Täysistunnon pöytäkirja 50/2008 vp

PTK 50/2008 vp

50. TIISTAINA 13. TOUKOKUUTA 2008 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

4) Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran toimintakertomus vuodelta 2007

  jatkui

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! No, tämä oli jo kohtalo, koska tämän minä muistan kyllä viime kerralta, että olen pyytänyt puheenvuoron ja tämä keskeytyi tähän.

Sen verran voin todeta kyllä, että kun tässä puhuttiin tästä innovaatiosta Sitran suhteen eli kun Sitra on periaatteessa tämmöinen in ollut aina — in eli sisäpiiriä ja näitä tiettyjä firmoja, ja kaikki meistä tietävät, jotka ovat seuranneet Yleisradion ohjelmia, MOT:tä ja muuta vastaavaa, kuinka Sitra suunnilleen toimii — niin innovatiivisuus on nyt tässä tämä uusi lähtökohta. Herra paratkoon, jo on aikakin, voisi joku sanoa.

Tosiaan se, mitä vielä ehdotin sitten tämän mielenkiinnon lisäämiseksi, kun meillekin jatkuvasti kaikkea materiaalia tulee eikä kukaan jaksa edes selailla niitä paksuja lehtiöitä ja vihkoja, mitä meille tulee, niin kun kyse on sentään Suomen itsenäisyyden rahastosta, niin voisi ajatella, että tämän nimi voisi olla Sutra — Suomen itsenäisyyden — niin tulisi paljon mukavampi olo jotenkin kuin selaillessa tätä kuvastoa sitten.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Sitra tekee hyvää työtä, ja ohjelmat ja rahoituskohteet ovat erittäin mielenkiintoisia. Sen sijaan kun lähdetään miettimään vaikuttavuutta, olisi erittäin tärkeätä, että meillä olisi selkeä Suomi-visio, mitä varten Sitra työtänsä tekee, ja se myöskin liittyy siihen, minkälaisia ohjelmia Sitrassa käynnistetään. Näenkin tärkeänä sen, kun meillä on täällä tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja paikalla, että olisi hyvä, että tulevaisuusvaliokunta ensi töikseen tulevina vuosina miettisi, mikä on Suomi-visio. Meillä on tällä hetkellä hyvin paljon erilaisia pieniä puroja, joissa tämmöisiä pieniä asioita tutkitaan, jotka ovat itse asiassa suuriakin yhteiskunnan kannalta, mutta miten ne liittyvät osaksi sitä Suomi-vision toteuttamista, niin siltä osin olisi erittäin tarpeellista luoda Suomi-visio, ja siltä osin myöskin tämä Sitran tuotosten vaikuttavuuksien arviointi olisi silloin helpompaa.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Perjantaina aloitetussa keskustelussa ed. Pulliainen nosti esiin konkretian ja sen, miten se tässä Sitran kertomuksessa muutamissa kohdissa tulee hyvin esiin. Olen samaa mieltä, että konkretia on toteutunut myös yrityskehityksen saralla. Suomessa on tänään enemmän yrityksiä kuin koskaan aiemmin. Yrittäjyyden kynnystä on madallettu monin eri keinoin ja muun muassa yrittäjyyskasvatusta lisätty ja yrittäjäkoulutusta tehostettu. Valitettavasti monet lainsäädännölliset käytännön ja riskinottokyvyn esteet hidastavat uusien yritysten syntyä ja etenkin pienyritysten kasvua.

Sitra on omalta osaltaan ollut mukana kehittämässä ja rahoittamassa pienyrittäjien kasvumahdollisuuksia. Näistä hyvinä esimerkkeinä mainittakoon teknologiahautomoiden kansainvälinen kehittämishanke Yrke sekä jo vuonna 2000 käynnistynyt PreSeed-rahoituspalvelu. Yrke-hankkeesta saadut kokemukset ovat olleet hyviä, ja sen aikana on tapahtunut konkreettisia toimintatapojen kehittymisiä. Vuosina 2004—2007 toteutunut hanke käynnistyi kauppa- ja teollisuusministeriön aloitteesta innovatiivisten yritysaihioiden määrän ja laadun parantamiseksi. Erityistä kiitosta sai systemaattinen verkostojen, hautomoiden, yritysten ja rahoittajakumppaneiden yhteistyön vahvistaminen. Hankkeen tavoitteena on ollut yritystoiminnan kestävä ja pitkäjänteinen resursointi, eli rahoitus on vielä valitettavasti auki.

PreSeed-rahoituspalveluiden tarkoituksena on ollut parantaa teknologiasektorilla toimivien alkuvaiheen yritysten sijoitusvalmiuksia ja järjestää niille ensirahoitusta. Sitra on järjestänyt Intro-yritysfoorumeita, joissa markkinapaikalla esitellyistä yrityksistä lähes 40 prosenttia sai ensisijoituksensa, joten hanke on osoittanut tässäkin osin kykynsä ja tarpeensa.

Eilen julkistettiin yli 40 maan yrittäjyysaktiivisuutta kartoittavan Global Entrepreneurship Monitor -tutkimuksen tulokset, ja siinä Suomi sijoittuu yrittäjyysaktiivisuudessa globaalisti keskitason yläpuolelle. Aikuisväestössä on Suomessa melko paljon yrittäjiä, ja uusien yritysten selviytymisaste on korkea. Innovatiivista kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävää uutta yritystoimessa Suomessa on kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Tutkimuksen toteuttaneen Turun kauppakorkeakoulun dosentti Jarno Heinonen linjaakin, että Suomessa yrittäjyyden edistämisen tulisi kohdistua enemmän sisällölliseen kehittämiseen kuin yritysten lukumäärän kasvattamiseen.

Arvoisa herra puhemies! Yhteiskunnan hyvinvointisektorilla Sitra on myös tehnyt ansiokasta työtä terveydenhuollon ohjelman puitteissa toteutetussa Maisema-hankkeessa, joka pohjautuu Raision kaupungin kehittämään resurssien hallinnointijärjestelmään. Hankkeen tarkoituksena oli löytää kansallisesti sovellettavia käytäntöjä, joiden avulla voidaan parantaa terveydenhuollon kustannusten läpinäkyvyyttä, tuottavuutta ja laatua. Tilaaja—tuottaja-malliin pohjautuvalla kokeilulla haluttiin tuoda johdon apuvälineeksi se, minkälaisia sosiaali- ja terveyspalveluita kunnissa tilataan ja tuotetaan, sekä se, mikä on palveluiden laatu ja saatavuus. 21 pilottikunnan hyvien kokemusten perusteella hankkeen kysyntä kasvoi niin suureksi, ettei kysyntään vastaaminen Sitran terveydenhuollon ohjelman puitteissa ollut enää mahdollista. Yhtiömuotoisen toiminnan suunnittelu aloitettiin viime vuoden lopussa ja Kuntamaisema Oy perustettiin edellisviikolla.

Sitra rakentaa huomisen menestyvää Suomea -slogaani toteutui Sitran toiminnassa hyvin viime vuonna, enkä näe esteitä menestykselliselle toiminnalle tulevaisuudessakaan.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa puhemies! Arvoisat kollegat! Kiinnitän huomiota kolmeen eri kohtaan tässä Sitran toimintakertomuksessa.

Pidän erittäin hyvänä ja mielenkiintoisena tätä jo muutaman vuoden harjoitettua Sitran ohjelmallista toimintatapaa, ja tässä kohdassa kuitenkin täytyy sanoa se, että on erittäin tärkeää myös, että yrityksiä pystytään seuraamaan tarpeeksi pitkällä aikavälillä, koska esimerkiksi biopuolella on ollut sellaisia haasteita, että on tulkittu, että jos ei seurata riittävän pitkälle, niin nämä yritykset uusilla aloilla eivät itse lähde lentoon. Sain kuitenkin selvityksen viime viikolla, että näitä yrityksiä seurataan ja ollaan mukana myöskin pääomasijoitustoiminnassa, joten siinä suhteessa asia on kunnossa.

Toinen erittäin hyvä näkemys Sitralla on tämä niin sanottu synteettisyys, eli otetaan eri aloja mukaan, katsotaan eri alojen välisiä suhteita ja luodaan sitä kautta uudenlaisia kilpailuetuja. On totta, että tällaisessa uudenlaisessa toimintaympäristössä eri alojen hyväksikäyttö, eri alojen toisiaan täydentävä rooli, korostuu. Sehän on näkynyt jo nyt esimerkiksi teollisuuden ja palvelusektorin välisessä yhteistyössä. Monien teollisuusyritysten liikevaihdosta 60—70 prosenttia on jo palveluliiketoimintaa, ja siinä suhteessa tällainen yhteistyö eri alojen välillä on erittäin tärkeää.

Kolmantena tärkeänä seikkana pidän Sitran osalta sitä, että Sitra on mennyt myöskin mukaan julkisen sektorin kehittämiseen. Tässä suhteessa olen edellisellä kerralla puhuneen ed. Tiusasen kanssa hyvin paljon eri mieltä asiasta, että ei pitäisi sekoittaa näitä asioita. Sitralla on tehty sosiaali- ja terveyspuolen ohjelma jo nyt. Jo tällä hetkellä noin 70 kuntaa on analysoimassa itseään suhteessa Raision-malliin, mitenkä sosiaali- ja terveyspalveluja tuotetaan tehokkaasti mutta myöskin samanaikaisesti laadukkaasti, eli erittäin hieno uusi piirre. Nyt on tulossa ensi vuoden alussa myöskin kuntaohjelma, ja siitä voi odottaa kanssa paljon, mikäli — ja uskon myöskin niin — kunnat lähtevät aktiivisesti mukaan tähän toimintaan katsomaan, millä tavalla kuntien toiminnat pitäisi järjestää, millä tavalla pystytään tekemään yhteistyötä myöskin yksityisen sektorin kanssa ja kolmannen sektorin kanssa.

Eli nämä kolme kohtaa ovat erityisen merkityksekkäitä mielestäni Sitran toiminnassa tällä hetkellä.

Ed. Tuulikki Ukkola merkittiin läsnä olevaksi.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran toimintakertomuksessa on sen liiteosassa luettelo niistä sijoituksista, joita Sitra on tehnyt myös terveydenhoidon puolelle. Siinä, mihinkä puheenvuoroni kohtaan viime perjantailta ed. Jaskari viittasi, käsittelin asiaa niin, että Sitran ei pitäisi sijoittaa sellaisiin yrityksiin, jotka tähtäävät terveydenhoidon, sairaanhoidon alueella voiton tavoitteluun tai ovat esimerkiksi pörssiyhtiöitä.

Tähän jälkimmäiseen on muun muassa lääkärikunnan vanhin, arkkiatri Pelkonen, kiinnittänyt huomiota, ja tämä onkin varsin vakava kysymys. Onko syytä nimenomaan yhteiskunnan tukea terveydenhoidon, sairaanhoidon alueella bisnestä, ed. Jaskari, raakaa bisnestä suorittavia yrityksiä muun muassa Kansaneläkelaitoksen korvausmenettelyllä? Tämä on asia, jonka pitäisi olla nimenomaan tässä talossa keskustelun kohteena, onhan Kansaneläkelaitos nimenomaan eduskunnan alainen toimija. Tästä oli kysymys, ei siitä, onko Sitra mahdollisesti kehittämässä julkista terveydenhoitoa.

Tähän liittyy myös ed. Räsäsen puheenvuoro aivan ennen viime perjantain istunnon loppua — istuntohan on aina perjantaisin lyhyt — ja siinä hän totesi, että MedOne Oy ei ole pörssiyhtiö. Ei olekaan, enkä ole tätä väittänyt. Katsoin puheenvuoroni ja totesin, että MedOne Oy:n tyyppiset ja sitten myös pörssiin listautuneet ovat molemmat olleet mukana näissä yhteistyökuvioissa.

Sitra on rahoittanut erilaisia toimintoja, muun muassa tällaista call center -tyyppistä toimintaa, johon liittyy varsin paljon myös ongelmia, jonotusta, ongelmia potilaan pääsyssä niin sanotusti hoidon arviointiin, niin kuin me tiedämme hoitotakuulainsäädännön edellyttävän. Nämä kokemukset eivät suinkaan ole vain myönteisiä. Sitten lopputulos on usein niin, että nämä erilaiset toiminnat jäävät joka tapauksessa kuntien toimintaan.

Arvoisa puhemies! Haluaisin lopuksi todeta sen, että tässä maassahan on liikkeellä tauti, joka on terveyden- ja sairaanhoidon yksityistäminen, ja sen tyyppisissä toiminnoissa tällaisen kuin Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahaston ei pitäisi olla mukana. Nimenomaan julkisen sektorin vahvistaminen on taas toiminta, johonka toivotan kaikki tervetulleiksi, mutta en tähän yksityistämiseen.

Sitten ihan loppuhuomiona ikään kuin tästä toimintakertomuksen hengestä, keskustelunkin yhteydessä mieleeni tulleesta asiasta. Vastikään ilmestyi pamfletti poliittisten puolueiden kriisistä, ja siellä vilahti tämä Sitra tällaisena elitistisenä yhteisönä, jossa kansanedustajat kohottelevat maljoja nimenomaan nimimerkillä "Me kansakunnan parhaimmisto". Tässä mielessä toivoisin, että Sitra laskeutuisi kansan pariin.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Mielestäni Sitran ohjelmatoiminnan painopistealueet on yleensä valittu hyvin, näin myöskin viime vuonna. Aihealueet ovat tärkeitä Suomelle ja suomalaisille. Viime vuonna päätökseen saatiin Venäjä-ohjelma sekä ympäristöohjelma. Uusiksi ohjelma-alueiksi valittiin energia-ala ja koneteollisuus, tärkeitä aihealueita nämäkin.

Näistä aiemmin alkaneista ja vielä käynnissä olevista ohjelmista haluan nostaa esiin elintarvike- ja ravitsemusohjelman, joka yhdistää elintarvikealan toimijat ja pyrkii uusien elintarvikeinnovaatioiden kaupallistamiseen ja kansainväliseen tehostamiseen.

Mielestäni Suomi on elintarvikeinnovaatioiden huippumaa. Tämä näkyy erityisesti funktionaalisten elintarvikkeiden kehittelyssä. Uusia terveyssarjoja lanseerataan ja innovaatioita kehitetään. Terveellisten elintarvikkeiden kasvavat markkinat ovatkin epäilemättä mahdollisuus suomalaisille elintarvikealan toimijoille.

Mutta elintarvike- ja ravitsemusasioissa ei ole kyse pelkästään elintarviketoimijoidemme paremmasta kilpailukyvystä ja uusista bisnesmahdollisuuksista. Kyse on mitä suurimmassa määrin kansamme terveydestä ja toimintakyvystä. Esimerkiksi lihavuuden yleistyminen on niin Suomessa kuin monissa muissakin maissa hyvin huolestuttava ilmiö, ja erittäin huolestuttavaa on se, että yhä useammat lapset ovat ylipainoisia. Terveystrendi suuntautuukin yhä enemmän lapsiin juuri ylipainoisuuden mutta myös yleisen terveystietoisuuden lisääntymisen myötä.

Sitran ohjelmassa pyritään kehittämään ympäristöä, joka tukee lapsen tervettä kasvua ja kehitystä, ja esimerkiksi Järkipalaa-hankekokonaisuudessa on odotettavissa tuloksia tämän vuoden loppuun mennessä. Pidänkin tärkeänä, että me löydämme keinoja lasten ravitsemuksen parantamiseen ja liikunnan lisäämiseen. Toki Suomessa on aiemminkin kiinnitetty huomiota lasten terveelliseen ruokailuun, ja erityisesti kouluruokailu on ollut monen lapsen pelastus. Olenkin aina ihaillut niitä kouluruokailun ammattilaisia, jotka käsittämättömän pienillä määrärahoilla kykenevät loihtimaan terveellisiä ja monipuolisia ateriakokonaisuuksia.

Toisaalta tänä päivänä joudumme valitettavasti elämään ympäristössä, jossa on tarjolla paljon energiaa sisältäviä mutta ravintoarvoltaan huonoja ruokia ja juomia. Tässäkin mielessä Sitran ohjelma on tärkeä. Siinä rohkeasti ja innovatiivisesti kokeillaan erilaisia lasten ruokailua, hyvinvointia ja ympäristöä parantavia toimintamalleja ja tehdään monenlaista yhteistyötä. Mielestäni juuri nyt, kun ruuan hinta on selkeästi noussut ja nousupaineita on jatkossakin, meille tulee yhä tärkeämmäksi se, miten me turvaamme kansalaisillemme mahdollisuuden tehdä terveellisiä ruokavalintoja.

Tärkeää on myös kyetä lisäämään kansalaistemme tietämystä ruokavalion ja terveyden välisestä suhteesta sekä terveellisistä elintarvikevalinnoista. Tärkeää on myös totuttaa lapset ja nuoret nauttimaan urheilusta ja liikunnasta niin koulussa kuin vapaa-aikanakin, ja mitä varhaisemmin terveelliset elämäntavat omaksutaan, sitä pidempään ne elämänkaaren aikana kantavat. Vaikka tämä Sitran hanke on vielä kesken, mielestäni siinä on aineksia, jotka auttavat jatkossa rakentamaan lasten ja nuorten hyvää arkea.

Arvoisa puhemies! Mielestäni on myös tärkeää, että Sitra on nostanut nämä asiat esille, mutta meidän on myös vahvemmin otettava nämä asiat poliittiselle agendalle. Missä esimerkiksi viipyvät päätökset koululiikunnan lisäämisestä? Aikaa ei tässäkään asiassa olisi hukattavaksi.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä muutama puheenvuoro sitten kehuttiin Sitraa terveydenhuollon guruna. Sitraa onkin käytetty hyvin paljon tässä vaiheessa, jossa kunnat ovat miettimässä palvelurakennettaan Paras-hankkeen hengessä. Itse olen kuitenkin huolestunut siitä, että Sitra mainostaa tätä omaa projektiansa, joka Mikkelissä on saanut Maisema-projektin nimen, niin, että se toteuttaa Parasta parhaimmillaan. Paras-mittareista voidaan olla montaa eri mieltä, mutta niissä on hyviäkin mittareita, ja yksi niistä on muun muassa sukupuolivaikutusten arviointi.

Itse kahlasin läpi tämän Maisema-projektin paperin, jota siis Sitra käy kunnille esittelemässä, ja siellä ei sanallakaan otettu huomioon sitä, että terveydenhuoltopalveluissa miehillä ja naisilla on huomattavasti erilaisia tarpeita terveydenhuollon saamiseen, vaan siellä yksioikoisesti päätettiin, että keskittäminen ja ulkoistaminen on se, mihin kuntia ajetaan. Mikkelin seutua tuntien esimerkiksi on aika outo päätös keskittää kaikki palvelut Mikkeliin, kun siellä ei niille mummoille ja vaareille kuitenkaan ole joukkoliikennettä tarjolla, jolla ne palvelut olisivat saavutettavissa, tai kotiäideillä, joita seudulla on paljon, ei ole minkäänlaista mahdollisuutta omaan työterveyteensä eli perusterveydenhuoltoon, kun keskittämisiä tapahtuu. Senpä takia mielestäni Sitran hallintoneuvoston jäsenet voisivat lievää kritiikkiä kuitenkin osoittaa siihen, että jos mainostetaan jonkun hankkeen olevan Paras-hankkeen mukainen ja edistävän sukupuolivaikutusten arviointia, niin olisi syytä myös katsoa, mitä Sitran nimissä tuolla maalla levitetään. Jos nimittäin tämä ei pidä paikkaansa, niin silloinhan tämä on väärä mainoslause kunnille.

Marja Tiura /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Lauslahdelle olisin vastannut — hän on ehtinytkin jo poistumaan salista — että eduskunnan tulevaisuusvaliokunta todellakin tekee omaa Suomi-visiotansa perehtymällä tiettyihin tämän hetken heikkoihin signaaleihin ja paneutumalla näihin meidän ennakointihankkeisiin. Meillä on neljä tämmöistä suurempaa hankekokonaisuutta: Tulevaisuuden osaaminen ja yleissivistys; metsät, ruoka ja vesi, jonka kautta me lähestymme tätä ilmastonmuutos- ja energiapoliittista pitkää tulevaisuusselontekoa. Sitten meillä on hyvinvointiyhteiskunnan tabut, eli tulemme käymään läpi tämän pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamallin ja keskustelemaan sen pohjalta mahdollisista vääristymistä ja siitä, mitä pitkässä juoksussa niille voitaisiin tehdä. Lopputulemasta nelivuotiskauden lopuksi meidän on tarkoitus luoda eräänlainen tiivistymä, kymmenen kohtaa Suomen tulevaisuuden näkökulmasta, kymmenen tärkeintä asiakokonaisuutta, mihin pitää kiinnittää huomiota.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta tekee erittäin keskeisesti yhteistyötä myöskin Sitran kanssa. Itse istun myöskin Sitran hallintoneuvostossa ja sitä kautta seuraan näitä Sitran hankkeita erittäin tarkasti. Mutta tarkoitus on myöskin se, että me emme tee päällekkäistä työtä vaan me todella teemme yhteistyötä, yhdessä ennakoimme Suomen tulevaisuutta, koska ei ole mitään järkeä tehdä päällekkäistä työtä kahdessa eri instanssissa yhtä aikaa.

Mutta todella tämä Suomi-visio on tulevaisuusvaliokunnassa keskeinen asia työskentelyssämme. Tarkoitus on, että muun muassa tulevana syksynä mahdollisuuksien mukaan tuotaisiin ajankohtaiskeskustelun myötä tänne istuntosaliin tietoyhteiskuntakehitystä koskeva kysymys, joka myöskin keskeisesti liittyy näihin Sitran hankkeisiin.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on todettu, että Suomessa on yrityksiä tällä hetkellä suurempi määrä kuin koskaan aikaisemmin. Mutta lähempi tarkastelu osoittaa, että 50 000 uuden yrityksen joukossa ei ole ainuttakaan työnantajayritystä. Sitra, Tekes, Teollisuussijoitus, Suomen Akatemia, te-keskukset valtion tuella ylläpitävät erittäin tehokasta alkuvaiheen siemenrahoitusta ja tukiverkostoa. Suomessa syntyy todella uusia yrittäjiä, paremminkin elinkeinonharjoittajia. Mutta olen ollut kansainvälisen kasvuyrityskilpailun tuomariston puheenjohtajana usean vuoden ajan ja pannut merkille, että Suomessa varsinaisia kasvuyrityksiä kansainvälisen vertailun puitteissa on ehkä kolmannes tai peräti vain viidennes siitä, mitä oikeastaan me tarvitsisimme uusille toimialoille, jotka ovat syntymässä, jotta suomalaisten työllisyys myös jatkossa olisi taattu.

Mielenkiintoista on nähdä niiden yritysten omistajarakenteeseen kohdistuvat uhat, jotka Suomen valtio välillisesti on aikaansaattanut. Kun ajatellaan nykyistä verojärjestelmää, joka omistajalle on joko myyntivoiton verotusta tai osinkoverotusta, kun myyntivoittoa arvioidaan ulkolaisen ostajan ollessa kyseessä, joka voi toteuttaa yrityksen liikeideaa globaalisti, yrityksen omavaraisuudella ei tässä yhteydessä ole mitään merkitystä. Kauppahinta voi olla useampikertainen liikevaihtoon verrattuna. Sen sijaan osingonsaajan, siis kotimaisen omistajan, kannalta nettovarallisuussääntö 9 prosenttia rajaa tehokkaan osingonjaon varsin vähäiseksi suhteessa siihen, että hän myy yrityksensä, jota Suomen valtio välillisesti on auttanut merkittävällä tavalla, ulkomaiselle omistajalle. Se kiehtoo häntä, ja näin itse asiassa se tuotollinen vaihe, joka kansantaloutemme kannalta olisi tarpeen, usein siirtyy ulkomaisen pääoman omistajan vaikutuspiiriin ja, ikävä kyllä, ennen pitkää hyvin usein myös tuotannollinen toiminta Suomesta siirtyy ulkomaille. Tässä mielessä koko järjestelmämme loppupää ontuu, ja siihen olisi syytä paneutua, koska muuten nämä varat merkittävässä määrin menevät hukkaan, joita Sitrakin käyttää meidän kaikkien tulevaisuuden turvaamiseksi.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Sitran tutkimustoiminnassa on minusta erittäin tärkeällä sijalla ollut myös terveydenhuollon palvelutoimintaan liittyvä tarkastelu, ja haluaisin tällä puheenvuorolla kannustaa ja nimenomaan vahvistaa tähän suuntautuvaa tutkimus- ja kehitystoimintaa.

Taustalla ovat tietysti arkitodellisuus ja arjen epäkohdat kuntatalouden ja sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituspuolella. Hallitushan lupauksistaan huolimatta ei sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta ole hoitanut hallitusohjelmassa edellytetyllä tavalla, ja meillä on jo tällä hetkellä tilanne, että sosiaali- ja terveystoimesta kerrotaan varsin paljon sitä, että kunnat tekevät tietoisesti alibudjetointia muun muassa sosiaalipalveluissa. Tämä on erityisen raskasta ja vakava kysymys silloin, kun vanhusten- ja esimerkiksi lastensuojelupalveluihin tällainen tietoinen alibudjetointi vaikuttaa. Kysymyksessä on toiminta, jossa toimintatapa tietysti synnyttää sellaisia malleja, että tehdään, mikä on pakko, investointihalukkuus heikkenee. Järkyttävimmilläänhän se näkyy silloin, kun lasten huostaanottoja lykätään taloudellisista syistä.

Itse asiassa Sitran toimintamalleihin liittyvä tutkimus- ja kehitystoiminta on ollut minusta erittäin kannustettavaa silloin, kun se on kohdistunut terveyspalvelujen tuottavuuden ja laadun arviointiin kuntatasolla ja seutukuntatasolla, ja minusta olisi nyt erittäin tärkeätä, että viedään eteenpäin tätä toimintaa, koska tiedetään, että Paras-hanke ei ole edennyt niin kuin on edellytetty. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kokonaisuutta ja palvelurakenteita ei ole viety sillä tavalla eteenpäin, kuin kansalaisten hoitoonpääsy, hoidon porrastus, on edellyttänyt. Olisi nyt hyvä, että näitä tiettyjä malleja, joita on, muun muassa niin sanottua Raision-mallia, selvitetty, vietäisiin eteenpäin, jotta palvelurakenteita ja hoitoporrastusjärjestelmiä voitaisiin viedä eteenpäin.

Hyvin vakava asia nimittäin on tänä päivänä muun muassa erikoissairaanhoidon järjestäminen, jota monien seutujen ja kuntien taloudellisista syistä on ajettava alas tai kyseenalaistettava. Meille saattaa syntyä hoitoonpääsyssä ja erikoissairaanhoidon hoitovastuussa kestämätön tilanne, kun tätä hoitoa keskitetään esimerkiksi keskussairaaloihin. Kansalaisille syntyy eriarvoisuus hoitoonpääsyssä ja sairautensa edellyttämälle hoidon tasolle pääsyssä. Nämä ovat tietysti niitä perusasioita, jotka täytyy muistaa samalla, kun sähköisten potilastietojärjestelmien ja muiden uusien sovellutusten kehittämistä viedään eteenpäin, eli hoidon kysynnän ja koko hoidon arvioinnin ja laadun ja palvelujärjestelmän kehittäminen pitää kuitenkin muistaa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Perjantaina ja tänä päivänä käyty keskustelu Sitran kertomuksen johdosta on ollut kunniaksi eduskunnalle. On hyvin selvästi käynyt ilmi, että kansanedustajat ovat enemmän kiinnostuneita Sitrasta kuin Sitra eduskunnasta ja kansanedustajista, siinä määrin hyvin kansanedustajat ovat olleet perillä Sitran asioista, kun taas Sitra on tuolla kertomuksellaan ylittänyt riman siitä kohti, missä rima on kaikkein matalimmillaan, suurin piirtein. Edes niistä projekteista, jotka ovat saaneet hyvin huomattavaa vastakaikua, ei ole yksityiskohtaisempaa tietoa meille annettu. — Ehkä tämä puheenvuoro tulee Sitran konttorissa luetuksi.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Sitralla on ollut tulevaisuus tehtävänä jo 40 vuoden ajan. Asiantuntemus ja rahoituspanostukset ovat tuottaneet yhteiskunnalle monipuolisesti hyötyä. Sitran vahvuus onkin ollut läpi vuosien kyky painottaa toimintaa joustavasti ajankohtaisten haasteiden ja tarpeiden mukaan. On tärkeää, että tällä linjalla jatketaan.

Kuten täällä aikaisemmissa puheenvuoroissa on tullut esiin, on tärkeää, että Sitra on jatkossakin vahvasti tukemassa yhteiskunnan ja julkisen sektorin kehitystä sekä rakenteiden että toimintatapojen suhteen. Ed. Jaskarin aikaisemmin mainitsema tuleva kuntaohjelma on hyvä ja kannatettava esimerkki tästä. Erityisesti kuntasektorin toimintamallien ja käytäntöjen tarkastelu omistajapolitiikassa, energia-, vesi- ja jäteasioissa sekä asiantuntijatyö kuntien välisen yhteistyön organisaatiomallien tarkastelemiseksi on tarpeen ja tervetullutta. Tulevaisuus on hyvä tehtävä Sitralle jatkossakin.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tuohon ed. Kallion puheenvuoroon oikeastaan tartuin kiinni. Meillähän varmasti tuo liikuntakulttuurin keskeinen ongelma on siinä, että palveluja käyttävät ne, jotka jo suhtautuvat positiivisesti liikuntaan, joilla on jo liikunnallinen elämäntapa, ja siinä, kuinka me todellakin tavoittaisimme ne ihmiset, joilla ei ole tätä — useimmiten jo sieltä lapsuudesta lähtöisin olevaa — liikunnallista elämäntapaa. Ne arviothan ovat tosiaan olleet jopa 400 miljoonaa euroa siitä, mitä liian vähäinen liikkuminen meidän yhteiskunnallemme maksaa tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Olkoon sitten kyse nuorista pojista, tytöistä tai aikuisista, niin liian suuri osa ihmisistä edelleen liikkuu terveyden kannalta liian vähän.

Meillä päin on muutamia hyviä projekteja ollut. Tämmöinen Essit ja Allut -projekti, joka on meneillään, koskee alaluokkien lapsia. Yritetään löytää juuri niitä vähän liikkuvia lapsia ja myös heidän perheitään ottaa mukaan siihen toimintaan, sillä lailla positiivisella tavalla, ei syyllistämällä.

Sitten toinen: Itä-Savo-lehti Etelä-Savossa järjesti tällaisen kilpailun alakouluille, kuinka liikunnallistetaan koulupäivää. Siellä tuli erittäin hyviä ideoita esiin, niitä palkittiin vähän, ne saivat tämmöisiä liikuntavälinekasseja jne. Siellä oli esimerkiksi temppurata, joka jokaisen koululaisen välitunnille mennessään piti suorittaa, ennen kuin pääsi tavallaan sinne ulos vapaasti leikkimään. Sitten oli sellainen idea, että vuoron perään joku lapsista itse veti välituntiliikuntaa. Eli loppujen lopuksi tärkeitä eivät ole ainoastaan ne liikuntatunnit ja niitten lisääminen, vaan myös se, miten liikunnallistetaan niitä koulupäiviä, on tietenkin tärkeätä myöskin.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen puuttui minusta ihan oikeaan asiaan, kun hän esitti kriittisen arvion tästä itse kertomuksesta. Siinähän on todennäköisesti sanottu olennainen eli se, mitä Sitra on tehnyt, mutta on tämä nyt aikamoinen läpyskä noin suoraan sanoen, kun on kuitenkin ollut jotain muuta kautta tilaisuus tutustua Sitran tekemisiin. Asiat, joita esimerkiksi terveydenhuollon osalta Sitra on ohjelmissaan esitellyt ja edistänyt, ovat niin merkittäviä, että ansaitsisimme ehkä hieman paremman selvityksen, jolloin se voisi antaa vähän lisää myöskin keskustelupohjaa.

Esimerkiksi kysymys terveydenhuollon tuottavuudesta, johon Raision Maisema-mallinkin osalta on viitattu, on siinä määrin keskeinen, että ei sen nyt oikein yhden lauseen varaan pitäisi jäädä. On olemassa vaara, kuten tässäkin voi tätä paperia tulkita niin, että Sitra näkee aika yksiviivaisesti tuottavuuden kehittämisen välttämättömyyden. Jos samalla unohdetaan kysymys terveydenhuollon toimenpiteitten vaikuttavuudesta, niin ollaan aika lailla hakoteillä. Jos yksi lääkäri parantaa tuottavuuttaan hoitamalla viiden potilaan sijasta kymmentä potilasta mutta jos niistä kymmenestä yksikään ei parane, niin se tuottavuuden kasvu on mennyt täysin hukkaan.

Toinen asia, josta olisi voinut ehkä käydä vähän laajempaa keskustelua, on tämä terveyden edistäminen. Siinä on aina se vaara, kun yksilötasolla ryhdytään puhumaan ihmisten terveyskäyttäytymisestä, että tietynlainen terveysfasismi vilkkuu nurkan takana. Pitää olla tarkkana, että ihmisiä ei syyllistetä mutta pidetään huolta siitä, että ihmisillä on kuitenkin mahdollisuus saada sellaisia terveyspalveluja, sellaista ohjeistusta, joilla he omatoimisesti voivat omaa terveyttään parantaa, koska se on kuitenkin kaiken terveydenhuollon ja paranemisen aika keskeinen edellytys.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Se kritiikki, mikä tässä keskustelussa nyt kumpuaa tätä toimintakertomusta kohtaan, lähtee varmaan siitä, että odotusarvo on aika korkealla. Me olemme tottuneet siihen, että Sitra on tavallaan semmoinen tulevaisuuden monitoroija ja kykenee tekemään analyysiä paitsi globaalista toimintaympäristön murroksesta myös ennen muuta Suomen asemasta siinä ja vielä toimialoittain. Tämänhän Sitran ydintehtävä tietenkin pitää ollakin. Sitten sieltä poimitaan eräitä teemoja, ja niiden teemojen pitäisi sitten tietysti vastata parhaalla mahdollisella tavalla niihin kysymyksiin, millä strategialla, millä visiolla Suomi ylipäätään sitten tässä globaalissa kehityksessä pärjää ja selviytyy. Täytyy olla myöskin kanttia tehdä hyvinkin innovatiivisia uusia ratkaisuja, jotka saattavat olla jopa vääriä polkuja, ja todeta, että tämä naru ei vedäkään. Mutta tämä on se ydinkysymys.

Näin ymmärsin — ed. Pulliainen kaipasi vähän tätä samaa painoarvoa tälle — että kaivataan juuri sitä syvällisempää ja laaja-alaisempaa tulevaisuuden toimintaympäristön kuvaamista, mihin Suomi sitten tässä asemoidaan. Noin otsikonomaisesti sanoisin, että kun täällä näitä tulevaisuuden uusia ohjelmia pohditaan, niin siellä on mielestäni viisi sellaista, jotka kaikki eivät valitettavasti ole tässä mukana, joita ei voida välttää Suomen kannalta: ensimmäiseksi ympäristöteknologia, toiseksi terveydenhuollon haasteet, kolmanneksi Venäjä, neljänneksi metsäklusteri ja viidenneksi eräällä tavalla vähän geneerisenä, kaiken kattavana, hankkeena koko meidän tietoyhteiskuntapolitiikkamme. Siitähän perjantaina täällä päästiin jo hyvään keskusteluun ja liikkeelle ja todettiin, että ikävä kyllä ja valitettavasti Suomi on pudonnut siitä asemasta ja siltä paikalta, jossa me takavuosina olimme selkeästi, tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä, eräänlainen moottori, joka loi uusia sovelluksia ja ohjelmistoja nimenomaan siellä käytön puolella. Siinähän suomalaiset ovat olleet aina erittäin hyviä, eivät vaan teknologiakehittäjinä, vaan siinä, että kun on joku teknologia, suomalaiset ovat aika pragmaattisia löytämään sille järkevän, hyvän käytön.

Tätä on edelleenkin, voidaan terveydenhuollon puolelta todellakin kertoa mainioita esimerkkejä sovelluksista, joissa edistetään vaikkapa vanhusten selviytymistä yksin kotona. Verenpaine voidaan mitata näppärästi vaikkapa mobiiliperusteisesti tai jopa lääkeannostus hoitaa sillä. Lukemattomia muita tällaisia terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluita on kehitetty. Nyt on vaan saatava aikaan voimakkaita toimenpiteitä sairaanhoitopiireissä, kunnissa, joka paikassa, että nämä teknologiakehitykset saadaan siellä käyttöön ja ihmisten hoitamiseen koulutettu terveydenhuollon henkilöstö pääsee siihen varsinaiseen työhön, hoitamaan sitä ihmistä. Tämä on se suuri haaste, että me tämän ymmärtäisimme.

Viime vaalikaudella valitettavasti vaan hukattiin tietoyhteiskuntakehityksessä monta asiaa. Silloin ei päästy tavallaan puusta pitkään: tehtiin hirveä määrä ohjelmaa, tehtiin paljon paperia, tehtiin projektia — niissä me olemme erittäin hyviä — mutta unohdettiin nämä todelliset käytännön sovellutukset, konkreettiset sovellutukset, jotka helpottavat ja parantavat ihmisten elämää.

Tästä metsäklusteriasiasta sanon vaan sen, että sehän on Suomen kannalta suuri kohtalonkysymys selvityttää ja nähdä, mikä on meidän metsäklusterimme tila kahden vuosikymmenen kuluttua, kuinka paljon meillä vielä keitetään sellua tässä maassa. Monet asiantuntijat sanovat, että kun nykyiset vanhentuneet sellukoneet ajetaan alas, niin sen jälkeen ei tule uusia investointeja sellukoneisiin. Voidaan tuoda sellua ja kuitua muualta maailmasta ja pitää nämä pystyssä. Paperia varmaankin tehdään, mutta entäpä sitten mekaanisen metsäteollisuuden investoinnit ja se tutkimus-, kehitysyhteistyö, mikä on mitä suurin haaste?

Nyt ollaan valtion rahalla rahoittamassa tehdasta Kemijärvelle, mikä on tärkeä asia sinänsä, Kemijärvi ja Summa tarvitsevat korvaavia työpaikkoja, mutta miksi liimapalkkitehdasta? Stora Enso tekee aivan ainutlaatuista innovaatiota, lopputuotetta, Itävallassa, erilaisia päällystyslevyjä, rakennuslevyjä, joita ei tehdä Suomessa eikä missään muualla Pohjoismaissa. (Ed. Pulliainen: Se on sisälukuvirhe, kun siitä tuli liimapalkki, piti tulla liimapuu!) — Niin, saattaa olla näin, liimapuu, mutta siitä huolimatta puhun siitä tuotteesta, jolle ei ole tällä hetkellä markkinoilla kysyntää. Meillä liimapuutehtaita tällä hetkellä on suljettuna, Kotkassa Versowood seisoo, useita kymmeniä työpaikkoja siinäkin menetetty. — Eli tarvitaan voimakkaita satsauksia tutkimus- ja kehitystoimintaan. Tässä olisi mielestäni Sitralla suuri tehtävä kirjoittaa se metsäklusterivisio sinne kahden vuosikymmenen päähän, mikä on sellunkeiton, mikä on kuihduttavan teollisuuden, paperituotannon ja sitten toisaalta mekaanisen metsäteollisuuden välinen suhde ja missä on nimenomaan mekaanisen metsäteollisuuden se tuotepilotti ja kokoelma, jolle on kysyntää.

Meillä on valtavasti rakentava Pietari lähellä. Ed. Erkki Virtanen tietää puurakentamisesta paljon. Sillä sektorilla meillä olisi valtavasti tehtävää, mikä natsaa erinomaisesti vielä sitten näihin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin, koska puu käyttörakenteissa, erilaisissa rakenteissa sisällä tai ulkona, sitoo myöskin päästöjen hiilidioksidia, on siinä mielessä mitä parhain rakennusmateriaali, sillä on suuri ekologinen kilpailukyky. Tämä liittyy läheisellä tavalla myöskin Venäjään. Nyt jos uuden presidentin myötä kyetään näkemään, että Venäjän taloudellinen, poliittinen ja sosiaalinen kehitys jatkuu vakaana, totta kai se tulee silloin tarkoittamaan sitä, että Venäjän lähialueet ovat mitä suurimmassa määrin erittäin vakavasti otettava markkina suomalaiselle viennille. Silloin ei sinne ole mitään syytä viedä enää mitään bulkkitavaraa, vaan huipputeknologiaa, korkeaa teknologiaa, pitkälle kehitettyä korkeaa teknologiaa, jota voi olla mekaanisen metsäteollisuuden piirissä ja jota nimenomaan pitäisi kehittää ympäristöteknologian piirissä.

No, tässä on käyty vuosien aikana useita keskusteluja ilmastopolitiikan haasteista, jotka ovat päivä päivältä vakavampia. Meillä on ollut paljon ympäristöteknologiasovelluksia tässä maassa, mutta tämän selkeästi tulisi olla myöskin sellainen painopiste Sitran kehitystyössä, tulevaisuustyössä, että se näkyisi olennaisesti suuremmalla painoarvolla kuin se tällä hetkellä näiden tulevaisuusohjelmien, uusien ohjelmien, kuvauksessa näkyy. Itse koen, että tämän toimintakertomuksen ehkä suurin heikkous liittyykin juuri tähän tulevaisuuden kuvaukseen, vaikka tässä ensi sijassa käsitellään viime vuotta. Mutta on selvää, että viime vuoden hankkeiden täytyy osin jatkua, niin kuin varmasti tämä ympäristöalan Venäjä-verkosto-ohjelma jatkuukin, samoin tämä Intia-ohjelma, jossa on tämmöinen Fellowship-koulutuskokonaisuus meneillään — erittäin tärkeä uusi avaus Intiaan. Mutta siitä huolimatta pitää muistaa, missä Suomen kannalta ne isot hankkeet, oikein ne semmoiset ruisleipähankkeet, ovat, ja keskittyä kokonaisuudessaan niihin.

Lopuksi vaan, arvoisa puhemies, pari sanaa vielä terveydenhuollon hankkeista. On mielenkiintoista nähdä, että kun terveydenhuollon palveluja tuottava Suomen Liikunta ja Urheilu järjestää seminaareja, aktiivisimmat osallistujat ovat hyväkuntoisia eläkeläisiä. Heitä kiinnostaa oma terveys, liikunta ja oma kunto. Ne, jotka sieltä ovat pois, ovat nuoret. Tähän liittyy esimerkiksi varusmiespalveluun ilmoittautuneiden uusien alokkaiden heikko kunto. Siksi eilen käynnistetty hanke "Kunnossa kassulle" — joka tähtää siihen, että kutsunnoissa jo tarjotaan räätälöityjä kuntoutusohjelmia varusmiespalvelukseen tuleville, siis kutsuntojen ja varusmiespalvelun välillä, joka on vuosi tai kaksi — on erinomainen ja innovatiivinen hanke, näin rohkenen sanoa, koska se kiinnittää huomiota juuri niihin suurimpiin kansanterveysriskeihin, mitä meillä tänä päivänä tämän ylipainon ohella on. Nämä täytyy ottaa erittäin vakavalla tavalla myöskin näissä Sitran tulevaisuushankkeissa, joissa pitää terveydenhuollon hankkeille antaa erittäin suuri painoarvo.

Arvoisa puhemies! Ympäristöteknologia, terveydenhuolto, Venäjä, metsäklusteri ja tietoyhteiskunnan sovellukset, tavallaan läpileikaten kaikkien näiden osalta, muodostavat ilman muuta ne suurimmat haasteet, minkä parissa odottaisin, että Sitra tekisi sellaisia avauksia, että vuoden kuluttua, kun tätä keskustelua käydään, voidaan nähdä, että nämä viestit täältä talosta on luettu ja myöskin siellä ymmärretty.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Nämä Sitran valitsemat painopistealueet, joita muun muassa ed. Laukkanen tässä osuvasti kuvasi, ovat varmaan oikein osuneita. Lähinnä pyysin puheenvuoron siksi, että särähti korvaan ed. Erkki Virtasen puheenvuoro, jossa hän esitti sellaista näkökulmaa, että terveydenhuollossa tuottavuus ja vaikuttavuus olisivat kaksi eri asiaa. Näinhän ei voi olla, koska terveydenhuollossahan tuottavuus on nimenomaan sitä vaikuttavuutta. (Ed. Pulliainen: Muttei se papereissa ole!) Sen takiahan meillä on kehitetty näitä omalääkärijärjestelmiä ja muita, että nimenomaan sitä vaikuttavuutta siinä haetaan, ja se on se kaiken ydin.

Voin ottaa esimerkin työterveyshuollon puolelta. Esimerkiksi Tampereella toimii tällainen yksityinen Pihlajalinna, jonka toimintatavasta työ- ja tasa-arvovaliokunta kuuli. He olivat onnistuneet sillä tavalla, että yhdessä työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa oli todella paneuduttu työterveyshuoltoon ja lähes puolitettiin sairauspoissaolot tehtaassa, ja se oli jopa sellainen kysymys, että se mahdollisti sen tehtaan jatkumisen Suomessa.

Nämä ovat aika isoja kysymyksiä ja tulivat esille myöskin osana tätä hyvää puheenvuoroa, minkä ed. Laukkanen käytti metsäklusteriin ja sen työllistämismahdollisuuksiin liittyen. Myöskin siellä ja ylipäätään suomalaisessa teollisuudessa ja muuallakin työpaikoilla on myöskin pyrittävä saamaan aikaan sellaisia toimenpiteitä — ja on myöskin hyvä olla Sitran siinä tutkimuksessa mukana — joilla työpaikoilla tapahtuvien sairauspoissaolojen määrää voidaan vähentää ja sitä kautta työn tuottavuutta lisätä. Ja tässä täytyy muistaa, että ei kukaan ihminen halua olla töissä sairaana. Eli siinä on yhteinen intressi sekä työnantajalla että työntekijällä, ja siihen pitää löytää sellaisia toimintamalleja, että niillä on todellista merkitystä myöskin kansantaloudelle.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Otan esiin nämä metsäasiat. Niistä on viime aikoina paljon keskusteltu, kun Venäjän puutullit on astunut voimahan ja torennäkösesti kiristyy ja kiristyy. Peljätähän, että Suomesta puu loppuu, mutta mulla on sellaanen käsitys, itte metsurina tierän, että suomalaanen mettä kasvaa puuta. Eli nyt kun Esko Ahon työryhmä oli koolla, niin se kiinnitti huomiota ensiharvennukseen, että saarahan puuta, mutta pitää lähtiä sieltä ruohonjuuritasolta: ensin pistetähän mettät kuntoon siellä taimikkovaiheessa ja piretähän kunnossa kaiken aikaa. Pitää muistaa, jotta jos meillä on porkkanamaa ja jos ei sitä harvenna, sinne ei juurta tuu. Ja sama se on justihin mettä. Kun se pistetähän alussa kuntoon ja hoiretahan alusta asti, mä väitän, että jopa 20—30 vuotta ennen pystytähän päätehakkuu suorittamahan, ja tämä antaas samalla töitä hirvittävät määrät näille nuorille: raivaajille, metsureille, joita varmasti vielä tänä päivänä löytyy. Ei kaikki voi eikä tarvitte, eikä sinne konehia saa täs vaihees päästää.

Mä oon paljo tuolta kentältä kuullu, että tällaasia meikäläisen ikääsiä eläkkeelle lähtijöitä on paljon vielä metsässä töissä, mutta mistä saarahan ne tulevaisuuden nuoret, jotka siellä samalla lailla käy? Mä tiedän, että naisihmiset raivaussahan kans tänä päivänä sitä innolla teköö ja tekevät jopa paremmin kuin miespuoliset.

Samoin kiinnittäisin huomiota lopuksi vielä, jos aika, arvoisa puhemies, riittää, tähän terveystilaan. Meidän pitää saada nuoret liikkumaan, pitämähän omasta kunnosta huoli. Silloin kun nuorena vitsa väännetään eli kestävä kivijalaka laitetahan kuntohon, silloon kärsivällisyyttä riittää, itsetunto on korkialla, jaksetahan paremmin niin töissä kuin vapaa-aikana ja nukkuminen on tehokkaampaa, tuloo reippaampaa työväkeä tulevaisuures. Kaikki pärjätähän.

Arvoisa puhemies! Näillä sanoilla lopetan tämän puheenvuoroni.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa puhemies! On mukava kuunnella tuommoista selekiää suomalaista puhetta, mitä tuo Mietaa tuolta takaa kertoi.

Minulla särähti tuolla työhuoneessa sen verran korvaan ed. Laukkasen puhe, että oli pakko suorittaa terveysliikuntaa ja kellarista kävellä tänne. Tuohon tietoyhteiskuntaosioon: Olen Oulusta kotoisin ja asun siellä, missä paljon tämmöisiä tietoyhteiskuntaankin liittyviä innovaatioita tehdään. Tietoyhteiskunnassa olemme tipahtaneet listoilla hännille sieltä keulilta. Ed. Laukkanen kertoi, että voitaisiin nykytekniikalla jo ikään kuin lääkitä, mittailla verenpaineita etänä, ja lääkkeetkin varmaan tulisivat jollakin tavalla etänä, virtuaalisesti, en tiedä, miten, mutta jos siihen ollaan menossa tietoyhteiskunnan kehittämisessä terveydenhuollon, vanhusten ja sairaiden asioissa, että jollakin tekniikalla hoidetaan, niin silloin minun mielestäni saadaan tipahtaa aika syvälle tuolta tietoyhteiskunnan kärkisijoilta, jos tämä on tarkoitus. Me tarvitsemme inhimillistä lämpöä, läheisyyttä ja käsiä eikä mitään tekniikkaa lisääntyvän vanhusväestön hoitoon.

Puhuitte myöskin, ed. Laukkanen, että terveysliikunnassa on vain vanhempaa väkeä. On myöskin sitä vanhempaa väkeä, joka ei pääse sinne. Hekin tarvitsevat kotona apua, ei pönkkää, jolla pönkätään vanhemmat ihmiset sinne sisälle: että tässä on erilaisia tekniikan nappuloita, painele niitä ja pysy siellä.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastauksena ed. Rajalalle: Juuri siitähän on kyse. Teknologiahan on aina apu, ja se on väline. Sen takia pitää kehittää sellaisia terveydenhuollon palveluja, että ne hoitavat kädet, koulutetut hoitavat kädet, pääsevät antamaan sitä inhimillistä lämpöä ja sitä todellista hoitoa, mitä se vanhus tarvitsee. Siitä on kyse. Meillä esimerkiksi tässä lääkehuollossa on todellakin sellainen lääkeannostelija, joka menee kiinni, kun vanhus on ottanut sen lääkkeensä sieltä, ja hän saa avattua sen seuraavan kerran vasta, kun kello on taas niin paljon, että on aika ottaa seuraava. Nämä ovat juuri niitä sovelluksia ja monet muut tällaiset valvontajärjestelmät, joilla mahdollistetaan vanhuksen kotona asuminen niin kauan kuin hän itse on siihen kykenevä ja ennen muuta halukas kodinomaisissa oloissa. En kuulu niihin, joiden mielestä teknologia korvaa koskaan ihmisen panosta, eikä se voikaan korvata sitä, vaan sen pitää vaan helpottaa, luoda mahdollisuuksia tukitoimina.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Markku Laukkanen toi täällä erinomaisen tärkeänä sektorina esille metsäklusterin Sitran toiminnassa. Näen, että tässä on eräs nimenomaan tulevaisuuden entistä tärkeämpi osa-alue. Tarvitaan innovatiivisuutta puun jalostamisessa eri tavoin, puun kehittämisessä mitä monimuotoisimmiksi tuotteiksi, ja näkisin, että Sitra on juuri tässä oikea toimija meidän maassamme, ja toivon sen panostavan voimavaroja kaikella tavoin puun käytön kehittämiseksi ja edistämiseksi.

Antti Kalliomäki /sd:

Puhemies! Sekä perjantaina että tänään täällä on Sitran roolia mielestäni hiukan liian vaativassa mielessä keskustelussa käsitelty, siis sillä tavalla, että yhtäältä Sitran pitäisi olla se instanssi, joka määrittää Suomen tietoyhteiskuntakehityksen, siihen liittyvän kattavan strategian. Sitten toisaalta ed. Laukkanen minusta aiheellisesti peräänkuulutti sitä, että Sitran tehtävä on konkretiassa, käytännön sovelluksissa, parannuksissa. Sitran hallintoneuvoston päässä on hyväksytty se lähtökohta, että Sitra ennen kaikkea on tässä konkretiapäässä. Sen ohjelmat ja niihin liittyvät käytännön toimet, osallisuusprojektit, lähtevät juuri tästä. Vaikea sanoa, kuinka hyvin nyt on onnistuttu, koska tietty taitekohta tulee, jolloin Sitra ei voi olla se, joka pysyvästi jotain asioita vie siellä eteenpäin.

Mutta sitten tämä toinen puoli, tietoyhteiskuntastrategia, kyllä kuuluu ennen kaikkea maan hallitukselle ja eduskunnalle myöskin. En itse yhdy siihen kritiikkiin täysimääräisesti, missä ed. Laukkanen viittasi siihen, että meillä ei olisi tätä strategista puolta tarkasteltu. Tiede- ja teknologianeuvosto hallituksen puolella on, ainakin silloin kun itse olin siellä, hyvin voimakkaasti paneutunut näihin asioihin. Ongelma on enemmänkin siinä, että strategioitten seurauksena syntyy kustannusarvioita, jotka eivät sitten toteudukaan ollenkaan sillä tavalla, että strategia voisi täysimääräisesti toteutua. Sehän nähdään nyt esimerkiksi yliopistojen määrärahoissa, joissa tiede- ja teknologianeuvosto oli hyvin voimakkaan panostuksen kannalla, mutta hallituksen politiikka ei sitten osoitakaan samaa käytännössä.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Paitsi että nuoret on saatavat enemmän liikkumaan — se on aivan selvää — yhtä tärkeätä on kehittää toiminta- ja työtapoja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Psyykkinen, henkinen, pahoinvointi näkyy samalla tavalla muun muassa kutsuntoihin tulevien nuorten kohdalla yhä enemmän. Varhaisen puuttumisen idea on saatava mukaan koko peruspalvelujärjestelmään. Myös nuorten mielenterveyspalvelut jäävät erityisesti yli 18-vuotiaitten nuorten kohdalla usein saavuttamatta, ja paradoksaalista on se, että tämä johtuu muun muassa siitä, että meidän lainsäädännössämme nuori määritellään kymmenellä eri tavalla. Eli nuori tipahtaa muun muassa tämän vuoksi väliin.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Lyhyesti haluan kommentoida ed. Kalliomäkeä vielä.

Kyllä minä näen ihan samalla tavalla tavallaan tämän Sitran tehtävän. Se on eräänlainen think tank myöskin. Sillä pitäisi olla aikaa ja mahdollisuus pohtia myöskin aika vapaalla tavalla näitä tulevaisuuden toimintaympäristön muutoksia ja tätä Suomen asemointia siinä. Tulen väärin ymmärretyksi, jos tulkitaan näin, että odotan hyvin konkreettisia toimia, vaikka tietoyhteiskuntapolitiikassa vastuu on hallituksella todellakin, ministeriöillä. Ongelma on vaan näköjään Suomessa ollut siinä, että meidän tietoyhteiskuntapolitiikkamme pullonkaulaksi on muodostunut näiden käytännön sovellusten käyttöönotto. Onko siellä sitten syy rahassa, onko ennakkoluuloissa, asenteissa, koska kysehän on myöskin samalla ei vaan teknologiasta, vaan toimintatavan perusteellisesta uudistuksesta?

Tämä on se iso haaste myös terveydenhoidon puolella, että nähdään, että silloin kun otetaan joku uusi teknologia, innovaatio, käyttöön, niin se yleensä vaatii sitten myöskin totutusta poikkeavan toimintatavan. Tämä on tavattoman suuri haaste, ja voi olla, että siihen menee vuosia. Mutta kyllä muut maat ovat ottaneet nyt tavallaan johtoroolin esimerkiksi tällaisten mobiiliperusteisten käytännön sovellusten käyttöönotossa, joilla saadaan parhaimmillaan myöskin kustannustehokkuutta aikaiseksi.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Kiinnitän tässä yhteydessä huomiota siihen, että Sitra on myös hyvin merkittävä toimija talouselämässä. Se on suuren varallisuuden haltija. Se toimii pörssissä. Se on yhtiöittänyt paljon toimintaansa. Kun se on eduskunnan alainen, niin tässä niille kollegoille, jotka osallistuvat tavalla tai toisella Sitran hallintoon, haluaisin nämä sanat osoittaa: Olkaa tarkkana, valvokaa tarkasti. Toivoisin, että toiminta olisi myös taloushallinnon ja koko hallinnon osalta mahdollisimman läpinäkyvä ja ymmärrettävä sillä tavalla, että sellaiset epäilykset, joita jossain vaiheessa on esitetty esimerkiksi sen suhteen, millä tavalla Sitra on organisoinut omaa hallinnollista toimintaansa, oman varallisuutensa käyttöä, kestäisivät kaiken aikaa avoimen läpivalaisun, ettei olisi sellaista epäilyksen häivääkään, että siellä olisi jonkinlaisia luurankoja kaapissa.

Antti Kalliomäki /sd:

Puhemies! Jotta emme väärin ymmärtäisi toisiamme ed. Laukkasen kanssa, niin todella Sitran tämän hetken strateginen suunta on juuri se, mihin tekin viittasitte. Siis käytännön toteutuksessa terveydenhoito-ohjelmat, varsin tuoreet sellaiset, ovat nyt Sitrassa tähän nimenomaan tähtäämässä. Niitten kohdalla tullaan sitten siihen, mihin ed. Saarinen äsken viittasi, että työtavat, toimintatavat, ovat uusimuotoisia ja varmaan tarvitsevatkin kritiikkiä, jota nyt on johonkin mittaan kohdistettu niitä kohtaan, mutta tämä konkretia on se perustavoite ja peruslähtökohta.

Sitten on hyvä muistaa, että on alueita, missä Sitran tyyppinenkin porukka ja yhtiö, jossa sinänsä on volyymia, voi olla vaikeuksissa. Bioteknologia on ollut se esimerkki, jossa voi olla, että on haukattu sillä tavalla liian suuri pala, että olisi tarvittu vielä enemmän suuria, hyvin pitkäkestoisia panostuksia ja sen sietoa, että tulee epäonnistumisia enemmän kuin on oikeastaan osattu ymmärtääkään.

Keskustelu päättyi.