Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti. Vienti- ja alusluottojen myöntämisen enimmäisvaltuuden korotus 3 miljardista eurosta 7 miljardiin euroon on positiivinen asia, kuten myös korontasausvaltuuden nosto 5:stä 7:ään miljardiin. Myös Finnveran vientitakuiden ja suojautumisjärjestelyjen nosto 17 miljardiin on kannatettava.

Kilpailijamaihin nähden kyseiset rajat ovat vielä alhaisia. Kauppaa käydään entistä enemmän kehitysmaissa ja muutoin epävakaissa olosuhteissa esimerkiksi Afrikan ja Aasian maissa, mutta siellähän kaupankäynnin osalta alueet kasvavat. Yritysten mahdollisuudet pärjätä markkinoilla on kytketty usein maksuaikatauluihin ja vientitakuisiin. Suomessa tulisi pitää huolta, että meidän rahoitusratkaisumme ovat vähintäänkin kilpailukykyisiä.

Jälleenrahoitus palvelee erityisesti suuria vientikauppoja tekeviä yrityksiä. Suurten vientivetureiden alihankkijoina se koskee välillisesti myös pk-yrityksiä, mutta niille paljon tärkeämpi on teollisuusmaihin suuntautuvan lyhyen maksuajan, alle kahden vuoden, luottovakuutus. Nyt kun Finnveralla on lupa vakuuttaa riskejä, tätä keinoa ei sovi jättää käyttämättä. Kentältä on kuulunut pitkään kritiikkiä Finnveran vientitakuiden myöntämisestä. Yritykset ovat usein saaneet kielteisiä päätöksiä. Toivottavasti syy on ollut rahan loppuminen eikä Finnveran liian tiukat linjaukset. Tietoisia tappioita ei sovi tietysti ottaa, mutta tervepohjaisten vientiprojektien estäminen ei myöskään kuulu valtionyhtiön rooliin.

Eli tämä on kaiken kaikkiaan kannatettavaa, kun tiedetään, että Suomen vienti on tässä muutaman vuoden kärsinyt, eli toivottavasti tämä asia menee eteenpäin.

Kalle  Jokinen  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista. Se on erittäin kannatettava, siinä tuota luottovarausta nostetaan.

Merenkulun edistäminen on kirjattu pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan. Merenkulun edellytysten turvaaminen on välttämätöntä, koska Suomi on täysin riippuvainen merikuljetuksista ja meidän ulkomaanvientimme on täysin riippuvainen merikuljetuksista. 90 prosenttia tavaroista kuljetetaan meriteitse, ja merikuljetus on selvästi energiatehokkain ja myös ympäristöystävällisin suurten massojen kuljetusmuoto.

Merenkulun ja Suomen kilpailukykyä uhkaavat alati kiristyvät päästörajoitukset. On tärkeää edistää päästöjä vähentävän puhtaan teknologian kehittämistä ja sen markkinoille pääsyä. Suomalaiset rikkipesuri-investoinnit tarvitsevat rikkidirektiivin kompensaationa investointitukea, ja sen vuoksi nämä alusluotot ja tämä meriklusterin tukeminen on erittäin tärkeää.

Tätä investointitukea tarvitaan paitsi sen takia, että pystytään liikennöimään ympäristöystävällisemmillä laivoilla, erityisesti myös siksi, että laivojen ympäristöteknologiasta on mahdollista kehittää työllisyyttä lisäävä meriteollisuuden ala Suomeen. Tälläkin hetkellä pohditaan rikkipesuri-investointitukien hakuvaatimuksia. Tuossa pitäisi nyt ottaa sellainen asenne, että saadaan nämä investointituet käytettyä, joita on varattu tähän tarkoitukseen, ja saadaan mahdollisimman paljon kotimaisia laivoja varustettua rikkipesureilla. Suomalainen merenkulku on pidettävä elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä, ja merenkulun tiukentuvat ympäristövaatimukset on käännettävä suomalaisen meriteollisuuden hyödyksi.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Niiltä osin kuin Suomen talouden uuteen nousuun tällä esityksellä tähdätään, nimenomaan suomalaisen viennin ja erityisesti suuryritysten ulkomaille tapahtuvan viennin rahoituksen parantamiseen, tämän esityksen pääsisältö on ihan hyvä. Toisaalta joutuu samalla kertaa kysymään, eikö hallitus tunnista rahoitusmarkkinoilla erityisesti vieraan pääoman ehtoisen rahan saantiin liittyvissä markkinatilanteissa sellaisia puutteita, sellaisia ongelmia, joihinka samalla kertaa ehkä samassa esityksessäkin olisi voitu kajota. Mutta ennen kuin siihen muutamalla sanalla puutun, niin vielä muutaman sanan verran nyt itse tähän esitykseen.

Todellakin edellisen laman tullen — tai oikeastaan Lehman Brothersin, tämän amerikkalaisen investointipankin, kaatumisen seurauksena — syntynyt finanssikriisihän vaikutti Suomeenkin erittäin rajusti. Silloin otettiin käyttöön uudet instrumentit tai vahvistettiin vanhojen vientiin liittyvien instrumenttien iskukykyä. Silloin otettiin käyttöön viennin jälleenrahoitus, joka ei pitkään aikaan ollut käytössä. Se oli monien monien vuosien ajan pois, mutta nyt se otettiin uudelleen käyttöön. Silloin parannettiin nimenomaan vientitakuita, sitä limiittiä, minkä verran Finnvera voi vientitakauspäätöksiä tehdä, ja silloin parannettiin myöskin Finnveran edellytyksiä näitten korontasaussopimusten tekemisiin, joilla pyritään vientiin liittyvän rahoituksen korkoriskiä pienentämään. Näitä kaikkia toimia tehtiin silloin Vanhasen kakkoshallituksen toimesta. Nyt tässä esityksessä siis näitä kaikkia asioita vähän kohennetaan ja korotetaan, valtuuksia korotetaan, jotta Finnvera voi kantaa suuremman vastuun vientiin liittyvien pullonkaulojen poistamisesta.

Mitä tulee vielä tähän viennin jälleenrahoitukseen, niin siinähän kysymys on siitä, että markkinoilta ovat nuo markkinaehtoiset toimijat lähteneet pois. Ja kun ne ovat lähteneet pois ja kun suomalainen vie ja haluaa saada sen vientituotteensa sille ostajalle maan äärissä, niin nyt tämän pienen jälleenrahoituksen ansiosta se viejä voi samalla tarjota luototusratkaisun sille ostajalle ja vielä sitten siihen näin tarjottuun rahoitukseen Finnvera voi omalla takausinstrumentillaan tulla mukaan.

Nyt näitä limiittejä tässä parannetaan, koska toisin kuin edellisessä puheenvuorossa sanottiin, ne vanhat limiitit eivät kyllä vielä ole täynnä, mutta niin lähelle aletaan tulla niitä limiittejä, että nämä korotukset tässä ovat perusteltuja ja paikallaan olevia. Nyt siis parannetaan mahdollisuuksia viennin jälleenrahoitukseen, siihen, että se suomalainen viejä pystyy turvaamaan vaikkapa nyt sille kiinalaiselle ostajalle sen rahoituksen, mitä tuo ostaja sen kaupan tehdäkseen välttämättä tarvitsee. Aikaisemminhan maailmanmarkkinoilla oli pilvin pimein niitä rahoittajia, jotka tulivat tähän väliin, turvasivat rahoituksen. Nyt kun tämä rahoituskriisi on ollut totta, ne ovat lähteneet pois markkinoilta ja varsinkin pankkimuotoiset rahoittajainstituutiot sekä meillä että vähän muuallakin ovat vähän haluttomampiakin kuin aikaisemmin olemaan tässä mukana. Nämä toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia, myös siis takauslimiittien nostamiset ja korontasaussopimusten limiittien nostamiset. Niitähän tässä kaikkia yhtä aikaa kohennetaan.

Arvoisa puhemies! Se, mistä sanon, minkä olisi suonut myös tässä kokonaisuudessa olevan nyt esillä, liittyy kotimaan toimintojen rahoitukseen. Tämän taaksejääneen rahoituskriisin seurauksena, joksi sitä nyt voi sanoa, ja myös sitten siihen liittyen eurooppalaisen regulaation, finanssialan säätelyn, valtavan valtavan lisääntymisen seurauksena on käynyt niin, että vaikka markkinakorot ovat tavattoman alhaiset, niin rahan hinta ei ole asiakkaille alhainen. Ja sitten, jos asiakas tarvitsee velkarahaa, lainamuotoista rahaa, niin sen rahan, sen velkarahan, lainarahan saamiseen vakuudet, vakuusvaateet ovat kasvaneet tavattoman paljon. Ollaan tultu viime vuosien aikaan tilanteeseen, jolloin samaan aikaan luotottajien vakuusvaatimukset ovat kasvaneet ja asiakkaitten vakuusvarannot ovat ohentuneet. Kun yritysten taseet ovat entistä heikommat, niin kuin ne keskimäärin nyt ovat olleet, se suomeksi sanottuna tietysti tarkoittaa sitä, että yrityksen vakuusvarannot ovat entistä pienemmät. Siis pankkien vaateet ja asiakkaitten mahdollisuudet erkanevat kaiken aikaa toisistaan. Syntyy markkinapuute. Ja tähän markkinapuutteen helpottamiseen, lieventämiseen tarvittaisiin valtiota paljon enemmän kuin mihinkä tällä hetkellä Finnveran resurssit riittävät.

Arvoisa puhemies! Toivomukseni onkin, että hallitus tarttuisi tähän totuuteen ja tulisi vastaan. Käytännössä se on nyt lähinnä Finnvera, jonka kautta tämä valtion mukaantulo markkinapuutteen korjaamisessa pitäisi hoitaa. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että Finnvera voisi ottaa enemmän riskiä, luotottaa enemmän ja sitä kautta olla uskottavampi kumppani yksityiselle rahoittajalle ja auttaa suomalaista yritystoimintaa, työpaikkojen syntymistä, ei vain vientialoilla vaan muillakin aloilla.