.
Kun muutoksia aletaan kansalaisjärjestöissä tehdä,
voi rekisteri ruuhkautua varsin nopeasti. On sitten eri asia, hyväksytäänkö yhdistyksissä
siirtyminen
toiminnantarkastukseen.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Yhdistyksillä on ollut vakava huoli
siitä, tuleeko tässä tilintarkastuksessa
ongelmia. Monet yhdistykset ovat hyvin pieniä, töitä tehdään
talkoilla, eikä rahaliikennettä välttämättä edes
ole, ja jos on, niin sitä on hyvin vähän.
Silloin on käännytty minun puoleeni siinä huolenaiheessa,
käykö niin, että suurin menoerä tulee
olemaan tilintarkastuksesta tuleva menoerä, jos vaaditaan
ammattitarkastajat, ja tässä hallituksen esityksessä on
nyt saatu tämä ongelma poistettua.
Niin paljon kuin täällä on etäosallistumista kiitelty
ja kehuttu, niin täytyy olla myöskin kriittinen.
Meillä on muistissa se surkuhupaisa toteutus, mikä kunnallisvaalien
osalta oli sähköisessä äänestyksessä,
ja tämän vuoksi minulla on paljon varoittavia
ennakkoluuloja tuota kohtaan. Varmaan voi olla, että pääsääntöisesti
sähköinen osallistuminen onnistuu ja sillä on
tarkoitettu hyvää, mutta minulla on pelkoja, että joissakin
tilanteissa sitä voidaan käyttää myös
väärin. Siitä ei välttämättä jää dokumentteja,
joiden varassa voidaan asiat myöhemmin tarkistaa. Siinä vaiheessa,
kun yhdistyksen asiat ovat rikospoliisin tarkistettavina, välttämättä sähköisistä
äänestyksistä ja
sähköisistä kannanotoista ei ole päteviä dokumentteja
tallella. Sitä vastoin jos ollaan paikalla, niin voidaan
kutsua todistajat, läsnä olleet, kertomaan, kuinka
asia on, ja heidät valalla velvoittaen kertomaan se, mikä on
totuus. Näin ollen toivon, että jatkokäsittelyssä kiinnitetään
tähän jälkikäteisvalvonnan ja
oikeudellisen toteutumisen puoleen riittävästi
huomiota, että asiat ovat myös jälkikäteen
tarkistettavissa. Epäilen suuresti sähköisen
osallistumisen tarkistettavuutta.
Keskustelu päättyi.