4) Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran toimintakertomus
vuodelta 2007
jatkui
Pertti Virtanen /ps:
Arvoisa puhemies! No, tämä oli jo kohtalo,
koska tämän minä muistan kyllä viime
kerralta, että olen pyytänyt puheenvuoron ja tämä keskeytyi
tähän.
Sen verran voin todeta kyllä, että kun tässä puhuttiin
tästä innovaatiosta Sitran suhteen eli kun Sitra
on periaatteessa tämmöinen in ollut aina — in
eli sisäpiiriä ja näitä tiettyjä firmoja,
ja kaikki meistä tietävät, jotka ovat
seuranneet Yleisradion ohjelmia, MOT:tä ja muuta vastaavaa,
kuinka Sitra suunnilleen toimii — niin innovatiivisuus on
nyt tässä tämä uusi lähtökohta.
Herra paratkoon, jo on aikakin, voisi joku sanoa.
Tosiaan se, mitä vielä ehdotin sitten tämän mielenkiinnon
lisäämiseksi, kun meillekin jatkuvasti kaikkea
materiaalia tulee eikä kukaan jaksa edes selailla niitä paksuja
lehtiöitä ja vihkoja, mitä meille tulee,
niin kun kyse on sentään Suomen itsenäisyyden
rahastosta, niin voisi ajatella, että tämän
nimi voisi olla Sutra — Suomen itsenäisyyden — niin
tulisi paljon mukavampi olo jotenkin kuin selaillessa tätä kuvastoa
sitten.
Sanna Lauslahti /kok:
Arvoisa puhemies! Sitra tekee hyvää työtä,
ja ohjelmat ja rahoituskohteet ovat erittäin mielenkiintoisia.
Sen sijaan kun lähdetään miettimään
vaikuttavuutta, olisi erittäin tärkeätä,
että meillä olisi selkeä Suomi-visio,
mitä varten Sitra työtänsä tekee,
ja se myöskin liittyy siihen, minkälaisia ohjelmia
Sitrassa käynnistetään. Näenkin
tärkeänä sen, kun meillä on
täällä tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja
paikalla, että olisi hyvä, että tulevaisuusvaliokunta
ensi töikseen tulevina vuosina miettisi, mikä on
Suomi-visio. Meillä on tällä hetkellä hyvin
paljon erilaisia pieniä puroja, joissa tämmöisiä pieniä asioita
tutkitaan, jotka ovat itse asiassa suuriakin yhteiskunnan kannalta,
mutta miten ne liittyvät osaksi sitä Suomi-vision
toteuttamista, niin siltä osin olisi erittäin
tarpeellista luoda Suomi-visio, ja siltä osin myöskin
tämä Sitran tuotosten vaikuttavuuksien arviointi
olisi silloin helpompaa.
Anne-Mari Virolainen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Perjantaina aloitetussa keskustelussa ed.
Pulliainen nosti esiin konkretian ja sen, miten se tässä Sitran
kertomuksessa muutamissa kohdissa tulee hyvin esiin. Olen samaa
mieltä, että konkretia on toteutunut myös
yrityskehityksen saralla. Suomessa on tänään
enemmän yrityksiä kuin koskaan aiemmin. Yrittäjyyden
kynnystä on madallettu monin eri keinoin ja muun muassa
yrittäjyyskasvatusta lisätty ja yrittäjäkoulutusta
tehostettu. Valitettavasti monet lainsäädännölliset
käytännön ja riskinottokyvyn esteet hidastavat
uusien yritysten syntyä ja etenkin pienyritysten kasvua.
Sitra on omalta osaltaan ollut mukana kehittämässä ja
rahoittamassa pienyrittäjien kasvumahdollisuuksia. Näistä hyvinä esimerkkeinä mainittakoon
teknologiahautomoiden kansainvälinen kehittämishanke
Yrke sekä jo vuonna 2000 käynnistynyt PreSeed-rahoituspalvelu.
Yrke-hankkeesta saadut kokemukset ovat olleet hyviä, ja
sen aikana on tapahtunut konkreettisia toimintatapojen kehittymisiä.
Vuosina 2004—2007 toteutunut hanke käynnistyi
kauppa- ja teollisuusministeriön aloitteesta innovatiivisten
yritysaihioiden määrän ja laadun parantamiseksi.
Erityistä kiitosta sai systemaattinen verkostojen, hautomoiden,
yritysten ja rahoittajakumppaneiden yhteistyön vahvistaminen.
Hankkeen tavoitteena on ollut yritystoiminnan kestävä ja
pitkäjänteinen resursointi, eli rahoitus on vielä valitettavasti
auki.
PreSeed-rahoituspalveluiden tarkoituksena on ollut parantaa
teknologiasektorilla toimivien alkuvaiheen yritysten sijoitusvalmiuksia
ja järjestää niille ensirahoitusta. Sitra
on järjestänyt Intro-yritysfoorumeita, joissa
markkinapaikalla esitellyistä yrityksistä lähes
40 prosenttia sai ensisijoituksensa, joten hanke on osoittanut tässäkin
osin kykynsä ja tarpeensa.
Eilen julkistettiin yli 40 maan yrittäjyysaktiivisuutta
kartoittavan Global Entrepreneurship Monitor -tutkimuksen tulokset,
ja siinä Suomi sijoittuu yrittäjyysaktiivisuudessa
globaalisti keskitason yläpuolelle. Aikuisväestössä on
Suomessa melko paljon yrittäjiä, ja uusien yritysten
selviytymisaste on korkea. Innovatiivista kasvuun ja kansainvälistymiseen
tähtäävää uutta yritystoimessa
Suomessa on kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin
muissa Pohjoismaissa. Tutkimuksen toteuttaneen Turun kauppakorkeakoulun
dosentti Jarno Heinonen linjaakin, että Suomessa yrittäjyyden
edistämisen tulisi kohdistua enemmän sisällölliseen
kehittämiseen kuin yritysten lukumäärän
kasvattamiseen.
Arvoisa herra puhemies! Yhteiskunnan hyvinvointisektorilla Sitra
on myös tehnyt ansiokasta työtä terveydenhuollon
ohjelman puitteissa toteutetussa Maisema-hankkeessa, joka pohjautuu Raision
kaupungin kehittämään resurssien hallinnointijärjestelmään.
Hankkeen tarkoituksena oli löytää kansallisesti
sovellettavia käytäntöjä, joiden
avulla voidaan parantaa terveydenhuollon kustannusten läpinäkyvyyttä,
tuottavuutta ja laatua. Tilaaja—tuottaja-malliin pohjautuvalla
kokeilulla haluttiin tuoda johdon apuvälineeksi se, minkälaisia
sosiaali- ja terveyspalveluita kunnissa tilataan ja tuotetaan, sekä se,
mikä on palveluiden laatu ja saatavuus. 21 pilottikunnan
hyvien kokemusten perusteella hankkeen kysyntä kasvoi niin
suureksi, ettei kysyntään vastaaminen Sitran terveydenhuollon
ohjelman puitteissa ollut enää mahdollista. Yhtiömuotoisen
toiminnan suunnittelu aloitettiin viime vuoden lopussa ja Kuntamaisema
Oy perustettiin edellisviikolla.
Sitra rakentaa huomisen menestyvää Suomea -slogaani
toteutui Sitran toiminnassa hyvin viime vuonna, enkä näe
esteitä menestykselliselle toiminnalle tulevaisuudessakaan.
Harri Jaskari /kok:
Arvoisa puhemies! Arvoisat kollegat! Kiinnitän huomiota
kolmeen eri kohtaan tässä Sitran toimintakertomuksessa.
Pidän erittäin hyvänä ja
mielenkiintoisena tätä jo muutaman vuoden harjoitettua
Sitran ohjelmallista toimintatapaa, ja tässä kohdassa
kuitenkin täytyy sanoa se, että on erittäin
tärkeää myös, että yrityksiä pystytään
seuraamaan tarpeeksi pitkällä aikavälillä,
koska esimerkiksi biopuolella on ollut sellaisia haasteita, että on
tulkittu, että jos ei seurata riittävän
pitkälle, niin nämä yritykset uusilla
aloilla eivät itse lähde lentoon. Sain kuitenkin
selvityksen viime viikolla, että näitä yrityksiä seurataan
ja ollaan mukana myöskin pääomasijoitustoiminnassa,
joten siinä suhteessa asia on kunnossa.
Toinen erittäin hyvä näkemys Sitralla
on tämä niin sanottu synteettisyys, eli otetaan
eri aloja mukaan, katsotaan eri alojen välisiä suhteita
ja luodaan sitä kautta uudenlaisia kilpailuetuja. On totta,
että tällaisessa uudenlaisessa toimintaympäristössä eri
alojen hyväksikäyttö, eri alojen toisiaan
täydentävä rooli, korostuu. Sehän
on näkynyt jo nyt esimerkiksi teollisuuden ja palvelusektorin
välisessä yhteistyössä. Monien
teollisuusyritysten liikevaihdosta 60—70 prosenttia on
jo palveluliiketoimintaa, ja siinä suhteessa tällainen
yhteistyö eri alojen välillä on erittäin
tärkeää.
Kolmantena tärkeänä seikkana pidän
Sitran osalta sitä, että Sitra on mennyt myöskin
mukaan julkisen sektorin kehittämiseen. Tässä suhteessa olen
edellisellä kerralla puhuneen ed. Tiusasen kanssa hyvin
paljon eri mieltä asiasta, että ei pitäisi
sekoittaa näitä asioita. Sitralla on tehty sosiaali-
ja terveyspuolen ohjelma jo nyt. Jo tällä hetkellä noin
70 kuntaa on analysoimassa itseään suhteessa Raision-malliin,
mitenkä sosiaali- ja terveyspalveluja tuotetaan tehokkaasti
mutta myöskin samanaikaisesti laadukkaasti, eli erittäin
hieno uusi piirre. Nyt on tulossa ensi vuoden alussa myöskin
kuntaohjelma, ja siitä voi odottaa kanssa paljon, mikäli — ja
uskon myöskin niin — kunnat lähtevät
aktiivisesti mukaan tähän toimintaan katsomaan,
millä tavalla kuntien toiminnat pitäisi järjestää,
millä tavalla pystytään tekemään
yhteistyötä myöskin yksityisen sektorin
kanssa ja kolmannen sektorin kanssa.
Eli nämä kolme kohtaa ovat erityisen merkityksekkäitä mielestäni
Sitran toiminnassa tällä hetkellä.
Ed. Tuulikki Ukkola merkittiin läsnä olevaksi.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Tässä Suomen itsenäisyyden
juhlarahaston Sitran toimintakertomuksessa on sen liiteosassa luettelo
niistä sijoituksista, joita Sitra on tehnyt myös
terveydenhoidon puolelle. Siinä, mihinkä puheenvuoroni
kohtaan viime perjantailta ed. Jaskari viittasi, käsittelin
asiaa niin, että Sitran ei pitäisi sijoittaa sellaisiin
yrityksiin, jotka tähtäävät
terveydenhoidon, sairaanhoidon alueella voiton tavoitteluun tai
ovat esimerkiksi pörssiyhtiöitä.
Tähän jälkimmäiseen on muun
muassa lääkärikunnan vanhin, arkkiatri
Pelkonen, kiinnittänyt huomiota, ja tämä onkin
varsin vakava kysymys. Onko syytä nimenomaan yhteiskunnan
tukea terveydenhoidon, sairaanhoidon alueella bisnestä, ed.
Jaskari, raakaa bisnestä suorittavia yrityksiä muun
muassa Kansaneläkelaitoksen korvausmenettelyllä?
Tämä on asia, jonka pitäisi olla nimenomaan
tässä talossa keskustelun kohteena, onhan Kansaneläkelaitos
nimenomaan eduskunnan alainen toimija. Tästä oli
kysymys, ei siitä, onko Sitra mahdollisesti kehittämässä julkista terveydenhoitoa.
Tähän liittyy myös ed. Räsäsen
puheenvuoro aivan ennen viime perjantain istunnon loppua — istuntohan
on aina perjantaisin lyhyt — ja siinä hän
totesi, että MedOne Oy ei ole pörssiyhtiö.
Ei olekaan, enkä ole tätä väittänyt.
Katsoin puheenvuoroni ja totesin, että MedOne Oy:n tyyppiset
ja sitten myös pörssiin listautuneet ovat molemmat olleet
mukana näissä yhteistyökuvioissa.
Sitra on rahoittanut erilaisia toimintoja, muun muassa tällaista
call center -tyyppistä toimintaa, johon liittyy varsin
paljon myös ongelmia, jonotusta, ongelmia potilaan pääsyssä niin
sanotusti hoidon arviointiin, niin kuin me tiedämme hoitotakuulainsäädännön
edellyttävän. Nämä kokemukset
eivät suinkaan ole vain myönteisiä. Sitten
lopputulos on usein niin, että nämä erilaiset toiminnat
jäävät joka tapauksessa kuntien toimintaan.
Arvoisa puhemies! Haluaisin lopuksi todeta sen, että tässä maassahan
on liikkeellä tauti, joka on terveyden- ja sairaanhoidon
yksityistäminen, ja sen tyyppisissä toiminnoissa
tällaisen kuin Suomen itsenäisyyden juhlavuoden
rahaston ei pitäisi olla mukana. Nimenomaan julkisen sektorin
vahvistaminen on taas toiminta, johonka toivotan kaikki tervetulleiksi,
mutta en tähän yksityistämiseen.
Sitten ihan loppuhuomiona ikään kuin tästä toimintakertomuksen
hengestä, keskustelunkin yhteydessä mieleeni tulleesta
asiasta. Vastikään ilmestyi pamfletti poliittisten
puolueiden kriisistä, ja siellä vilahti tämä Sitra
tällaisena elitistisenä yhteisönä,
jossa kansanedustajat kohottelevat maljoja nimenomaan nimimerkillä "Me
kansakunnan parhaimmisto". Tässä mielessä toivoisin,
että Sitra laskeutuisi kansan pariin.
Reijo Kallio /sd:
Arvoisa puhemies! Mielestäni Sitran ohjelmatoiminnan
painopistealueet on yleensä valittu hyvin, näin
myöskin viime vuonna. Aihealueet ovat tärkeitä Suomelle
ja suomalaisille. Viime vuonna päätökseen
saatiin Venäjä-ohjelma sekä ympäristöohjelma.
Uusiksi ohjelma-alueiksi valittiin energia-ala ja koneteollisuus,
tärkeitä aihealueita nämäkin.
Näistä aiemmin alkaneista ja vielä käynnissä olevista
ohjelmista haluan nostaa esiin elintarvike- ja ravitsemusohjelman,
joka yhdistää elintarvikealan toimijat ja pyrkii
uusien elintarvikeinnovaatioiden kaupallistamiseen ja kansainväliseen
tehostamiseen.
Mielestäni Suomi on elintarvikeinnovaatioiden huippumaa.
Tämä näkyy erityisesti funktionaalisten
elintarvikkeiden kehittelyssä. Uusia terveyssarjoja lanseerataan
ja innovaatioita kehitetään. Terveellisten elintarvikkeiden
kasvavat markkinat ovatkin epäilemättä mahdollisuus suomalaisille
elintarvikealan toimijoille.
Mutta elintarvike- ja ravitsemusasioissa ei ole kyse pelkästään
elintarviketoimijoidemme paremmasta kilpailukyvystä ja
uusista bisnesmahdollisuuksista. Kyse on mitä suurimmassa
määrin kansamme terveydestä ja toimintakyvystä. Esimerkiksi
lihavuuden yleistyminen on niin Suomessa kuin monissa muissakin
maissa hyvin huolestuttava ilmiö, ja erittäin
huolestuttavaa on se, että yhä useammat lapset
ovat ylipainoisia. Terveystrendi suuntautuukin yhä enemmän
lapsiin juuri ylipainoisuuden mutta myös yleisen terveystietoisuuden
lisääntymisen myötä.
Sitran ohjelmassa pyritään kehittämään
ympäristöä, joka tukee lapsen tervettä kasvua
ja kehitystä, ja esimerkiksi Järkipalaa-hankekokonaisuudessa
on odotettavissa tuloksia tämän vuoden loppuun
mennessä. Pidänkin tärkeänä,
että me löydämme keinoja lasten ravitsemuksen
parantamiseen ja liikunnan lisäämiseen. Toki Suomessa
on aiemminkin kiinnitetty huomiota lasten terveelliseen ruokailuun,
ja erityisesti kouluruokailu on ollut monen lapsen pelastus. Olenkin
aina ihaillut niitä kouluruokailun ammattilaisia, jotka
käsittämättömän pienillä määrärahoilla kykenevät
loihtimaan terveellisiä ja monipuolisia ateriakokonaisuuksia.
Toisaalta tänä päivänä joudumme
valitettavasti elämään ympäristössä,
jossa on tarjolla paljon energiaa sisältäviä mutta
ravintoarvoltaan huonoja ruokia ja juomia. Tässäkin
mielessä Sitran ohjelma on tärkeä. Siinä rohkeasti
ja innovatiivisesti kokeillaan erilaisia lasten ruokailua, hyvinvointia
ja ympäristöä parantavia toimintamalleja ja
tehdään monenlaista yhteistyötä.
Mielestäni juuri nyt, kun ruuan hinta on selkeästi
noussut ja nousupaineita on jatkossakin, meille tulee yhä tärkeämmäksi
se, miten me turvaamme kansalaisillemme mahdollisuuden tehdä terveellisiä ruokavalintoja.
Tärkeää on myös kyetä lisäämään
kansalaistemme tietämystä ruokavalion ja terveyden
välisestä suhteesta sekä terveellisistä elintarvikevalinnoista.
Tärkeää on myös totuttaa lapset
ja nuoret nauttimaan urheilusta ja liikunnasta niin koulussa kuin
vapaa-aikanakin, ja mitä varhaisemmin terveelliset elämäntavat
omaksutaan, sitä pidempään ne elämänkaaren
aikana kantavat. Vaikka tämä Sitran hanke on vielä kesken,
mielestäni siinä on aineksia, jotka auttavat jatkossa rakentamaan
lasten ja nuorten hyvää arkea.
Arvoisa puhemies! Mielestäni on myös tärkeää,
että Sitra on nostanut nämä asiat esille, mutta
meidän on myös vahvemmin otettava nämä asiat
poliittiselle agendalle. Missä esimerkiksi viipyvät
päätökset koululiikunnan lisäämisestä?
Aikaa ei tässäkään asiassa olisi
hukattavaksi.
Minna Sirnö /vas:
Arvoisa puhemies! Täällä muutama
puheenvuoro sitten kehuttiin Sitraa terveydenhuollon guruna. Sitraa
onkin käytetty hyvin paljon tässä vaiheessa,
jossa kunnat ovat miettimässä palvelurakennettaan
Paras-hankkeen hengessä. Itse olen kuitenkin huolestunut siitä,
että Sitra mainostaa tätä omaa projektiansa, joka
Mikkelissä on saanut Maisema-projektin nimen, niin, että se
toteuttaa Parasta parhaimmillaan. Paras-mittareista voidaan olla
montaa eri mieltä, mutta niissä on hyviäkin
mittareita, ja yksi niistä on muun muassa sukupuolivaikutusten
arviointi.
Itse kahlasin läpi tämän Maisema-projektin paperin,
jota siis Sitra käy kunnille esittelemässä,
ja siellä ei sanallakaan otettu huomioon sitä, että terveydenhuoltopalveluissa
miehillä ja naisilla on huomattavasti erilaisia tarpeita
terveydenhuollon saamiseen, vaan siellä yksioikoisesti päätettiin,
että keskittäminen ja ulkoistaminen on se, mihin
kuntia ajetaan. Mikkelin seutua tuntien esimerkiksi on aika outo
päätös keskittää kaikki palvelut
Mikkeliin, kun siellä ei niille mummoille ja vaareille
kuitenkaan ole joukkoliikennettä tarjolla, jolla ne palvelut
olisivat saavutettavissa, tai kotiäideillä, joita
seudulla on paljon, ei ole minkäänlaista mahdollisuutta
omaan työterveyteensä eli perusterveydenhuoltoon,
kun keskittämisiä tapahtuu. Senpä takia
mielestäni Sitran hallintoneuvoston jäsenet voisivat
lievää kritiikkiä kuitenkin osoittaa
siihen, että jos mainostetaan jonkun hankkeen olevan Paras-hankkeen
mukainen ja edistävän sukupuolivaikutusten arviointia,
niin olisi syytä myös katsoa, mitä Sitran
nimissä tuolla maalla levitetään. Jos
nimittäin tämä ei pidä paikkaansa,
niin silloinhan tämä on väärä mainoslause
kunnille.
Marja Tiura /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Lauslahdelle olisin vastannut — hän
on ehtinytkin jo poistumaan salista — että eduskunnan
tulevaisuusvaliokunta todellakin tekee omaa Suomi-visiotansa perehtymällä tiettyihin
tämän hetken heikkoihin signaaleihin ja paneutumalla
näihin meidän ennakointihankkeisiin. Meillä on
neljä tämmöistä suurempaa hankekokonaisuutta: Tulevaisuuden
osaaminen ja yleissivistys; metsät, ruoka ja vesi, jonka
kautta me lähestymme tätä ilmastonmuutos-
ja energiapoliittista pitkää tulevaisuusselontekoa.
Sitten meillä on hyvinvointiyhteiskunnan tabut, eli tulemme
käymään läpi tämän
pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamallin ja keskustelemaan sen
pohjalta mahdollisista vääristymistä ja
siitä, mitä pitkässä juoksussa
niille voitaisiin tehdä. Lopputulemasta nelivuotiskauden
lopuksi meidän on tarkoitus luoda eräänlainen
tiivistymä, kymmenen kohtaa Suomen tulevaisuuden näkökulmasta,
kymmenen tärkeintä asiakokonaisuutta, mihin pitää kiinnittää huomiota.
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta tekee erittäin keskeisesti
yhteistyötä myöskin Sitran kanssa. Itse
istun myöskin Sitran hallintoneuvostossa ja sitä kautta
seuraan näitä Sitran hankkeita erittäin
tarkasti. Mutta tarkoitus on myöskin se, että me
emme tee päällekkäistä työtä vaan
me todella teemme yhteistyötä, yhdessä ennakoimme
Suomen tulevaisuutta, koska ei ole mitään järkeä tehdä päällekkäistä työtä kahdessa
eri instanssissa yhtä aikaa.
Mutta todella tämä Suomi-visio on tulevaisuusvaliokunnassa
keskeinen asia työskentelyssämme. Tarkoitus on,
että muun muassa tulevana syksynä mahdollisuuksien
mukaan tuotaisiin ajankohtaiskeskustelun myötä tänne
istuntosaliin tietoyhteiskuntakehitystä koskeva kysymys, joka
myöskin keskeisesti liittyy näihin Sitran hankkeisiin.
Eero Lehti /kok:
Arvoisa herra puhemies! Täällä on
todettu, että Suomessa on yrityksiä tällä hetkellä suurempi
määrä kuin koskaan aikaisemmin. Mutta
lähempi tarkastelu osoittaa, että 50 000
uuden yrityksen joukossa ei ole ainuttakaan työnantajayritystä.
Sitra, Tekes, Teollisuussijoitus, Suomen Akatemia, te-keskukset
valtion tuella ylläpitävät erittäin
tehokasta alkuvaiheen siemenrahoitusta ja tukiverkostoa. Suomessa syntyy
todella uusia yrittäjiä, paremminkin elinkeinonharjoittajia.
Mutta olen ollut kansainvälisen kasvuyrityskilpailun tuomariston
puheenjohtajana usean vuoden ajan ja pannut merkille, että Suomessa
varsinaisia kasvuyrityksiä kansainvälisen vertailun
puitteissa on ehkä kolmannes tai peräti vain viidennes
siitä, mitä oikeastaan me tarvitsisimme uusille
toimialoille, jotka ovat syntymässä, jotta suomalaisten
työllisyys myös jatkossa olisi taattu.
Mielenkiintoista on nähdä niiden yritysten omistajarakenteeseen
kohdistuvat uhat, jotka Suomen valtio välillisesti on aikaansaattanut. Kun
ajatellaan nykyistä verojärjestelmää,
joka omistajalle on joko myyntivoiton verotusta tai osinkoverotusta,
kun myyntivoittoa arvioidaan ulkolaisen ostajan ollessa kyseessä,
joka voi toteuttaa yrityksen liikeideaa globaalisti, yrityksen omavaraisuudella
ei tässä yhteydessä ole mitään merkitystä.
Kauppahinta voi olla useampikertainen liikevaihtoon verrattuna.
Sen sijaan osingonsaajan, siis kotimaisen omistajan, kannalta nettovarallisuussääntö
9
prosenttia rajaa tehokkaan osingonjaon varsin vähäiseksi
suhteessa siihen, että hän myy yrityksensä,
jota Suomen valtio välillisesti on auttanut merkittävällä tavalla,
ulkomaiselle omistajalle. Se kiehtoo häntä, ja
näin itse asiassa se tuotollinen vaihe, joka kansantaloutemme
kannalta olisi tarpeen, usein siirtyy ulkomaisen pääoman
omistajan vaikutuspiiriin ja, ikävä kyllä,
ennen pitkää hyvin usein myös tuotannollinen
toiminta Suomesta siirtyy ulkomaille. Tässä mielessä koko
järjestelmämme loppupää ontuu,
ja siihen olisi syytä paneutua, koska muuten nämä varat
merkittävässä määrin
menevät hukkaan, joita Sitrakin käyttää meidän
kaikkien tulevaisuuden turvaamiseksi.
Kari Rajamäki /sd:
Herra puhemies! Sitran tutkimustoiminnassa on minusta erittäin
tärkeällä sijalla ollut myös
terveydenhuollon palvelutoimintaan liittyvä tarkastelu,
ja haluaisin tällä puheenvuorolla kannustaa ja
nimenomaan vahvistaa tähän suuntautuvaa tutkimus-
ja kehitystoimintaa.
Taustalla ovat tietysti arkitodellisuus ja arjen epäkohdat
kuntatalouden ja sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituspuolella.
Hallitushan lupauksistaan huolimatta ei sosiaali- ja terveydenhuollon
rahoitusta ole hoitanut hallitusohjelmassa edellytetyllä tavalla,
ja meillä on jo tällä hetkellä tilanne,
että sosiaali- ja terveystoimesta kerrotaan varsin paljon
sitä, että kunnat tekevät tietoisesti
alibudjetointia muun muassa sosiaalipalveluissa. Tämä on
erityisen raskasta ja vakava kysymys silloin, kun vanhusten- ja
esimerkiksi lastensuojelupalveluihin tällainen tietoinen
alibudjetointi vaikuttaa. Kysymyksessä on toiminta, jossa
toimintatapa tietysti synnyttää sellaisia malleja,
että tehdään, mikä on pakko,
investointihalukkuus heikkenee. Järkyttävimmilläänhän se
näkyy silloin, kun lasten huostaanottoja lykätään
taloudellisista syistä.
Itse asiassa Sitran toimintamalleihin liittyvä tutkimus-
ja kehitystoiminta on ollut minusta erittäin kannustettavaa
silloin, kun se on kohdistunut terveyspalvelujen tuottavuuden ja
laadun arviointiin kuntatasolla ja seutukuntatasolla, ja minusta
olisi nyt erittäin tärkeätä,
että viedään eteenpäin tätä toimintaa,
koska tiedetään, että Paras-hanke ei
ole edennyt niin kuin on edellytetty. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon
kokonaisuutta
ja palvelurakenteita ei ole viety sillä tavalla eteenpäin,
kuin kansalaisten hoitoonpääsy, hoidon porrastus,
on edellyttänyt. Olisi nyt hyvä, että näitä tiettyjä malleja,
joita on, muun muassa niin sanottua Raision-mallia, selvitetty,
vietäisiin eteenpäin, jotta palvelurakenteita ja
hoitoporrastusjärjestelmiä voitaisiin viedä eteenpäin.
Hyvin vakava asia nimittäin on tänä päivänä muun
muassa erikoissairaanhoidon järjestäminen, jota
monien seutujen ja kuntien taloudellisista syistä on ajettava
alas tai kyseenalaistettava. Meille saattaa syntyä hoitoonpääsyssä ja
erikoissairaanhoidon hoitovastuussa kestämätön
tilanne, kun tätä hoitoa keskitetään
esimerkiksi keskussairaaloihin. Kansalaisille syntyy eriarvoisuus
hoitoonpääsyssä ja sairautensa edellyttämälle
hoidon tasolle pääsyssä. Nämä ovat
tietysti niitä perusasioita, jotka täytyy muistaa
samalla, kun sähköisten potilastietojärjestelmien
ja muiden uusien sovellutusten kehittämistä viedään
eteenpäin, eli hoidon kysynnän ja koko hoidon
arvioinnin ja laadun ja palvelujärjestelmän kehittäminen
pitää kuitenkin muistaa.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Perjantaina ja tänä päivänä käyty
keskustelu Sitran kertomuksen johdosta on ollut kunniaksi eduskunnalle.
On hyvin selvästi käynyt ilmi, että kansanedustajat
ovat enemmän kiinnostuneita Sitrasta kuin Sitra eduskunnasta
ja kansanedustajista, siinä määrin hyvin
kansanedustajat ovat olleet perillä Sitran asioista, kun
taas Sitra on tuolla kertomuksellaan ylittänyt riman siitä kohti, missä rima
on kaikkein matalimmillaan, suurin piirtein. Edes niistä projekteista,
jotka ovat saaneet hyvin huomattavaa vastakaikua, ei ole yksityiskohtaisempaa
tietoa meille annettu. — Ehkä tämä puheenvuoro
tulee Sitran konttorissa luetuksi.
Outi Mäkelä /kok:
Arvoisa puhemies! Sitralla on ollut tulevaisuus tehtävänä jo
40 vuoden ajan. Asiantuntemus ja rahoituspanostukset ovat tuottaneet
yhteiskunnalle monipuolisesti hyötyä. Sitran vahvuus
onkin ollut läpi vuosien kyky painottaa toimintaa joustavasti
ajankohtaisten haasteiden ja tarpeiden mukaan. On tärkeää,
että tällä linjalla jatketaan.
Kuten täällä aikaisemmissa puheenvuoroissa on
tullut esiin, on tärkeää, että Sitra
on jatkossakin vahvasti tukemassa yhteiskunnan ja julkisen sektorin
kehitystä sekä rakenteiden että toimintatapojen
suhteen. Ed. Jaskarin aikaisemmin mainitsema tuleva kuntaohjelma
on hyvä ja kannatettava esimerkki tästä.
Erityisesti kuntasektorin toimintamallien ja käytäntöjen
tarkastelu omistajapolitiikassa, energia-, vesi- ja jäteasioissa
sekä asiantuntijatyö kuntien välisen
yhteistyön organisaatiomallien tarkastelemiseksi on tarpeen
ja tervetullutta. Tulevaisuus on hyvä tehtävä Sitralle
jatkossakin.
Katri Komi /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tuohon ed. Kallion puheenvuoroon oikeastaan tartuin
kiinni. Meillähän varmasti tuo liikuntakulttuurin
keskeinen ongelma on siinä, että palveluja käyttävät
ne, jotka jo suhtautuvat positiivisesti liikuntaan, joilla on jo
liikunnallinen elämäntapa, ja siinä,
kuinka me todellakin tavoittaisimme ne ihmiset, joilla ei ole tätä — useimmiten
jo sieltä lapsuudesta lähtöisin olevaa — liikunnallista
elämäntapaa. Ne arviothan ovat tosiaan olleet
jopa 400 miljoonaa euroa siitä, mitä liian vähäinen
liikkuminen meidän yhteiskunnallemme maksaa tällä hetkellä ja
tulevaisuudessa. Olkoon sitten kyse nuorista pojista, tytöistä tai
aikuisista, niin liian suuri osa ihmisistä edelleen liikkuu
terveyden kannalta liian vähän.
Meillä päin on muutamia hyviä projekteja
ollut. Tämmöinen Essit ja Allut -projekti, joka
on meneillään, koskee alaluokkien lapsia. Yritetään löytää juuri
niitä vähän liikkuvia lapsia ja myös heidän
perheitään ottaa mukaan siihen toimintaan, sillä lailla
positiivisella tavalla, ei syyllistämällä.
Sitten toinen: Itä-Savo-lehti Etelä-Savossa
järjesti tällaisen kilpailun alakouluille, kuinka
liikunnallistetaan koulupäivää. Siellä tuli
erittäin hyviä ideoita esiin, niitä palkittiin
vähän, ne saivat tämmöisiä liikuntavälinekasseja
jne. Siellä oli esimerkiksi temppurata, joka jokaisen koululaisen
välitunnille mennessään piti suorittaa,
ennen kuin pääsi tavallaan sinne ulos vapaasti
leikkimään. Sitten oli sellainen idea, että vuoron
perään joku lapsista itse veti välituntiliikuntaa.
Eli loppujen lopuksi tärkeitä eivät ole
ainoastaan ne liikuntatunnit ja niitten lisääminen,
vaan myös se, miten liikunnallistetaan niitä koulupäiviä,
on tietenkin tärkeätä myöskin.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen puuttui minusta ihan oikeaan
asiaan, kun hän esitti kriittisen arvion tästä itse
kertomuksesta. Siinähän on todennäköisesti
sanottu olennainen eli se, mitä Sitra on tehnyt, mutta
on tämä nyt aikamoinen läpyskä noin
suoraan sanoen, kun on kuitenkin ollut jotain muuta kautta tilaisuus
tutustua Sitran tekemisiin. Asiat, joita esimerkiksi terveydenhuollon
osalta Sitra on ohjelmissaan esitellyt ja edistänyt, ovat
niin merkittäviä, että ansaitsisimme
ehkä hieman paremman selvityksen, jolloin se voisi antaa
vähän lisää myöskin
keskustelupohjaa.
Esimerkiksi kysymys terveydenhuollon tuottavuudesta, johon Raision
Maisema-mallinkin osalta on viitattu, on siinä määrin
keskeinen, että ei sen nyt oikein yhden lauseen varaan
pitäisi jäädä. On olemassa vaara,
kuten tässäkin voi tätä paperia
tulkita niin, että Sitra näkee aika yksiviivaisesti
tuottavuuden kehittämisen välttämättömyyden.
Jos samalla unohdetaan kysymys terveydenhuollon toimenpiteitten
vaikuttavuudesta, niin ollaan aika lailla hakoteillä. Jos
yksi lääkäri parantaa tuottavuuttaan
hoitamalla viiden potilaan sijasta kymmentä potilasta mutta
jos niistä kymmenestä yksikään
ei parane, niin se tuottavuuden kasvu on mennyt täysin
hukkaan.
Toinen asia, josta olisi voinut ehkä käydä vähän
laajempaa keskustelua, on tämä terveyden edistäminen.
Siinä on aina se vaara, kun yksilötasolla ryhdytään
puhumaan ihmisten terveyskäyttäytymisestä,
että tietynlainen terveysfasismi vilkkuu nurkan takana.
Pitää olla tarkkana, että ihmisiä ei
syyllistetä mutta pidetään huolta siitä,
että ihmisillä on kuitenkin mahdollisuus saada
sellaisia terveyspalveluja, sellaista ohjeistusta, joilla he omatoimisesti
voivat omaa terveyttään parantaa, koska se on
kuitenkin kaiken terveydenhuollon ja paranemisen aika keskeinen edellytys.
Markku Laukkanen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Se kritiikki, mikä tässä keskustelussa nyt
kumpuaa tätä toimintakertomusta kohtaan, lähtee
varmaan siitä, että odotusarvo on aika korkealla.
Me olemme tottuneet siihen, että Sitra on tavallaan semmoinen
tulevaisuuden monitoroija ja kykenee tekemään
analyysiä paitsi globaalista toimintaympäristön
murroksesta myös ennen muuta Suomen asemasta siinä ja
vielä toimialoittain. Tämänhän
Sitran ydintehtävä tietenkin pitää ollakin.
Sitten sieltä poimitaan eräitä teemoja,
ja niiden teemojen pitäisi sitten tietysti vastata parhaalla
mahdollisella tavalla niihin kysymyksiin, millä strategialla,
millä visiolla Suomi ylipäätään
sitten tässä globaalissa kehityksessä pärjää ja
selviytyy. Täytyy olla myöskin kanttia tehdä hyvinkin
innovatiivisia uusia ratkaisuja, jotka saattavat olla jopa vääriä polkuja,
ja todeta, että tämä naru ei vedäkään.
Mutta tämä on se ydinkysymys.
Näin ymmärsin — ed. Pulliainen kaipasi
vähän tätä samaa painoarvoa
tälle — että kaivataan juuri sitä syvällisempää ja
laaja-alaisempaa tulevaisuuden toimintaympäristön
kuvaamista, mihin Suomi sitten tässä asemoidaan.
Noin otsikonomaisesti sanoisin, että kun täällä näitä tulevaisuuden
uusia ohjelmia pohditaan, niin siellä on mielestäni
viisi sellaista, jotka kaikki eivät valitettavasti ole
tässä mukana, joita ei voida välttää Suomen
kannalta: ensimmäiseksi ympäristöteknologia,
toiseksi terveydenhuollon haasteet, kolmanneksi Venäjä,
neljänneksi metsäklusteri ja viidenneksi eräällä tavalla
vähän geneerisenä, kaiken kattavana,
hankkeena koko meidän tietoyhteiskuntapolitiikkamme. Siitähän
perjantaina täällä päästiin
jo hyvään keskusteluun ja liikkeelle ja todettiin,
että ikävä kyllä ja valitettavasti Suomi
on pudonnut siitä asemasta ja siltä paikalta,
jossa me takavuosina olimme selkeästi, tietoyhteiskuntakehityksen
kärjessä, eräänlainen moottori,
joka loi uusia sovelluksia ja ohjelmistoja nimenomaan siellä käytön
puolella. Siinähän suomalaiset ovat olleet aina
erittäin hyviä, eivät vaan teknologiakehittäjinä,
vaan siinä, että kun on joku teknologia, suomalaiset
ovat aika pragmaattisia löytämään
sille järkevän, hyvän käytön.
Tätä on edelleenkin, voidaan terveydenhuollon
puolelta todellakin kertoa mainioita esimerkkejä sovelluksista,
joissa edistetään vaikkapa vanhusten selviytymistä yksin
kotona. Verenpaine voidaan mitata näppärästi
vaikkapa mobiiliperusteisesti tai jopa lääkeannostus
hoitaa sillä. Lukemattomia muita tällaisia terveydenhuollon
ja sosiaalihuollon palveluita on kehitetty. Nyt on vaan saatava
aikaan voimakkaita toimenpiteitä sairaanhoitopiireissä,
kunnissa, joka paikassa, että nämä teknologiakehitykset
saadaan siellä käyttöön ja ihmisten
hoitamiseen koulutettu terveydenhuollon henkilöstö pääsee
siihen varsinaiseen työhön, hoitamaan sitä ihmistä.
Tämä on se suuri haaste, että me tämän
ymmärtäisimme.
Viime vaalikaudella valitettavasti vaan hukattiin tietoyhteiskuntakehityksessä monta
asiaa. Silloin ei päästy tavallaan puusta pitkään:
tehtiin hirveä määrä ohjelmaa,
tehtiin paljon paperia, tehtiin projektia — niissä me
olemme erittäin hyviä — mutta unohdettiin
nämä todelliset käytännön
sovellutukset, konkreettiset sovellutukset, jotka helpottavat ja
parantavat ihmisten elämää.
Tästä metsäklusteriasiasta sanon
vaan sen, että sehän on Suomen kannalta suuri
kohtalonkysymys selvityttää ja nähdä,
mikä on meidän metsäklusterimme tila
kahden vuosikymmenen kuluttua, kuinka paljon meillä vielä keitetään
sellua tässä maassa. Monet asiantuntijat sanovat, että kun
nykyiset vanhentuneet sellukoneet ajetaan alas, niin sen jälkeen
ei tule uusia investointeja sellukoneisiin. Voidaan tuoda sellua
ja kuitua muualta maailmasta ja pitää nämä pystyssä. Paperia
varmaankin tehdään, mutta entäpä sitten mekaanisen
metsäteollisuuden investoinnit ja se tutkimus-, kehitysyhteistyö,
mikä on mitä suurin haaste?
Nyt ollaan valtion rahalla rahoittamassa tehdasta Kemijärvelle,
mikä on tärkeä asia sinänsä, Kemijärvi
ja Summa tarvitsevat korvaavia työpaikkoja, mutta miksi
liimapalkkitehdasta? Stora Enso tekee aivan ainutlaatuista innovaatiota, lopputuotetta,
Itävallassa, erilaisia päällystyslevyjä,
rakennuslevyjä, joita ei tehdä Suomessa eikä missään
muualla Pohjoismaissa. (Ed. Pulliainen: Se on sisälukuvirhe,
kun siitä tuli liimapalkki, piti tulla liimapuu!) — Niin,
saattaa olla näin, liimapuu, mutta siitä huolimatta
puhun siitä tuotteesta, jolle ei ole tällä hetkellä markkinoilla
kysyntää. Meillä liimapuutehtaita tällä hetkellä on
suljettuna, Kotkassa Versowood seisoo, useita kymmeniä työpaikkoja
siinäkin menetetty. — Eli tarvitaan voimakkaita
satsauksia tutkimus- ja kehitystoimintaan. Tässä olisi
mielestäni Sitralla suuri tehtävä kirjoittaa
se metsäklusterivisio sinne kahden vuosikymmenen päähän, mikä on
sellunkeiton, mikä on kuihduttavan teollisuuden, paperituotannon
ja sitten toisaalta mekaanisen metsäteollisuuden välinen
suhde ja missä on nimenomaan mekaanisen metsäteollisuuden
se tuotepilotti ja kokoelma, jolle on kysyntää.
Meillä on valtavasti rakentava Pietari lähellä. Ed.
Erkki Virtanen tietää puurakentamisesta paljon.
Sillä sektorilla meillä olisi valtavasti tehtävää,
mikä natsaa erinomaisesti vielä sitten näihin ilmastopoliittisiin
tavoitteisiin, koska puu käyttörakenteissa, erilaisissa
rakenteissa sisällä tai ulkona, sitoo myöskin
päästöjen hiilidioksidia, on siinä mielessä mitä parhain
rakennusmateriaali, sillä on suuri ekologinen kilpailukyky.
Tämä liittyy läheisellä tavalla
myöskin Venäjään. Nyt jos uuden
presidentin myötä kyetään näkemään,
että Venäjän taloudellinen, poliittinen
ja sosiaalinen kehitys jatkuu vakaana, totta kai se tulee silloin tarkoittamaan
sitä, että Venäjän lähialueet
ovat mitä suurimmassa määrin erittäin
vakavasti otettava markkina suomalaiselle viennille. Silloin ei sinne
ole mitään syytä viedä enää mitään
bulkkitavaraa, vaan huipputeknologiaa, korkeaa teknologiaa, pitkälle
kehitettyä korkeaa teknologiaa, jota voi olla mekaanisen
metsäteollisuuden piirissä ja jota nimenomaan
pitäisi kehittää ympäristöteknologian
piirissä.
No, tässä on käyty vuosien aikana
useita keskusteluja ilmastopolitiikan haasteista, jotka ovat päivä päivältä vakavampia.
Meillä on ollut paljon ympäristöteknologiasovelluksia
tässä maassa, mutta tämän selkeästi
tulisi olla myöskin sellainen painopiste Sitran kehitystyössä,
tulevaisuustyössä, että se näkyisi
olennaisesti suuremmalla painoarvolla kuin se tällä hetkellä näiden tulevaisuusohjelmien,
uusien ohjelmien, kuvauksessa näkyy. Itse koen, että tämän
toimintakertomuksen ehkä suurin heikkous liittyykin juuri tähän
tulevaisuuden kuvaukseen, vaikka tässä ensi sijassa
käsitellään viime vuotta. Mutta on selvää,
että viime vuoden hankkeiden täytyy osin jatkua,
niin kuin varmasti tämä ympäristöalan Venäjä-verkosto-ohjelma
jatkuukin, samoin tämä Intia-ohjelma, jossa on
tämmöinen Fellowship-koulutuskokonaisuus meneillään — erittäin
tärkeä uusi avaus Intiaan. Mutta siitä huolimatta
pitää muistaa, missä Suomen kannalta
ne isot hankkeet, oikein ne semmoiset ruisleipähankkeet,
ovat, ja keskittyä kokonaisuudessaan niihin.
Lopuksi vaan, arvoisa puhemies, pari sanaa vielä terveydenhuollon
hankkeista. On mielenkiintoista nähdä, että kun
terveydenhuollon palveluja tuottava Suomen Liikunta ja Urheilu järjestää seminaareja,
aktiivisimmat osallistujat ovat hyväkuntoisia eläkeläisiä.
Heitä kiinnostaa oma terveys, liikunta ja oma kunto. Ne,
jotka sieltä ovat pois, ovat nuoret. Tähän
liittyy esimerkiksi varusmiespalveluun ilmoittautuneiden uusien
alokkaiden heikko kunto. Siksi eilen käynnistetty hanke
"Kunnossa kassulle" — joka tähtää siihen,
että kutsunnoissa jo tarjotaan räätälöityjä kuntoutusohjelmia
varusmiespalvelukseen tuleville, siis kutsuntojen ja varusmiespalvelun
välillä, joka on vuosi tai kaksi — on
erinomainen ja innovatiivinen hanke, näin rohkenen sanoa,
koska se kiinnittää huomiota juuri niihin suurimpiin
kansanterveysriskeihin, mitä meillä tänä päivänä tämän
ylipainon ohella on. Nämä täytyy ottaa
erittäin vakavalla tavalla myöskin näissä Sitran
tulevaisuushankkeissa, joissa pitää terveydenhuollon
hankkeille antaa erittäin suuri painoarvo.
Arvoisa puhemies! Ympäristöteknologia, terveydenhuolto,
Venäjä, metsäklusteri ja tietoyhteiskunnan
sovellukset, tavallaan läpileikaten kaikkien näiden
osalta, muodostavat ilman muuta ne suurimmat haasteet, minkä parissa
odottaisin, että Sitra tekisi sellaisia avauksia, että vuoden
kuluttua, kun tätä keskustelua käydään,
voidaan nähdä, että nämä viestit
täältä talosta on luettu ja myöskin
siellä ymmärretty.
Arto Satonen /kok:
Arvoisa puhemies! Nämä Sitran valitsemat
painopistealueet, joita muun muassa ed. Laukkanen tässä osuvasti
kuvasi, ovat varmaan oikein osuneita. Lähinnä pyysin
puheenvuoron siksi, että särähti korvaan
ed. Erkki Virtasen puheenvuoro, jossa hän esitti sellaista
näkökulmaa, että terveydenhuollossa tuottavuus
ja vaikuttavuus olisivat kaksi eri asiaa. Näinhän
ei voi olla, koska terveydenhuollossahan tuottavuus on nimenomaan
sitä vaikuttavuutta. (Ed. Pulliainen: Muttei se papereissa
ole!) Sen takiahan meillä on kehitetty näitä omalääkärijärjestelmiä ja
muita, että nimenomaan sitä vaikuttavuutta siinä haetaan,
ja se on se kaiken ydin.
Voin ottaa esimerkin työterveyshuollon puolelta. Esimerkiksi
Tampereella toimii tällainen yksityinen Pihlajalinna, jonka
toimintatavasta työ- ja tasa-arvovaliokunta kuuli. He olivat
onnistuneet sillä tavalla, että yhdessä työnantajan
ja työntekijöiden edustajien kanssa oli todella
paneuduttu työterveyshuoltoon ja lähes puolitettiin sairauspoissaolot
tehtaassa, ja se oli jopa sellainen kysymys, että se mahdollisti
sen tehtaan jatkumisen Suomessa.
Nämä ovat aika isoja kysymyksiä ja
tulivat esille myöskin osana tätä hyvää puheenvuoroa, minkä ed.
Laukkanen käytti metsäklusteriin ja sen työllistämismahdollisuuksiin
liittyen. Myöskin siellä ja ylipäätään
suomalaisessa teollisuudessa ja muuallakin työpaikoilla
on myöskin pyrittävä saamaan aikaan sellaisia
toimenpiteitä — ja on myöskin hyvä olla
Sitran siinä tutkimuksessa mukana — joilla työpaikoilla
tapahtuvien sairauspoissaolojen määrää voidaan
vähentää ja sitä kautta työn
tuottavuutta lisätä. Ja tässä täytyy muistaa,
että ei kukaan ihminen halua olla töissä sairaana.
Eli siinä on yhteinen intressi sekä työnantajalla
että työntekijällä, ja siihen
pitää löytää sellaisia
toimintamalleja, että niillä on todellista merkitystä myöskin
kansantaloudelle.
Juha Mieto /kesk:
Arvoisa puhemies! Otan esiin nämä metsäasiat.
Niistä on viime aikoina paljon keskusteltu, kun Venäjän
puutullit on astunut voimahan ja torennäkösesti
kiristyy ja kiristyy. Peljätähän, että Suomesta
puu loppuu, mutta mulla on sellaanen käsitys, itte metsurina tierän,
että suomalaanen mettä kasvaa puuta. Eli nyt kun
Esko Ahon työryhmä oli koolla, niin se kiinnitti
huomiota ensiharvennukseen, että saarahan puuta, mutta
pitää lähtiä sieltä ruohonjuuritasolta:
ensin pistetähän mettät kuntoon siellä taimikkovaiheessa
ja piretähän kunnossa kaiken aikaa. Pitää muistaa,
jotta jos meillä on porkkanamaa ja jos ei sitä harvenna,
sinne ei juurta tuu. Ja sama se on justihin mettä. Kun
se pistetähän alussa kuntoon ja hoiretahan alusta
asti, mä väitän, että jopa 20—30
vuotta ennen pystytähän päätehakkuu
suorittamahan, ja tämä antaas samalla töitä hirvittävät
määrät näille nuorille: raivaajille,
metsureille, joita varmasti vielä tänä päivänä löytyy.
Ei kaikki voi eikä tarvitte, eikä sinne konehia
saa täs vaihees päästää.
Mä oon paljo tuolta kentältä kuullu,
että tällaasia meikäläisen ikääsiä eläkkeelle
lähtijöitä on paljon vielä metsässä töissä,
mutta mistä saarahan ne tulevaisuuden nuoret, jotka siellä samalla lailla
käy? Mä tiedän, että naisihmiset
raivaussahan kans tänä päivänä sitä innolla
teköö ja tekevät jopa paremmin kuin miespuoliset.
Samoin kiinnittäisin huomiota lopuksi vielä, jos
aika, arvoisa puhemies, riittää, tähän
terveystilaan. Meidän pitää saada nuoret
liikkumaan, pitämähän omasta kunnosta
huoli. Silloin kun nuorena vitsa väännetään
eli kestävä kivijalaka laitetahan kuntohon, silloon
kärsivällisyyttä riittää,
itsetunto on korkialla, jaksetahan paremmin niin töissä kuin
vapaa-aikana ja nukkuminen on tehokkaampaa, tuloo reippaampaa työväkeä tulevaisuures.
Kaikki pärjätähän.
Arvoisa puhemies! Näillä sanoilla lopetan
tämän puheenvuoroni.
Lyly Rajala /kok:
Arvoisa puhemies! On mukava kuunnella tuommoista selekiää suomalaista
puhetta, mitä tuo Mietaa tuolta takaa kertoi.
Minulla särähti tuolla työhuoneessa
sen verran korvaan ed. Laukkasen puhe, että oli pakko suorittaa
terveysliikuntaa ja kellarista kävellä tänne.
Tuohon tietoyhteiskuntaosioon: Olen Oulusta kotoisin ja asun siellä,
missä paljon tämmöisiä tietoyhteiskuntaankin
liittyviä innovaatioita tehdään. Tietoyhteiskunnassa
olemme tipahtaneet listoilla hännille sieltä keulilta.
Ed. Laukkanen kertoi, että voitaisiin nykytekniikalla jo ikään
kuin lääkitä, mittailla verenpaineita
etänä, ja lääkkeetkin varmaan
tulisivat jollakin tavalla etänä, virtuaalisesti,
en tiedä, miten, mutta jos siihen ollaan menossa tietoyhteiskunnan
kehittämisessä terveydenhuollon, vanhusten ja
sairaiden asioissa, että jollakin tekniikalla hoidetaan,
niin silloin minun mielestäni saadaan tipahtaa aika syvälle
tuolta tietoyhteiskunnan kärkisijoilta, jos tämä on
tarkoitus. Me tarvitsemme inhimillistä lämpöä,
läheisyyttä ja käsiä eikä mitään
tekniikkaa lisääntyvän vanhusväestön
hoitoon.
Puhuitte myöskin, ed. Laukkanen, että terveysliikunnassa
on vain vanhempaa väkeä. On myöskin sitä vanhempaa
väkeä, joka ei pääse sinne.
Hekin tarvitsevat kotona apua, ei pönkkää,
jolla pönkätään vanhemmat ihmiset
sinne sisälle: että tässä on
erilaisia tekniikan nappuloita, painele niitä ja pysy siellä.
Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vastauksena ed. Rajalalle: Juuri siitähän
on kyse. Teknologiahan on aina apu, ja se on väline. Sen
takia pitää kehittää sellaisia
terveydenhuollon palveluja, että ne hoitavat kädet,
koulutetut hoitavat kädet, pääsevät antamaan
sitä inhimillistä lämpöä ja
sitä todellista hoitoa, mitä se vanhus tarvitsee.
Siitä on kyse. Meillä esimerkiksi tässä lääkehuollossa
on todellakin sellainen lääkeannostelija, joka
menee kiinni, kun vanhus on ottanut sen lääkkeensä sieltä, ja
hän saa avattua sen seuraavan kerran vasta, kun kello on
taas niin paljon, että on aika ottaa seuraava. Nämä ovat
juuri niitä sovelluksia ja monet muut tällaiset
valvontajärjestelmät, joilla mahdollistetaan vanhuksen
kotona asuminen niin kauan kuin hän itse on siihen kykenevä ja ennen
muuta halukas kodinomaisissa oloissa. En kuulu niihin, joiden mielestä teknologia
korvaa koskaan ihmisen panosta, eikä se voikaan korvata
sitä, vaan sen pitää vaan helpottaa,
luoda mahdollisuuksia tukitoimina.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Markku Laukkanen toi täällä erinomaisen tärkeänä sektorina
esille metsäklusterin Sitran toiminnassa. Näen,
että tässä on eräs nimenomaan
tulevaisuuden entistä tärkeämpi osa-alue. Tarvitaan
innovatiivisuutta puun jalostamisessa eri tavoin, puun kehittämisessä mitä monimuotoisimmiksi
tuotteiksi, ja näkisin, että Sitra on juuri tässä oikea
toimija meidän maassamme, ja toivon sen panostavan voimavaroja
kaikella tavoin puun käytön kehittämiseksi
ja edistämiseksi.
Antti Kalliomäki /sd:
Puhemies! Sekä perjantaina että tänään
täällä on Sitran roolia mielestäni
hiukan liian vaativassa mielessä keskustelussa käsitelty,
siis sillä tavalla, että yhtäältä Sitran pitäisi
olla se instanssi, joka määrittää Suomen tietoyhteiskuntakehityksen,
siihen liittyvän kattavan strategian. Sitten toisaalta
ed. Laukkanen minusta aiheellisesti peräänkuulutti
sitä, että Sitran tehtävä on
konkretiassa, käytännön sovelluksissa,
parannuksissa. Sitran hallintoneuvoston päässä on
hyväksytty se lähtökohta, että Sitra
ennen kaikkea on tässä konkretiapäässä.
Sen ohjelmat ja niihin liittyvät käytännön
toimet, osallisuusprojektit, lähtevät juuri tästä.
Vaikea sanoa, kuinka hyvin nyt on onnistuttu, koska tietty taitekohta
tulee, jolloin Sitra ei voi olla se, joka pysyvästi jotain
asioita vie siellä eteenpäin.
Mutta sitten tämä toinen puoli, tietoyhteiskuntastrategia,
kyllä kuuluu ennen kaikkea maan hallitukselle ja eduskunnalle
myöskin. En itse yhdy siihen kritiikkiin täysimääräisesti,
missä ed. Laukkanen viittasi siihen, että meillä ei
olisi tätä strategista puolta tarkasteltu. Tiede-
ja teknologianeuvosto hallituksen puolella on, ainakin silloin kun
itse olin siellä, hyvin voimakkaasti paneutunut näihin
asioihin. Ongelma on enemmänkin siinä, että strategioitten
seurauksena syntyy kustannusarvioita, jotka eivät sitten
toteudukaan ollenkaan sillä tavalla, että strategia
voisi täysimääräisesti toteutua.
Sehän nähdään nyt esimerkiksi
yliopistojen määrärahoissa, joissa tiede-
ja teknologianeuvosto oli hyvin voimakkaan panostuksen kannalla,
mutta hallituksen politiikka ei sitten osoitakaan samaa käytännössä.
Aila Paloniemi /kesk:
Arvoisa puhemies! Paitsi että nuoret on saatavat enemmän
liikkumaan — se on aivan selvää — yhtä tärkeätä on kehittää toiminta-
ja työtapoja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Psyykkinen, henkinen, pahoinvointi näkyy samalla tavalla muun
muassa kutsuntoihin tulevien nuorten kohdalla yhä enemmän.
Varhaisen puuttumisen idea on saatava mukaan koko peruspalvelujärjestelmään.
Myös nuorten mielenterveyspalvelut jäävät
erityisesti yli 18-vuotiaitten nuorten kohdalla usein saavuttamatta,
ja paradoksaalista on se, että tämä johtuu
muun muassa siitä, että meidän lainsäädännössämme
nuori määritellään kymmenellä eri
tavalla. Eli nuori tipahtaa muun muassa tämän
vuoksi väliin.
Markku Laukkanen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Lyhyesti haluan kommentoida ed. Kalliomäkeä vielä.
Kyllä minä näen ihan samalla tavalla
tavallaan tämän Sitran tehtävän.
Se on eräänlainen think tank myöskin.
Sillä pitäisi olla aikaa ja mahdollisuus pohtia
myöskin aika vapaalla tavalla näitä tulevaisuuden
toimintaympäristön muutoksia ja tätä Suomen
asemointia siinä. Tulen väärin ymmärretyksi,
jos tulkitaan näin, että odotan hyvin konkreettisia
toimia, vaikka tietoyhteiskuntapolitiikassa vastuu on hallituksella todellakin,
ministeriöillä. Ongelma on vaan näköjään
Suomessa ollut siinä, että meidän tietoyhteiskuntapolitiikkamme
pullonkaulaksi on muodostunut näiden käytännön
sovellusten käyttöönotto. Onko siellä sitten
syy rahassa, onko ennakkoluuloissa, asenteissa, koska kysehän
on myöskin samalla ei vaan teknologiasta, vaan toimintatavan
perusteellisesta uudistuksesta?
Tämä on se iso haaste myös terveydenhoidon puolella,
että nähdään, että silloin
kun otetaan joku uusi teknologia, innovaatio, käyttöön,
niin se yleensä vaatii sitten myöskin totutusta
poikkeavan toimintatavan. Tämä on tavattoman suuri haaste,
ja voi olla, että siihen menee vuosia. Mutta kyllä muut
maat ovat ottaneet nyt tavallaan johtoroolin esimerkiksi tällaisten
mobiiliperusteisten käytännön sovellusten
käyttöönotossa, joilla saadaan parhaimmillaan
myöskin kustannustehokkuutta aikaiseksi.
Matti Saarinen /sd:
Herra puhemies! Kiinnitän tässä yhteydessä huomiota
siihen, että Sitra on myös hyvin merkittävä toimija
talouselämässä. Se on suuren varallisuuden
haltija. Se toimii pörssissä. Se on yhtiöittänyt
paljon toimintaansa. Kun se on eduskunnan alainen, niin tässä niille
kollegoille, jotka osallistuvat tavalla tai toisella Sitran hallintoon,
haluaisin nämä sanat osoittaa: Olkaa tarkkana,
valvokaa tarkasti. Toivoisin, että toiminta olisi myös
taloushallinnon ja koko hallinnon osalta mahdollisimman läpinäkyvä ja
ymmärrettävä sillä tavalla,
että sellaiset epäilykset, joita jossain vaiheessa
on esitetty esimerkiksi sen suhteen, millä tavalla Sitra
on organisoinut omaa hallinnollista toimintaansa, oman varallisuutensa
käyttöä, kestäisivät
kaiken aikaa avoimen läpivalaisun, ettei olisi sellaista
epäilyksen häivääkään,
että siellä olisi jonkinlaisia luurankoja kaapissa.
Antti Kalliomäki /sd:
Puhemies! Jotta emme väärin ymmärtäisi
toisiamme ed. Laukkasen kanssa, niin todella Sitran tämän
hetken strateginen suunta on juuri se, mihin tekin viittasitte.
Siis käytännön toteutuksessa terveydenhoito-ohjelmat,
varsin tuoreet sellaiset, ovat nyt Sitrassa tähän
nimenomaan tähtäämässä.
Niitten kohdalla tullaan sitten siihen, mihin ed. Saarinen äsken viittasi,
että työtavat, toimintatavat, ovat uusimuotoisia
ja varmaan tarvitsevatkin kritiikkiä, jota nyt on johonkin
mittaan kohdistettu niitä kohtaan, mutta tämä konkretia
on se perustavoite ja peruslähtökohta.
Sitten on hyvä muistaa, että on alueita, missä Sitran
tyyppinenkin porukka ja yhtiö, jossa sinänsä on
volyymia, voi olla vaikeuksissa. Bioteknologia on ollut se esimerkki,
jossa voi olla, että on haukattu sillä tavalla
liian suuri pala, että olisi tarvittu vielä enemmän
suuria, hyvin pitkäkestoisia panostuksia ja sen sietoa,
että tulee epäonnistumisia enemmän kuin
on oikeastaan osattu ymmärtääkään.
Keskustelu päättyi.