Arvoisa puhemies! Kotitalouksien velkaantuminen on puhuttanut ja pelottanutkin talouskriisin aikana. Kotitalouksien velan määrä suhteessa vuosittain kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin on kasvanut jatkuvasti ja on nyt keskimäärin 114 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan velkamäärä on kaksinkertaistunut 14 vuodessa. Finanssivalvonta on ohjeistanut pankkeja antamaan asuntolainaa korkeintaan 90 prosenttia ostettavan asunnon hinnasta, mutta tätä ei yleisesti noudateta. Nyt Suomen Pankki on ehdottanut, että tästä 90 prosentin säännöstä muodostettaisiin lainsäädäntö velkaantumisen kehityksen estämiseksi. Asiantuntijat eivät ole yksimielisiä velkaantumisen vaaroista, sillä velkaantumisaste on kuitenkin suhteellisen alhainen verrattuna muihin Pohjoismaihin. Esimerkiksi Ruotsissa velkamäärä on noin 1,5-kertainen ja Tanskassa lähes kaksinkertainen.

Kysyisin valtiovarainministeri Urpilaiselta: ovatko suomalaiset mielestänne liian velkaantuneita asuntolainojensa takia, ja pitäisikö lainojen antamiseen säätää tiukemmat ehdot?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin edustaja omassa puheenvuorossaan totesi, niin velkaantumisaste Suomessa on kohonnut. Toki edelleenkin kansainvälisesti verrattuna tuo velkaantumisaste on vielä Suomessa kohtuullinen. Noin kolme neljäsosaa kotitalouksien luotosta on asuntoluottoja, ja ehkä se kehitys, josta voi olla hieman huolestunut, on juuri suurten asuntoluottojen määrän kasvu. Ensiasunnon ostajat ottavat entistä suurempia asuntoluottoja tänä päivänä, ja ylipäänsä suurten yli 250 000 euroa olevien asuntoluottojen osuus on kasvanut, ja ehkä tästä voi olla myöskin huolestunut. Mielestäni tuo Suomen Pankin ehdotus siitä, että lainsäädäntömuutoksia pitäisi tehdä, jotta pankit noudattaisivat tuota 90 prosentin rajaa nykyistä paremmin, on mielestäni mielenkiintoinen, ja aion siitä käydä myöskin keskustelua ensi viikolla Suomen Pankin kanssa.

Arvoisa puhemies! Merkittävin ongelma suomalaisten kotitalouksien velkaantumisessa tuntuu olevan suurten velkamäärien keskittyminen suhteellisen pienelle joukolle. Suomessa on 66 000 kotitaloutta, joilla on velkaa yli viisi kertaa enemmän kuin heidän käytettävissä olevat vuositulonsa. Positiivisessa luottorekisterissä on mahdollisten maksuhäiriöiden lisäksi tiedot henkilön ottamista lainoista ja siitä, kuinka hän on pystynyt niistä suoriutumaan. Sen vuoksi se antaisi lainanantajalle paremman valmiuden arvioida asiakkaan riskitasoa ja parhaimmillaan ylivelkaantuminen voitaisiin välttää ajoissa. Kysyisin nyt ministeri Henrikssonilta: miten suomalaisten velkaantumista pitäisi mielestänne hillitä, ja voisiko esimerkiksi positiivisen luottorekisterin muodostaminen olla avuksi ylivelkaantuneisuutta vastaan?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Meillä on hallitusohjelmassa selvä kirjaus siitä, että selvitetään positiivisen luottorekisterin perustamista Suomeen. Se liittyy juuri tähän ylivelkaantumisen ongelmaan ja varsinkin pikaluottoihin, ja nyt tällä hetkellähän tilanne on se, että oikeusministeriön työryhmä on tehnyt hyvän esityksen pikaluottojen tiukentamisesta ja se mietintö on nyt lähtenyt lausuntokierrokselle. Tämän lausuntokierroksen jälkeen tullaan myös arvioimaan sitä, tarvitaanko positiivista luottotietorekisteriä, minkälainen se sitten olisi ja kuka maksaisi. Mutta erittäin tärkeä ja ajankohtainen kysymys.

Arvoisa herra puhemies! Kysymyshän on todella vakava, ja kannattaa suhtautua siihen siitä näkökulmasta, mutta minun mielestäni tässä voisi vielä yhteiskunnan sisällä käydä tällaisen moral hazard -keskustelun lähinnä suhteessa pankkeihin. Tässähän on tapahtunut sellainen kehitys nimenomaan liittyen tähän asuntopolitiikkaan, että laina-ajat ovat pidentyneet, korkotasot ovat laskeneet, mutta samanaikaisesti asuntojen markkinahinnat ovat karanneet, ja jotenkin se korreloi nyt tätä maksuaikaa nimenomaan asuntolainapuolella. Se ei ole hyväksyttävää, koska siinä riskit ovat todella suuria yksittäisen henkilön kannalta mutta myös kansantalouden kannalta.

Toinen hyvin mielenkiintoinen kysymyshän on tietenkin se, jota valtiovarainministeri voisi vähän avata, mikä on yrityksien velkatilanne tällä hetkellä, koska siitähän me 90-luvun lamaan menimme, ei kansalaisten kautta, yksittäisten pankkiasiakkaiden kautta vaan nimenomaan yrityksien kautta. Ja se on se, jonka pitää kyllä hälytyskelloja myös soittaa, jos tällaista tilannetta on lähtemässä tai näkymässä.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Minulla on se käsitys, että tällä hetkellä yritysten velkaantuneisuus ei ole mikään erityisen suuri ongelma. Tuohon äskeiseen keskusteluun palaisin vielä sen verran, että kyllä jokaisen kotitalouden tulee mitoittaa oma lainansa niin, että siinäkin tilanteessa, kun korkotaso, joka nyt on poikkeuksellisen alhainen, lähtee jossain vaiheessa todennäköisesti nousemaan, niin siitä asuntoluotosta siinäkin tilanteessa selvitään. Vaikka pankeilla on tässä oma vastuunsa, siitä olen edustaja Korhosen kanssa samaa mieltä, niin kuitenkin viime kädessä jokaisen asuntolainan ja ylipäänsä luotonottajan pitää kantaa itse vastuunsa siitä, että tuosta luotosta tullaan selviämään. Ja tässä ehkä vetoaisin myöskin kotitalouksiin eri puolilla Suomea.

Arvoisa herra puhemies! Totta kai se näin on. Mutta tämähän menee nyt ristiin sen kanssa, että pankeille ollaan säätämässä velvollisuutta, ettei saa antaa 90:tä prosenttia enempää siitä markkina-arvosta. Mutta jos siellä korkotason nousu lähtee liikkeelle, niin sitä ei huomioitaisi ollenkaan sitten tässä arvioinnissa, ja se pitää myös tietenkin katsoa, että se siellä on, koska yksittäinen kansalainen ei aina tiedosta kaikkea. Me näimme sen siellä 90-luvun laman alkupuolella.

Mutta se iso kysymyshän on tämä moraalikysymys: mihin tässä lähdetään menemään, ja mikä se suunta kaiken kaikkiaan on? Amerikan pankkikriisin aiheutti nimenomaan moraaliton toiminta. Samoin se aiheutti Suomessa 90-luvun laman, ja kyllä sieltä jotakin oppia pitäisi ottaa. Siitä syystä olisin edelleen sitä mieltä, että käydään ne yritykset läpi ja katsotaan se yrityspuoli ja käydään pankkien kanssa tämä yhteiskuntakeskustelu. Oletteko te samaa mieltä?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Suomihan on korostanut tämän eurokriisin hoidossa pankkien ja sijoittajien vastuuta, ja olen edustajan kanssa samaa mieltä siitä, että on syytä ehkä käydä myöskin tässä tilanteessa, kun nähdään, että kotitalouksien velkaantuneisuus on selkeästi lisääntynyt, myöskin pankkien kanssa sitä keskustelua, myönnetäänkö liian suuria asuntoluottoja tällä hetkellä liian helposti. Juuri tästä syystä vastasin aikaisemmin edustajan kysymykseen, että tuo Suomen Pankin huoli, joka tällä viikolla esiin tuotiin, on mielestäni otettava vakavasti. Kun ensi viikolla olen tapaamassa Suomen Pankin edustajia muista syistä, niin aion tämän asian myöskin läpikäydä: onko meillä syytä myöskin lainsäädäntöä tältä osin muuttaa. Vaikka tämä asia itse asiassa ministeri Häkämiehen toimialaan kuuluukin, niin uskon, että tästä voimme yhteistyössä keskustelua Suomen Pankin kanssa käydä.

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri totesi tuossa äsken, että hallituksen toimenpitein saadaan Suomen valtion merkittävän suuri velka katettua. Mutta kuinkas käy suomalaisen kansalaisen? Hallitusohjelmassa todetaan, että velallisten korkovähennys vähenee tänä vuonna 15 prosenttia, kahtena seuraavana vuonna 5 prosenttia eli kolmen vuoden aikana 25 prosenttia. Tämähän on poissa kansalaisten verovähennyksistä, eli verotuksen määrä nousee ja käteenjäävä netto kuukausittain vähenee. Kuinka yksittäinen kansalainen selviää tulevaisuudessa veloistaan, ja onko hallituksen tarkoitus jatkaa myöskin vuoden 2015 jälkeen tätä huonoa systeemiä?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Tuupainen käsittelee nyt asuntolainojen korkovähennyksen pienentämistä. Tämä on yksi osa talouden tasapainotustoimia, eli korkovähennystä, verovähennysoikeutta, pienennetään siitä, mitä se on tähän mennessä ollut. Tämä on ihan tavanomainen talouden tasapainotustoimenpide. Tämä toimenpide ei aja ketään velkavankeuteen.

Mutta haluaisin kyllä yhtyä siihen, mitä valtiovarainministeri tuossa sanoi. Kun me kaikki suomalaiset olemme ihmetelleet sitä, miten joku valtio on hoitanut asiansa niin, että on pyytänyt käsi ojossa rahaa sijoittajilta ja sijoittajat ovat sille antaneet sitä, niin minä toivoisin, että nyt jokainen fiksu suomalainen ajattelee itse asiassa niin, että pelataan nyt varman päälle, ei oteta liian suuria lainoja: siinäkin tapauksessa, että minusta riippumattomista syistä korot nousevat, niin minä pystyn aina suoriutumaan — vastuullinen kansalaisuus kunniaan tässäkin asiassa.

Arvoisa herra puhemies! Kun euroon liityttiin, keskusta varoitti siitä ja Niinistö ja Lipponen sinne halusivat meidät viedä, ja nyt useat talousasiantuntijat ovat todenneet, että tämä ei viisasta ollut. Mutta ainoa hyvä, mitä sieltä on tullut, on todellakin se, että korot ovat aika matalalla olleet.

Jos tämä kriisi — mitä emme tietysti toivo — lähtisi tästä leviämään, korot saattavat nousta yllättävänkin paljon. Mitä silloin tapahtuu suomalaisille yrityksille? Olisiko mahdollista, että nyt etukäteen jo mietittäisiin, että yrittäjille jäisi edes oma katto pään päälle, jos vaikeita tilanteita tulee? Tätä Suomen yrittäjät ovat toivoneet pitkään, sitä, että olisi oikeus henkilökohtaisesti säilyttää oma asunto vaikeiden tilanteiden tullessa.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ministeri Häkämies ei ole nyt paikalla. Hänelle tuo (Jouko Skinnari: Kiinassa!) — hän on vientiä edistämässä Kiinassa — itse kysymys kuuluu.

Tämä on hyvä tiedostaa, että näin ennätysmatalat korot eivät ole saavutettu etu. Ei tarvitse olla kovin suuri talouden asiantuntija voidakseen todeta ihan kohtuullisella varmuudella, että korkotaso tulee tästä nousemaan.

Mutta minua oikeastaan tällä hetkellä vielä enemmän huolestuttaa se — ja tämä pitää ottaa yrityksissä huomioon, yrittäjien investointipäätöksissä huomioon, samoiten kuin ihan kotitalouksien kohdalla — että yritykset, jotka haluaisivat investoida, haluaisivat kasvattaa toimintaansa, eivät meinaa saada rahaa, kun marginaalit kasvavat, siitäkin huolimatta, että Suomi on maa, joka maksaa Euroopan toiseksi alhaisinta valtionvelan korkoa. Ajatelkaa: meillä on alle 2 prosentin valtionvelan korko 10-vuotisissa valtion lainapapereissa. Se on uskomattoman hieno saavutus ja tilanne. Siitä huolimatta yritysten marginaalit nousevat, ja tämä estää meidän talouskasvumme toteutumista. Tämä on semmoinen asia, jota meidän pitää Euroopan tasolla käydä läpi: mitä voisimme tehdä, jotta rahoitus normaaleille julkisille investoinneille voisi tulla.