Täysistunnon pöytäkirja 50/2012 vp

PTK 50/2012 vp

50. TORSTAINA 10. TOUKOKUUTA 2012 kello 16.01

Tarkastettu versio 2.0

2) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puoluelain muuttamisesta

 

Heikki Autto /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsiteltävänä oleva puoluelain muutos koskee ulkomaiden kansalaisten oikeutta olla poliittisen puolueen perustamiseen vaadittavia kannattajia, siis kannattajakortin täyttäjiä. Vaalikelpoisuuksiin lakimuutoksella ei ole vaikutusta. Esitystä perustellaan osallisuuden vahvistamisella ja EU-maiden kansalaisten osalta myös tarpeella saattaa Suomen lainsäädäntö ajan tasalle suhteessa unionin jäsenmaiden kansalaisten yhdenvertaisiin poliittisiin oikeuksiin.

Haluan kiinnittää huomiota ensinnäkin hallituksen esityksen perusteluihin ja erityisesti lakimuutoksen arvioituihin vaikutuksiin. Esityksen arvioidaan vahvistavan osallisuutta ja demokratiaa. Voidaan tietysti kysyä, miten merkittävää tässä saavutettava osallisuuden vahvistuminen on, kun kyse on konkreettisesti pelkästä kannattajakortin täyttämisestä: Ihminen pysäytetään ostoskeskuksessa tai kävelykadulla ja pyydetään kirjoittamaan nimi ja joitakin tietoja korttiin. Myyntipuheenvuoro kuuluu monesti jotenkin niin, että tämä ei sido sinua yhtään mihinkään. Juuri tällä tavalla viime vuosina on perustettu erilaisia pienpuolueita. Kovin vähän siinä korttia täyttäessä kenenkään osallisuus mihinkään tosiasiassa vahvistuu. Kannattajakorttien keräämisellä ei vastoin tämän esityksen perusteluita myöskään todellisuudessa sitouteta puoluetoimintaan juuri ketään, muun muassa näistä edellä mainituista syistä.

Huomiota kiinnittävä kohta hallituksen esityksen perusteluissa on mielestäni tapa, jolla ilmoitetaan niiden henkilöiden määrä, joita tämä muutos tulisi koskemaan: Suomessa kunnallisvaaleissa äänioikeutettuja muiden EU-maiden kansalaisia oli vuoden 2008 vaaleissa kaikkiaan vähän yli 42 000, Norjan ja Islannin kansalaisia oli 678, muiden maiden kansalaisia vähän yli 53 000. Tietysti asema Pohjoismaina oikeuttaa nostamaan Norjan ja Islannin tuolla tavalla esiin, samalla kun lukumääräisesti paljon merkityksellisempiä kansallisuuksia on jätetty erikseen ilmoittamatta. Suomessa oleskelevista EU-maiden kansalaisista noin puolet on Viron kansalaisia, joista hyvin merkittävä osa on puolestaan venäläistaustaisia, ja toisaalta muiden maiden kansalaisista esimerkiksi Venäjän kansalaisia on melkein 30 000. Kuitenkin vain norjalaiset ja islantilaiset mainitaan lain perusteluissa erikseen. Perusteluiden esitystapa antaakin siis jokseenkin epäinformatiivisen kuvan siitä joukosta, jota esitys käytännössä koskee.

Arvoisa puhemies! Mitä sitten tulee itse esitykseen, pidän sitä pääsääntöisesti järkevänä, erityisesti EU-kansalaisten osalta, joiden osalta kysymys onkin EU-maiden lainsäädännön yhtenäistämisestä, ja pidän esitystä aivan hyväksyttävänä ylipäätään. Lakiesitystä lukiessani mieleen nousi kuitenkin kysymys, onko lakia valmisteltaessa pohdittu ja vähän laajemmallakin perspektiivillä mietitty, että joskus tulevaisuudessa, mahdollisesti hyvin erilaisena aikakautena kuin mitä nyt elämme, voisi syntyä tilanne, että jostakin EU:n ulkopuolisesta maasta käsin aletaan käyttää tuon maan kansalaisia kanavana puuttua Suomen tai Euroopan unionin sisäisiin asioihin. Silloin myös puolueen perustaminen voi tarjota houkutuksen ja mahdollisuuksia vääristä motiiveista lähtevään vaikuttamiseen. Historiasta tunnetaan niin sanottua sudeettipolitiikkaa harjoittaneita maita. Juuri tällä hetkellä mitään tällaisia riskejä ei onneksi ole näköpiirissä, mutta kysyn nyt kuitenkin, että onhan varmasti niin, että emme ole myöskään missään tilanteessa luomassa mahdollisuuksia tämänkaltaisten riskien syntymiseen.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Muutama sana esityksen vaikutuksista. Tällähän ei muuteta rekisteröimisen edellyttämää kannattajamäärää, eli se kestää siellä 5 000:ssa. Sillä ei myöskään ole vaikutusta vaalikelpoisuuteen sen enempää eduskunta-, kunnallis- kuin europarlamenttivaaleissakaan. Mutta sitten esityksellä on osallistumisoikeuksien toteutumista ja demokratiaa edistävä vaikutus, ja tässä täytyy olla hieman eri mieltä kuin edustaja Autto, joka mielestäni hieman väheksyi tätä asiaa.

Sitten muutama sana näistä pyydetyistä lausunnoista. Perusteluinahan siellä esitettiin mielestäni ihan oikein, että muutos vahvistaa äänioikeutettujen henkilöiden osallistumisoikeuksia, heidän saamistaan mukaan puoluetoimintaan, sitä kautta poliittiseen päätöksentekoon, ja sitten tämä on tehokas tapa edistää yhteiskuntasopua ja maahanmuuttajien kotoutumista, joka on mielestäni erittäin tärkeä ja kannatettava asia. Tätäkin kautta pieneltä osin sitä kotoutumista pystytään sitten lainmuutoksella tekemään. Mielestäni ministeri Tarasti nosti omassa lausunnossaan todella hyvin esille sen, että on epäjohdonmukaista, että ulkomaalainen voi toimia puolueen perustajajäsenenä mutta ei sen rekisteröimisen kannattajana, ja tältä osinhan tämä nyt sitten tämän epäkohdan poistaa.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Oikeus osallistua poliittiseen toimintaan on erittäin tärkeätä, ja siihen myöskin henkilöllä, joka asuu Suomessa ja joka ei ole Suomen kansalainen, on mahdollisuus. Tietysti sitten, kun keskustellaan siitä, pitääkö olla oikeus perustaa puoluetta, kysymys on jossain määrin vaikea, koska tietysti eduskuntavaaleissa vain Suomen kansalaiset äänestävät. Mutta täytyy sanoa, että mielestäni tämä ei ole kovin suuri ongelma enkä olisi sillä tavalla huolissani. Kuitenkin täällä vastalauseessa todetaan, että se saattaa aiheuttaa jonkinlaisia ongelmia. Ainakaan tässä nykyisessä väestörakennetilanteessa ja nähtävissä olevassa lähitulevaisuudessakaan tämäntyyppisiä ongelmia ei ole.

Oikeastaan huomioni kiinnittyy siihen, että oikeusministeriössä nyt viimeisimmän hallituksen aikana — ja ilmeisesti vanha perinne jatkuu siellä — valmistellaan semmoisia esityksiä, joista mielestäni ei ole mitään kovinkaan suurta hyötyä, ei ole kauhean suurta tarvetta. Ja kun meillä rikosten valmistelua ja muita koskevia lakiesityksiä pitäisi nopeasti saada eteenpäin, niin toivon ministeri Henrikssonilta, että alkaa tiukalla kädellä ministeri Braxin jälkeen ohjata ministeriössä valmistelua, niin että valmistellaan semmoisia lakiehdotuksia, jotka ovat välttämättömiä ja hyödyllisiä. Semmoiset lakiesitykset, joista ei ole mitään hyötyä, voi jättää kyllä romuttumaan sinne pöytälaatikkoon.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Itselläni on kokemusta asiasta käytännössä ja median kauttakin. Media oli sitä mieltä aikoinaan, että jopa presidentinvaaleissa 20 000 kannattajakorttia on helppo kerätä — no, eipä ole montaa ehdokasta näkynyt — ja sitten sen jälkeen, kun ne keräsi, he olivat sitä mieltä, että he eivät sitoudu mihinkään, ja sitten tuli vähän yli 100 000 ääntä.

Sitten tämä 5 000. Olen aivan samaa mieltä, että se on hyvä, että ei siihen kajota. Okei, ei sitäkään niin helposti kerätä, ja ne puolueet sitten häipyvät. Muuten tämä ongelma on taas nykyisen laajapohjaisen hallituksen vähän, voisiko sanoa, RKP-suuntaista, aivan kuin eilinen ministeri Stubbin hyvin epäisänmaallinen puhe, jossa hän leimasi suomalaisen demokraattisen puolueen samalle tasolle kuin kreikkalaiset rupusakit ja jotkut ihan selkeästi äärioikeistolaiset puolueet jossain Ranskassa. Luulisi, että ministerivastuulaki koskisi jotenkin sen kaltaisia asioita, vaikka tekeekin poliittista puoluetyötä jollekin pienelle vähemmistölle. Ja sitten justiin se, niin kuin tässä lukee: "- - toimia jatkossa myös sellaiset ulkomaan kansalaiset, joilla on - -". Tämähän kuulostaa just siltä, mitä RKP on maahanmuuttoasiassa Suomessa jatkuvasti tehnyt, eli yrittää antaa sen kuvan, että heillä on ikään kuin totuus tästä, kuinka Pohjoismaissa, sivistysvaltiossa, demokratiassa kohdellaan maahanmuuttajia ja he ovat luotettava kumppani ja muuta vastaavaa, vaikka oikeastaan mikään muu tavoite ei ole olemassa kuin se, että tästä vielä sitten viedään eteenpäin niin, että nämä ihmiset pääsevät myös äänestämään sitten erilaisissa vaaleissa.

Eli tässä on tietty tämmöinen, vaikea sanoa, mikä aukko, ettei kukaan pahastu, mutta sinänsä tässä muodossa aika vaaraton juttu. En kannata oikeastaan kyllä tämmöistä kuitenkaan, koska — vielä sen verran — meillä ei ole vastavuoroisuutta. Tässä on mainittu tämä vastavuoroisuus. Ruotsin kieltä puhutaan, sen tapaista mongerrusta joka maassa melkein tuossa, (Puhemies: 2 minuuttia taitaa olla täynnä!) kun mennään länteen, mutta suomalaisia ei paljon löydy Amerikastakaan, puhumattakaan, että virolaisetkaan eivät enää oikein ole Lennart Meri -henkisiä.

Yleiskeskustelu päättyi.