Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:
Arvoisa puhemies! Olemme keskustelleet täällä tänä syksynä paljon
terveydenhuollon haasteista. Eräs keskeinen tämän
hetken haaste ja toisaalta koko ajan paheneva ongelma on lääkäri-
ja sairaanhoitajapula. Lähivuosina poistuu suuri joukko
ammattilaisia eläkkeelle, ja nykyisillä koulutusmäärillä ei
tätä vajetta pystytä täyttämään.
Lisäksi esimerkiksi vanhustenhoidossa on tulevaisuudessa
tarvetta lisätä henkilöstöä.
Molemmissa ammateissa on pitkät koulutusajat, joten ennakointi
on tehtävä ajoissa.
Kysynkin opetusministeri Gustafssonilta: Millaisia suunnitelmia
teillä on lääkäri- ja sairaanhoitajavajeen
täyttämiseksi?
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkisalo-Ropposen kysymys
on hyvin ajankohtainen. Eilen jo puhuttiin paljon siitä,
että juuri nyt on lausunnolla koulutuksen ja tutkimuksen
kehittämissuunnitelma, joka pitää sisällään
myöskin arvion ja näkemyksen aloituspaikoista
myöskin yliopistolliseen, ammattikorkea- ja ammatilliseen
koulutukseen. Tässä niin sanotussa kesussa on
esityksiä, jotka tähtäävät
siihen, että lääkärikoulutuksen
aloituspaikkoja tulee lisätä, muistaakseni 60
aloituspaikkaa lääkärikoulutukseen. Myöskin
merkittävä lisäystarve on lähihoitajakoulutuksessa,
ja siinä jo puhutaan sitten suuruusluokaltaan 1 500 aloituspaikan
lisäämisestä.
Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:
Arvoisa puhemies! Onko näissä koulutuspaikkajaoissa ajateltu
alueellisia puutteita? Elikkä mihin suuntaan niitä koulutuspaikkoja
on ohjattu tulevaisuudessa, koska tarpeet eri alueilla Suomessa ovat
kovin erilaisia?
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Arvoisa puhemies! Kun nyt saamme viikon, kahden sisällä opetus-
ja kulttuuriministeriöön palautteet tästä koulutuksen
ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta — tästä muuten
käydään myöskin yleiskeskustelu
ensi viikon torstain täysistunnossa — ja kun tämä palaute
arvioidaan ja analysoidaan opetus- ja kulttuuriministeriössä,
niin varmaan siinä yhteydessä, kun tiedetään,
mikä se lisäyspaikkamäärä on,
tehdään tietysti arvio, mihin lääketieteellisiin
tiedekuntiin näitä aloituspaikkoja on tarkoituksenmukaista
lisätä. Koen nyt ennenaikaiseksi lähteä tässä sijoittelemaan näitä aloituspaikkoja
eri koulutusyksiköihin.
Tom Packalén /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkisalo-Ropposen esittämä erinomainen kysymys
on aiheuttanut itsellenikin huolta. On suuri määrä ihmisiä,
jotka kaipaavat terveydenhuollon palveluja, ja lääkärit
ovat menneet yksityisen sektorin palvelukseen, joten lääkäreitä ei ole
riittävästi. Haluaisinkin kysyä ministeriltä: Mihin
toimiin aiotte ryhtyä, jotta yliopistot todella lisäävät
koulutuspaikkoja?
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Arvoisa puhemies! Olen yrittänyt tässä todistella
sen puolesta, että tarkoitus on lisätä näitä aloituspaikkoja
merkittävästi. Tämä luku, jonka
sanoin, 60 aloituspaikkaa, on tällä hetkellä koulutuksen
ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman osoittama lisäystarve.
Nyt tämän palautteen pohjalta sitten arvioidaan,
voisiko se olla jopa sitä suurempi, mutta en lähde
sitä nyt sitten ennakoimaan. Mutta voin vakuuttaa, että tämä tilanne
tiedetään ja siihen on tarkoitus määrätietoisesti
puuttua aloituspaikkoja lisäämällä.
Aila Paloniemi /kesk:
Arvoisa puhemies! Lääkäreitä ja
sairaanhoitajia on, se on tosiasia tällä hetkellä,
väkilukuun suhteutettuna Suomessa enemmän kuin
koskaan, mutta läheskään kaikki heistä eivät
jää julkiselle puolelle töihin. He eivät
jää näihin terveyskeskuksiin töihin.
Eikö pitäisi paitsi varmaan lisätäkin
esimerkiksi hoitajien koulutusta — ja siksi toivoisin,
että sitä ammattikorkeakouluasiaakin mietittäisiin
vielä tarkemmin — myös kehittää työoloja
julkisella puolella nimenomaan perusterveydenhoidossa, että näitä lääkäreitä ja
hoitajia saataisiin myös pienille terveysasemille? Siellähän
pula on kova, mutta on se kyllä suuremmissa kaupungeissakin joissakin
kohtaa aika kova. Työolot ja niitten kehittäminen
on tärkeää. Mitä te aiotte tehdä tälle asialle
tällä kaudella?
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Arvoisa puhemies! Tämä asia, jonka edustaja
Paloniemi otti esille, on todella tärkeä. Mutta
me myös, lähes kaikki kun olemme kunnanvaltuutettuja, kaupunginvaltuutettuja,
tiedämme, mitä kehittämistyötä eri
kunnissa on tehty erityisesti terveyskeskusten palvelujen, työolojen
kehittämiseksi, jotta terveydenhuoltohenkilökunta
voisi paremmin kokea viihtyvänsä omassa työyhteisössään. Tiedän,
että tältä osin on paljon erilaista kehittämis-
ja innovaatiotyötä tehty muun muassa työaikoja
joustavoittamalla, työparityöskentelyllä lääkäri—terveydenhoitaja—sairaanhoitaja,
jolloin on saatu myöskin joustavuutta itse siihen työyhteisöön.
Näitä on paljon käytössä,
mutta varmaan pitäisi olla vielä enemmän.
Työolot ja niiden kehittäminen on ensiarvoisen
tärkeää.
Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson
Arvoisa herra puhemies! Tämä kysymys oli kyllä äärimmäisen
tärkeä, ja kiitän siitä. Meillähän
on edellisellä hallituskaudella jo aloitettu tämä hyvä terveyskeskus -hanke,
josta vastasi silloin nykyinen sosiaali- ja terveysministeri Risikko,
ja se edelleen jatkuu tuolla kuntakentässä. Samoin
me pistämme nyt Kaste-rahaa sinne terveyskeskusten toiminnan
kehittämiseen, juuri niin kuin ministeri Gustafsson edellä totesi — se,
millä tavalla siellä näitä työprosesseja
tehdään, on äärimmäisen
tärkeää — ja vähän sinne
koulutuspuolelle myöskin, kun meillä on muitakin
puutteita ei ainoastaan terveyskeskuksissa vaan terveydenhuollossa
yleensä. Esimerkiksi millä tavalla meillä saattohoito
toteutuu tämän päivän Suomessa,
onko meillä koulutus sellaista, että jo siellä koulutusvaiheessa
pystytään ottamaan huomioon se, että meillä selvästi
enemmän pitää olla niitä paikkoja,
joissa säällistä saattohoitoa tapahtuu.
Nämä ovat niitä hyvin tärkeitä kysymyksiä,
joiden kanssa hallitus tällä hetkellä painii.