Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti tähän asiaan liittyen, jossa reagoidaan siihen, miten eurooppalainen normisto edellyttää toimittavan myöskin täällä Suomessa. Se on hyvä niin. Mutta tähän asiaan liittyen jo toistamiseen, viime viikolla edellisen kerran, mutta tämä asia antaa hyvän asiayhteyden palata asiaan toistamiseen: vahva vetoomus maan hallitukselle, että se omissa toimissaan ja vaikuttaessaan Euroopan unionissa pyrkisi myöskin siellä sellaisiin ratkaisuihin, että ne ennen kaikkea verotukseen liittyvät ongelmat, jotka on kohdattu, voitaisiin korjata mahdollisimman nopeasti.

Kertaan vielä kaksi esimerkkiä.

Korkotulojen verotus: Mikä on tilanne tänään? Tänään Suomessa voi olla yritys, jolla on liiketoimintaa täällä. Se yritys ottaa täällä velkaa täkäläisiltä markkinoilta. Se täkäläisessä tilinpäätöksessään tai verottajaa lähestyessään voi vähentää ottamansa velan korkokulut täällä Suomessa. Se yritys voi tyttärelleen vaikka Belgiassa, ja nimenomaan Belgiassa, siirtää rahaa, ja sieltä Belgiasta käsin tämä sen tytäryhtiö voi rahoittaa vaikkapa Venäjällä ja Ruotsissa tapahtuvaa tämän yrityksen tytäryhtiön toimintaa. Kun sitten korkotuloja tulee tälle Belgiassa olevalle tytäryhtiölle tästä rahanlainauksesta, belgialaisessa verojärjestelmässä korkotulot ovat verottomia. Sen, tuon yrityksen, ei tarvitse maksaa veroja Belgiassa. Sitten taas tulouttaessaan Belgiasta nämä tulot Suomeen, maiden välillä, kun se tänne Suomeen tuloutetaan, tuon yrityksen ei tarvitse maksaa lainkaan veroa.

Arvoisa puhemies! Mikä on opetus tästä? Suomessa suomalainen fiskus, se veronsaaja, jää ilman sitä osaa verotulosta, minkä verran tämä yritys voi täällä liiketoiminnastaan vähentää tämän hankitun rahoituksen korkokustannuksia, eikä sen yrityksen tarvitse sitten maksaa tytäryhtiöineenkään, koko konserni, siellä maailmalla veroa. Tämäntapaiset aukot pitää pystyä paikkaamaan tässä yhteisessä eurooppalaisessa perheessä.

Toinen esimerkki koskee rojaltia, teollisia ja tekijänoikeuksia. Euroopan unionin eri jäsenmaat ovat ottaneet käyttöön menettelyn, jossa ne soveltavat näihin huomattavan alhaista verokantaa, noin 5 prosentin verokantaa. Tämän seurauksena monet yritykset ovat siirtäneet toimintojensa sen osan, johonka osaan he voivat tulouttaa nimenomaan näitä äsken sanottuja teollisia ja tekijänoikeusmaksuja, rojalteja, vastaavia, sinne. Ja näiltä osin ne pystyvät kanavoimaan tuontyyppisiä tuloja — ja monta kertaa vähän muunkin tyyppisiä tuloja kuin mainitunlaisia tuloja — nimenomaan noissa maissa, ennen kaikkea Hollannissa, verotettavaksi, ja taas tuo yritys säästyy Hollantiin toiminnot vietyään sellaiselta verolta, joka on muissa maissa paljon korkeampi, mutta tässä tapauksessa Hollannissa tavattoman paljon alhaisempi.

Arvoisa puhemies! Minä en kannata mitään yhtenäistä eurooppalaista verojärjestelmää, verotuksen täydellistä harmonisointia, puhumattakaan yhteisistä eurobondeista tai yhteisistä verotuloista. Mutta kyllä jotain vastaavaa minimisääntelyä, joka nyt jo on eräillä aloilla, vaikkapa monien valmisteverojen kohdalla, tarvitaan äsken sanottujen esimerkkien kyseessä ollen. Suomen on korkein aika puuttua myös tämäntapaisiin asioihin. Se silloin toimii säädyllisesti ja oikein, kun EU tekee nyt tässä käsittelyssä olevan lain mukaisia ratkaisuja mahdollisimman nopeasti. Myös toisinpäin: silloin kun meillä havaitaan sellainen ongelma, johonka pitää puuttua, niin myös täältäpäin tuonne komission ja EU:n suuntaan pitää mielestäni toimia rivakasti ja voimalla.