Lauri Oinonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lakialoitteellani 38/2005 vp olen halunnut kiinnittää huomiota metsäverotukseen ja metsäverotuksen vaikutukseen maan puuhuoltoon ja puunjalostukseen, vientimarkkinoihin, työllisyyteen ja kansantalouteen yleensäkin. Kun aikanaan tuli päätökseksi metsän myyntiverotus ja pinta-alaverotuksen siirtymäkausi määrättiin silloin 13 vuodeksi, niin nyt ollaan lähestymässä tämän siirtymäkauden loppua siten, että runsas puoli vuotta on enää pinta-alaverotettua kautta jäljellä.

Ongelmia on ennakoitu, ja keskustelin erään suuren mekaanisesti puuta jalostavan yrityksen johtohenkilöitten kanssa, ja he totesivat, että tämän siirtymäkauden päätösajankohta on arvaamaton: mitkä ongelmat tulevat, tuleeko ongelmia, ja jos tulee, niin minkälaisia. He pelkäsivät, että nimenomaan teollisuudenlajissa, jossa ei voida puuta pitkälti varastoida — pitää saada laadukkaita puita, joissa pintakäsittely on hyvin ratkaiseva — ongelmat voivat olla hyvinkin pahoja, ja samalla kauppasopimustenkin pitää olla päteviä ja pitkäjännitteisiä, jotta osuus kansainvälisillä, vaikeilla vientimarkkinoilla on taattu ja pysyvä. Siksi teollisuuden, niin mekaanisen kuin myöskin kemiallisen puunjalostusteollisuuden, odotus olisi se, että puuhuolto voisi toimia häiriöttömästi.

Tällä hetkellähän paperiteollisuudella ovat ongelmat, jotka ovat lehdissä esillä, mutta nyt pelkää nimenomaan mekaaninen puunjalostusteollisuus, sahateollisuus, erityisesti taloteollisuus, mitenkä tulee käymään 1.1.2006 jälkeen, mitenkä puuhuolto toimii. Tietysti on olemassa monia seikkoja, jotka vaikuttavat puukauppaan ja maan puuhuoltoon, mutta olisi toivottavaa, että tämä voisi tapahtua mahdollisimman häiriöttömästi. Se olisi tarpeen myös metsäkoneurakoitsijoitten kannalta. Tosiasia on se, että vekseli ei pyöritä kauan akselia. Sen takia kalliille koneille pitäisi olla jatkuvasti sitä käyttöä, jota varten ne on hankittu. Vaarana on myöskin se, että jos puuhuoltoon tulee häiriötekijöitä, vielä olevat maaseudun piensahat ovat silloin vaarassa, pahimmillaan joutuvat ei vain lomauttamaan vaan lopettamaan toimintansa. Tällä olisi hyvin kielteinen vaikutus maaseudulla. Samalla tämän vaikutukset heijastuisivat koko kansantalouteen.

Väitän, että edelleen puu on hyvin merkittävä kansamme vientitulojen perusraaka-aine. Tämän me kaikki tiedämme. Me olemme sen nyt helposti tässä it-teollisessa huumassa liian paljon unohtaneet. Puu edustaa kuitenkin pysyvyyttä ja vakautta, vahvaa suomalaisuutta meidän kansantaloudessamme ja sitä kautta viennissä, niin mekaanisen kuin kemiallisenkin teollisuuden osalta.

Lakialoitteella olen halunnut minimoida niitä häiriötekijöitä, joita verojärjestelmän muutos toisi. Siksi olen ehdottanut tuloverolakiin lisättäväksi 140 a §:n, jolla voitaisiin välttää metsänomistajiin kohdistuva kaksinkertainen tuloverotus. Kun myytävästä puusta on maksettu pinta-alan mukainen verotus, niin sitten tulisi 1.1.2006 jälkeen samasta vero-objektista maksettavaksi samaan veroluokkaan kuuluva myyntivero. Olenkin esittänyt verohuojennusta siten, että verovelvollisilla, jotka ovat valinneet vuodelta 1993 toimitetussa verotuksessa metsätalouden verotusmuodoksi maatilatalouden tuloverolain mukaan laskettavan metsätalouden puhtaan tulon veronmääritysperusteen, on oikeus saada kaksinkertaisen samaan veronkohteeseen kohdistuvan tuloveron välttämiseksi ja vähentämiseksi verohuojennusta puun myyntitulojen mukaisesta verotuksesta 90 prosenttia vuosina 2006—2015, 70 prosenttia vuosina 2016—2025, 50 prosenttia vuosina 2026—2035, 30 prosenttia vuosina 2036—2045 sekä 10 prosenttia vuosina 2046—2055.

Monet arvoisista edustajista koette, että tässä puhutaan jo varsin kauas menevistä vuosiluvuista, kun jo tämän alkaneen vuosisadan jälkimmäisen puoliskon vuodet vilahtavat. Metsätalous on kuitenkin pitkäjännitteistä. Esimerkiksi vuonna 2055 myytävä päätehakkuun tukkipuu on tänä päivänä jo hyvinkin sellaista kolmikymmenvuotista, jossakin jo vanhempaakin, ja näin ollen ottaen huomioon metsätalouden ainutkertaisen ominaisuuden biologisiin, luonnon tosiasioihin perustuen se vaatii myöskin pitkäjänteisyyttä veropolitiikassa vuosikymmenienkin mittaan. Tämän vuoksi olen tehnyt kyseisen aloitteen metsänomistajien verotuksellisen oikeusturvan parantamiseksi, jolla eliminoidaan kaksinkertaisen verotuksen uhka, joka on muuten toteutumassa runsaan puolen vuoden kuluttua samasta verokohteesta, ja samalla tällä eliminoitaisiin se arvaamaton tilanne, johonka me olemme ajopuuna ajautumassa runsaan puolen vuoden kuluttua.

Vetoan voimakkaasti, että asianomaisessa valiokunnassa, johonka lakialoitteeni lähetetään, vielä näin yhdennellätoista hetkellä voitaisiin paneutua uhkaavien ongelmien eliminoimiseksi ja minimoimiseksi.