Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Lainsäädännön uskottavuuden ja ymmärrettävyyden kannalta ei olisi ollenkaan pahitteeksi, jos säännösten kohteena olevat tarkasti tietäisivät lain luettuaan, mistä on kysymys. Pahitteeksi ei olisi tietysti myöskään se, jos lakia säätävät edustajat ymmärtäisivät, mistä on kysymys. Kolmanneksi, ei sekään olisi pahitteeksi, jos edustajia tässä säädäntötyössä auttavat valiokunnan asiantuntijat tietäisivät, mistä on kysymys. On pakko tunnustaa, että omalta osaltani mikään näistä edellytyksistä ... (Hälinää)

Kiitoksia, arvoisa puhemies! — Niin, on pakko todeta, että omalta osaltani mikään näistä kolmesta edellytyksestä ei oikein täyttynyt. Tämä lainsäädäntöhän, josta nyt on kyse, on tietenkin tarpeellista. Kunnat ovat viime aikoina ryhtyneet järjestämään omia toimintojaan eri tavoin ja yhtiöittäminenkin on edennyt. Siihen liittyy vain sellainen ongelma, että jos yhtiöittämisen ja — vielä pahempi — yksityistämisen kautta kunnallista henkilöstöä siirtyy pois kunnallisen eläkejärjestelmän piiristä, se tarkoittaa tulevaisuudessa sitä, että kunnat ja niitten omistama eläkelaitos eivät kykene selviytymään tulevien eläkkeitten maksuvelvoitteistaan, jos ja kun maksajat vähenevät. Tästä syystä tämä on ollut tietysti merkittävä ongelma ja tämä on ollut myöskin esteenä ja toivon mukaan on jatkossakin esteenä yksityistämisen etenemiselle, mutta kun on kysymys yhtiöittämisestä, niin tämä lainsäädäntö sinänsä on tarpeellinen. Sopii kysyä, miksi se tässä laajuudessa toteutuu vasta nyt.

Olen itse pitkään ennen tänne tuloani toiminut alalla, jolla periaatteessa olisi ollut mahdollista kuulua kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin, mutta johtuen aiemmin ja vielä nytkin voimassa olleista säännöksistä se ei ole ollut mahdollista. Nyt kun näitä rajoitteita ollaan poistamassa, niin syystä tai toisesta tähän lakiin on edelleen jätetty rajoitteita, jotka tekevät nyt kyseessä olevan lain ja sen säädökset jossain määrin vähintäänkin tulkinnanvaraisiksi ja vaikeasti sovellettaviksi. Kerron nyt vain esimerkin: Jos en olisi kansanedustaja vaan Niiralan Kulma Osakeyhtiön toimitusjohtaja, kuten olin ennen tänne tuloani, niin olisi mahdollista siirtyä tämän emoyhtiön toimitusjohtajana kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin. Mutta kun olin myöskin tämän kyseisen yhtiön, joka toimii siis emoyhtiönä, tytäryhtiön toimitusjohtajana, niin sen yhtiön toimitusjohtajana minulla ei olisi mahdollista siirtyä kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin. Kun kysyin valiokunnassa asiantuntijoilta, kummanko järjestelmän piiriin nyt sitten ylipäätään voisin kuulua, niin en saanut minkäänlaista vastausta, koska kukaan ilmeisesti tässä maassa ei sitä vastausta pysty antamaan, eikä sitä pysty antamaan tietysti senkään jälkeen, kun tämä laki on hyväksytty.

Eli ihmettelen aidosti, kuten itse asiassa valiokuntakin tässä mietinnössään hieman ihmettelee, mistä syystä lakia ei ole voitu säätää niin, että se on selkeä ja yksiselitteinen. No, olihan siihen tietenkin yksi selitys: hallituksen esitys oli yksimielinen. En nyt vaan oikein usko, että vain se, että hallitus tekee yksimielisen mutta hieman käsittämättömän esityksen, olisi sinänsä peruste käsittämättömyyksien hyväksymiseen. Koska kuitenkin tällä lainsäädännöllä on ihan oikeasti kiire ja tämä ongelma toivon mukaan on nyt ainakin seurattavissa, ja jos ongelmia voimallisesti esiintyy, korjattavissakin, niin en tehnyt valiokunnassa enkä tee tässäkään muutosesitystä, mutta toivon sekä tähän lainsäädäntöön että kaikkeen muuhunkin tulevaan lainsäädäntöön, että jatkossa pykälät olisivat sellaisia hallituksen yksimielisissäkin esityksissä, ettei niitä tarvitsisi käydä erikseen ihmettelemässä täältä korokkeelta.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Virtasen puheenvuoroa kuunnellessani tuli mieleen, että olikohan syy valtioneuvoston yksimielisyyteen siinä, että kukaan ei ymmärtänyt, mitä tässä hallituksen esityksessä tarkoitettiin.

Valto Koski /sd (esittelypuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ihan lyhyesti, ettei nyt synny sellaista käsitystä, ettei tästä ole valiokunta jotain ymmärtänyt, ed. Pulliainen, muutama sana.

Ensinnäkin tietysti pitää lukea, mitä tämä hallituksen esitys pitää sisällään, ja sen jälkeen tarkastella sitten, mitä on käytännössä tarkoitus tehdä. Tässähän ehdotetaan muutettavaksi kunnallista eläkelakia niin, että sellaiset kuntien ja kuntayhtymien määräysvallassa olevat yhtiöt ja säätiöt, joiden avulla tuotetaan kuntien lakiin perustuvien tehtävien hoidon edellyttämiä palveluja sekä näitä välittömästi palvelevia toimintoja, voisivat halutessaan järjestää henkilöstölleen eläketurvan kunnallisen eläkejärjestelmän piirissä. Tässä puhutaan "voisivat" jne. ja puhutaan semmoisista asioista, että tällaisenkin johtopäätöksen voi tehdä kuin ed. Pulliainen, että tähän jää tulkinnanvara. Siltä osin kritiikki on tietysti ihan paikallaan.

Toisekseen, kun tässä talossa on eläkejärjestelmien yhdenmukaistamista viime aikoina aika vahvasti tehty, niin nyt sitten tältä osin voi todeta, että tämä poikkeaa siitä linjasta. Tämä tekee entistä hajanaisemmaksi sen järjestelmän, jota on yritetty koota yhteen. Siinä mielessä oli valiokunnan kuulemisessakin ihan paikallaan kuunnella huolellisesti se kritiikki, joka tässä käytiin. Kuitenkin täytyy todeta, että valiokunta tuli siihen johtopäätökseen, että tämä on syytä tällaisenaan hyväksyä. Tosin sitten tässä todettiin, että edellytyksiin liittyy paljon harkintavaltaa ja edellytykset voivat käytännössä olla tulkinnanvaraisia, minkä vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, että ratkaisukäytäntöjä ja lainsäädännön toteutumista seurataan ja arvioidaan edellä mainittujen edellytysten tarkoituksenmukaisuutta ja kunnallisen eläketurvan säilymistä. Siinä se on kiteytettynä oikeastaan koko asia, josta tässä nyt on keskusteltu. (Ed. Pulliainen: Se siinä saattaa toteutuakin!)

Kuitenkin myös perusteluissa todetaan, että hallituksen esityksessä ehdotetuilla kunnallisen eläkelain muutoksilla pyritään vastaamaan kunnallisten palveluiden tuottamisessa meneillään olevaan rakennemuutokseen. Emme oikein itsekään tiedä vielä, mitä tällä rakennemuutoksella saatetaan tarkoittaa, mitä tällainen ennakoitu rakennemuutos saattaa pitää sisällään. Mutta se, mitä jo on tapahtunut rakennemuutoksen puitteissa kunnallishallinnossa, on jo aiheuttanut huolen siitä, millä tavoin henkilöstön eläketurvan taso pystytään säilyttämään, kun toisaalta eläkkeiden maksajat vähenevät ja eläkemaksut lisääntyvät, kun eläkkeelle siirtyy iso joukko väkeä. Tästäkin valiokunnan asiantuntijakuulemisessa esitettiin erilaisia näkemyksiä. Jotkut sanoivat, että kuntien vastuulla on järjestää eläkkeet, tapahtui kunnan rakenteessa mitä tahansa. Tietysti näinkin voi olla, mutta täytyy jollakin tavoin saada hallintaan tämä eläkerahoitus ja eläkkeelle siirtyvän väestön suhde toisiinsa. Tältä osin nyt täytyy tietysti todeta, että on pyritty vastaamaan siihen haasteeseen. Niin kuin valiokunnan kannanotossa todetaan, tätä tullaan seuraamaan ja mahdollisuuksien mukaan sitten tarkastelemaan niin, ettei semmoisia epäkohtia pääse sinne syntymään, joista saattaa nyt olla ennakkotietoja vähän epämääräisissä oloissa.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Kun tämän esityksen perusteluja lukee, niin voi pelkistetysti sanoa, että tässä on kysymys siitä, että halutaan varmistaa kunnallisen eläkejärjestelmän rahoitus. Voisi sanoa, että keinolla millä hyvänsä. Elikkä muualla on pyritty keskittämiseen näissä eläke- ja vakuutusasioissa elikkä saamaan mahdollisimman oikeat kohteet, kun tässä pyritään pitämään se, mitä on saatavissa vielä kuntien eläkejärjestelmän piirissä. Uskon, että tähän asiaan palataan vielä monta kertaa ja tulee monta tulkintavaikeutta.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan vähän jatkaa valiokunnan puheenjohtajan esittelyä tästä asiasta, miten se valiokunnassa käsiteltiin. Pitää täysin paikkansa, että valiokunta ei varsinaista mietintöä tehdessään enää ihmetellyt, mitä se päätti tästä asiasta. Keskustelun aikana asiantuntijoiden kesken oli erimielisyyttä siitä, miten tämä pitäisi kaikki rakentaa.

Tärkein muutos — tiedoksi niille, jotka eivät ole kerinneet tätä lukea — on tämän lakiehdotuksen 2 §:n 3 momentissa, jossa yksinkertaisesti tarkastellaan sitä, minkälainen omistuspohja jatkossa näissä liikelaitoksissa tulee rajaksi, jonka jälkeen mahdollisesti jonkinlainen vakuutustapahtuma tai työeläkkeeseen liittyvät asiat muuttuvat kyseisen työntekijän kohdalta. Tämähän on se varsinainen peruspunkti tässä asiassa. Eläketurva on kaikille työntekijöille tärkein asia, ja nyt riippumatta siitä, mitä esimerkiksi kunnallisen liikelaitoksen omistuspohjalle näissä muutoksissa tapahtuu, mikä koskee Suomen nykyistä tilannetta, niin on ihan selkeätä, ainakin meille tehtyjen selvitysten kautta, että kenellekään ei tule vaaraa siitä, että hänen eläkekertymänsä pienenisi sen takia, että hän tekee entistä työtä samassa paikassa saman kunnan alueella samoihin kohteisiin, omistuspohja on ainoastaan vähän muuttunut. Itse asiassa ne vastustavat asiantuntijamielipiteet eivät tähän työeläketurvaan varsinaisesti edes kohdentuneet. Sen takia kokoomuksen ryhmälle myöskin valiokunnassa oli ihan selkeätä, että me olimme tässä hallituksen ehdotuksen takana.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä on erinomainen asia, että on saatu nämä kunnalliset osakeyhtiöt ja säätiöt ja niiden työntekijöitten eläkejärjestelyt näin kirjoihin ja kansiin, koska varmasti tämä on alue, jolla kunnat joutuvat yhä enemmän etsimään uusia toimintatapoja tuottaakseen palveluita. On vain uskallettava tehdä niitä muutoksia ja luotettava tulevaisuuteen, (Ed. Kuosmanen: Sijoitustoimintaa harrastamaan!) ja se, että näitten työntekijöitten mahdollinen eläke taataan muuttuneessa ympäristössä, on erittäin tärkeä asia.

Mielestäni tämä on hyvä ja valiokunta on tehnyt tässä hyvää työtä ja tämä on uudistuksellista. Toivottavasti vaan kaikki ne ajatukset, jotka tarkoittavat tätä kuntien osakeyhtiöiden asioitten eteenpäinviemistä, myös saavat tukea ja kannustusta. Ongelmana näen kyllä sitten sen, että ei saa olla niin, että kuntien palveluita heikennetään taikka sitten rahoja käytetään osakeyhtiölain puitteissa ollen sopimattomasti ja tehottomasti. Mutta sitähän tämä laki ei tietenkään käsitä, mutta se vaatii sitten päättäjiltä rohkeutta ja yhtiökokoukselta tarkkaavaisuutta.

Pekka Nousiainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä kunnallisen eläkelain 2 §:n muuttaminen on, niin kuin valiokuntakin toteaa, erittäin tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen ja johtuu kahdestakin syystä, ensinnäkin siitä, että kunnallinen palvelujärjestelmä on muutosvaiheessa. Kunnat voivat järjestää palvelutuotantonsa yhtiöiden tai säätiöiden kautta, tai nämä yhtiöt tai säätiöt voivat olla muuten osallisina kunnallisessa palvelujärjestelmässä. Siksi on välttämätöntä, että tämä raja vedetään juuri tähän määräysvallan tasoon. Mikäli nämä säätiöt tai yhtiöt ovat määräysvallassa, niin silloin ne ovat omalla tavallaan osa kunnallista hallintojärjestelmää ja on luontevaa, että tämä järjestelmä tapahtuu sitten kunnallisen eläkevakuutuksen kautta.

Ed. Kauppila, se, että turvataan kunnallisen eläkejärjestelmän rahoitus, myöskin turvaa sen, että kuntien palveluksessa olevan henkilöstön eläketurvan taso tulee turvattua. Nämä ovat ne kaksi kysymystä. Siksi minusta on erinomaista, että valiokunta on tämän ripeästi tuonut käsittelyyn ja hyväksyttäväksi. Tämä on erinomainen mietintö.

Kalevi Olin /sd:

Arvoisa puhemies! Olen myös sitä mieltä, että on hyvä, että tämä täsmennys on tuotu nyt kunnallisen eläkelain muuttamiseksi nopealla tahdilla eduskuntaan, mutta samalla, arvoisa puhemies, haluan todeta, että vaikka me teimme tämän ison eläkeuudistuksen ja vaikka on tehty osittaisia uudistuksia matkan varrella, niin yhä tässä isossa eläkepaketissa on kohtia, jotka pitäisi paikata. Otan yhden esimerkin. Jos työntekijä on, sanotaan nyt vaikka opettaja kunnan palveluksessa, kauppaoppilaitoksessa, jos hänelle tulee mahdollisuus siirtyä kunnan toiseen koululaitokseen, peruskouluun, lukioon, yläasteelle, niin tietämättään hänelle saattaa käydä nykyisen lainsäädännön mukaan niin, että kun hänen aiempi eläkeikänsä oli runsas 63, saattaakin sitten käydä ilmi, että se on 65 vuotta. Tässä on siis vielä aukkoja. Näitä pitäisi nyt ikään kuin tämän esimerkin mukaisesti eduskunnan paikata mahdollisimman pikaisesti.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys kunnallisen eläkelain 2 §:n muuttamisesta on ihan oikea ja hyvä. Samalla tällä halutaan turvata eläketurva niissä olosuhteissa, mitä kunnalliselämässä nyt on muutoksia jouduttu tekemään ja joudutaan tekemään. Mutta aivan niin kuin ed. Olin täällä mainitsi, muun muassa opetusalalla ja mahdollisesti muuallakin on tämmöisiä eläkkeensaajan asemaa heikentäviä yksityiskohtia. Näihin toivottavasti voidaan asian jatkokäsittelyssä kiinnittää huomiota.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa puhemies! Tietysti periaatteessa tämä hallituksen esitys ja valiokunnan mietintö ovat puollettavissa, mutta kyllä itse, kun jonkin verran olen joutunut olemaan tekemisissä Kunnallisen eläkelaitoksen kanssa, pelkään pahoin, että sieltä tulee hyvin kielteisiä tulkintoja. Sikäli on hyvä, että täällä on valiokunnan mietinnössä kiinnitetty huomiota siihen. Erityisesti tulkinnat tulevat siinä, että jos yhtiö on kunnan määräysvallassa mutta sitten tällä yhtiöllä on vielä tytäryhtiö, joka tekee samanlaista toimintaa kuitenkin, niin täällähän sanotaan suoraan, että silloin tämä henkilöstö ei kuulukaan tämän lain piiriin, eli tällöin tulevat ne tulkintaongelmat. Olisin tietysti toivonut, että valiokunta olisi vielä syvällisemmin puuttunut nimenomaan tähän ongelmaan ja ennakoinut niitä ongelmatilanteita, joita tulee.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tällä esityksellä hallitus parantaa erään sinänsä tärkeän eläkeläisryhmän tilannetta, mutta pitää sanoa, että kyllä täällä eduskunnassa olisi odotettu, että hallitus olisi myös puuttunut niihin kiistattomiin ongelmiin, jotka koskevat hyvin laajoja eläkkeensaajapiirejä.

Kun olen huomannut, että vaalien taas lähestyessä muun muassa keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila on lupaillut eläkeläisille tuntuvaa tasokorotusta kansaneläkkeeseen, indeksijärjestelmän epäkohtien korjaamista ja muitakin uudistuksia, niin herää vain kysymys, onko niin — muistaen hyvin muun muassa ed. Hyssälän puheet — että vaalien alla keskusta on eläkkeensaajien ystävä, mutta kun valta saadaan ja valta nyt on, niin miksei keskusta sitten käyttäessään valtaansa ole toteuttamassa niitä lupauksia, joita vaalien alla annetaan.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Rouva puhemies! Tämä käsittelyssä oleva lakiesitys, sen tarve, on käytännön sanelema, kun ollaan ajamassa julkista sektoria alemmaksi ja yksityistämässä järjestelmää, mikä sinänsä varmasti on osittain paikallaankin. Tähän lakiin sisältyy, niin kuin valiokuntakin toteaa, Kunnalliselle eläkelaitokselle paljon harkintavaltaa. Täällä todetaan, että edellytykset voivat käytännössä olla tulkinnanvaraisia, minkä vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, että ratkaisukäytäntöä ja lainsäädännön toteutumista seurataan ja arvioidaan.

Olenkin kysellyt tämän lain soveltuvuutta eräissä tapauksissa esimerkiksi kehitysvammalaitosten säätiöittämiseen, ja on tullut ilmi, että tämä pudottaa pois ihmisiä, jotka kohtuudella pitäisi sisällyttää tämän kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin säätiöittämisen jälkeen. Tässä mielessä olisin toivonut, että valiokunta olisi vielä syvemmin ja tarkemmin ja perusteellisemmalla mietinnöllä tarkastellut näitä tilanteita, joita on syntymässä. Vetoan, että jatkossa todella tähän nyt paneudutaan, kun näin on tapahtumassa.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa puhemies! Vielä lisäyksenä, että kun täällä puhutaan kunnan määräysvallassa olevista yhtiöistä, niin nykyisin käytäntöhän on nimenomaan se, että kunnat haluavat yhtiöittää sen johdosta, että valtuutetut eivät pääse riittävästi puuttumaan niihin. On mielenkiintoinen koalitio tavallaan tämä sanonta laissa ja täällä perusteluissa ja myöskin valiokunnan mietinnössä. Kun käytännössä on nähnyt, millä tavoin valta viedään kuitenkin valtuutetuilta pois yhtiöittämisen kautta, niin sitten kuitenkin täällä taas viitataan ikään kuin se määräysvalta periaatteessa olisi niillä valtuutetuilla, vaikka se todellisuudessa siellä ei ole.

Arvoisa puhemies! Kuten ed. Zyskowicz täällä totesi, niin äsken, kun luin Ilkka-lehteä, oli suuri otsikko siinä ja siinä oli hiihtäjälegenda Miedon kuvakin yhdessä varapuhemies ja kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan kanssa ja siellä oli todella otettu kantaa nimenomaan kansaneläkkeen heikkoon tasoon ja vaadittu hallitukselta toimenpiteitä. Toivon, että hallitus nyt, vaikka onkin tulossa vaalibudjetti, toteuttaa kansanedustaja Anttilan toiveita.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! En näe kyllä mitään ongelmaa tässä kunnallisten osakeyhtiöitten toiminnassa pääsääntöisesti. Kyllä esimerkiksi Lahti Energia, joka on kunnallinen osakeyhtiö, on pystynyt tuottamaan merkittävää tuottoa Lahden kaupungille ja pelastamaan Lahden kaupungin taloutta hyvin pitkälle. En todellakaan ... (Ed. Pulliainen: Eikö pitäisi kunnallista veroprosenttia käyttää?) — Sitä voidaan käyttää myöskin. — Olen avoimen demokratian kannalla, ja olen sitä mieltä, että valtuutettujen tulee tietenkin vastata päätöksistään. Mutta olen myös pahoillani siitä, että lautakuntiin otetaan pelkästään valtuutettuja. Mielestäni se kaventaa myös poliittista kiinnostusta ja vaikutusvaltaa. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että esimerkiksi Lahti Energian osalta kunnallinen osakeyhtiö toimii erittäin hyvin ainakin tässä tapauksessa.

Tässä mietinnössähän todetaan, että tarkoitus on turvata kunnallisen henkilöstön eläketurva, kun uudistetaan palvelumuotoja, tuotantotapoja. Se, että eläketurvaa ei horjutettaisi, mielestäni on aivan oikein. Mutta on edelleenkin aika huvittavaa, että kun puhutaan eläkkeensaajien verotuksesta, niin sitä eivät kuitenkaan nämä kansantaloustieteen tutkijat ole huomioineet vaan toteavat kylmän rauhallisesti, että eläkkeensaajat eivät kuluta niin paljon kuin muut. Totta kai esimerkiksi lapsiperheisiin, missä juuri isät tekevät paljon ylitöitä, tulee enemmän tuloja kuin esimerkiksi pienellä kansaneläkkeellä eläville henkilöille. Eihän heillä ole, mistä kuluttaakaan. Keskustelu on kyllä, kun puhutaan, aika kapeissa kantimissa, ja toivoisi, että myös nämä kansantaloustieteen tutkijat katsoisivat, mikä on tavallisen eläkkeensaajan arki tänä päivänä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Todellakin tämän lakiesityksen tavoite on hyvä, koska nyt käytännöt kunnissa ja kuntayhtymissä ovat muuttumassa. Tulee säätiöitä, tulee yhtiöitä niihin toimintoihin, jotka ennen on hoidettu suoraan kunnallisina tai kuntayhtymien kautta.

Mutta olisin kyllä myös toivonut, että asianomaisessa valiokunnassa, sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, olisi selkeämmin tuotu esille se, että työntekijän asema silloin, kun työpaikka siirtyy säätiön, yhdistyksen tai yhtiön palvelukseen tai tämän tytäryhtiön tai seurannaisen palvelukseen, ei voi huonontua eläketurvan osalta. Toivon, että asian jatkokäsittelyssä ja tulevaisuudessa tähän asiaan kiinnitetään huomiota, sillä kyllä kunnallinen työpaikka on ymmärretty niin vakaaksi, että sen eläketurvankin voi edellyttää olevan myös vakaata.

Edustaja, varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila on tulevan hallitusohjelman pohjalta käyttänyt erittäin hyvän eläkepoliittisen puheenvuoron.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Nythän on tosiasia, että kunnallinen toimintaympäristö tällä yrittäjyyden alueella ja yhtiöittämisen ja ulkoistamisen alueella vasta alkaa, elikkä me emme tiedä, mitä on tapahtumassa. Viittaan vaan siihen, mitä valtiolla tapahtui, kun yksityistämisiä ja ulkoistamisia oli. Siellähän kyllä eläkkeetkin ropisivat, joten ei tämä mitään ikuista ole. Ennustan, että on sinänsä hyvä esitys nyt tähän tilanteeseen, että turvataan sekä rahoitus että etuja, mutta rajanveto on vielä käymättä.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa puhemies! Käydystä keskustelusta saa semmoisen vaikutelman, että kyllä tässä nyt irtopisteitten kalastelu on meneillään.

Ed. Zyskowicz mainitsi, että on sinänsä tärkeästä ryhmästä kysymys. Tätä mietintöä kun tarkemmin lukee, niin koko tärkeästä kunnallisväestähän on kysymys. Sen osalta, kun monessa puheenvuorossa on todettu, että tämä vähän pintapuolisesti on ehkä tullut ja syntynyt, mielestäni tässä mietinnössä kyllä lukee näin: "Sen sijaan nyt ehdotetun soveltamisalan laajennuksen ulkopuolelle jää esimerkiksi kunnan määräysvallassa olevan yhtiön tytäryhtiö, vaikka se toimisi kunnan lakisääteisiin tehtäviin kuuluvalla alalla, mutta se ei ole sataprosenttisesti kunnallisen eläkelaitoksen jäsenyhteisöön liittyneiden omistama." Näin arvellen ja katsoen kyllä valiokunnassa tätä asiaa ei ole loppuun saakka mietitty, mutta täytyy tietenkin sanoa, että eihän se valiokuntakaan ole mikään kaikkitietävä, kun hallituskaan ei ole tätä asiaa tiennyt.

Siltä pohjalta tässäpä vaan epäilen niin, että tämän yhtiöittämisen kautta saadaan kunnalliseen elämään tehoa ja voimaa, ja kun on arveltu, että muutoksia tapahtuu, niin ehkä tämä keskustelukin voi pohjata sitä, että muutoksia tulee ja syntyy. Kaikki odottavat — ainakin kansalaiset odottavat ja kunnalliset työntekijät odottavat — mikä on se ruuvi, millä hallitus runttaa nämä kunnat yhteen, ja sitten sen jälkeen voisi toimiakin puhtaitten osakeyhtiöitten kautta. Minusta, jos siellä olisi semmoista toimivaa johtoa osakkaina näissä yhtiöissä, mitkä saisivat väen töihin, entistä enemmän tässä Suomenmaassa taas näitä työttömiä senkin jälkeen olisi olemassa.

Kalevi Olin /sd:

Arvoisa puhemies! Näitä kunnallisia yhtiöitähän on Suomessa ollut varsin pitkään, yli 20 vuotta ainakin, ja silloin on menetelty henkilöstön eläketurvasopimukseen perustuen. Mutta kuten täällä muun muassa ed. Kankaanniemi aivan oikein sanoi, tässä asiassa olisi vielä selvitettävää, erityisesti siinä, kuten jo viittasin edellisessä puheenvuorossa, että kuntien eräiden ammattiryhmien eläkeiän ja eläketurvan muodostumisessa on yhä aukkoja, jotka pitää selvittää.

Mutta kun täällä myös viitattiin ed. Vistbackan toimesta ongelmaan yhtiöittämisen osalta, että demokratia ikään kuin karkaa, se osin pitää paikkansa, mutta silloin on toimittava niin, että kunnanvaltuustoissa omistajan ääntä käytetään ja pyydetään väliraportit, ja kunnanhallitukset myöskin omistajan oikeutta käyttäessään riittävän läheltä seuraavat yhtiöidensä toimintaa.

Täällä on myös, arvoisa puhemies, aivan oikein viitattu esimerkiksi kansaneläkkeen pieneen eurotasoon. Se on todella ongelma. Olen täällä eduskunnassa toistuvasti todennut sen, että tämäkin minimitaso pitää määritellä, ja vauraassa Suomessa on esimerkiksi menetelmä, että minimieläkkeen, todella pienen eläkkeen, pitäisi tavalla tai toisella kohdata minimipalkan taso.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Kuten ed. S. Lahtela totesi, tässä laissa on kyse tärkeästä ihmisryhmästä, tärkeästä eläkkeensaajaryhmästä. Mutta kiinnitin huomiota puheenvuorossani siihen, että hallitus ei lupaustensa vastaisesti ole tehnyt sellaisia kaikkia eläkkeensaajia koskevia uudistuksia, kuten tuntuvia korotuksia kansaneläkkeeseen tai tämän niin sanotun taitetun indeksin poistamista, kuin mitä niin sanottu päähallituspuolue keskusta viime vaalien alla lupasi.

Ed. Oinonen totesi, että ed. Sirkka-Liisa Anttilan julkisuudessa käyttämä puheenvuoro oli hyvä ajatellen tulevaa hallitusohjelmaa. Mikä siinä on, että kepun edustajat vaalien alla puhuvat ja lupaavat eläkkeensaajille kaikennäköistä hyvää ja kaunista, mutta valtaan tullessaan, hallitukseen päästessään, eivät kuitenkaan näitä lupauksia toteuta? Kun nyt tällä kertaa ed. Anttila on liikkeellä kansaneläkkeen tuntuvan korotuksen ja indeksijärjestelmän korjaamisen merkeissä, niin onko ed. Anttilasta tulossa näiden eduskuntavaalien Liisa Hyssälä, joka antaa eläkkeensaajille katteettomia, perusteettomia lupauksia, joita sitten vaalien jälkeen, jos vallassa ollaan edelleen, ei kuitenkaan ole tarkoituskaan toteuttaa?

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Kyllä täytyy myöntää, kun muistaa ne äänenpainot, joilla edellisellä kaudella oppositiosta vaadittiin eläkkeensaajille uudistusta, että toivoisi, että olisi nähnyt, että ne lupaukset toteutuvat, ne hankkeet, ajatukset, joita mahtavalla rintaäänellä täällä esiteltiin, mutta ne ovat jääneet sitten toiveiden tyhjäksi tynnyriksi, valitettavasti. Kuitenkin eläkkeensaajia on niin runsaslukuisesti ja heidän tilanteensa on heikentynyt monien eri toimenpiteitten johdosta. Kyllä sitä tarvitsee seurata, mihinkä tämä kehitys kehittyy. Ihan niin kuin ed. Kauppila täällä sanoi, tähän tilanteeseen tämä laki on varmasti aivan paikallaan, mutta totta kai lainsäädäntöön kuuluu se, että seurataan lakien vaikutusta ja talouden kehitystä. Mutta täytyy kyllä sanoa, että olisin kyllä minäkin mielelläni nähnyt, että ne lupaukset taitetun indeksin korjauksesta toteutetaan, ja jään odottamaan — vielä on aikaa vaaleihin — että saadaan taitettu indeksi sille tasolle, millä olivat erään suuren hallituspuolueen esitykset oppositiossa ollessaan.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä varsinainen keskusteltava asia, kunnallisen eläkelain 2 §:n muuttaminen, on mielestäni kyllä todella tärkeä asia, ja pidän hyvänä, että kuntien hallitsemat yhtiöt ja säätiöt voisivat halutessaan järjestää henkilöstölleen eläketurvan kunnallisen eläkejärjestelmän piiristä. Itse olen ainakin kantanut huolta siitä, että jos tämä palvelurakenne etenee, niin miten kunnalliselle eläkelaitospuolelle tulee käymään. Maksutulot saattavat vähentyä, jos eläkemaksut menevät muihin eläkejärjestelmiin. Siinä mielessä pidän tärkeänä, että tästä maksutulosta pidetään huolta. Näin voidaan varmistaa samalla sitten eläkkeitten maksatus, mutta myös sitten varmistaa eläkkeitten vakuutusmaksujen taso.

Ainakin itselläni on kokemusta siitä, kun maatalouden piirissä oleva Eläkekassa Maa aikoinaan henkilöstön vähentyessä ajautui maksuvaikeuksiin sen takia, että eläkemaksutulot hupenivat, ja sitten oli edessä pakkosulautuminen muihin eläkelaitoksiin. Kunnallisella puolella tämän palvelurakenteen uudistuessa on se riski, että työntekijöitä menee yksityiselle puolelle ja sitä kautta sitten koko järjestelmän maksutulot saattavat hiipua ja koko järjestelmä vaarantua. Siinä mielessä tämä on erittäin hyvä esitys.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Vaikka puhemies varoittikin tästä yleisestä eläkekeskustelusta, niin kuitenkin se liittyy käsittääkseni oleellisesti tähän asiaan. Jos ajatellaan sitä, mitä ed. Pentti puheenvuorossaan totesi, että joudutaan yhtymään jne., kunnallinen eläkelaitos on niin vauras ja vankka laitos, että sen osalta ei ole ongelmia tässä maksutulon saamisessa tai kertymässä. Jos tätä maailmaa ajatellaan, niin totta on, että tulo pitää jostakin kerätä ja kerryttää, muuten siinä asiassa ei päästä eteenpäin. Toivonkin, ettei semmoista vaihtoehtoa tule, että eläkelaitos olisi niin, sanoisin, kyvytön tavallaan siihen olemassa, että tulot ovat niin pienet, etteivät eläkevastuut tule kunnolla hoidettua.

Tämä ei ole tämän päivän elämää, mutta sen verran toteaisin vanhaan keskusteluun, kun ed. Zyskowicz viittasi tähän taitettuun indeksiin ja eläkeläisten jälkeenjäämiseen siinä, että minusta yksi valoisa asia siinä asiassa on olemassa: Vaikka tämä eläkekertymä jää kauheasti jälkeen ja, sanotaan nyt niin, eläkeläiset putoavat niin kuin pois, niin se onni, minkä haluan tässä julkituoda, on se, että he elävät entistä pidempään ja saavat nauttia näistä yhteiskunnan palveluista ja tästä isänmaastamme Suomesta ja sen olemassaolosta. Sen osalta se on myönteisenä nähtävissä. Onko se sitten eläkkeen suuruudella, jälkeenjääneisyydellä vai muulla sorrolla mitattavissa, mutta kyllä siinä epäkohta tässä elämässä on olemassa. Se pitää saattaa kuntoon, ennen kuin seuraavat vaalit tulevat tai ainakin heti vaalien jälkeen.

Kalevi Olin /sd:

Arvoisa puhemies! Kiinnitin huomioni ed. Zyskowiczin äskeiseen reaktioon. Hän niin kuin poliittisella retoriikalla lähestyi puhemiestä, ja mehän tiedämme, että puhemies ei voi tässä täysistuntosalissa vastata, minkä takia tämä ei kovin reilu reaktio ollut.

Mutta kun tässä on kyse nyt kuitenkin kuntien työntekijöiden eläkkeistä ja näin, niin tähän asiaan liittyvät luonnollisesti myöskin vaalitavoitteet ja -lupaukset. Tarkoittaako ed. Zyskowicz, että ei pitäisi antaa vaalilupauksia ollenkaan tai (Ed. Zyskowicz: Ei, vaan että ne pitäisi toteuttaa!) asettaa vaalitavoitteita ollenkaan? Se, mikä on sitten oikea mittasuhde, on harkintakysymys. Entä mikä on kokoomuksen kanta siihen, mitä itse perään tässä, että kun kuntien työntekijöinä on hyvin pienipalkkaisia myöskin, niin onko tämä minimitaso, joka heille nyt eläkettä kertyy, riittävä? Minusta se ei ole riittävä.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Jos ed. Zyskowicz ottaisi sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön, jossa käsitellään kunnallisen eläkelain 2 §:n muuttamista, ja lukisi hallituksen esityksen, hän huomaisi, että siellä on kyse asiasta, joka on ainakin tähän asti kokoomusta kovin kiinnostanut, eli miten julkiset palvelut jatkossa tuotetaan.

Kun on haluttu etsiä vaihtoehtoisille palvelujen tuotantotavoille mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja, tämän kunnallisen eläkelain muutoksen jälkeen saatetaan merkittävä kansalaisryhmä tässä maassa sellaiseen nykyhetkeä parempaan tilaan niiltä osin, että heidän, eli nykyisin työssä olevien henkilöiden, eläketurva pystytään takaamaan tilanteessa, missä palvelujen järjestäjä ei enää olekaan kunta. Eli kun eläkepoliittinen keskustelu ainakin meinasi viritä tässä hetki sitten, niin siinä vaiheessa puheenvuoron pyysin palauttaakseni tämän tai yrittääkseni palauttaa tämän keskustelun siihen aiheeseen, josta lähdettiin.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä rohkenen väittää, että ne väitteet, että valiokunta ei olisi tätä riittävällä laajuudella ja tarkkuudella käsitellyt, eivät nekään ihan totuudenmukaisia ole. Tämä on käsitelty niin kuin tämän kaltaisille esityksille kuuluu. Laajan asiantuntijakuulemisen jälkeen on tultu siihen tulokseen, että tulevat eläkkeet pystytään turvaamaan.

Mitä sitten tulee eläkepoliittisiin tavoitteisiin, minusta kokoomuksenkin tulisi ihan aidosti pikkuhiljaa alkaa esittää teidän eläkepoliittisia tavoitteitanne, jotta saisimme esiin sen teidän aidon kiinnostuksenne kaikkein pienimmän eläketulon varassa elävien ihmisten toimeentulosta ja sen turvaamisesta. Keskustan tavoitteet tullaan asettamaan ihan siinä järjestyksessä kuin on aina ennenkin järjestetty, ja ne ovat meidän tavoitteitamme, joilla lähdetään vaaleihin ja sitten aikanaan hallitusneuvotteluihin niitä toteuttamaan.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Tässä nyt menee ehkä jäpittelyksi tämä homma keskustelussa. Hallitushan lupaa tässä säilyttää entiset edut niille, jotka ovat uhan alla joutua johonkin toiseen eläkejärjestelmään. Näin minä ymmärrän, ettei tässä vielä ole kysymys siitä, että jotkut ovat tulossa tähän järjestelmään, vaan tämä pykälä koskee nimenomaan sitä, että heillä on uhka, että joutuvat.

Samalla tietysti on minusta selvää, että kyllähän yksityinen vakuutussektori nyt kyttää koko ajan sitä, mitä paloja on saatavilla tästä julkisen sektorin kakusta, mikä on olemassa. Kyllähän, kun on tämä lause täällä, että edellytyksiin liittyy paljon harkintavaltaa ja edellytykset voivat käytännössä olla tulkinnanvaraisia, väitän, että se on kova pykälä tässä, vaikka se ei pykälä olekaan.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Kommentoin lähinnä ed. Rehulaa kahdelta osin. Ensinnäkin teidän puheenvuoronne alkuosa oli aivan asiallinen, saman suuntainen kuin mitä koin itse valiokuntatyössä mukana olleena.

Mutta tähän jälkiosaan, jossa kysyitte meidän eli kokoomuksen eläkepoliittisia avauksia, pyydän teitä lyhyesti vaan muistamaan oman äänestyskäyttäytymisenne ja koko teidän ryhmänne ja kaikkien hallituspuolueiden äänestyskäyttäytymisen silloin, kun me esitimme isossa eläkekeskustelussa pontta, jossa hallitus olisi ottanut selvittääkseen nykyisten eläkeläisten ja eläkkeiden ostovoiman kehityksen. Siinä ei mitään päätöksiä olisi tehty, siinä olisi vaan selvitetty, minkälaisessa tilanteessa nykyisten eläkeläisten asiat ovat. Hallitusryhmille oli paljon tärkeämpää olla siinä omalla kannallaan kuin ajaa eläkeläisten etuja. Kyllähän me tämän kaikki tiedämme.

Sitten itse keskustelusta sanoisin vaan sen, että on erittäin hyvä, että joka kerta, kun eläkkeitä täällä tarkastellaan, vaikka kuinkakin pienestä nurkasta, tuodaan tämä yleisnäkemys myöskin esiin, sillä mehän joudumme tähän tarkasteluun joka tapauksessa uudestaan mukaan. Meidän eläköitymismäärämme suhteessa muihin maihin sekä EU:n että Oecd:n tasolla on sitä luokkaa, että kyllä tätä on aina syytä harrastella ja jokaisen meidän myöskin opiskella uusia asioita.