Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Arvoisat edustajat! Meillä suomalaisilla on edessämme suuri yhteinen tehtävä ja haaste: suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen. Kyse on suomalaisten hyvinvoinnin tulevaisuudesta. Siitä, miten turvaamme vanhuksille hyvän hoivan, lapsille korkeatasoisen perusopetuksen ja esimerkiksi laadukkaat terveyspalvelut kaikille suomalaisille kestävällä tavalla. Näiden palveluiden turvaaminen kymmeniksi vuosiksi eteenpäin edellyttää nyt vastuullisia, vaikeitakin päätöksiä ja hyvää yhteistyötä.

Hyvinvointimme kivijalka on murenemassa. Nykymenolla tulomme eivät pitkällä aikavälillä riitä kattamaan hyvinvointiyhteiskunnan menoja. Ilman määrätietoisia toimia Suomi ei voi lunastaa kansalaisille antamaansa hyvinvointilu-pausta. Tämä tarkoittaisi palveluiden tuntuvaa heikkenemistä ja kasvavaa eriarvoisuutta.

Kyse on ennen kaikkea huoltosuhteen heikkenemisestä. Kun suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettiin, sataa työikäistä kohti oli noin 45—50 lasta ja seniorikansalaista. Tilanne muuttuu nopeasti: väestö ikääntyy jokaisessa kunnassa. Tämä tarkoittaa palvelutarpeen lisääntymistä ja esimerkiksi sitä, että palkastaan veroja maksavien osuus pienenee ja eläketuloistaan veroja maksavien osuus lisääntyy. Arviolta 15—20 vuoden kuluttua meillä on noin 20 lasta ja senioria enemmän sataa työikäistä kohden kuin tänä päivänä. Samalla kun työikäisten suomalaisten määrä vähenee, tarve hyvinvointipalveluille kasvaa. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että vuoteen 2030 mennessä perusterveydenhuollon palveluiden tarve puolitoistakertaistuu, vanhustenhuollon palveluiden tarve jopa kaksinkertaistuu.

Kun työikäisten suomalaisten määrä vähenee, myös talouskasvu hidastuu. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja heikkenee, vaikka samaan aikaan hyvinvointimenot kasvavat jyrkästi. Valtiovarainministeriö arvioi, että julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvaje on suuruusluokaltaan noin 5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä tarkoittaa noin 10 miljardin euron vajetta, jota ei voi kuroa umpeen yksin budjettitoimin.

Valtio velkaantuu jo nyt nopeaa tahtia, vaikka 20 vuotta kestävä huoltosuhteen raju heikkeneminen on vasta juuri alkanut. Hallitusohjelmassa sovitut 2,5 miljardin euron sopeutustoimet eivät riitä tasapainottamaan valtiontaloutta eivätkä taittamaan velkaantumiskehitystä. Tällä hallituskaudella valtio uhkaa velkaantua kuudesta seitsemään miljardia euroa lisää joka vuosi. Tämä syömävelka otetaan lastemme piikkiin. Valtion velkaantuminen heikentää entisestään kykyämme ottaa vastaan väestön ikääntymisestä aiheutuva lisärasitus. Kasvavat korkomenot ovat nekin pois yhteisten hyvinvointipalveluiden rahoittamisesta.

Velkaantuminen uhkaa myös kuntia: ainakin kolmannes Suomen kunnista on joutumassa suuriin taloudellisiin vaikeuksiin jo 2020-luvulla. Ellei kehitykseen puututa, kuntalaiset joutuvat sietämättömän eriarvoiseen asemaan niin palveluiden saatavuuden kuin verotaakankin osalta.

Arvoisa puhemies! Tämä on kaunistelematon kuva Suomen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta koettelevista haasteista. Me suomalaiset voimme kuitenkin selviytyä näistä haasteista. Voimme pelastaa meille kaikille tärkeän hyvinvointiyhteiskunnan ja meille kaikille tärkeät hyvinvointipalvelut. Tämä kuitenkin edellyttää, että uskallamme uudistaa Suomea.

Med tanke på den gemensamma uppgift som vi står inför är hejdandet av statens skuldsättningstakt den mest brådskande åtgärden. Vid ramförhandlingarna i mars gäller det för regeringen att enas om sådana nya åtgärder med vars hjälp statens skuldsättning kan minskas. Genom utgiftsinbesparingar och skattehöjningar kan man snabbt minska skuldsättningen och därmed se till att skulden och räntorna på den inte stiger till en ohållbar nivå. Målet är således att vi ska leva på våra inkomster, inte på skuld.

Yhteisen tehtävämme edessä kiireellisin toimenpide on valtion velkaantumisvauhdin hillitseminen. Hallituksella on maaliskuun kehysriihessä edessään sellaisista uusista toimista sopiminen, joilla vähennetään valtion velkaantumista. Menosäästöillä ja veronkorotuksilla vähennämme nopeasti velkaantumisen määrää, jotta velka ja siitä maksettavat korot eivät kasva kestämättömälle tasolle. Tavoitteena on siis elää tulojemme mukaisesti, ei velaksi. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut toteuttamaan uusia sopeutustoimia, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtion talouden alijäämä näyttää asettuvan yli 1 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Hallitus keskustelee talousnäkymistä ja sopii julkisen talouden sopeuttamistarpeen mittakaavan strategiaistunnossaan helmikuun lopussa. Maaliskuun kehysriihessä sovitaan tämän sopeutuksen sisällöstä. Kehysriihessä hallitus linjaa myös kantojaan rakenteellisiin toimiin. Tämän lisäksi kehysriihessä sovitaan toimista kestävän kasvun ja korkeamman työllisyysasteen aikaansaamiseksi.

Hallitus tekee tarvittavan lisäsopeutuksen hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti: veronkorotuksia ja menosäästöjä samassa suhteessa. Nämä kehysriihessä sovittavat sopeutustoimet tulevat koskettamaan jokaista suomalaista. Toimet ovat kuitenkin välttämättömiä, jotta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus saadaan kestävälle pohjalle. Sopeutustoimet ajoittuvat vuosille 2013—2015. Veronkorotusten ja säästöjen ajoituksessa huomioidaan vallitseva suhdannetilanne, sillä tarkoituksena ei tokikaan ole heikentää entisestään jo hiipuvaa talouskasvua. Samoin keinot on valittava siten, että kielteiset vaikutukset kasvuun ja työllisyyteen kyetään minimoimaan. Velkaantuminen on siis katkaistava, mutta keinojen on vaalittava työllisyyttä, kestävää kasvua ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Arvoisa puhemies! Hyvinvointiyhteiskunnan pitkän aikavälin kestävyys edellyttää rakenteellisia toimia, joilla vahvistetaan hyvinvointipalveluiden rahoituspohjaa. Erityisen tärkeitä toimia ovat työurien pidentäminen ja työvoiman tarjonnan lisääminen. Pidempi työura tarkoittaa työntekijälle parempaa eläketurvaa ja maltillisempaa työeläkemaksujen kehitystä. Samalla julkinen talous — siis suomalainen hyvinvointiyhteiskunta — vahvistuu suurempien verotulojen myötä. Parempi työn tarjonta puolestaan tarkoittaa korkeampaa työllisyyttä ja sitä kautta pienempiä tuloeroja ja vahvempaa hyvinvointiyhteiskuntaa.

Nämä rakenteelliset toimet ovat välttämättömiä. Mitä aiemmin niistä voidaan sopia, sitä lievempinä ne voidaan tehdä. Mitä myöhempään lykkäämme väistämättömien uudistusten tekemistä, sitä rajumpina ne joudutaan myöhemmin toteuttamaan. Nyt päätökset ovat meidän omissa käsissämme.

Tarvitsemme myös muita toimia talouskasvun vauhdittamiseksi. Talouskasvun kannalta olennaista on mahdollisimman korkea työllisyysaste, parempi työn tuottavuus ja kasvuhakuisen ja kansainvälisen yritystoiminnan tukeminen. Tavoitteena on vähäpäästöinen ja resurssitehokas Suomi, jossa kestävän kasvun avulla turvataan tulevaisuuden työpaikat. (Timo Soini: Ilmasto lämpiää!)

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu viime kädessä kansainvälisesti kilpailukykyisiin yrityksiin, joilla on varaa työllistää. Noin 40 prosenttia Suomen bkt:stä syntyy viennistä. Vientimme ei kasva yhtä nopeasti kuin kilpailijamaidemme, ennen kaikkea Saksan ja Ruotsin. Suomen viennin painopiste on perinteisesti ollut suurissa yrityksissä ja teollisuudessa, mutta jatkossa meidän on saatava riittävän vahva ote tuotteiden ja palveluiden kysynnän valtavasta kasvusta. Hallitus ryhtyy alkuvuoden aikana lukuisiin toimiin, joilla tuetaan aikaisempaa vahvemmin suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla.

Meillä on aihetta olla huolissaan suomalaisen huippuosaamisen kilpailukyvystä. Viimeksi keskiviikkona saimme kuulla valitettavia uutisia Nokian rajuista vähennyksistä Salossa. Nämä vähennykset osuvat Suomen viennin syömähampaaseen, teleklusteriin. Hallitus tarjoaa kaiken avun Salon seudulle ja irtisanottaville. Salon seutukunta on jo nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi, mikä mahdollistaa valtion laajat tukitoimet.

Nokian vähennykset eivät ole ainoa merkki Suomen viennin heikentyvästä kilpailukyvystä. Suomen ulkomaankaupan vaihtosuhde on heikentynyt kymmenessä vuodessa noin 15 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että meiltä maailmalle vietävät tavarat ovat yhä halvempia suhteessa maailmalta meille tuotaviin hyödykkeisiin. Lisäarvoa syntyy yhä vähemmän Suomessa. Tämä kehitys ei saa jatkua. Hallitus on jo viime vuonna päättänyt useista talouskasvua vauhdittavista rakenteellisista uudistuksista. Esimerkiksi verotuksen painopistettä on siirretty kasvua haittaavasta työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta.

Edesauttamalla kokoavan raamisovun syntymistä työmarkkinoilla tuettiin suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja palkansaajien ostovoimaa. Raamisovun yhteydessä hallitus on sitoutunut esimerkiksi toteuttamaan toimia kasvuyrittäjyyden vauhdittamiseksi. Myös tämän vuoden alusta voimaan astunut energiaveroleikkuri parantaa Suomessa toimivien yritysten kilpailukykyä.

Olennaista on myös se, että nuoret saadaan nykyistä nopeammin työmarkkinoille. Hallitus on nuorten yhteiskuntatakuun muodossa ryhtynyt määrätietoisiin toimiin nuorten syrjäytymisen estämiseksi.

Arvoisa herra puhemies! Rakenteiden uudistamista tarvitaan myös kuntatasolla. Hallitus toteuttaa tällä vaalikaudella kuntauudistuksen, jonka tärkeimpänä tavoitteena on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen myös tuleville sukupolville. Nykymenolla lukuisat suomalaiset kunnat eivät selviä tulevien vuosikymmenten taakasta. Kymmenet, jopa sadat kunnat ovat joutumassa vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin.

Tuoreen VM:n arvion mukaan kunnat joutuisivat kolmen valtuustokauden aikana nostamaan kunnallisveroa keskimäärin yli 6,5 prosenttiyksiköllä. Saman arvion mukaan liki 65 kuntaa joutuisi perimään vuonna 2024 yli 30 prosentin kunnallisveroa. (Pietari Jääskeläinen: Erikoissairaanhoito!) Tämän kehityksen torjumiseksi hallitus on ohjelmassaan sopinut kuntauudistuksesta, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne.

Uudistuksella luodaan kunnat, jotka kykenevät pitämään huolta kunnallisten lähipalveluiden tuottamisesta. Samalla luodaan elinvoimaisempi yhdyskuntarakenne, joka vahvistaa talouskasvua ja vähentää epätervettä kuntakilpailua. Vahvoihin peruskuntiin perustuva uudistus vahvistaa myös paikallista demokratiaa. Kun palveluiden järjestämisestä päätetään kunnassa eikä erilaisten palveluiden järjestämistä varten perustetuissa erilaisissa ylikunnallisissa himmeleissä, myös kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet paranevat. (Mauri Pekkarinen: Tähän palataan!)

Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvitys luovutettiin keskiviikkona hallinto- ja kuntaministeri Virkkuselle. Helmikuun 14. päivänä käynnistyy laaja alue- ja kuulemiskierros, jolla kerätään kuntien ja kuntalaisten näkemyksiä kuntauudistuksen erilaisista toteuttamismalleista. (Mauri Pekkarinen: Ja himmeliä testataan!) Nyt hallitus etsii yhdessä kaikkien Suomen kuntien kanssa parasta tapaa saavuttaa yhteiset tavoitteet: lähipalveluiden turvaaminen ja vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Tavoitteet saavutetaan vain laajalla yhteistyöllä ja avoimella vuoropuhelulla, johon kaikki ovat tervetulleita osallistumaan. (Markku Rossi: Niinpä!)

Huhtikuussa päättyvän kuntien kuulemiskierroksen jälkeen hallitus päättää kuntauudistuksen jatkovalmistelusta ja sisällöstä. Tässä yhteydessä määritellään rakenneuudistusta ohjaavat vahvan kunnan kriteerit ja toteuttamistavat. Hallitus on myös tarjonnut oppositiolle yhteistyön mahdollisuutta kuntauudistuksen toteuttamiseksi. Tämä tarjous on edelleen voimassa. (Markku Rossi: Jälkimarkkinat!)

Ärade talman! Det finländska välfärdssamhällets utveckling går hand i hand med Europeiska unionens utveckling. EU är Finlands viktigaste exportmarknad. Vi måste se till att EU:s skuldkris under loppet av nästa år förvandlas till ny tillväxt.

Redan under de senaste åren har en hel rad stabiliseringsåtgärder genomförts. Vissa tecken tyder på att skuldkrisen håller på att lätta och att vi går mot stabilare tider. Den finansiella disciplinen har ökat i betydande grad till följd av trovärdiga och bindande bestämmelser.

Ett EU-lagstiftningspaket som förbättrat den finansiella disciplinen har tagits i bruk och 25 EU-länder har dessutom godkänt ett stramare avtal som är bindande för den ekonomiska politiken. Dessa reformer börjar bära frukt i takt med att förtroendet stärks. I första hand är det dock de krisande länderna själva som ska se till att förtroendet stärks.

Arvoisa puhemies! Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja Euroopan unionin kehityksen välillä vallitsee kohtalonyhteys. EU on Suomen tärkein vientialue. Meidän on tulevan vuoden aikana käännettävä EU:n velkakriisi uudeksi kasvuksi. Erilaisia vakautustoimia on toteutettu jo useamman vuoden ajan. On merkkejä siitä, että velkakriisissä olisi tapahtumassa käänne kohti parempia ja vakaampia aikoja. (Timo Soini: Missä semmoinen on?) Talouskuria on lisätty huomattavalla tavalla uskottavin ja sitovin säännöin.

Talouskuria kohentanut EU-lainsäädäntöpaketti on otettu käyttöön, ja 25 EU-maata ovat lisäksi hyväksyneet talouspolitiikkaa sitovan tiukemman sopimuksen. (Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä) Nämä uudistukset alkavat vaikuttaa luottamusta vahvistamalla. Pääosassa luottamuksen vahvistamisessa ovat kuitenkin vaikeuksissa olevat maat itse.

Tarkkaavaisuuden ei tietenkään pidä herpaantua, ja vuosi 2012 sisältää monia vaikeita paikkoja. Tästä syystä on tärkeää, että meillä on riittävä eurooppalainen reagointikyky nykyisen rahoitusvakausvälineen ja pysyvän vakausmekanismin muodossa. Suomi tulee jatkossakin painottamaan kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n roolia kriisin ratkaisussa.

Pelkät säästöt ja lainaohjelmat eivät riitä pysyvän ratkaisun saavuttamiseksi. Kriisin rinnalla on tärkeää, että parannamme kasvun edellytyksiä koko Euroopassa. Tämä edellyttää määrätietoisia toimia sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla. Suomi peräänkuuluttaa erityisesti sisämarkkinoiden kehittämistä, avointa taloutta ja taloudellista toimeliaisuutta kohentavia rakenneuudistuksia. Eurooppa ei nouse ilman näitä uudistuksia. Samalla on huomattava, että myös meidän Suomessa on elettävä kuin opetamme.

Arvoisa herra puhemies! Tulevana keväänä eduskunnan käsittelyyn tulevista asioista haluan vielä erikseen nostaa esille puolustusvoimauudistuksen. Puolustusvoimien uudistustarve on tunnistettu jo vuosia sitten. Keskeinen tekijä on ikäluokkien pieneneminen: koulutuspaikkojen supistamistarve on vuoden 2015 tasolla 3 000—4 500. Kun palveluskelpoinen ikäluokka pienenee, tällä on vaikutusta erityisesti tarvittavaan joukko-osastorakenteeseen. Toinen keskeinen tekijä on raha: Yleinen taloustilanne pakottaa tarkastelemaan kriittisesti kaikkia julkisia menoja ja etsimään säästökohteita. Kun taloutta joudutaan tasapainottamaan, puolustusmenot ovat samalla viivalla esimerkiksi terveys- ja koulutusmenojen kanssa, kun karsintaa tehdään.

Keskiviikkona julkistettu puolustusvoimauudistus on vaikea, mutta välttämätön uudistus. Suomen puolustuskyvyn ylläpitäminen edellyttää Puolustusvoimissa rakenteellisia muutoksia. Vähennykset ja lakkautukset ovat valitettavasti välttämättömiä kustannusrakenteen tervehdyttämiseksi. Varuskunnilla on sekä taloudellista että historiallista merkitystä monille alueille. Siitä huolimatta on syytä tunnustaa tosiasiat. Tuleville ikäluokille ei tarvita nykyistä määrää varuskuntia. Suomen tulevaisuuden puolustaminen vaatii myös tervettä julkista taloutta. Varuskuntien lakkauttamisilla on vaikutuksia monilla alueilla. Hallitus on jo ryhtynyt toimiin, joilla rakennemuutoksen koskettamia alueita voidaan tukea.

Puolustusvoimauudistus ei tarkoita puolustuksemme peruslinjausten muuttamista. Kaikissa oloissa Suomella on oltava uskottava itsenäinen puolustuskyky, joka perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen puolustukseen. Koko Suomea on kyettävä puolustamaan. Lisäksi on tarvittaessa kyettävä Puolustusvoimien kahteen muuhun perustehtävään eli viranomaisavun antamiseen ja kansainväliseen kriisinhallintaan. Tavoitteena on, että puolustusvoimauudistuksen jälkeen organisaatio ja uudistetut toimintamallit ovat käytössä vuonna 2015. Uudistuksen päämääränä ovat suorituskykyiset Puolustusvoimat, joilla on kyky maamme koskemattomuuden turvaamiseen sekä kansainväliseen toimintaan.

Arvoisa puhemies! Tänä vuonna olemme siis suurien päätösten äärellä. Meidän suomalaisten yhteinen haaste on löytää keinot suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseen. Pään laittaminen pensaaseen ei nyt auta. Mitä pidemmälle välttämättömiä päätöksiä venytetään, sitä vaikeammiksi ne käyvät ja sitä enemmän ne vaikuttavat suomalaisten arkeen. Toimiin on ryhdyttävä nyt, kun niistä päättäminen on vielä omissa käsissämme. Meillä on edessämme vaikeita päätöksiä, joilla on myös ikäviä seurauksia. Kaikkein huonoin vaihtoehto olisi kuitenkin se, jos emme tekisi mitään. Jos uskottelemme itsellemme, että uudistuksia ei tarvita tai niitä voidaan loputtomasti lykätä, hylkäämme myös suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan.

Rohkeilla uudistuksilla ja yhteistyöllä taas voimme luoda pohjan uudelle, vahvemmalle hyvinvointiyhteiskunnalle. Suomelle, joka kykenee pitämään lupauksensa laadukkaista palveluista. Suomelle, jonka hyvinvointi ei perustu velkarahalle. Suomelle, jossa suomalaisten on hyvä asua jokaisessa kunnassa.

Jan  Vapaavuori  /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maamme taloustilanne on monella tapaa huono. Julkinen talous on raskaasti alijäämäinen. Miljardialijäämä on muodostumassa krooniseksi. Valtion velkaantumisvauhti on erittäin huolestuttava. Vienti yskii ainakin suhteellisesti. Ulkomaankaupan vaihtosuhde on dramaattisesti huonontunut. Kehitys on jatkunut trendinomaisesti jo pitkään. Olemme nyt tilanteessa, jossa sekä kauppatase että vaihtotase ovat negatiivisia — ensimmäistä kertaa 20 vuoteen.

Kaiken lisäksi ikääntyminen koskettaa Suomea nopeammin ja rajummin kuin kilpailijoitamme. Varautumisemme edessä olevaan tilanteeseen, jossa työikäisiä on yhä vähemmän ja työelämän ulkopuolella olevaa väestöä yhä enemmän, on korkeintaan puolitiessä. Taloutemme pitkän aikavälin kestävyys on vakavasti uhattuna, eikä tilannetta helpota yhtään se, että eurooppalainen päävientimarkkinamme on suuren epävarmuuden vallassa, kaikkinensa kovin herkässä ja haavoittuvassa tilassa.

Arvoisa puhemies! Tarvitsemme sekä nopeasti vaikuttavia sopeutustoimia valtiontalouden saamiseksi jollekin järkevälle tolalle että pidemmällä aikavälillä vaikuttavia toimia, joilla voidaan parantaa talouden kasvuedellytyksiä. Mittavat sopeutustoimet valtiontalouden alijäämän kaventamiseksi ovat välttämättömiä velkakierteen katkaisemiseksi. Toimien on oltava riittävän jämäköitä jo talouspolitiikkamme uskottavuuden takia. Ihmetekoja ei toki vaadita, hallituksen oman ohjelman kunnioittamisella päästään jo pitkälle.

Sopeutustoimet ovat väistämättömiä. Silti ne eivät ole tärkein haasteemme. Kaikkein olennaisinta on uuden talouskasvun synnyttäminen. Vain riittävä kasvu voi ratkaista huolemme pitkällä aikavälillä. Tämä ei kuitenkaan oikeuta lipsumaan säästöistä. Kyse ei ole joko—tai- vaan sekä—että-asetelmasta. Kasvun edellytysten vaaliminen velvoittaa kuitenkin sopeuttamaan tavalla, joka mahdollisimman vähän vaarantaa kasvua. Työn tekemiseen tai teettämiseen kohdistuvat veronkorotukset olisivat nyt vihonviimeisin asia, mitä tarvitsemme.

Itse asiassa verotuksen ollessa se keino, jolla julkinen valta voi eniten vaikuttaa talouden dynamiikkaan, on uskallettava etsiä kohdennettuja verohelpotuksia esimerkiksi yritystoiminnan käynnistämisen, kasvuyrittäjyyden tai yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi. Luovia esimerkkejä löytyy lähinaapureistamme, niin etelästä kuin lännestä.

Rakenteellisia uudistuksia muun muassa työurien pidentämiseksi sekä julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseksi tarvitaan varsinkin solidaarisuudesta nuorempia sukupolvia kohtaan. On täysin mahdoton ajatus, että kulkisimme nykyjärjestelmällämme 2020-luvun nopeasti vanhenevaan Suomeen. Vaikka kuntauudistuksen yksityiskohdissa voikin riittää pureskeltavaa, uudistuksen tekemättä jättäminen ei ole vaihtoehto.

Voimme toki tasapainottaa taloutemme ilman kasvuakin. Silloin tasapaino löytyy kuitenkin olennaisesti nykyistä hyvinvointiamme alemmalta tasolta. Suurimpia häviäjiä olisivat tällöin yhteiskuntamme vähäosaiset. Jo siksi ilmastollisesti eettisen, vihreän talouskasvun rakentamisen on oltava tavoitteistamme ensisijaisin.

Arvoisa puhemies! Istuva hallitus on ainakin pääosin syytön edessämme olevaan synkkään talousnäkymään. Silti se joutuu kantamaan kovimman taakan uuden alun luomisen kivikkoisella tiellä. Vastuunkannon laaja-alaisuutta tavataan korostaa mitä haastavammista ajoista on kyse. Vaikeusastetta on näinäkin päivinä riittävästi, mutta on maassa myös poikkeuksellisen laaja-alainen hallitus. Näin leveillä hartioilla opposition apuun huutaminen ei olisi suuruuden vaan heikkouden merkki. On myös parempi tehdä tarvittavat päätökset pienemmällä enemmistöllä kuin jättää ne isommalla enemmistöllä tekemättä. (Pietari Jääskeläinen: Kansa ratkaisee!)

Tarvitsemme nyt aitoa vastuunkantoa Suomen eduksi ja suomalaisten hyväksi. (Timo Soini: Sieltä se tuli!) Edessä on vaikeita ratkaisuja, joiden väistäminen vain vaikeuttaisi päätöksiä entisestään. Asiat ovat silti, kuten pääministeri juuri totesi, vielä meidän käsissämme. Kyse ei sittenkään ole sen kummemmasta kuin että meidän tulee uskaltaa uudistua ihan samalla tavalla kuin mitä olemme niin monta kertaa ennenkin tehneet.

Jouni Backman /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä vaalikauden ensimmäinen kokonainen työvuosi on työntäyteinen, kuten ensimmäiset päivät ovat osoittaneet. Sosialidemokraatit painottavat työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta tehtävien toimien jatkamista entistäkin määrätietoisemmin. Lähtökohta tälle työlle on haastava. Edelliseltä hallitukselta perintönä saatu velkavetoisuus ja köyhyysongelmat edellyttävät konkreettisia toimenpiteitä.

Nuorten syrjäytyminen on pysäytettävä. Hallitusohjelman mukainen nuorten yhteiskuntatakuu eli työ-, harjoittelu- tai koulutuspaikan turvaaminen kaikille nuorille on toteutettava viipymättä. On hyvä, että tälle sosialidemokraattien vanhalle tavoitteelle on nykyisin vahva laaja tuki, joka näkyi muun muassa käydyissä presidentinvaaleissa.

Kansalaiset vaativat oikeutetusti meiltä päättäjiltä toimia oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi. Ylisuuret palkat, eläkkeet ja etuudet eivät ole oikeutettuja. Eivät myöskään monet arkipäivän ongelmat, kuten toimeentulon niukkuus tai lääkäripula ja muut terveydenhoidon ja vanhustenhoidon puutteet. Niihin on voitava ja voidaan puuttua. Tarvitaan hyvää ja luotettavaa johtamista.

Valtiontalouden sopeutustoimia edellyttävät niin pitkän tähtäimen kestävyysvaje kuin lyhyemmän tähtäimen budjettivajekin. Rohkeutta ei nyt ole huutokauppa nopeista miljardileikkauksista, vaan maltti ja harkinta oikein mitoitetuista, ajoitetuista ja oikein kohdennetuista toimenpiteistä. Nopeitakin päätöksiä ja toimia tarvitaan, mutta kasvu- ja työllisyyskehitystä ei tule omin toimenpitein vaarantaa. Se johtaisi vain sopeuttamistarpeen lisääntymiseen.

Julkisuudessa peräänkuulutetaan, ja aivan oikein, sopeuttamistoimien osaksi vahvemmin niin sanottuja rakenteellisia uudistuksia. Helpommin vaadittu kuin tehty. Kuntauudistus ja Puolustusvoimien rakenneuudistus ovat tästä hyviä esimerkkejä. Kumpaakin niistä on valmisteltu jo useamman vaalikauden aikana, ja täytyy muistuttaa: keskustan johdolla ja keskustan toimesta. Kun hallitus nyt vie niiden valmistelua konkreettisesti eteenpäin, vaaditaankin aikalisää tai koko uudistuksen hylkäämistä. (Mauri Pekkarinen: Onko puhuja ihan tosissaan?)

Sosialidemokraatit pitävät rakenneuudistuksia välttämättöminä. Muutenhan niitä ei tehtäisi. Edellytämme kuitenkin, että ne tehdään huomioiden aluekehitysvaikutukset ja henkilöstön asema. Kuntauudistusten yhteydessä olemme vaatineet ja saaneet sitoumuksen henkilöstön viiden vuoden työsuhdeturvasta.

Kuntauudistus ei ole säästöhanke. Se on ensisijaisesti palvelujen turvaamiseen ja kuntalaisten aitojen vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen tähtäävä hanke. (Mauri Pekkarinen: Kumpaa mieltä te olette?) Toivottavasti keskustelu siirtyy alkavalla kuntakierroksella pelkistä kuntakartoista kuntien tehtäviin, rahoitukseen ja demokratiaan. Ensin on oltava yhteisymmärrys hallitusohjelman mukaisen riittävän vahvan kunnan kriteeristöstä. Sen jälkeen voidaan määritellä, millaisella kuntakoolla ja maantieteellisellä alueella niihin kyetään vastaamaan. Kaiken tämän on tapahduttava hyvässä yhteistyössä kuntien kanssa ja kuntalaisia kuunnellen. (Sari Sarkomaa: Näin tehdäänkin!)

Arvoisa puhemies! Nyt on aika aktiivisesti esittää omia rakentavia vaihtoehtoja. Oppositio näyttää kuitenkin jäävän valitettavasti seuraamaan sivusta (Mauri Pekkarinen: Ei jää sivusta seuraamaan!) ja, edustaja Pekkarinen, pellon pientareelta huutelemaan vanhan isännän yllyttämänä "väärin sammutettu" -kannustushuutoja. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Toivon, että oppositiokin tarttuu tarjottuun mahdollisuuteen vaikuttaa rakenneuudistukseen. (Pia Viitanen: Sitä me toivomme!) Isänmaata voi palvella myös oppositiosta. Tämä koskee, edustaja Soini, myös perussuomalaisia. (Timo Soini: Kyllä isänmaa on arvokas asia! — Seppo Kääriäinen: Isoja sanoja!)

Politiikassa saa ja tulee olla eri mieltä, mutta totuudessa on pysyttävä. On hyvin valitettavaa, että viime päivinäkin on yritetty antaa mielikuva, että esimerkiksi Puolustusvoimien rakenneuudistuksen syyllinen olisi valtiovarainministeri Jutta Urpilainen. Ei ole. (Timo Soini: Kuka on?) Hän ei ole myöskään vaatinut puolustusvoimilta yhteisesti sovittuja suurempia säästöjä. Enempää vanhoja kaivelematta on syytä lopuksi muistuttaa, että mikäli sosialidemokraateista olisi ollut kiinni, hallitusohjelmaan kirjatut talouden sopeutustoimet olisivat vaaliohjelmamme mukaisesti enemmän tulon lisäyksiä ja vähemmän menoleikkauksia. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Mutta nyt mennään yhteisesti sovituilla linjauksilla.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Eurokriisi jatkuu jo kohta kolmatta vuotta, eikä loppua ole näkyvissä. On arvioitu, että Suomen kokonaisvastuut eurokriisistä ovat jopa 35 miljardia euroa. Jos kansainvälisissä talouslehdissä esitetyt väitteet pitävät paikkansa, tulee Kataisen hallitus vielä kevään aikana pyytämään Suomen kansalta lisää rahaa tukipaketteihin, joiden pääasiallinen tarkoitus on Saksan ja Ranskan pankkien pelastaminen.

Samalla kriisin varjolla EU-eliitti yrittää hivuttaa eteenpäin väkisin ja pikkuhiljaa ilman äänestäjien siunausta pitkän ajan unelmaansa Euroopan liittovaltiosta. Talousunionisopimuksen ja Euroopan vakausmekanismin määräenemmistösäännön hyväksyminen vie Suomea rytinällä kohti velkaunionia, kansallisen budjettivallan menettämistä ja Suomen täysivaltaisuuden myymistä. Perussuomalaiset pitävät maamme talouspoliittisen vallan siirtoa Brysselin byrokraateille epäedullisena suomalaisille, eivätkä näin ollen voi sitä hyväksyä. Eduskunta voi vielä halutessaan äänestää nämä Suomelle vahingolliset sopimukset nurin, säästää miljardeja veronmaksajien euroja ja säilyttää nykyisen budjettivallan Suomella.

Arvoisa puhemies! Julkisuudessa esillä olleiden tietojen mukaan hallitus on valmistelemassa useiden miljardien eurojen suuruista säästöohjelmaa tälle vuodelle. Perussuomalaisten mielestä hallituksen kannattaisi kuunnella talousasiantuntijoiden näkemyksiä ennen leikkauksiin ryhtymistä. Esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on todennut, että tilastotiedot viimeisen 30 vuoden ajalta osoittavat budjettileikkauksien leikkaavan lyhyellä aikavälillä tuloja ja pahiten tästä kärsivät palkansaajat. Samalla nousee työttömyys, ja erityisen suuri vaikutus leikkauksilla on pitkäaikaistyöttömyyteen. Tutkijat ovat myös todenneet, kuinka kehittyneiden talouksien täytyy keskipitkällä aikavälillä tasapainottaa budjettejaan, mutta jarrun painaminen liian nopeasti vahingoittaa tulotasoa ja työllisyysnäkymiä.

Perussuomalaiset toivovatkin, että hallitus palveluiden rahoittamiseksi mieluummin kiristää suurituloisimpien verotusta kuin esittelee pienituloisiin kohdistuvia leikkauslistoja. Näkemyksemme mukaan on tärkeää, että peruspalveluista ja heikompiosaisille tarkoitetuista tulonsiirroista ei leikata. Suomen kansan jakautuminen selviytyjiin ja niihin, jotka syrjäytyvät, tulee estää. 1990-luvulla tehdyistä virheistä on otettava opiksi. Tässä maassa on jo aivan liian monta köyhää lapsiperhettä ja eläkeläistä, aivan liian monta köyhää työtöntä ja työssäkävijää.

Arvoisa puhemies! Hallituksen keskiviikkoinen esitys lakkautettavista varuskunnista yhdistettynä luonnokseen uudesta kuntakartasta oli lukuisille suomalaisille musta hetki: voidaan puhua "mustasta keskiviikosta".

Perussuomalaisten mielestä kuntaliitoskeskustelussa on heti kättelyssä unohdettava sana "pakko". Pakolla ei ole koskaan saatu aikaiseksi mitään hyvää. Jos kuntia yhdistetään, sen tulee tapahtua vapaaehtoisesti ja tilanteessa, jossa siitä on aidosti hyötyä kaikille osapuolille, oli sitten kyse uuden kunnan taloudesta, asukkaista tai palveluista. "Suuri" ei ole synonyymi "hyvälle".

Puolustusvoimien niin sanottu uudistus on kuolinisku isänmaamme puolustukselle. Hallitus on naiivi, jos se kuvittelee ulkomaiden hoitavan Suomen puolustuksen samaan tapaan kuin Ruotsi kuvittelee Suomen hoitavan Ruotsin puolustuksen.

Hallitus rapauttaa paitsi ulkoista myös sisäistä turvallisuuttamme minkä kerkiää. Poliisin määrärahaleikkaukset tekevät tuhoisaa jälkeä kansalaistemme turvallisuudentunteelle ja poliisin moraalille. Ministerien on helppo tuudittautua väärään turvallisuudentunteeseen, kun poliisit kulkevat varjon lailla perässä. Mutta mitä sanotte niille kansalaisille, jotka joutuvat väärien säästöpäätösten takia odottamaan poliisia tai ambulanssia tuntitolkulla peläten, että kohta on liian myöhäistä? Kuka kantaa vastuun istuvan hallituksen tekemien säästöjen aiheuttamista vahingoista? Ei tämä hallitus ainakaan.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset haluavat Kataisen hallituksen keskittyvän tulevina vuosina taloutensa kuralle saattaneiden euromaiden talouden pelastamisen sijasta kotimaan asioihin. Arvoisa pääministeri Katainen ja valtiovarainministeri Urpilainen, toivomme lämpimästi, että otatte kabineteissanne tuumaushetken ja todella mietitte taloudellisten voimavarojemme käyttämisen arvojärjestyksen uudestaan. Nykyinen tie on turmion tie ja jälkien siivoaminen kallista.

Kimmo Tiilikainen /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Äsken kuulimme pääministerin teorian, mutta todellisen ilmoituksen pääministeri Kataisen hallituksen politiikasta saimme jo kylmänä keskiviikkona: Kataisen hallitus ajaa näköalattomuudessaan Suomea alas. Keskittämisen viesti oli vahva, ja se järkytti koko Suomea. Te ajatte palvelut alas sieltä, missä vähäväkiset ihmiset asuvat. Pääministeri Katainen sanoo säästöksi sitä, että koulut ja terveyspalvelut vedetään pois ja ihmiset saavat kustantaa itse matkustamisen niiden luokse. (Kari Uotila: Keskustan aikana lopetettiin 800 koulua!) Keskittämisellä tapatte tekemisen ja elämisen meiningin, joka on leimannut montaa pientä ja keskikokoista kaupunkia ja kuntaa. (Matti Saarinen: Te lakkautitte 800 koulua!)

Keskustan eduskuntaryhmä haluaa turvata terveyspalvelut kaikille suomalaisille. Se edellyttää palveluiden järjestämisen ja rahoituksen uudistamista. Kuntien pakkoliitokset eivät ratkaise terveyspalveluiden ongelmia, mutta sotkevat kyllä muidenkin palveluiden järjestämisen.

Pääministeri Katainen ja valtiovarainministeri Urpilainen, te olette tarjonneet keskustalle tilaisuutta tulla kuntauudistuksen seurantaryhmään. Me olisimme valmiita olemaan mukana uudistuksen valmistelussa puhtaalta pöydältä, olemaan mukana valmistelussa. Seurata me osaamme kyllä täällä eduskunnassa, ja sitä seurantaa joutuvat valitettavasti tekemään kaikki suomalaiset, mutta ketä kuullaan? (Ben Zyskowicz: Te haluatte repiä, ette rakentaa!)

Te väitätte tekevänne kuntauudistuksen kuntakentän kuulemisen perusteella. Haluavatko espoolaiset liittyä Helsinkiin? Haluavatko Turun ja Tampereen kehyskuntien asukkaat pakkoliitoksia? Onko ihmisten mielipiteillä todellista merkitystä? (Sari Sarkomaa: Kyllä on!) Meidän mielestämme pitää olla. Kuntarakenteen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen lupaatte valmistuvan jo tämän kevään aikana. Tällainen aikataulu onnistuu vain pakolla runttaamalla, jos silläkään. Aitoon kuulemiseen ei taida jäädä aikaa.

Pääministeri Katainen, te väititte kuntauudistuksen pelastavan talouden tuomalla merkittäviä säästöjä. SDP:n mukaan säästöt eivät ole edes tavoitteena. Mikä teidän tavoitteenne oikein on? Onko se vain ideologinen keskittäminen? Sitä epäilemme.

Arvoisa puhemies! Nokian ilmoitus irtisanomisista teki Salosta kriisikunnan. Valitettavasti myös hallitus luo itse kriisikuntia. (Mauri Pekkarinen: Kriisikunta koko hallitus!) Puolustusvoimien lakkautukset kohdennetaan Itä- ja Väli-Suomen varuskuntiin. Hallitus viittaa kintaalla paitsi aluepolitiikalle myös aluepuolustuksen kehittämiselle. (Seppo Kääriäinen: Se on vakava asia!) Pääministeri Katainen, mitä te aiotte antaa niille kunnille, joilta viette suurimman työnantajan varuskuntien myötä? Toistaiseksi olette vain leikanneet keskustan luomia rakennemuutostukia ja maakuntien kehittämisrahoja. (Ben Zyskowicz: Niilläkö nämä hoidetaan?)

Arvoisa puhemies! Kehysriihessä nähdään, mitkä ovat hallituksen eväät talouden tasapainottamiseen.

Keskustan politiikka ja vaihtoehto lähtee perusasioista: Talous tasapainotetaan vain tekemällä enemmän työtä. Työtä ei ole, ellei ole kannattavia yrityksiä. Yrityksiin pitää panostaa. (Kari Uotila: Tulihan se!) Ikävä kyllä hallitus ei ole tarttunut keskustan konkreettisiin jo viime syksynä tekemiin esityksiin yrittäjyyden ja viennin edistämiseksi. Hallitus vie tulevaisuudenuskon paitsi yrittäjiltä myös maaseudulta. Keskusta uskoo maaseudun mahdollisuuksiin ja tulevaisuuteen. Uusiutuviin luonnonvaroihin ja korkeaan teknologiaan perustuva biotalous on maailmalla nousussa, ja se on myös Suomen vahvuus. Siihen keskusta panostaisi.

Tasapainottaakseen taloutta valtio tarvitsee lisää verotuloja. Hallitus torjui keskustan ehdotukset, ja ne te tulette vielä löytämään edestänne. Kun ette ajoissa ryhtyneet tarvittaviin veronkorotuksiin, ovat näköpiirissä rajut leikkaukset. (Markku Rossi: Mitä sanoo pääministeri?) Pitäkää kuitenkin näppinne irti lasten kotihoidon tuesta ja omaishoidon tuesta!

Näilläkään valtiopäivillä ei valitettavasti päästä eroon eurokriisistä. Keskustan linja on selvä: Kreikka velkasaneeraukseen ja ulos eurosta. (Ben Zyskowicz: Ja silläköhän se ratkeaa?)

Arvoisa puhemies! Presidentinvaalien aikaan sekä vasta valittu presidentti että pääministeri puhuivat lämpimästi alueiden ja ihmisten asioista. Me tulemme muistuttamaan lupauksistanne ja pitämään ääntä koko Suomen ja kaikkien suomalaisten, myös heikoimpien, puolesta.

Arvoisa puhemies! Tulemme tämänkin istuntokauden aikana toimimaan rakentavasti. Tarjoamme oman vaihtoehtomme, joka on vastuullinen, sosiaalisesti oikeudenmukainen ja kansanvaltaa kunnioittava. (Ben Zyskowicz: Juurihan te torjuitte yhteistyön!)

Annika Lapintie /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keinottelijoiden käynnistämä talousahdinko vaivaa edelleen koko Eurooppaa. Sitä pahentavat eräiden Etelä-Euroopan ja Keski-Euroopan maiden rakenteelliset ongelmat ja velkaantuneisuus. Velkaantumisen hillintä vie valitettavasti edellytyksiä Euroopan yhteiseltä elvyttämiseltä. Suomen viennin kannalta tilanne ei ole hyvä.

Pari päivää sitten Nokia ilmoitti Salossa irtisanovansa tuhat työntekijäänsä. Nokia yrityksenä on viime vuosina irtisanonut ja ulkoistanut tuhansia työntekijöitään Suomessa mutta myös muualla Euroopassa. Saksan Bochumin tehtaan sulkemisen yhteydessä yhtiön irtisanomispaketti maksoi 200 miljoonaa euroa. Yhtiön tukitoimien on Suomessakin oltava aiempaa mittavammat.

Optimistisimmat uskoivat vielä viime keväänä, että voisimme suomalaisia tavaroita ja palveluita viemällä saada nopeasti myös valtiontalouden tasapainoon. Nyt tilanne on vaikeampi. Tämä pakottaa arvioimaan uudelleen valtion tuloja ja menoja, sillä kovin monia vuosia ei voi vallita suuri epäsuhta tulojen ja menojen välillä.

Ei ole kuitenkaan mitään syytä hätiköidä. Ei pidä ryhtyä mihinkään sellaiseen, joka heikentäisi talouden kasvua ja lisäisi työttömyyttä. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Päinvastoin, on syytä pitää avoinna mahdollisuus sellaisiin lisätoimiin, joilla kasvua ja työllisyyttä tuettaisiin. (Mauri Pekkarinen: Nyt on oikeata puhetta!) Valtiontalouden tasapainottamisessa keskeistä on oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus. Lapsilisiin ei tietenkään pidä koskea. (Markku Rossi: Kaunistelua!) Tässä tilanteessa on myös niiden uhrauduttava yhteiseksi hyväksi, joiden tulot ovat poikkeuksellisen suuret. Parhaiten tämä tapahtuu juuri verotuksen avulla.

On parempi säästää sotilasmenoista ja perussuomalaisten turhanpäiväisestä sapelien kalistelusta (Välihuutoja) kuin sosiaali- ja terveyspalveluista tai sosiaaliturvasta. Armeijan säästöt mahdollistavat osaltaan myös perusturvan parantamisen. (Mauri Pekkarinen: Kertokaa tämä keuruulaisille!) Säästöjä kohdennetaan nyt muun muassa asehankintoihin, varuskuntiin ja henkilöstöön. Vasemmisto olisi halunnut painottaa säästöissä enemmän asehankintojen osuutta. (Markku Rossi: Tehän olette vallassa!)

Uudenlaista turvallisuusajattelua tarvittaisiin myös asevelvollisuuteen. Suomi on Länsi-Euroopan viimeisiä maita, joissa on voimassa laaja yleinen asevelvollisuus. (Seppo Kääriäinen: Niin pitääkin olla!) Risto Siilasmaan vetämä asevelvollisuustyöryhmä nosti esille mallin, jossa noin puolet varusmiehistä suorittaisi lyhyemmän, neljän kuukauden koulutuksen. Säästöä laskettiin tulevan 57 miljoonaa euroa vuodessa. Neljän kuukauden palvelus olisi Suomessakin hyvä askel kohti suurempaa valinnanvapautta ja nykyaikaisempaa turvallisuusajattelua. (Kari Uotila: Pitempiä työuria! — Mauri Pekkarinen: Tehän olette kaikki ihan eri mieltä!)

Hyvät edustajat, väestö ikääntyy ja ihmiset muuttavat asutuskeskuksiin ja niiden liepeille. Siksi tulee entistä tärkeämmäksi löytää tapa, jolla turvataan kansalaisten arjessaan tarvitsemat palvelut. Edellisen hallituksen Paras-hanke epäonnistui, koska sen kantavaksi ideaksi tuli keskustan valtarakenteen säilyttäminen. Nyt oppositioon ajautunut keskusta lietsoo kapinahenkeä kunnissa, koska se pelkää virkamiesvaltansa menettämistä. (Aila Paloniemi: Höpö höpö!) Se on itsekästä valtapeliä. Puheenjohtaja Kiviniemi ja muut, keskustan valtapelin sijasta teidän tulisi olla enemmän huolissanne kansalaisten palveluiden turvaamisesta.

Hallitus asetti itselleen vaativan tavoitteen uudistaa kuntarakennetta, jotta kaikille voidaan turvata tasapuolisesti laadukkaat palvelut. Nykyisellä kuntarakenteella palveluiden tuottaminen käy vuosi vuodelta vaikeammaksi. Siksi hallitusohjelman tavoitteeksi otettiin vahvat peruskunnat, jotka perustuvat luonnollisiin työssäkäyntialueisiin. Uudistus vahvistaa kunnallista demokratiaa, kun päästään eroon erilaisista hallinnollisista erityisratkaisuista, jotka ovat siirtäneet päätöksentekoa kuntien ulkopuolelle. Hallituksen on syytä näyttää, että kuntauudistus otetaan vakavasti ja kansalaisten kanssa käydään vuoropuhelua ja että lopputuloksena ovat kaikille paremmat palvelut.

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitolle on tärkeää suomalaisen työn ja yrittämisen suojeleminen epärehellisiltä huijareilta, jotka jättävät hoitamatta vastuut yhteiskunnalle ja polkevat palkkoja. Sellainen vahingoittaa niin tavallista työntekijää kuin rehellistä yrittäjääkin. Kevään aikana on odotettavissa hallitukselta vielä kaksikin uutta ja tervetullutta esitystä harmaan talouden torjunnasta. Toinen koskee rakennusalaa ja toinen liikennealaa. (Mauri Pekkarinen: Voi pääministeri parka!)

Johanna Karimäki /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi on suurien haasteiden edessä. On vanheneva väestö, josta on huolehdittava hyvin. On nuorisoa, josta osalla menee hyvin mutta yhä kasvavalla osalla liian huonosti. Maamme pitää olla sellainen, että se tarjoaa kaikille samat mahdollisuudet. Kiusaamista ei tule sallia. Jokaisen on voitava tuntea itsensä arvokkaaksi, jokainen on tärkeä, kaikilla on rakkaita. Jos lapsillamme on hyvä olla, on meilläkin hyvä. Koulutustarjonnan on annettava jokaiselle oma paikkansa, oli sitten kyse ammattikoulusta tai työpajasta.

Vihreä eduskuntaryhmä haluaa kaikille samat mahdollisuudet, samat ihmisoikeudet, vanhusten arvokkaan hoidon, lapsille hyvän ja mielekkään koulun sekä tasa-arvoisen avioliittomahdollisuuden kaikille, jotka rakastavat.

Vihreä ryhmä kannattaa kuntarakenteen uudistamista, mutta sitä ei tule tehdä ylhäältä käsin annettuna, vaan kuntia ja sen asukkaita on kuultava. Uudistuksessa on kysymys siitä, että jokaisen asukkaan palvelut turvataan. Tavoitteena on, että palveluiden järjestämisvastuu selkeytyy. Nyt monet keskeiset palvelut ovat erilaisten kuntayhtymien tuottamia, joten demokraattinen ohjaus niissä on heikentynyt.

Uudistus voi toteutua järkevällä tavalla seutuvaltuustoina, joissa on kunnanosavaltuustoina esimerkiksi nykyiset kunnat tai muut sopiviksi katsotut alueet. Yhteisen vaaleilla valittavan seutuvaltuuston vastuulla olisivat seudulliset asiat, kuten joukkoliikenne ja terveydenhuolto. Nykyiset kunnat vastaisivat lähipalveluista, kuten peruskouluista, päivähoidosta ja vanhusten palveluista. Kaksiportainen hallintomalli on käytössä miltei kaikissa maailman metropoleissa.

Palveluiden turvaaminen on keskeisintä, ja toinen tärkeä seikka on, että maankäytön suunnittelu saadaan seudullisesti järkeväksi. Tarvitaan kohtuuhintaisia asuntoja, mutta yhdyskuntarakenne ei saa hajautua hallitsemattomasti. Järkevä suunnittelu vähentää liikenteen ilmastopäästöjä ja säästää arvokkaita luontokohteita ja viheralueita.

Uudistuksen keskiössä ovat asukkaat ja heidän palveluidensa turvaaminen. Asukkaita on kuultava. Kansanäänestykset ovat tärkeitä näin isossa kysymyksessä. Kuntarakennetyöryhmän esitys on vasta esitys, ja vihreä ryhmä tekee omat linjauksensa kuntakuulemisten jälkeen. Muutos herättää myös kysymyksiä ja pelkoakin. Ihmisten identiteetti rakentuu kotipaikkaan, omaan kylään. Tärkeää on, että paikannimet säilyvät ja että asukkaiden vaikutusmahdollisuudet vahvistuvat ja lähidemokratia turvataan.

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden suojelu ovat aikamme suurimpia haasteita. Syyskuun lopussa oli se päivä vuodesta, jolloin maapallon ihmiset olivat käyttäneet loppuun kaikki ne resurssit, jotka planeettamme pystyy vuoden aikana tuottamaan. Maailman ylikulutuspäivä havainnollistaa, kuinka paljon kulutamme maapallon resursseja yli kestävän tason. Se kertoo meille, paljonko liikaa tuotamme hiilidioksidipäästöjä suhteessa maapallon kykyyn sitoa hiilidioksidia, paljonko liikaa hakkaamme metsiä suhteessa niiden kasvuvauhtiin, paljonko ylikalastamme kalakantoja ja paljonko liikaa tuotamme jätettä suhteessa planeetan kantokykyyn. Toista maapalloa tai edes puolikasta ei ole tulossa pelastamaan meitä. Nyt toivomme on siinä, että Durbanissa saatiin lu-paus kattavasta kansainvälisestä ilmastosopimuksesta, ja ministeri Niinistön asettaman ilmastopaneelin tehtävä on valmistella hallitukselle vuosittaiset päästöbudjetit, joilla voidaan edetä kohti kestävää päästötasoa. Ilmastopaneeli selvittää myös ilmastolain säätämistä.

Arvoisa puhemies! Kauppataseemme on ollut pitkään negatiivinen, mikä muiden haasteiden ohella heikentää valtiontaloutta. Valtiontalouden sopeuttamistoimet ovat tärkeitä, sillä emme halua tehdä syömävelkaa ja jättää sitä lastemme maksettavaksi. On hyvä muistaa, että tarvitsemme kasvun siemeniä. Vihreä talous ja sen tuomat työpaikat ovat osa tulevaisuuden menestystarinaa. Meidän tulee olla muutoksen airut eikä perässätulija. Vihreän talouden ohella Suomi elää huippututkimuksesta ja innovaatioista kumpuavasta edistyksestä. Koulutuksen ja tutkimuksen tasoa ei siksi pidä laiminlyödä heikossakaan taloustilanteessa. Yrittäjyydelle ja uudelle kasvuyrittäjyydelle on löydettävä tilaa. On tehtävä sellaista politiikkaa, joka edistää yrittäjyyttä paremmin kuin ennen. Globaalin työn järjestäytymisen rakennemuutos koettelee, ja esimerkiksi Nokialta irtisanottavat ihmiset ja heidän asuinpaikkakuntansa tarvitsevat valtiolta kädenojennuksen.

Valtiontalouden sopeutustoimissa ei saa tehdä eriarvoistavaa politiikkaa. Rikkailta voimme ottaa enemmän ja voimme korottaa ympäristöveroja, mutta köyhiä ja heikompiosaisia ei tällä kertaa saa rokottaa. Harmaa talous on saatava kuriin, sillä sen kitkeminen edistää rehellistä yrittäjyyttä, lisää valtion tuloja ja turvaa myös työntekijää.

Puolustusvoimauudistus on osa valtiontalouden tasapainottamista. Uudistus on perusteltu, sillä ikäluokat pienenevät ja tilat ja punkat ovat olleet tyhjinä. On selvää, että ne paikkakunnat, joita varuskuntien lakkautukset koskevat, tarvitsevat rakennemuutostukea ja irtisanottavat työntekijät työtä tai koulutusta.

Yksi kohtalonkysymys Suomen selviytymiselle on työllisyysasteen nosto. Työelämän muutokset ovat tärkeitä. Muissa Pohjoismaissa tehdään enemmän osa-aikatyötä kuin Suomessa. Se on pienten lasten vanhemmille mahdollisuus pysyä työelämässä. Työtä tarvitaan myös osatyökykyisille. Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen sekä mielenterveydestä huolehtiminen ovat avainasemassa.

Arvoisa puhemies! Vihreä ryhmä on valmis tarttumaan haasteisiin yhdessä muiden kanssa. Tehkäämme ratkaisuja, jotka ovat inhimillisesti oikeita ja turvaavat lastemme tulevaisuuden.

Mikaela Nylander /r(ryhmäpuheenvuoro):

Ärade talman! Tidigare i veckan informerade tullen om att Finlands handelsbalans för i fjol visar ett underskott på 3,6 miljarder euro. Den negativa handelsbalansen är tyvärr ett av många tydliga tecken på att vår ekonomi ligger illa till. Det är därför helt klart att fokus under årets riksmöte bör ligga på att säkra landets ekonomi. Vi måste nu alla ta det ansvar som krävs i ett trängt ekonomiskt läge. Ansvarstagandet betyder att det krävs åtgärder som inte enbart inriktar sig på morgondagen, utan även långt in i framtiden.

Arvoisa puhemies! Tämän vuoksi ruotsalainen eduskuntaryhmä ilmoittaa jo nyt olevansa valmis ryhtymään tulevien vuosien budjettikehysten käsittelyssä tasapainottaviin toimenpiteisiin. Tämä tarkoittaa oikeudenmukaisia veronkiristyksiä ja menoleikkauksia. Samalla haluamme korostaa, että lisävelkaantuminen ei ole vaihtoehto, vaikka se saattaa joistakin tuntua helpoimmalta ratkaisulta.

Emme myöskään voi sulkea silmiämme siltä tosiasialta, että meidän oma taloustilanteemme on riippuvainen Euroopan ja muun maailman kehityksestä. Euroopan velka- ja finanssikriisi on vaikuttanut ja tulee myös jatkossa vaikuttamaan Suomeen. Euroopan taloudellinen vakaus ja poliittinen yhtenäisyys ovat mitä suurimmassa määrin Suomen intressissä. Suomi ei voi myöskään tulevaisuudessa olla taloudellisen yhteistyön ulkopuolella EU:ssa. Tämän edellytyksenä on vahva säännöstö ja sanktiot niiden jäsenmaiden varalta, jotka mahdollisesti rikkovat sovittua.

Ärade talman! En hållbar offentlig ekonomi kräver även ekonomisk tillväxt. Trots dystra prognoser bör vi göra vårt yttersta för att sporra ekonomisk tillväxt. Vi efterlyser därför satsningar inom tillväxtbranscher som till exempel ny miljöteknologi och satsningar på innovationer. För att vi i Finland även i fortsättningen ska lyckas skapa nya innovationer kan vi inte heller pruta på en högklassig utbildning och forskning.

Även utvecklingen av arbetslivet utgör en central del i tryggandet av tillväxten och den ekonomiska politiken i övrigt. År 2020 behövs det cirka 150 000 nya arbetstagare i Finland. Den totala sysselsättningsgraden måste stiga och därför krävs ansvarstagande genom aktiva åtgärder. Å ena sidan måste vi öka antalet personer i arbetsför ålder som är i arbetslivet. Å andra sidan måste vi även förlänga arbetskarriärerna. Svenska riksdagsgruppen välkomnar därför varmt den utvecklingsstrategi för arbetslivet som kommer att utarbetas under arbetsminister Ihalainens ledning.

Arvoisa puhemies! Samalla haluamme evästyksenä esittää, että työuria voitaisiin tehdä joustavammiksi, mikä on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi muissa Pohjoismaissa. Tämän vuoksi osa-aikatyöhön tulisi olla paremmat mahdollisuudet elämäntilanteen vaatiessa tätä esimerkiksi perheen muodostamisvaiheessa. On myös huomattava, että Ruotsissa, jossa ei ole muodollista eläkeikää, työelämässä olevien yli 55-vuotiaiden määrä on huomattavasti Suomea korkeampi. Eikö työntekijä voisi pysyä työelämässä myös Suomessa niin pitkään kuin hän on työkykyinen ja haluaa itse tehdä työtä?

Vaikea taloudellinen tilanne jättää jälkensä kaikkiin hallinnonaloihin. Maanpuolustus ei muodosta tässä poikkeusta. Hallitusohjelman säästövaatimuksien vuoksi meidän on käytettävä vähenevät määrärahat kustannustehokkaammin. Tämän vuoksi puolustusvoimien uudistaminen on välttämätöntä eli vääjäämätöntä. Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa henkilöstön ja kiinteistöjen osuus muodostaa lähes puolet koko puolustusbudjetista. Lisäksi ikäluokkien pieneneminen aiheuttaa sen, että meillä on vuonna 2018 nykyisellä varuskuntaverkolla 4 000 koulutuspaikkaa liikaa.

Aivan konkreettisesti tämä merkitsee, että lämmitämme tulevaisuudessa puoliksi tyhjillään olevia kasarmeja, jotka ovat monessa tapauksessa laajan peruskorjauksen tarpeessa. Ruotsalainen eduskuntaryhmä katsoo tämän vuoksi, että hallitus on aivan oikeassa asettaessaan etusijalle Puolustusvoimat, jotka voivat käyttää määrärahat toimintaan ja materiaalihankintoihin. Tämä on vastuun kantamista siitä, että Suomella on myös tulevaisuudessa uskottava puolustus.

Ärade talman! Till slut: ansvarstagande krävs även i kommunreformen som tar sikte på att skapa lösningar som garanterar en hållbar kommunal ekonomi även i framtiden. Eftersom kommunreformen är en demokratisk process med många faser ges kommunerna nu tillfälle att uttala sig om utredningen. På detta sätt skapas en dialog som sedan ligger som bas för den fortsatta processen.

Svenska riksdagsgruppen hoppas därför att kommunerna nu tar vara på denna möjlighet genom att proaktivt och fördomsfritt ge sin egen syn på den mest ändamålsenliga lösningen för framtiden. Vi vill dessutom alldeles till sist påminna om att kommunreformen inte görs med ett självändamål att ändra på kommungränserna. Det centrala syftet med reformen är att trygga en jämlik och högklassig kommunal service för alla medborgare.

Peter Östman /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jokainen tämän salin kansanedustajista on tietoinen siitä, tai pitäisi ainakin olla tietoinen siitä, että julkinen talous on vakavassa kestävyysvajeessa emmekä voi jatkaa entiseen malliin. Vaihtoehtoja on vain kaksi: joko otamme lisää velkaa ja siirrämme ongelmia tulevaisuuteen tai kannamme vastuun ja ryhdymme toimenpiteisiin kestävyysvajeen paikkaamiseksi.

Julkisen talouden tervehdyttäminen vaatii raskaita päätöksiä, ja ne tulevat tavalla tai toisella koskettamaan jokaista suomalaista. On virheellistä väittää, että tässä taloustilanteessa riittäisi jonkinlainen kevytversio tervehdyttämistoimenpiteiksi.

Värderade herr talman! Det kommer att krävas svåra beslut för att stabilisera den offentliga ekonomin och åtgärderna kommer att, på ett eller annat sätt, beröra alla finländare. Det är fel att påstå att det skulle räcka med någon lätt version i samband med saneringsåtgärderna. Lätttare versioner för att stabilisera ekonomin har försökts tidigare, men dessa försök har lett till en allt större växande statsskuld.

Arvoisa puhemies! Me kristillisdemokraatit haluamme pitää vaalilupauksemme olla siirtämättä velkaa tuleville sukupolville. Ellemme nyt ryhdy toimiin, maksavat tulevat sukupolvet sekä huoltosuhteen heikkenemisestä aiheutuvat kulut että taantuman vuosien velanoton tinkimällä hyvinvoinnistaan.

Sitäkin suurempi vaara on, että ellemme nyt ryhdy toimiin, tasa-arvoon perustuva hyvinvointiyhteiskuntamme romahtaa. Nyt voimme vielä vaikuttaa siihen, mitä karsitaan ja millä tavalla. Jos viivyttelemme, talous sanelee rakenteelliset uudistukset vielä paljon nykyistä rankemmalla tavalla, ja on varmaa, että silloin yhteiskunnan vähäosaisimmat kärsisivät pahiten.

Jotta talous saadaan tasapainoon, on kaikkia menokohtia arvioitava kriittisesti. Tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia, menojen supistuksia ja uudelleenkohdennuksia, verotuksen maltillista kiristämistä sekä panostuksia talouskasvuun. Suomen talous tulee saada nopeasti vahvalle ja kestävälle kasvu-uralle. Kauppataseen kääntäminen positiiviseksi vaatii hallitukselta nyt ripeitä toimenpiteitä erityisesti viennin edistämiseksi.

Arvoisa puhemies! Suurin tarvittavista rakenteellisista muutoksista on kuntarakenneuudistus. Maassamme on juuri alkamassa väestön ikärakenteen muutoksen nopein vaihe, ja huoltosuhde heikkenee merkittävästi. Aikaa ei siksi ole hukattavaksi. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä suhtautuu maltilla tällä viikolla virkamiestyön tuloksena julkaistuun selvitykseen kuntarakenteen uudistamisesta. Nyt on aika kuunnella kuntien palautetta ja viedä mahdollisimman laajalla yhteistyöllä kuntakentän välttämätöntä uudistusta eteenpäin. Omana tavoitteenamme on nostaa keskustelun keskiöön kuntien lukumäärän sijaan peruspalvelujen saatavuus ja kuntien kestävä talous. Kansalaisille on turvattava lähipalvelut, mutta samalla on varmistettava, että ne rakentuvat lainarahan sijaan kestävälle taloudelliselle pohjalle. Myös lähidemokratian toteutumisesta on pidettävä huolta. Nyt tarvitaan siis rakentavia ehdotuksia, ei kuntakarttojen repimistä tai vastustamista ilman vaihtoehtoja. Sellaiseen tämä asia on aivan liian vakava.

Arvoisa puhemies! Lopuksi: Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä muistuttaa, että vaikka edessämme on poikkeuksellisen suuria talouden sopeuttamistoimenpiteitä, on yhteiskuntamme heikoimpien asemasta huolehdittava edellistä lamaa paremmin. Kukaan ei saa jäädä turvaverkkojen ulkopuolelle, eikä syrjäytymiskehitystä saa hyväksyä. Yhteiskunnan toimivuuden mittarina toimii edelleen se, miten se huolehtii heikoimmistaan. On myös syytä sanoa ääneen, että yhteiskunnassamme on ongelmia, joista kaikki eivät ratkea rahalla. Mitä vaikeampi aika, sitä merkittävämmäksi kestävät arvot yhteiskunnan perustana nousevat.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia eduskuntaryhmille hyvistä puheenvuoroista.

Tämän vuoden suurin kysymys meillä Suomessa on se, olemmeko me suomalaiset niitä samoja ihmisiä, jotka aina tähänkin saakka ovat kantaneet vastuuta omista asioistaan, oli se sitten helppoa tai vaikeata. Kun on saanut kiertää eri puolilla Suomea, niin ihmisiltä tulleen palautteen mukaan me olemme vielä sitä samaa porukkaa. Ihmiset odottavat meiltä kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka tuovat tulevaisuudenuskoa Suomeen eli siis siihen, että me osaamme kantaa vastuuta myös vaikeina aikoina ja vaikeista asioista. Tämä on toivoa tuova palaute.

Me olemme kiistatta tilanteessa, missä Suomi velkaantuu niin ripeää vauhtia, että jos sitä ei katkaista, niin hyvinvointiyhteiskunta alkaa murenemaan. Tätä ei kannata epäillä. Meillä on eri puolilta Eurooppaa jo aivan riittävästi esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu, jos poliitikot säästelevät itseään, jos poliitikot pelkäävät vastuun kantamista, jos poliitikot vain omaa mukavuudenhaluaan jättävät tekemättä vaikeita mutta oikeita asioita. Me suomalaiset olemme siinä tilanteessa. Kun meidän tavoitteemme on hyvinvointiyhteiskunnan vahvistaminen, uuden kasvun aikaansaaminen, uuden turvallisemman palvelurakenteen luominen, se vaan vaatii yksinkertaisesti rohkeutta, johtajuutta, ymmärrystä ja vastuuntuntoa. Jos sanotaan, että ei pidä leikata menoja tai ei pidä nostaa veroja tai ei pidä uudistaa rakenteita, koska ne ovat ikäviä, koska ne ovat vaikeita, niin silloin me myös sanomme, että meidän ei pidä kantaa vastuuta Suomen tulevaisuudesta, suomalaisten ihmisten hyvinvoinnista, koska se on meille liian vaikeaa.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus tekee kaiken sen, mitä pitää tehdä, jotta suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on totta myös tulevina vuosina, myös niinä vuosina, kun tämä maa ikääntyy, niin että ne ikääntyvät ihmiset pystyvät luottamaan omaan turvallisuuteensa, omaan tulevaisuuteensa, eläketasoihin, vanhustenpalveluihin, ja nuoret pystyvät luottamaan siihen, että tässä maassa on niin kilpailukykyisiä yrityksiä, että ne pystyvät antamaan työtä.

Kuntauudistuksella ei ole mitään ideologista pohjaa. Sen tarkoitus on vain ja ainoastaan luoda uusi, turvallisempi, kasvuhakuisempi kuntarakenne, jotta me saamme tuottavamman ja paremman palvelurakenteen. Ja se koko jutun ydin on siellä palvelurakenteessa. Sen takia tämä uudistus pitää tehdä kuntapäättäjien kanssa yhteistyössä. Tätä ei voida kaataa ylhäältä kuntien päälle, vaan se pitää tehdä kuntapäättäjien kanssa yhdessä, koska ne palvelurakenteen muutokset tehdään joka ikisessä kunnassa aina erikseen.

Arvoisat edustajat! Suomalaiset odottavat meiltä kykyä kantaa vastuuta. Me sanomme avoimesti, että näillä on myös kielteisiä, ikäviä piirteitä, kuten puolustusvoimauudistuksessa työpaikkojen menetykset. Mutta kun me tiedämme, että Suomessa nuorten ikäluokkien osuus pienenee, meidän ei tarvitse kouluttaa niin montaa nuorta varusmiespalveluksessa, ja tästä syystä johtuen me tarvitsemme rakenneuudistusta, jotta pystymme kantamaan huolta Suomen puolustuksesta myös tulevina vuosina.

Arvoisa herra puhemies! Minä olen ihan vakuuttunut, että tämä sali on myös tulevaisuudessa vastuunkantajien sali. Meille ei riitä se, että me puimme nyrkkiä kreikkalaisille tai italialaisille, vaan me kannamme vastuuta myös omasta maastamme.

Jan Vapaavuori /kok:

Arvoisa puhemies! Olemme suuren oikeudenmukaisuuskysymyksen äärellä. Kysymys on siitä, missä tilassa jätämme tämän maan seuraaville sukupolville.

Kysymys ei ole sen kummemmasta asiasta kuin että pitää noudattaa hallitusohjelmaa. Hallitus lähti viime kesänä tavoittelemaan ennakoitua parempaa talouskasvua ja sen takia sopeutti vähemmän kuin eräät muut silloin arvioivat, että olisi pitänyt sopeuttaa. Emme saaneet ennakoitua parempaa talouskasvua pitkälti meistä riippumattomista syistä. Emme välttämättä saaneet edes ennakoitua, vaan ennakoitua huonompaa. Nyt on kysymys siitä, että meidän pitää noudattaa omaa ohjelmaamme.

Jouni Backman /sd:

Arvoisa puhemies! Aivan kuten pääministeri totesi, tästä salista löytyy vastuullisuutta, ja mistään muualta sitä ei oikeastaan voikaan odottaa, koska tämä sali on valittu nimenomaan kantamaan vastuuta. Erityisesti se koskee tietysti hallitusta ja hallituspuolueita, ja voin vakuuttaa SDP:n eduskuntaryhmän kannalta, että SDP:n eduskuntaryhmä seisoo tinkimättömästi hallitusohjelman takana.

Olen myös samaa mieltä kuin kollegani Jan Vapaavuori, että kysymys on oikeudenmukaisuudesta. Oikeudenmukaisuus edellyttää sitä, että tässä vaikeassa tilanteessa ne, joilla on enemmän maksukykyä ja enemmän varallisuutta, osallistuvat muita enemmän talkoisiin, ja tämän täytyy olla kantavana ajatuksena, kun hallitus valmistautuu omaan kehysriiheensä. Sieltä tulevien linjausratkaisujen niin veroratkaisujen kuin tarvittavien säästöjen osalta pitää olla sellaisia, että kansalaiset kokevat, että ne ovat oikeudenmukaisia, ja se tarkoittaa sitä, että ne, joilla on kantokykyä muita enemmän, osallistuvat silloin suuremmalla osuudella.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Valtiovallan säästöt osuvat kaikkein kipeimmin niihin, joilla vähiten on. Ne koskettavat eniten niitä, jotka joutuvat odottamaan vuoroaan loputtoman pitkissä terveyskeskusjonoissa. Se koskettaa niitä, joiden ruokakori kallistuu mutta rahaa vastaavasti ei ole maksamiseen. Lisäksi nämä energiaveron korotukset ja monet muut toimenpiteet koskettavat kaikista eniten vähäosaisia kansalaisia. Toivoisinkin, että arvoisa pääministeri ja koko hallitus kiinnittävät erityistä huomiota siihen, että huomioidaan nämä yhteiskunnan vähäosaisimmat, työttömät, opiskelijat, pienituloiset eläkeläiset ja ne, jotka eniten tukea tarvitsevat, kun hallitus tekee nytten keväällä näitä radikaaleja päätöksiä kestävyysvajeen pienentämiseksi.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Me keskustassa olemme huolissamme maan taloudesta. Siksi haluamme edistää yrittäjyyttä ja työtä. Me kannamme huolta kansalaisten terveyspalveluista. Siksi haluamme uudistaa terveyspalveluiden järjestämisen ja rahoituksen. Valitettavasti hallituksen teot eivät tue näitä tavoitteita. Teillä ei ole tekoja kasvun ja yrittäjyyden puolesta, ja kuntasähläyksenne uhkaa romuttaa toimivien palveluiden tuotannon ratkaisematta itse ongelmaa. Eripuranne SDP:n ja kokoomuksen välillä loistaa kauas. Kertokaa nyt, pääministeri Katainen, kuinka paljon talous kohenee, jos kuntaremontti tehdään nuottienne mukaan. SDP väittää, että sillä ei edes tavoitella säästöjä. Te väitätte, että se on tärkein asia talouden tasapainottamiseksi. Miten on?

Annika Lapintie /vas:

Herra puhemies! Taloudellisesti vaikeina aikoina on erityisen tärkeä pitää huolta siitä, että kaikki ratkaisut ovat tasapuolisia ja oikeudenmukaisia, niin kuin täällä useassa puheenvuorossa on todettu, mutta niitä pitää myös käytännössä tehdä sillä tavalla. Esimerkkinä siitä, miten tiukkana taloudellisena aikana voidaan toimia myös oikeudenmukaisesti, on se, että hallitus ensi töikseen päätti työmarkkinatuen merkittävästä korotuksesta. Tiukkana taloudellisena aikana korotettiin niiden tuloja, joilla on kaikkein tiukinta ja joilla on kaikkein pienimmät tulot. Uskon ja toivon, että myös jatkossa, kun tehdään näitä ratkaisuja talouden tasapainottamiseksi, kun tehdään säästöpäätöksiä, kun tehdään ratkaisuja tulojen kasvattamiseksi eli verotuksesta, pidetään kirkkaana punaisena lankana mielessä se, että kaikkein vähäosaisimpien etuja ei heikennetä vaan niitä parannetaan. Siitä on kyse myös kuntauudistuksessa, palveluiden parantamisesta ja kuntademokratian lisäämisestä.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Kaikissa ryhmäpuheissa korostui työllisyysasteen noston merkitys, mikä onkin todella tärkeä Suomen selviytymisen kannalta. Keskustapuolue korostaa yrittäjyyttä. Toisaalta olisin halunnut kuulla heiltä yhdenkin konkreettisen ehdotuksen asian edistämiseksi. Nimittäin hallitus etsii uusia ratkaisuja kasvuyrittäjyyden tukemiseksi. (Pekkarisen välihuuto)

Vähäosaisten asemaa ei saa vaikeuttaa, kuten tehtiin viime laman aikana. Hallitus on nostanut perusturvaa historiallisesti, ja tämä on se tie, jolla jatkossakin tulee pysyä.

Mutta yksi asia tulee mieleen, minkä lamanaikainen hallitus 90-luvulla teki järkevästi, nimittäin sen, että vaikka he leikkasivat kaikesta muusta, niin tutkimuksesta ja tuotekehityksestä he eivät leikanneet, ja tämä mahdollisti Nokian nousun maailmanmarkkinoille. Kysyisinkin tähän liittyen pääministeri Kataiselta: kuinka te näette Suomen tutkimusinfrastruktuurin, yliopistojen ja innovaatiopolitiikan tilan tällä hetkellä ja tulevaisuudessa?

Peter Östman /kd:

Arvoisa puhemies! Dosentti Pihlajaniemi kirjoitti jo vuonna 2002, että nyt saattaisi olla syytä pohtia toisenlaista kuntauudistusta, sellaista, jonka tähtäys suuntautuisi aina seuraaville vuosikymmenille, ja jos ei tätä yritetä tai se ei onnistu, on vaihtoehtona pieniä paikkauksia, näennäisiä ratkaisuja, umpikuja ja hyvinvointivaltion purku.

Paras-hanke, jonka tarkoituksena ja tavoitteena oli muuten myös uudistaa terveyspalveluja, toteutettiin keskustavetoisen kahden hallituskauden aikana. Keskusta yritti parhaansa, mutta teho ja tulos eivät ole riittäneet. Siksi tarvitaan jatkoa tälle hankkeelle.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Sain minuutti ennen täysistunnon alkua tietää, että meiltä on kielletty ryhmäpuheen pitäminen, eli yritän siis tiivistää.

Arvoisa puhemies! Kunnioitan teidän suvereenia oikeuttanne, mutta meille annettiin tämä tieto.

Pääministeri Katainen ja edustaja Vapaavuori, te painotitte puheissanne moneen kertaa vastuun kantamista, mutta kovin hyvää vastuunkantokykyä kokoomuksesta ei anna se, että kaksi jättihanketta, Puolustusvoimain rakenneuudistus ja kuntaselvitys, siirrettiin julkistettavaksi kolme päivää presidentinvaalien jälkeen. Eikä mikään ihme, sillä kuntauudistuksen kaksi avainsanaa ovat keskittäminen ja käskyttäminen, ja puolustuspolitiikassa taas laitetaan Nato-yhteensopiva teknoarmeija maakuntavaruskuntien edelle. Ja on aivan irvokasta se, että Suomessa lakkautetaan maakuntavaruskuntia samaan aikaan, kun meidänkin tuen varassa elävä Kreikka ostaa satamäärin sotakoneita, tankkeja ja sukellusveneitä niiltä mailta, joiden vastuita mekin kannamme.

Me muistutimme jo viime keväänä, että hallitusohjelman teksti ja luvut ovat eri paria. Hallituskumppanit saivat vaikuttaa teksteihin, mutta kokoomus päätti euroista. Me muistutimme talouslausekkeista, jotka laukeavat eurokriisin edetessä, ja kun valtiontalous heikkenee, edessä ovat uudet leikkauslistat ja veronkorotukset, eikä se aika ole kaukana. Hyvin todennäköisesti korotetaan myöskin arvonlisäveroa, ja arvonlisävero rappaa kaikista pahimmin niitä, jotka elävät kädestä suuhun, ja myöskin sitä työtöntä, jonka työttömyysturvaa nyt korotettiin.

Valtio ottaa omaa velkaa aivan riittävästi, ja sen lisäksi meidän päämme on laitettu eurovastuitten liekaan ja muiden puolesta otetut vastuut uhkaavat alentaa Suomen luottoluokitusta. Silloin rahalla on aivan eri hinta ja valtion velanhoitokulut räjähtävät käsiin, ja velanhoitokuluista tulee valtion talousarvion neljänneksi tai viidenneksi suurin pääluokka. Se taas tietää uusia leikkauksia.

Petteri Orpo /kok:

Arvoisa puhemies! Usein keskusta erityisesti peräänkuuluttaa, mitä hyötyjä tästä on, ja kysyy esimerkkejä. Annan esimerkin kotiseudultani Satakunnasta, josta olen alun perin kotoisin. Kolme pientä kuntaa — Köyliö, Säkylä, Eura — olivat päässeet yhteisymmärrykseen siitä, että tehdään kuntauudistus ja kuntaliitos. Se kuitenkin kaadettiin pitkälle keskustalaisten luottamusmiesten toimesta, mutta se, mitä tässä oli takana: tässä on kolme kunnantaloa noin 10 kilometrin päässä toisistaan, kaksi lukiota, joissa opiskelijat eivät riitä, toimiva terveyskeskus, kuntayhtymä, joka on jo hoitanut näitä asioita yhdessä siellä, ja ennen kaikkea vanheneva väestö. Tilanne on erittäin hankala, mutta jos nämä kolme kuntaa, jotka käytännössä ovat aivan yhtä seutua, yhtä aluetta, laitettaisiin yhteen, olisi yksi kunnantalo, voisi olla yksi lukio, jossa olisi riittävästi oppilaita, parempaa opetusta, voisi olla paremmat peruskoulun yläasteet, ja silloin olisi riittänyt myöskin tilaa niille lähikouluille, jotka nyt sieltä on tässä kaikessa purettu. Tässä erinomainen esimerkki siitä, miksi kuntauudistusta kannattaa tehdä myös harvempaan asutuilla alueilla. Siksi meidän pitää ponnistella, jotta myös maaseudulla palvelut pystytään turvaamaan, ja meidän pitää mennä rohkeasti eteenpäin.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Viime syksyn päätöksillä tämän hallituksen ansiosta tuloerot ovat jo kaventuneet. Tästä on VTT:n tiedot. Tätä linjaa on myös jatkettava, kun valmistaudutaan kehyskeskusteluun muutaman kuukauden päästä, jossa verotuksen tiukentaminen suurituloisilta ja varallisuudesta on se keino, joka on tässä kohtaa otettava käyttöön.

Kuntauudistuksen osalta minun mielestäni linja on ollut pitkän aikaa sama, meillä kaikilla tässä salissa olevilla sama tahto: riittävän suuret kunnat, niin että kunnat voivat itse järjestää oman kunnan asukkaille hyvät ja laadukkaat palvelut. Eikö tämä ole meidän yhteinen tahtomme? Tästä syystä minä olen hämmennyksissäni siitä, että meillä nyt löytyi sitten erilaisia mielipiteitä, koska yhteisestä tavoitteesta olemme varmaan kaikki olleet samaa mieltä.

Pentti Kettunen /ps:

Herra puhemies! Pääministeri Katainen puhuu kauniisti suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisestä. Tämän hallituksen, niin kuin edellistenkin, toimet johtavat kuitenkin päinvastaiseen lopputulokseen: köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat. Suomen kauppatase on raskaasti alijäämäinen. Tämä johtaa jatkuessaan umpikujaan. Vaikka Suomessa tarvittaisiin talousvoimavaroja omien kansalaistemme ja yrittäjiemme tukemiseen, hallitus kantaa repulla rahaa eteläisen Euroopan hulttiovaltioiden tukemiseen. Osa suomalaisten tekemän työn tuloksista menee hallituksen toimien ja linjan vuoksi kuin hohtimet kaivoon.

Herra puhemies! Tämä hallitus jatkaessaan vie Suomen tällä linjalla perikatoon, jollei suunta muutu, ja siihen suunnanmuutokseen minä en valitettavasti usko.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kun tämä hallitus aloitti, minulle sanottiin, että nyt alkaa systemaattinen maaseudun alasajo. Sanoin, että näin ei varmasti tapahdu, en usko, että tämä hallitus alkaa ensimmäisenä keskittämään, mutta kyllä minun nyt on peruttava puheeni. Nimittäin jos kerran ei edes säästöjen vuoksi tehdä tätä kuntakohellusta, vaan takana on pelkkä ideologinen keskittämisnäkökulma, kyllä minun on tälle kannalle mentävä. (Välihuutoja)

Onko kukaan laskenut, mitä kansalaisille maksaa se, kun he hakevat palvelunsa kymmenien, jopa satojen kilometrien päästä? Muuttuuko tilanne, parantuvatko sairaat, nuorentuvatko seniorit, syntyykö kuntaliitoksilla lisää lapsia? Minun mielestäni olisi puhuttava siitä, mitä palveluita kunnan tulee jatkossa järjestää, ja pohdittava sitä, jatkammeko vapaaehtoisissa kuntaliitoksissa edelleenkin tätä virkojen betonointia, mitä te aiotte jatkaa.

En olisi uskonut, että kokoomuksen ollessa pääministeripuolueena alkaa varuskuntien systemaattinen alasajo ja alueellisen maanpuolustuksen alasajo. Meidän maakunnastamme lähtee kaksi varuskuntaa, ja mitä sanoo pääministeri Katainen? "Se on ikävä piirre." Minusta tuntuu, että Keuruulla se on vähän enemmän kuin ikävä piirre, kun teette siitä Suomen historian suurimman rakennemuutospaikkakunnan. Kysynkin: mitä te aiotte antaa toisella kädellä almuina tilalle?

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kalmari kertoi, että kun tämä hallitus aloitti, niin hänelle sanottiin, että nyt alkaa maaseudun systemaattinen alasajo ja ideologinen keskittäminen. En päässyt perille siitä, kuka, edustaja Kalmari, teille näin sanoi, mutta epäilen, että asialla on ollut edustaja Pekkarinen, koska ainakaan hallituksen piiristä mitään tällaista ei ole sanottu, eikä näin myöskään ole tarkoitus tehdä.

Kuntauudistus ja Puolustusvoimien uudistus ovat niin vaikeita asioita, että voin ymmärtää sen, että oppositio pyrkii näistä asioista keräämään kaikki saatavissa olevat irtopisteet. Näin varmasti eri aikoina tekisi kulloinenkin oppositio, ja näin tehdään eri maissa vastaavissa tilanteissa. Mutta hallitus ja eduskunta eivät voi välttää vastuutaan. Me emme voi toimia niin, että kun ta-loudessa menee huonosti, me otamme paljon velkaa, ja kun menee taloudessa hyvin, otamme vain vähän velkaa. Tällä tiellä me olemme Kreikan teillä, me olemme tiellä, jolla jätämme lapsillemme ja heidän lapsilleen hirmuiset velat maksettaviksi.

Keskustan kuntauudistuksesta en ole päässyt perille. Tuntuu siltä, että te haluatte säilyttää kunnat mutta siirtää palvelut. Minun mielestäni on parempi, että säilytetään palvelut ja siirretään kuntarajoja.

Kaiken kaikkiaan haluan teille keskustassa sanoa, että luulen, että edustaja Kiviniemi on jo nyt riittävästi kilpaillut itsensä kanssa siinä, kuinka monta pakko-sanaa pystyy sisällyttämään yhteen ja samaan virkkeeseen. Eli voitte jättää tämän politikoinnin tällä asialla pikkasen sivuun ja vähemmälle ja tulla mukaan tähän hankkeeseen, jossa nyt kuunnellaan kuntia, kuntapäättäjiä, kuntalaisia. On hyvä, jos tekin olette mukana tekemässä tätä uudistusta. Luulen, että teidänkin kannalta siitä saa silloin paremman. Yhteiskuntaa pitää rakentaa, ei repiä.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En sano edellisen puheenvuoron käyttäjän nimeä, mutta teille, arvoisa pääministeri: minua säälittää teidän tilanteenne. Kun kuunteli äsken ryhmäpuheenvuoroja, Backmanin tai Lapintien, ja sitten teidän oman ryhmänne puheenvuoroa ja teidän omaa sanomaanne, niin missä on se yhteinen sävel, jolla te tulevaisuutta rakennatte? Sitä oli mahdoton löytää, niin verotuksessa kuin kestävyysvajeessa kuin leikkauksissa te olette ihan eri mieltä keskenänne, aivan eri mieltä keskenänne kaikesta keskeisestä.

Jos teitä yksi asia yhdistää, niin se näyttää olevan usko siihen, että kun tehdään Euroopan suurimmat kunnat ja luovutaan alueellisen maanpuolustuksen keskeisestä pilarista, siitä se jotenkin tämä onni aukeaa, vaikka samaan aikaan edustaja Backman sanoo kuitenkin, ettei tämä kuntauudistus niitä säästöjä lopultakaan tuo. Tällä tavalla tumput suorana seisoen, tällaista keskittämispolitiikkaa eteenpäin puskien ei Suomi selviä niistä haasteista, mitä edessä on. Nyt pitää satsata uuteen yrittäjyyteen, uuden työn synnyttämiseen, lopettaa leikkaukset niistä Suomen menestyksen eväistä, joista, edustaja Karimäki (Puhemies: No niin, nyt on minuutin vastaus täynnä!) te ihan oikein puhuitte täällä. Jäämme odottamaan teidän viestiänne, miten Suomi ihan oikein tästä selviää.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tämän kuntauudistuksen keskeisin, ratkaiseva tekijä on se, että terveydenhuollon rakenteet ja rahoitus saadaan kuntoon. Viime kaudella kun säädettiin terveydenhuoltolaki, se rakennettiin liian heikolle perustalle, koska rakenne- ja rahoitusuudistus jäivät tekemättä. Suomen keskusta hallituksessa olleena voisi kertoa meille, miksi se jäi tekemättä. Nyt tämän hallitusohjelman sisällä ja tähän kuntauudistukseen kiinteästi liittyen se ollaan tekemässä. Mutta se pitää tehdä niin, että aidosti kunnilla tai niillä alueilla, joilla suomalainen terveydenhuolto järjestetään, on riittävästi rahaa, myöskin Rautavaaralla, missä viimeiseen 5—6 vuoteen ei ole ollut kunnan virassa olevaa terveyskeskuslääkäriä — siellä on ollut muutamia yksityisiä kalliilla rahalla ostettuja lääkäreitä, jotka ovat poistuneet sen jälkeen, kun ovat potilaisiin tutustuneet.

Tähän on saatava muutos, ja siksi me tarvitsemme terveydenhuoltouudistuksen, joka rakentuu vahvojen peruskuntien varaan, mutta niin, että ne kunnat ovat todellakin riittävän vahvoja. Minä olen vähän huolissani katsoessani tuota karttaa, joka on julkaistu, pystytäänkö, jos sellainen toteutuu, siihen. Niistä alueista ei tule riittävän vahvoja, ja siitä on nyt pidettävä huoli, ja siihen työhön on käytävä vahvasti käsiksi eikä keskityttävä pelkästään rajojen siirtelyyn.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Minkä takia hallituksen linja ei herätä perussuomalaisissa luottamusta? Tuloerot ovat Suomessa kasvaneet viimeisen 20 vuoden aikana maailmanennätysvauhtia. (Välihuuto) — No, viime vuonna eivät kasvaneet, koska talouskasvu on taantunut. — Mutta joka tapauksessa siellä ovat nämä vanhat puolueet ja vihreät olleet vallassa ja tehneet tätä politiikkaa sillä lipulla, että on ajateltu, että kun kokonaiskakku kasvaa, niin siitä riittää enemmän jaettavaa.

Nyt huomaamme, minkälaisiin järjestelyihin tämä on Euroopassa johtamassa. Oma taloudellinen päätöksentekovalta ollaan viemässä Suomen eduskunnalta pois. Tässä on siis se hallituksen linja, mitä markkinoidaan nyt tulevaisuuden linjana. Se on erittäin huolestuttava linja, ja uskottavuutta vähentää myös se, että esimerkiksi talousunionisopimukseen liittyy pykälä, jossa alijäämä saa olla vain tietyn kokoinen. Eikö tällainen enemmistöhallitus pysty ajamaan läpi linjaa itsenäisesti ilman, että Brysselistä tuodaan teille se selkänoja siihen taakse? Tämä on aivan uskomaton rakennelma.

Kunta-asian te toitte nyt samalla rytinällä puolustusvoimauudistuksen kanssa presidentinvaalien jälkeen. Se on harkittu teko ja erittäin valitettava toimintatapa. Euroasiat veitte keittiön kautta istuntotauolla eteenpäin, ja nytkin tuntuu, että niistä ette halua sen kummemmin keskustella. Ministeri Virkkunen tarjosi eilen tätä yhteistyön kättä kuntarakenneuudistuksen osalta periaatteella "jos allekirjoitatte hallitusohjelman" — sillä periaatteella. Onko tämä se linja, mitä te tänäänkin täällä tarjoatte: pitää allekirjoittaa hallitusohjelma, jotta pääsee mukaan miettimään kuntarakenneuudistusta?

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Olipahan surullista kuultavaa tämä pääministeri Kataisen retoriikka kuntarakenneuudistuksesta. Nyt me saimme kuulla, että ei tässä tavoitellakaan säästöjä.

Haluan todeta, hyvät kokoomuslaiset, tästä opposition mukaantulemisesta. Tasan vuosi sitten oli valmisteltu perusteellisesti parlamentaarisen kuntalain kokonaisuudistus, ja tasan vuosi sitten te torppasitte sen. Minä olin puhelinyhteydessä, pääministeri Katainen, juuri teihin, ja te henkilökohtaisesti kaadoitte tämän. Nyt te sanoitte sitten, että se asetetaan välittömästi vaalien jälkeen, kuten silloinen ministeri Vapaavuori totesi. Vaalit tulivat ja menivät, eikä näkynyt parlamentaarista komiteaa.

Kun sitten puhemies Heinäluoma esitti syksyllä opposition mukaantulemista parlamentaariseen valmisteluun, ryhmän puheenjohtaja Vapaavuori sanoi, että eikö puhemies Heinäluoma muista, että hallitusneuvotteluissa nimenomaan sovittiin, että ei oppositiota oteta mukaan vesittämään tätä asiaa. Nyt te hurskastelette, että eikö oppositio halua vaikuttaa. Me haluamme vaikuttaa, me haluamme olla valmistelussa mukana, mutta emme lähde mukaan takuumieheksi. Ei kannata hurskastella asialla, vaan pitää puhua niin kuin ne ovat. Minä tiedän tämän asian, kun olen teidän kanssanne keskustellut.

Sitten toinen asia, arvoisa puhemies: Tämä kuntarakenne-esitys, joka on virkamiesten hyvin valmistelema, on erittäin ansiokas tilastoaineisto ja perusteellinen analyysi, mutta johtopäätökset tässä kuntarakennemuutoksessa on etukäteen linjattu ideologisesti ja poliittisesti. Tämä ei vastaa niihin ongelmiin, mitkä tässä nyt on esitetty: ei huoltosuhde muutu tällä eivätkä palvelut parane. Kyllä nyt kannattaa puhua suoraan.

Sitten toinen asia...

Vastaan myöhemmin.

Jan Vapaavuori /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei tämä hallitus kuntapolitiikan osalta siltä osin poikkea edellisestä hallituksesta millään lailla, että hallitusohjelmassa on linjattu ne keskeiset periaatteet, millä kuntapolitiikkaa viedään eteenpäin. Niin tehtiin myös edellisellä vaalikaudella ja tehtiin varmaan sitäkin edellisellä ja sitäkin edellisellä. Ei tämä sen kummempaa ole. (Välihuutoja)

Tässä on ehkä eräs merkittävä ero hallituksen ja keskustan ajattelussa. Meillä on varmaan kohtuullisen yhteinen näkemys siitä, että nykyrakenteella ei voida jatkaa — sen on muun muassa puolueen puheenjohtaja Kiviniemi moneen kertaan todennut, että nykyrakenteella ei voida jatkaa — ja meillä on yhteisymmärrys siitä, että tämä hyvinvointiyhteiskunta pitää pelastaa. Mutta sitten meillä näyttää olevan dramaattisesti erilaisia käsityksiä siitä, miten se tehdään. Teidän mallinne on se, että uhrataan sitten vaikka kunnat: kun meillä on valtava määrä kuntia, jotka eivät nytkään selviä näistä tehtävistä, jotka niille kuuluvat, niin ajatellaan, että uhrataan sitten kunnat, otetaan niiltä tehtävät pois, siirretään tehtävät joillekin muille. Meidän tulokulmamme taas on se, että kasvatetaan niitä kuntia sillä lailla, että ne pystyvät jatkossakin pitämään huolta niistä tehtävistä, mitkä Suomen kunnallishallinnolle ovat aina kuuluneet.

Matti Saarinen /sd:

Arvoisa puhemies! Sen verran vanhoja muistelen, että, edustaja Tiilikainen, keskustapuolue oli alentamassa verotusta velkarahalla miljarditolkulla niissä olosuhteissa, että nämä vaikeat ajat olivat jo näkyvissä. Hyvät kollegat, viime vaalikaudella keskustapuolueen keskittämispolitiikan ansiosta Suomesta kunnat joutuivat haja-asutusalueilta lakkauttamaan yli 800 koulua ja, edustaja Tiilikainen, te syytätte hallitusta täällä keskittämisestä. Vähän voisi katsoa myöskin niitä omia jälkiä, mitä on tullut tehdyksi. (Viitanen: Teoria ja käytäntö!)

Sitten kuntaremontista. Eihän pikavoittoja voi sieltä saadakaan. Ennen kuin alkaa syntyä tulosta maankäytöstä, järkevistä investoinneista, henkilöstöpolitiikan sopeuttamisesta, se on vuosien projekti. Mennään palvelut edellä, mutta pitkällä tähtäimellä toimitaan siten, että myöskin tuottavuus kasvaa ja kuntatalouskin saadaan tasapainoon.

Kuntaministeri poistui, mutta olisin kysynyt, miten hallitus suhtautuu tähän virkamiesesitykseen siltä osin, kun siellä esitetään purettavaksi jo tehtyjä kuntaliitospäätöksiä. Viittaan Nummi-Pusulan, Lohjan ja Siuntion yhteiseen kuntaliitospäätökseen: virkamiehet esittävät, että se purettaisiin Siuntion osalta. Miten hallitus tällaiseen tilanteeseen suhtautuu?

Kysyn myös pääministeriltä: kun on vaikea suhdannetilanne, miten suhtaudutte siihen, että käytettäisiin aika voimakkaasti määräaikaisia ratkaisuja, koskevat ne sitten plus- tai miinusmerkkisiä talousratkaisuja? Niihin olisi helpompi sitoutua, kun tietäisi, että ne ovat määrämittaisia.

Ja kun täällä edustaja Pekkarinen ihmetteli, ensin sääli pääministeriä — minä en sääli, hänelle maksetaan siitä — mutta ihmetteli, miten hallitus pysyy koossa: ainakin keskusta on sellainen liima, joka tiivistää hallituksen yhteistyötä.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän kyllä, että pääministeri Katainen ja hallitus eivät mielellään puhu Euroopan kriisistä, mutta puhun siitä siitä huolimatta. Ei euro ole kriisin uhri, vaan euro on kriisin syy. Meillä on täysin toimimaton valuutta-alue, joka on syössyt koko Euroopan ennennäkemättömään, tasaisen taantuvaan tilaan, ja tämä tila tulee pahenemaan. Nämä tukipaketit eivät auta. Kreikkaan tulee ratkaisu vasta sen jälkeen, kun siellä tulee velkajärjestely ja Kreikka poistuu eurosta. Tämän ymmärtää jokainen, joka talouspolitiikasta jotain ymmärtää. Mutta se poliittinen hinta on se, mitä euroeliitti ja Suomen eliitti eivät halua maksaa: että tämä ennennäkemätön projekti epäonnistuisi.

Arvoisa herra puhemies! Puhutaan, että jos euro epäonnistuu, Eurooppa epäonnistuu. Mitä ihmeen puhetta tämä on? Oliko Eurooppaa ennen euroa? Tietenkin oli, ja olisi muuten euron jälkeenkin, mutta Eurooppa ei kestä ylivahvaa euroa ja etelän maat eivät kestä. Euro rikkoo näitten yhteiskuntien rauhan. Ateenassa autot palavat, minimipalkkaa leikataan 750 eurosta 20 prosentilla, ja tämä syväjäädyttää koko Euroopan talouden.

Arvoisa puhemies! Niin kauan kuin otat rahaa, olet polvillasi ja ohjat ovat sillä, joka rahan antaa. Ja Euroopan unionin ratkaisut, niin kuin tämä talouspoliittinen sopimus: se on yhtä hyödyllinen kuin että EU määrää Italian hallitusta määräämään italialaiselle taksikuskille, että pistä mittari päälle. Eihän siitä tule mitään.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Ei ole yksin Suomesta kiinni, onko Kreikka eurossa vai ei, mutta meidän on tehtävä kaikkemme, jotta euroalue muiden valuuttojen rinnalla selviää näistä monista kriiseistä, jotka tulevat samanaikaisesti. Minä en ole tuota kriisiä voinut eurokriisiksi myöskään, niin kuin Timo Soini, sanoa, koska siinä ovat myös Yhdysvallat, monet euron ulkopuoliset maat, mutta onneksi muutamista maista tulee hyviä uutisia. Irlanti on ollut markkinoilla jopa, ja se on osoittanut, että myös hyvin tehtyjä tekoja on, ja nyt on Kreikalla kovat ajat edessä. Onneksi minimipalkkojen ohella myös muita sopeutumistoimia heiltä on odotettu ja lupauksiakin on saatu. Onneksi näin on, että pitävät huolta taloudestaan.

Haluan ottaa puheeseen myös tämän keskittämisen politiikan. Kyllä se on kamala sana, ja se ei pidä paikkaansa. Haluan nyt jo kysyä ja esittää mahdollisuutta, että kun tehdään kuntalaki, niin eikö siinä voi olla se ajatus, että siellä missä on lapsia, on päiväkoti, siellä missä on vanhuksia, on vanhuspalveluja. Tämä on se ajatus ja idea, ei niin kuin Kalmari sanoi, että harkitaanpa niitä palveluja, mitä kunnan tulee antaa. Herranjestas, kuntako on se, joka pitää säilyttää, ja harkitaan palveluja? Me elämme niin, että valitaan, että palvelut tehdään, ja sitten harkitaan, mitkä ovat ne kunnat.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Tästä keskustelusta kuulee hyvin, että eduskunnan keväästä on tulossa todella tärkeä. Meillä kaikilla on ilo olla tekemässä Suomen kannalta hyvin kauaskatseisia päätöksiä, päätöksiä, jotka tulevat vaikuttamaan ihmisten elämään vielä pitkän ajan jälkeen, ja toivottavasti tästä eduskunnasta löytyy rohkeutta päätöksentekoon. On myös mielestäni hirveän hyvä, että tämän keskustelun painopiste on pysynyt kotimaan kysymyksissä, suomalaisten ihmisten palveluissa ja kotimaisessa talouspolitiikassa, koska se kuitenkin on itse asiassa se tärkein asia, mistä me päätämme. Ja vaikka perussuomalaiset yrittävät viedä keskustelua hieman hämärine salaliittoteoriaviittauksineen Eurooppa-politiikkaan, niin on hyvä, että emme siitä puhu jokaisessa keskustelussa tässä salissa.

Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt pääministeri Kataiselta: millä tavalla ja millä ideoilla kuntauudistuksen valmistelussa pystymme löytämään uusia ja nykyistä parempia tapoja siihen, että ihmiset voivat erilaisilla tavoilla osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja vaikuttamiseen omaa lähiympäristöään koskien?

Arvoisa puhemies! Toinen kysymys pääministerille: Hän sanoi, että hänellä on ollut ilo kiertää Suomea ja keskustella suomalaisten ihmisten kanssa nyt talvella ja että ihmiset ovat valmiita uudistuksiin. Tuliko minkäänlaista viestiä siitä, miten tämän yhteiskunnan hyväosaiset pystyvät osallistumaan tähän vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen ja taloudellisen vastuun kantamiseen?

Mari Kiviniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen linja on todellakin tämän talouspolitiikan osalta hukassa. Se tuli hyvin ilmi näissä ryhmäpuheenvuoroissa, ja on erittäin vaarallista, kun Suomea kohtaavat näin isot haasteet kuin meillä tällä hetkellä on, ettei hallituksen linja ole selvillä. Mutta yksi linja hallituksella kyllä on selvillä, ja se on tämä keskittävä, pakottava linja. Te haluatte keskittää palveluita suuriin keskuksiin, eikä teitä kiinnosta se, että kaikki ihmiset saavat lähipalvelut, eikä teitä kiinnosta se, että lähidemokratia toimii.

Täällä oikeastaan vähän yleisön pyynnöstäkin on kysyttävä pääministeriltä, kun tämän aamun tietojen mukaan totesitte, toisin kuin olette sanonut aikaisemmin, että kuntien pakkoliitokset ovat mahdollisia: onko tämä nyt hallituksen linja, vai onko hallituksen linja se, jonka valtiovarainministeri Urpilainen on todennut, että kuntien pakkoliitokset eivät ole mahdollisia?

Tässä toinen esimerkki siitä, että hallituksessa on useampia linjoja, ja on todella vaarallista tämän kansakunnan tulevaisuuden näkökulmasta, ettei yhtenäistä linjaa ole.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä voin kyllä lohduttaa Mari Kiviniemeä sillä, ettei hallituksella ainakaan useampaa linjaa ole kuin keskustalla. Eli vähän epäselvä on välillä teidänkin linjanne.

Mutta hei, nyt teillä on mahdollisuus vaikuttaa. Aivan kuten sosialidemokraatit vaikuttivat yhteiskuntaan lähtemällä hallitukseen ja kiristämällä EU-politiikan suuntaa, nyt on oppositiolla hieno tilaisuus ihan oikeasti lähteä vaikuttamaan tähän kuntauudistukseen. Pääministeri Katainen ja ministeri Jutta Urpilainen ovat tarjonneet mahdollisuutta tulla mukaan, ja minä arvostan sitä asiantuntemusta, mitä keskustassa täällä asian suhteen on, muun muassa edustaja Tölli käytti täällä hyvän puheenvuoron asiasta, ja minä jotenkin vaistoan, että siellä teillä on kuitenkin haluja monella keskustalaisella vaikuttaa, ja voipi olla ja veikkaan, että me näemme vielä tässä lopputuloksena sen, että keskusta lähtee tähän mukaan.

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Töllin puheenvuorossa kävi hyvin ilmi se, miten aikaisemmin on tehty nimenomaan parlamentaariselta pohjalta yhdessä valmistellen näitä kuntauudistuksia. Nyt hallitus ei sitä halunnut, vaan halusi yksin sanella tämän linjansa, ja nyt kun nähdään, kuinka paljon vastustusta tämä täysin todellisuudelle vieras kuntauudistus tuo, niin nyt ollaan huutamassa sitten keskustaa äänettömäksi yhtiömieheksi sinne mukaan. Se ei käy päinsä, koska me haluamme, että uudistuksia tehdään, mutta niitä pitää tehdä siltä pohjalta, että kuunnellaan kuntapäättäjiä, kuunnellaan kuntalaisia ja uudistetaan nimenomaan niitä terveydenhuollon rakenteita eikä kiinnitetä huomiota vain siihen, missä kuntarajat menevät. Hallituksen valitsema linja on väärä, eikä se saa myöskään asiantuntijoilta tukea.

Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntauudistusesitys on tehty salaa Helsingin kabineteissa kuntaministerin ja puoluetoimiston ohjauksessa kuntia, puolueita, eduskuntaryhmiä, kansaa kuulematta. Nyt tämä esitys ollaan pakkosyöttämässä kuntalaisille. Tämä esitys on kansanvaltaa ja kunnallista itsehallintoa halventava valmistelutavaltaan. Tä-mä on niin kuin suoraan Neuvostoliitosta. Vain Kreml tiesi, niin kauan kuin tiesi, mikä on hyväksi kansalle.

Valmistelijoilta lienee unohtunut, että kunnissa kaikki puolueet ovat tekemässä kuntauudistustyötä, eivätkä vain hallituspuolueet. Tämä laadittu kuntakartta osoittaa, etteivät kuntauudistusesityksen lopputuloksen sanelleet politrukit edes tunne Suomen olosuhteita. On tapahtunut kymmenkertainen mittakaavavirhe, kymmenkertainen. Pikkuriikkisessä Tanskassa tehtiin kuntauudistus. Nyt siellä on jopa sata kuntaa, (Puhemies: Ja nyt minuutti on täynnä!) vaikka Tanskan pinta-ala on vain kymmenesosa Suomen pinta-alasta. Suomessa politrukit ovat tekemässä Euroopan pinta-alaltaan isoimmat kunnat. Tällä kuntauudistuksella lähidemokratiaa, kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia oman kotiseutunsa kehittämiseen, ei ole.

Astrid Thors /r:

Arvoisa puhemies, värderade talman! Jag tycker att vår diskussion har haft drag av Paasikivi.

On ollut tosiasioiden tunnustamista, vaihtotaseen ongelma, talouskasvun hiipuminen ja kestävyysvaje. Ja niin kuin pääministeri totesi, pitää tehdä enemmän työtunteja, jotta voimme vähän kuroa umpeen kestävyysvajetta. Te totesitte myöskin pääministeri Reinfeldtin kokouksessa, että meidän pitää pidentää työuria. Valitettavasti odotamme ehkä jo viidettä vuotta näitä konkreettisia esityksiä. Haluaisin kuulla, vaikka nyt ministeri Ihalainen keskustelee Steffin kanssa, ministeri Wallinin kanssa, että milloin saamme teidän työryhmänne esityksiä, koska on erittäin tärkeää, että vihdoin tekisimme jotain. Luulen, että se auttaisi myöskin vanhempia työntekijöitä pysymään paremmin työssä.

Ja voin vain todeta tällä kertaa, että perussuomalaiset ovat hyvin johdonmukaisesti jättäytymässä eri asioista.

Ni kom inte med in i regeringen, och ni vill inte heller följa med den försvarspolitiska parlamentariska gruppen. Ni är väldigt konsekventa genom att stanna utanför. Det är sannfinländsk politik av ert mått, inte finländsk god politik.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kuntauudistuksen idea on se, että me rakennamme kuntien kanssa yhdessä uuden alustan palvelujen tuottamiselle. Tämä uusi palvelurakenne on kustannustehokkaampi kuin se, mikä meillä tällä hetkellä on, ja tästä syntyy tuottavuushyötyä, joka pystyy leikkaamaan kustannusten nousupainetta tulevina vuosina.

Tässä on ihan hyvä ohjenuora — myös Paasikiveen viittaisin: tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Kehotan joka ikistä suomalaista katsomaan vaikkapa kuntauudistus.fi-sivuilta oman kotikuntansa huoltosuhteen muutoksen. Jokainen pystyy näkemään siitä, missä talouskunnossa oma kotikunta tulee olemaan tulevina vuosina. Mitä enemmän on ikäihmisiä, sitä vähemmän on verotuloja, koska eläkkeistä maksetaan vähemmän veroa kuin palkasta. Näin ollen me tarvitsemme sen rakenneuudistuksen, tai sitten vaihtoehtona on se, mitä edustaja Kalmari sanoi: pitää karsia kuntien palveluja.

Kun edustaja Kalmari totesi, että pitäisi katsoa, mitä palveluja kunnat tuottavat, jotta saadaan vähemmän kustannuksia, sehän tarkoittaa sitä, että vähennetään kuntien palveluja. Itse asiassa tätäkin puolta selvitetään, mutta hallitus ei halua lähteä siitä, että luovutaan palveluista ja jätetään kunnat, vaan muodostetaan vahvemmat, turvallisemmat kunnat, elinvoimaisemmat kunnat, jotta ne kykenevät kantamaan palveluvastuunsa myös ikääntyvässä Suomessa.

Sitten yksi tämmöinen ehkä vahingossa asiavirheeksi lipsahtanut asia. Yleisesti sanotaan — keskusta on valinnut semmoisen sloganin — että ideologisesti keskitetään jotakin. (Mauri Pekkarinen: Joo!) Minä tiedän tämän asian, koska minä olen tässä hallituksessa: Meillä ei ole tämmöistä ideologiaa. Eli hallituksella ei ole ideologista päämäärää keskittää. (Välihuutoja) Ja kun minä sanoin, että minä tiedän, niin minä sanon, että te ette tiedä. Me tiedämme oman ideologiamme tai oman päämäärämme. Tässä hallituksessa, niin kuin tiedätte, on monta ideologiaa, mutta tämä ei kuulu niiden joukkoon. Meidän päämäärämme on puhtaasti pragmaattinen, eli vahvistamme sitä alustaa, jolla tulevaisuuden palvelut rakennetaan.

Mitä tulee pakkoliitoksiin, pakkohan ei ole tässä mikään paras konsultti. Minä tänä aamuna totesin sen, mitä olen aikaisemminkin useassa yhteydessä todennut, että siinä tilanteessa, jossa kunnanvaltuusto päättää, että me emme tuota kuntalaisille niitä palveluja, mitä tämä sali on kuntalaisille sallinut, niin silloin valtiovalta puuttuu. Me emme jätä siis kuntalaisia heitteille. Minä tiedän, että täällä on kansanedustajia, jotka ovat sitä mieltä, että ei ole niin väliksi niistä palveluista, kunhan kunta säilyy. (Välihuutoja) Me olemme sitä mieltä, että palvelut pitää säilyä, kunta mukautukoon palvelutarpeeseen.

Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti varuskuntarakenteesta. Täällä sanottiin, että hylätään alueellinen puolustus, kun maakunnista lakkautetaan Puolustusvoimien yksikköjä, varuskuntia. Varuskunta on koulutusyksikkö. Se, missä kohtaa varuskunta sijaitsee, ei kerro, mitä kohtaa Suomessa puolustetaan. Meillä on tehty varuskuntauudistuksia kautta vuosikymmenten — muistaakseni edustaja Kääriäinenkin osallistui yhden valmisteluun ja toteutukseen — ja niillä on ollut aina vankka perusteensa. Vaikka ne ovat oikein ja tarpeellisia, niillä on erittäin kivuliaita seurauksia myös. Moni ihminen menettää työpaikan, ja se alue menettää sen varuskunnan, jolla on taloudellista ja historiallista ja tunneperäistä merkitystä. (Mauri Pekkarinen: Koko sisämaa putsataan!)

Mutta me pyrimme hoitamaan tätä asiaa paremmin kuin ehkä aikaisemmin, niin että annamme niille alueille kannustusta ja tukea, konkreettista tukea, niin että alueet löytävät uusia menestymisen mahdollisuuksia, ihmiset uusia työpaikkoja. Mutta päivänselvää on se, että kun meillä on useita tuhansia pienempiä ikäluokkia tulevina vuosina, niin meidän ei tarvitse kouluttaa niin montaa ihmistä. Jotta säästämme seinistä ja voimme varustaa meidän Puolustusvoimamme riittävän hyvin, meidän pitää tehdä tämä rakenneuudistus, koska maanpuolustus on tässä uudistuksessa se kaikkein tärkein.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on puhuttu tärkeistä, isoista, megaluokan asioista, kuntauudistuksesta ja puolustusvoimauudistuksesta, mutta ainoastaan edustaja Lapintie toi esille minusta äärimmäisen ison asian eli harmaan talouden ongelman. Hallitus onkin siihen puuttunut, hallituksen suunnasta tulee lakiesityksiä, mutta minä peräänkuuluttaisin sitä, että eikö tämä koko harmaan talouden ongelma voitaisi ottaa semmoiseksi ykkösasiaksi, yhteiseksi asiaksi, koska kyllä perussuomalaiset lähtevät tässä yhteistyöhön.

Tässä on kyseessä talousongelma, työvoimapoliittinen ongelma, resurssiongelma ja ihmisoikeusongelma. Minä vetoan siihen, että hallitus ryhtyy nopeisiin toimenpiteisiin muun muassa lainsäädännön kautta puuttuakseen kaikkien tietämään ongelmaan. Suurin oppositiopuolue, perussuomalaiset, on valmis esittämään omia ratkaisumalleja kaikkien yhteiseen käyttöön. (Eduskunnasta: Näin on! — Pia Viitanen: Hyvä!)

Tuomo Puumala /kesk:

Herra puhemies! "Minä tiedän, te ette tiedä", pääministeri sanoi. Sehän kuulosti vähän pohjalaiselta sananlaskulta "moomma oikias, tootta vääräs, noon vääräs, moomma oikias" jne. Minä vähän harmittelen tätä. Tämä kuulostaa kovin ylimieliseltä, hieman samaa kylmyyttä ja ylimielisyyttä, mitä kuntaministeri on koko ajan osoittanut puhuessaan suomalaisille ihmisille ja suomalaisille kunnille. Toivon, että ette kovin paljon pidemmälle vie tätä ylimielisyyttä.

Ihmiset ovat aika isossa epävarmuudessa moneltakin osin. Valtio omilla toimillaan sen lisäksi, että yrityselämässä tapahtuu lisää koko ajan tätä epävarmuutta, vie pois sitä kaikista olennaisinta, mitä ihminen kaipaa, eli turvallisuuden tunnetta, varmuutta huomisesta ja siitä, että pystyy maksamaan lainat ja huolehtimaan seuraavasta päivästä, viemällä kuntia, viemällä varuskuntia, ja aivan kohta, pääministeri, sieltä ovat tulossa myöskin ammattikorkeakoulut, arviolta 2 000 henkilötyövuotta lukiopuolella.

Eilen muuten kuulin vielä mielenkiintoisen asian, mistä mielellään kuulisin teiltä kommentin. Myös Finnair ollaan ajamassa alas, valtio luopuu omasta enemmistöosuudestaan, mikä vaikuttaa reitteihin, vaikuttaa (Puhemies: Minuutti on täynnä!) työpaikkoihin. Tämäkin vielä, ja varmasti jatkoa seuraa.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Suurimpana oppositiopuolueena meidän linjamme ei ole niin kuin keskustapuolueen, että ammutaan kaikkea liikkuvaa, mutta oppositiosta käsin on lupa esittää kriittisiä kysymyksiä. Tuntuu, että hallituksen motto on teoriassa näin mutta käytännössä toisin. Pääministeri puhui kauniisti nuorten syrjäytymisestä. Samanaikaisesti aloituspaikkoja kouluissa ajetaan alas. Vapaata kansansivistystyötä, kansanopistolaitosta ajetaan alas. Puhutaan kauniisti työurien pidentämisestä, mutta julkiselta sektorilta Puolustusvoimien ratkaisun seurauksena Pohjois-Karjalasta tulee häviämään 1 000 julkista työpaikkaa. Puhutaan, että lainanotto kuriin, mutta samanaikaisesti jatketaan holtitonta rahan lapioimista euromaihin. Kun täällä on viitattu useampaan (Puhemies: Nyt, arvoisa edustaja, minuutti on täynnä!) otteeseen — edustaja Thors, pääministeri Katainen — presidentti Paasikiveen, niin minä tyydyn sanomaan: "hirmuista".

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Elämme murrosvaiheessa. Joko Suomi lähtee ylös- tai lähtee alaspäin, ja siltä osin on paikka meillä yhteiselle keskustelulle. Mielestäni on syytä, että hallitus tekee päätökset faktoihin perustuen, ei missään nimessä ideologioihin perustuen, mutta samaa myös edellytetään oppositiolta, niin että populismi pois ja faktat pöytään, ja siltä kohdin pystymme löytämään toisemme varmasti keskustelussa.

Jäin myös pohtimaan edustaja Tiilikaisen puheenvuoroa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämisestä. Tällä hetkellä, kun katsotaan valtion ja kuntien työnjakoa, meillä on esteenä juuri se, että meillä on hyvin pieniä yksikköjä. Siltä osin, jos meillä on suuremmat kokonaisuudet sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla, ovat ne sitten isompia kuntia tai sosiaali- ja terveydenhuollon muita rakennejärjestelyitä, se mahdollistaa myös meille esimerkiksi Kelan rahoitusroolin tarkastelun uudelleen ja mahdollisesti niin, että me saamme Kela-rahoitusta tuotua lähemmäksi kuntalaisille. Näitä asioita meidän pitäisi yhdessä pohtia ja hakea ratkaisuja.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuuntelin äsken pääministerin varsin mielenkiintoista puheenvuoroa tästä kuntauudistuksesta, nimittäin te ette pystynyt perustelemaan millään muulla kuin sillä vaan, että täytyy olla niin suuret kunnat, että sitten pystytään palvelut järjestämään. Eiväthän ne kuntarajat sitä ratkaise, miten ne palvelut järjestetään, vaan sen ratkaisevat ne kuntapäättäjät, jotka siellä kunnissa ovat. Nyt tämä uudistushan tietää sitä, että 10 000 valtuutettua meillä on tällä hetkellä, ja nyt on laskettu, että 3 000:n ja 4 000:n välillä maksimissaan on valtuutettuja sen jälkeen, jos tällainen uudistus pakolla viedään läpi. Tämä jo kertoo sen, että se romuttaa lähidemokratian, ja kun lähidemokratia romuttuu, niin romuttuvat automaattisesti ne lähipalvelut, koska niitä ei olla puolustamassa.

Sitten olette siirtämässä erikoissairaanhoidon, kukaties koko sosiaali- ja terveydenhuollon, maakuntakokoisille toimijoille. Eihän sinne maakuntaan valita vaaleilla. Tähän saakka teidän suurin kritiikkinne on ollut siitä, että näissä kuntayhtymissä on ihmisiä, joita ei ole vaaleilla valittu, ja teillä ei ole suoraa vaikutusvaltaa niihin. Tehän puhutte nyt aivan ristiriitaisia. Maakuntatason erikoissairaanhoito, sosiaalipalvelut sen jälkeen, ei niitäkään kuntavaaleilla valita, jos ette sitten sitä maakuntatason hallintoa toteuta. (Puhemies: Ja nyt olisi minuutti täynnä!)

Ihan lopuksi sanon sen, että on tämän hallituksen linja täysin hukassa, kun täällä oli kuusi erilaista mielipidettä. Miten te siitä rakennatte yhteisen, on mielenkiintoista nähdä.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta ihminen on todella hallintoa tärkeämpi. Me elämme poliittisesti ja taloudellisesti varmaan yhden pahimman ajan edessä — sotien jälkeen — mikä myös Suomella on edessä. Kyllä silloin hallituksen ja opposition pitää kyetä yhdessä tunnistamaan myös se kansallinen häpeä, mikä on meidän lapsiköyhyydessä, 3 500:ssa kiireellisesti huostaanotetussa lapsessa viime vuonna. Eli kyllä tässä on vakavan pysähtymisen paikka. Kyllä sosiaalisen turvallisuuden vahvistaminen pitää nyt yhdessä tunnistaa, mutta myös hallituksen vastuullista päätöksentekoa pitää perätä. Ei työllisyys- ja aluevaikutuksia selvitellä jälkeenpäin, kun tehdään Puolustusvoimien varuskuntiin liittyviä ratkaisuja. Ei kenraaleille voida jättää näitä asioita. Ei niitä onneksi jätetty taisteluhelikoptereidenkaan hankinnassa 2001, vaan eduskunta esti sen järjettömyyden. Kyllä tässäkin voisi olla kritiikin paikkaa.

Toinen on omistajaohjaus. Kansallinen strategia pitää niin Finnairissa kuin Stora Ensossa metsäklusterin kehittämisessä nähdä. Emme me selviä, jos me tuhoamme meidän keskeisen teollisuuden ja vientiteollisuuden toimintaedellytykset. Hallituksella pitää olla vahva omistajaohjaustahto talouden ja työllisyyden mielessä.

Jouko Jääskeläinen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Todella tosiasiat ovat joskus aika hurjia. Tämä veroasteen nousu ja velkaantumiskehitys on ihan todellinen, ja aion toistaa niin kauan kuin tässä eduskunnassa istun tätä ennalta ehkäisevän toiminnan merkitystä terveydenhuollossa ja muissakin kuntien palveluja vaativissa tilanteissa. On muistettava, että hallinnon rakenteelliset uudistukset eivät vähennä näitä palveluiden tarpeita, vaan palvelut pikemminkin lisääntyvät. Eli kannattaisi meidän nyt aktiivisesti toimia siellä, missä voidaan kustannuksia edeltä vähentää.

On paljon kannettu huolta siitä, mikä on hallituksen veropoliittinen linja. Minä luulen, että se on hyvin yksinkertainen. Se tuskin tulee olemaan puolet säästöjä ja puolet veronkorotuksia, vaan todennäköisesti hallitus tulee nostamaan veroja enemmän kuin mitä se voi leikata, koska emme voi köyhiltä ja kipeiltä enää kovin paljon ottaa. Tässä on niin paljon huutoa ilmassa jo muutenkin. On aivan selvä, että kaikki joutuvat joustamaan. Joudumme koskemaan arvonlisäveroon, joudumme koskemaan palkkaverotukseen, ja sopeutukset eivät ole 5 miljardia, niin kuin viisaat, oikein viisaat, sanovat, vaan vähän vähemmän, mutta silti hyvin paljon. Nyt pitäisi vain laskea, mikä kokonaisuus tuottaa parhaan tuloksen kansantalouden kannalta, ettei tehdä tyhmyyksiä.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Viime päivien synkät uutiset työllisyydestä kertovat siitä, että meidän vientiin perustuva hyvinvointiyhteiskuntamme on äärettömien haasteiden edessä. Vaikka meillä nyt työllisyysaste on kohtuullisen hyvä ja työttömyys noin 8 prosenttia, liikaa sekin, niin riski sille, että työttömyys kasvaa, on kuitenkin olemassa. Olimme Salossa päivänä, jolloin siellä irtisanottiin — tai yt-neuvotteluihin tulee — tuhat ihmistä. Ei siellä kuntarajoista paljon keskusteltu, vaan sen talousalueen edellytyksistä järjestää työtä tilanteessa, jossa työttömyys Salon kaupungissa nousee 16 prosenttiin, joten siis kysymys on erittäin vakava.

Kaikkien näitten meidän vientien kivijalat ovat tämmöisessä murroksessa. Meidän vienti on hyvin suhdanneherkkää: teollisuuden rakenne on yksipuolista. Tässä mielessä näitä kasvun eväitä me tarvitsemme, ja ne ovat: parempi työllisyysaste, tuottavuuden nostaminen, investointien saaminen tähän maahan — ja meillä on tutkimus- ja tuotekehityspanosta, jolla me voimme uutta luoda.

Parempi työllisyys on ainoa päälääke myöskin työurien pidentämiseen. Ei voi uraansa pidentää, jos ei ole työpaikkaa, missä pidentää työuraa. Tässä mielessä en ole enää niin huolissani ikääntyneitten ihmisten työllisyysasteesta — sekin on haaste — vaan olen erityisen huolestunut nuorten ihmisten syrjäytymisen kautta tulevasta työllisyysasteen heikkoudesta. Ikääntyneitten ihmisten työllisyysaste on noussut meillä viime vuosina merkittävästi, joka on hieno asia, mutta ennen kaikkea tämä nuorten syrjäytyminen johtaa siihen, että meillä on suuria haasteita tässä asiassa. Hallitus tulee käsittelemään budjettiriihen aikataulun puitteissa nuorten yhteiskuntatakuumallin rakentamista, aukottomamman mallin rakentamista, ja ehdotuksia ajatellen vuotta 2013. Se on yksi vastaus meidän puoleltamme yrittää tätä syrjäytymistä estää.

Olen erityisen iloinen, että täältä salista tuli ajatus siitä, että oppositio haluaa tarjota yhteistyön kättä harmaan talouden torjunnassa. Hallitus on laatinut harmaan talouden toimenpideohjelman. Se on erittäin topakka, moniulotteinen. Tämä esitys tulee myöskin tänne eduskuntaan arvioitavaksi. Tässä me tarvitsemme hyvää yhteistyötä kaikkien toimijoiden kesken.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! 70 kuntaa, automaattisesti tämä tarkoittaa kyllä pakkoliitoksia, ainakin jonkun verran. Kansalaispalautetta me olemme varmaan kaikki saaneet hyvin paljon, ja eräässäkin verrattiin tätä kuntarakennetta neuvostoajan kolhoosimeininkiin.

Edustaja Lapintie ihmetteli, miksi perussuomalaiset ovat niin Puolustusvoimien leikkauksia vastaan. Voin hänelle vastata, että koska meidän mielestämme turvallisuutemme, alueellinen puolustus ja maanpuolustustahto ovat näillä leikkauksilla erittäin suuressa vaarassa. Samoin hän väläytteli vähän, että asevelvollisuutta pitäisi lyhentää oleellisesti, ja varmaan seuraava porras onkin sitten kirjekurssit. Mielestäni sitä ei voisi millään ajatella enää lyhennettäväksi: asevelvollisuuden pituus ei ole kovin pitkä Suomessa. Puolustusvoimauudistuksessa iso kysymys on sodan ajan reservin määrä. 1990-luvun alussa se oli puoli miljoonaa, tällä hetkellä 350 000 ja uudistuksen jälkeen 230 000. (Puhemies: Ja nyt minuutti täynnä!) Joten: näillä eväilläkö Suomea tullaan puolustamaan?

Elsi  Katainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Emme ilmeisesti saa vastausta siihen, tavoitteleeko hallitus kuntauudistuksellaan säästöjä vai ei, saatikka, että saisimme ihan yksilöidyn vastauksen siihen, mikä se säästötavoite tarkasti ottaen olisi.

Mutta miten kuntauudistus suhtautuu sitten kuntien kassan kartuttamiseen? Kuntien tehtäväkenttä on äärimmäisen laaja. Yhtenä tärkeänä siinä on elinkeinojen kehittäminen. On selvää, että kuntien talouden ja elinvoiman kannalta elinkeinojen kehittäminen on todella olennainen, muuten ei työpaikkoja eikä verotuloja saada. Herääkin kysymys, ja kysynkin pääministeriltä: onko tämä rakennelakityöryhmä lainkaan pohtinut, kuinka hyvin nämä suurkunnat onnistuvat kehittämään elinkeinojaan, ja varsinkin ajattelen muutakin kuin sitä suurkunnan keskusta, ihan laajasti koko kunta-aluetta?

Pia Kauma /kok:

Arvoisa puhemies! Olen huolissani erityisesti kahdesta asiasta tällä hetkellä: siitä, että emme ole osanneet tehdä riittäviä toimia suomalaisen vientiteollisuuden ja elinkeinorakenteemme monipuolistamiseksi, ja siitä, että taloustilanteen heikentyessä suomalaiset ovat jakautumassa kahteen kastiin. Erityisen huolissani olen köyhyydessä elävien lasten määrästä, joka on kolminkertaistunut 90-luvun puolestavälistä lähtien. Köyhissä perheissä asuu 150 000 lasta, ja näistä kolmasosa elää yksinhuoltajaperheissä. Ikävä tosiasia vain on, että kakkua ei tietenkään voi jakaa, ellei sitä ole ensin leivottu.

Kuten aiemmin jo tässä salissa on kuultu, Suomen kauppa- ja vaihtotase ovat laskeneet koko 2000-luvun ja ovat nyt ensimmäistä kertaa 20 vuoteen alijäämäisiä. Vientituloja puuttuu noin 30 miljardia euroa verrattuna talouskriisiä edeltäneeseen aikaan. Olemme selkeästi menettäneet kilpailukykyämme etenkin Saksaan ja Ruotsiin verrattuna. Hallituksen on nyt ehdottomasti otettava ykkösasiaksi se, että saamme viennin takaisin nousuun, koska siitä on vahvoina vuosina tullut melkein puolet meidän kansantuotteestamme. Jos päästämme viennin rapautumaan, sillä on todella mittavat merkitykset koko hyvinvointiyhteiskuntamme (Puhemies: Minuutti on täynnä!) rahoituksen kannalta.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Leikkauksia, leikkauksia, leikkauksia — se on teidän linjanne nyt, ja se tulee kohtelemaan kaltoin köyhää kansaa.

Minä en ymmärrä sitä laskukaavaa, miten te saatte sen matemaattisen kaavan toteutettua, että köyhistä kunnista yhteen liittämällä tulee rikas. Voisitteko selittää tämän laskukaavan? Väitän, että myös tässä suurkunnassa tulee veronkorotuksia samoin kuin näissä köyhissä. Tämä pakkoliitosmeininki, mitä te harrastatte, ei poista sitä.

Puolustusvoimilla oli hyvä suunnitelma uudistua. Nyt tällä hätiköidyillä päätöksellä te heititte sen romukoppaan, ja siitä tulee kohtalokkaita seurauksia, jotka vaikuttavat vuosikymmenten päähän. Se vaikuttaa maanpuolustustahtoon ja moneen muuhun kohtaan.

Turvallisuus on myös poliisien määrärahojen kanssa kikkailua. (Puhemies: Minuutti täynnä!) Ei hyvä ole. Pitäisikö enemmänkin panostaa harmaan talouden… [Puhemies sulki puhujan mikrofonin, koska puheaika ylittyi.]

Tuula  Peltonen  /sd:

Arvoisa puhemies! Nämä esitetyt uudistukset ovat välttämättömiä. Me kaikki tiedämme sen, ja olemme huolissamme koko maan ja alueiden elinvoiman säilyttämisestä (Välihuutoja keskustan ryhmästä) niin kuntauudistuksessa kuin puolustusvoimauudistuksessakin, ja tähänhän meitä poliittisia päätöksentekijöitä tarvitaan.

Nyt ikävä kyllä puolustusvoimauudistuksessa poliittiseen vaikuttamiseen ei ole ollut mahdollisuutta, ja kuulimme, että nyt aletaan tutkia alueellisia vaikutuksia mutta toisaalta esitystä ei tulla muuttamaan. Haluaisin kuulla puolustusministerin mielipiteen, miten yhdelle maakunnalle voi tulla kahden varuskunnan lakkauttaminen eteen. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Keski-Suomi on menettämässä kaksi varuskuntaa, ja haluan kuulla, onko esitys tältä osin alueellisesti oikeudenmukainen.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Konkretisoin kuntarakenneuudistuksenne merkitystä esimerkiksi Lapissa. Pinta-alaltaanhan Lappi on yksi kolmasosa Suomesta. Siellä on nyt 21 kuntaa. Jos muualla Suomessa olisi yhtä monta, niin niitä olisi nyt jo se 70. Uudistuksen jälkeen sinne jäisi 6 kuntaa, elikkä noin 20 kuntaa koko Suomeen, jos ne olisivat alueellisesti yhtä suuria.

Toiseksi puhun kaivosteollisuudesta, johonka ministeri Hautala äskettäin viittasi antamalla Lapille nimen Pohjolan Kongo. Olen torjunut tämän näkemyksen sillä perusteella, että pääsääntöisesti kaivosteollisuus on toivotettu tervetulleeksi Lapin kuntiin siitä syystä, että se luo työtä ja toimeentuloa. Meillä on nollatoleranssi ympäristövahinkojen osalta ehdottomasti. Mutta koska tämä on aito kasvualue, minkä hallituskin tiedostaa, niin olisi Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen kannalta erittäin tärkeää, että hallitus laatisi kokonaisvaltaisen valtakunnallisen kaivosstrategian, jossa käydään läpi tämän kaivostoiminnan periaatteet, kaivostoiminnan perustaminen, jatkojalostus ja logistiset kysymykset. Tässä on ilmainen (Puhemies: Minuutti on täynnä!) ohje siitä, millä voidaan viedä eteenpäin taloudellista kasvua Suomessa.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Lauslahti tuossa hieman aikaisemmin puheenvuorossaan peräänkuulutti faktoja populismin tilalle, ja siihen liittyen olen kiinnittänyt huomiota viime aikoina näihin puheisiin ikäluokkien pienenemisestä, jolla myös näitä varuskuntien lakkauttamisia perustellaan. Minun näkemykseni mukaan tällainen puhe on muunneltua totuutta. Nämä syntyneet ikäluokat ovat nimittäin 60-luvun lopusta suunnilleen tähän päivään asti olleet keskimäärin osapuillensa samankokoisia. 90-luvulla oli muutama hieman pienempi ikäluokka, mutta nyt sitten taas 2000-luvulla ikäluokat ovat olleet, tämä syntyneitten määrä vuosittain, kasvamaan päin. Paljon suurempi ikäluokkien pieneneminen tapahtui 40-luvun lopulta 60-luvun loppuun, eikä silloinkaan tällä lailla missään säästetty. Onko tässä taustalla nyt todellisuudessa (Puhemies: Minuutti!) tavoite valikoivasta asevelvollisuudesta?

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Kiitän siitä, että perussuomalaiset parissa puheenvuorossa ovat ottaneet esiin poliisien määrän riittävyyden.

Hallitusohjelmaan sisältyy osana talouden sopeutusta 10 miljoonan euron määrärahaleikkaus poliisitoimeen, mutta tämä leikkaushan ei vielä kohdistu lainkaan tämän vuoden talousarvioon vaan täysimääräisesti vasta vuonna 2015. Mutta toki tämän hetken tilanteeseen vaikuttavat muun muassa aiemmat kehyspäätökset, tuottavuusohjelma sekä kustannuskehitys ennen muuta tilakustannusten kasvuna. Poliisimäärärahoja ei siis ole vielä supistettu vaan päinvastoin hieman lisätty, 5 miljoonaa euroa työttömien poliisien työllistämiseen ja sitten harmaaseen talouteen 5,6 miljoonaa euroa.

Olen asettanut poliisiresurssityöryhmän tekemään pitkän aikavälin suunnitelman siitä, miten turvataan poliisipalvelut, hallintoa kevennetään, palveluverkkoa tarkastellaan, jotta siihen poliisin kenttätyöhön riittäisi voimavaroja. On kuitenkin välttämätöntä, että kaikki hallinnonalat myös sitoutuvat talouden sopeutukseen, sillä myös sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi on toki tärkeä estää hallitsematon ylivelkaantuminen ja sitä seuraavat levottomuudet.

Puolustusministeri Stefan Wallin

Arvoisa puhemies! Täällä kysyttiin, onko oikeudenmukaista, että saman maakunnan alueelta lakkautetaan kaksi varuskuntaa. Se ei varmaankaan tunnu oikeudenmukaiselta, mutta koska tämä uudistus tehdään nimenomaan maanpuolustuksen näkökulmasta, niin saattaa käydä niin, että jos on saman maakunnan alueella useampi varuskunta, kaksi esimerkiksi, jotka edustavat eri aselajia, niin leikkaukset saattavat kohdistua nimenomaan tällä kerrotulla tavalla.

Edustaja Eerola kysyi asevelvollisuudesta. Me emme ole matkalla kohti valikoivaa asevelvollisuutta — onneksi — mutta yleisen asevelvollisuuden suhteen on olemassa kaksi uhkakuvaa:

Toinen on se, että jos ei tehtäisi tälle nykyiselle puolustusbudjetti- ja puolustusrakenteelle yhtään mitään, niin olisimme tämän vuosikymmenen loppuun mennessä tilanteessa, jossa kiinteät kustannukset syövät niin suuren osan puolustusbudjetista, että joutuisimme leikkaamaan toiminnasta, mukaan lukien asevelvollisuudesta, menemään kohti valikoivaa suuntaa. Siihen me emme halua joutua. Siitä syystä käynnistämme tämän uudistuksen juuri nyt.

Toinen uhkakuva taas liittyy varusmiesten ja nuorten miesten ehkä huonoon kuntoon. Se saattaa johtaa siihen, että joudumme tämmöiseen huonosta kunnosta johtuvaan osittaiseen valikoivaan asevelvollisuuteen, koska nuoret kundit eivät jaksa suoriutua tästä palvelusta. Tähän pitää paneutua erittäin hyvissä ajoin nimenomaan (Puhemies: Minuutti on täynnä!) liikunnan, koulun, kansalaisyhteiskunnan kautta, jotta mahdollisimman suuri osa ikäluokasta olisi myös palvelukelpoinen ikäluokka.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Sosiaalibarometri vuodelta 2010 on ilmestynyt, ja sen mukaan Suomessa oli sinä vuonna 700 000 köyhää. Tämä on edellisen hallituksen perintöä sen valtavan velkataakan lisäksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että 13 prosenttia suomalaista tilastoituu suhteellisesti köyhiksi. Köyhäksi määritellään henkilö, jonka tulot ovat alle 60 prosenttia väestön keskituloista. Huolestuttavaa on se, että yhä useampi köyhistä on yhä kauempana tuosta 60 prosentista. Vuodenvaihteessa voimaan tulleet työttömyysturvan, toimeentulotuen ja asumistuen korotukset paransivat monen heikossa taloudellisessa tilanteessa olevan ihmisen asemaa, mutta köyhyyttä ne eivät toki kokonaan poistaneet. Hallitusohjelmassa on useita köyhyyden vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä, ja näistä on pidettävä kiinni näistä haasteellisista ajoista huolimatta.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Katainen täällä kyseli, piittaammeko kuntarajoista enemmän kuin palveluista. Ei meitä varmasti tarvitse tässä salissa siinä opettaa. Täällä on paljon sekä oppositiossa että hallituksessa kuntapäättäjiä, jotka olemme niitä palveluita olleet siellä kunnissa nimenomaan lähidemokratian avulla kehittämässä. Mutta kyllähän tämä vaikuttaa siltä, että tämä on puoluetoimistossa tehty kartta, johon raportti on liimattu päälle. Ikävä kyllä näin on.

Ja mitä tässä edustaja Elsi Katainen myös kyseli, sitä minäkin ihmettelen, että kun on mitä ilmeisimmin tulossa Lappiin, Pohjois-Suomeen pitkien etäisyyksien kuntia, joissa ovat aika- ja matkaetäisyydet todella pitkät: millä tavalla se edistää elinkeinoelämää? Samaan aikaan maakuntaliittojen tehtävistä ollaan rakennerahastojen hallinnointia siirtämässä keskusjohtoiseksi, elikkä se oma maakuntaliittojen paikallinen osaaminen otetaan pois vielä sieltä elinkeinoelämältä, niin että kyllä tässä elinkeinoelämää todella saa sieltä hallitusohjelman seasta etsiä.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Pidän hyvänä sitä, että tässä salissa valtaosa kuitenkin kantaa vastuuta, ja tiedän sen, että lapsemme eivät tule kiittämään meitä siitä, mitä meidän olisi pitänyt tehdä ja mitä emme tehneet, vaan ainoastaan siitä, mitä me teimme. Kuntauudistus on tärkeä osa tässä työssä.

Itse pidin jo Paavo Väyrystä kaikkien aikojen nopeimpana lukijana, Dostojevski-ennätystä pidettiin lyömättömänä, mutta kyllä tässä tällä viikolla ennätykset lyötiin. Tuo 600-sivuinen kuntarakenneuudistus ei ollut ehtinyt vielä oikeastaan painosta tulla ulos, kun Kiviniemi kertoi jo repineensä sen. Olisi ehkä kannattanut tutustua muihinkin sivuihin kuin tuohon yhteen karttasivuun. Oikeastaan toivonkin, että myös keskustassa, jos siellä nämä 599 sivua ovat nyt vielä repimättä, otatte ne ja luette huolella. Siellä on vankkaa tietoa, tutkittua tietoa siitä, mitä meidän pitää tehdä, jotta suomalainen hyvinvointiyhteiskunta voidaan pelastaa.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Meille keskustassa tärkeitä ovat ihmiset ja heidän palvelutarpeensa, se, että ihmiset voivat itse vaikuttaa omiin asioihinsa, ja meille tärkeitä ovat myös ihmisten tunteet. Keskustalaiset valtuutetut eivät ainakaan ole vallan perässä päättäessään ihmisten asioista. He uhraavat vapaa-aikaansa yhteiseksi hyväksi — niin kuin varmasti valtaosa muittenkin ryhmien valtuutetuista kaupungeissa ja kunnissa — koska he tuntevat vastuuta kotiseutujensa ihmisistä ja tekevät varmasti parhaansa palveluiden järjestämiseksi.

Myös pääministeri Katainen, te aluksi sanoitte kunnioittavanne tätä ihmisten halua ottaa vastuuta ja kantaa huolta lähiympäristöstään. Miksi te viette ne työkalut kuntapäättäjiltä, kaupunkien valtuutetuilta viemällä heiltä mahdollisuuden kantaa vastuuta lähiyhteisönsä palvelujen järjestämisestä?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puheenjohtaja! Kiitoksia, edustajat, vilkkaasta keskustelusta!

Muutokset aina generoivat epävarmuutta, se on ihan selvä. Oli kysymys mistä muutoksesta hyvänsä, vaikkapa muutoksesta parempaan, mutta kun joutuu luopumaan jostakin vanhasta mennäkseen uuteen, niin aina on epävarmuutta. Ja kuntauudistus on tyyppiesimerkki semmoisesta uudistuksesta, joka luo epävarmuutta. Mutta se ei saa olla syy olla tekemättä asioita, jotka johtavat parempaan. Eli meidän, jotka haluamme kantaa vastuuta palvelujen tulevaisuudesta — ja kun meille annetaan kaikki tieto, mikä tässä maassa voi olla, minkä perusteella rakentaa tulevaisuuden hyvinvointipalvelut — olisi vastuutonta jättää käyttämättä se tieto, olla tekemättä rehellisiä johtopäätöksiä ja olla viemättä niitä asioita eteenpäin vain sen takia, että muutos koetaan hankalaksi. Sen takia on olennaista, että me annamme selkeän viestin kuntapäättäjille ja ihmisille eri puolilla Suomea, että tulkaa mukaan tekemään näitä vahvempia kuntia. Kukaan ei halua palveluja pois, vaan me kaikki haluamme vahvemman kuntarakenteen, jolla pystymme turvaamaan ne palvelut myös semmoisessa Suomessa, jota yksikään suomalainen ei koskaan ole aiemmin nähnyt, nimittäin huomattavasti vanhemmassa ja ikääntyneemmässä Suomessa.

Epävarmuus on ahdistavaa, Puolustusvoimien uudistuksen yhteydessä varsinkin niillä ihmisillä, jotka pelkäävät työpaikkansa puolesta. Epävarmuus on ahdistavaa. Mutta jos me ajattelisimme, että me emme voi tehdä mitään, emme voi uudistaa Suomea, koska epävarmuus on ahdistavaa, niin silloin me tekisimme sen valinnan, että me emme kanna vastuuta tämän maan tulevaisuudesta. Täällä perussuomalaisten edustaja sanoi, että leikkauksia, leikkauksia, leikkauksia. Tämmöisiä puheita on kuultu muun muassa Kreikan parlamentissa vuosi toisensa jälkeen. On rehellisesti todettava, että Suomi on taloudellisesti sellaisessa tilanteessa, että me emme pärjää, jos emme tee leikkauksia, me emme pärjää, hyvinvointiyhteiskunta ei pärjää, jos emme tee veronkorotuksia, ja hyvinvointiyhteiskunta ei pysy pystyssä, jos emme uudista Suomea. Mutta hyvinvointiyhteiskunta pysyy pystyssä, jos me uudistamme Suomea ja kannamme vastuumme.

Tämä maa on aina ollut semmoinen maa, missä ihmiset ovat suhtautuneet talonpoikaisjärkisesti tosiasioihin. (Vesa-Matti Saarakkala: Miksi te annatte Brysseliin päätösvaltaa?) Tosiasioihin kannattaa nyt perehtyä, ja tosiasiat kannattaa tunnustaa ja uskaltaa kantaa vastuuta, vaikka se olisikin vaikeaa. Jos me haluaisimme säästellä itseämme hallituksessa, niin mehän emme tekisi näitä asioita, mutta sydän ei sitä salli. Meidän on pakko tehdä se, minkä oikeaksi koemme, koska meidät on valittu kantamaan vastuuta Suomen tulevaisuudesta ja koska meille annetaan kaikki se tieto, mikä Suomessa on saatavissa. Ja sen jälkeen pitää uskaltaa tehdä päätöksiä, koska vain päättäväisyys, vain rohkeus uudistaa Suomea, vain vastuun kantamisen henki pystyy meidät saamaan siihen tilaan, että Suomi on hyvinvointiyhteiskunta myös tulevina vuosina.