Valtiovarainministeri  Jutta  Urpilainen

Arvoisa puhemies! Olemme joutuneet turhankin monta kertaa puhumaan täällä eduskunnassa Euroopan velkakriisistä, eikä se vieläkään ole ohi. (Timo Soini: Ei ole!) Velkaantumisensa kanssa painivat maat ovat yhä edelleenkin tukalassa tilanteessa. Koko maanosa kärsii kivuliaasta kasvusta. Kriisimaiden nuorisotyöttömyysluvut ovat hirvittävät: Espanjassa ja Kreikassa lähes 60 prosenttia nuorista on vailla työtä. (Timo Soini: Menestystarina!)

Tämä kaikki antaa hyvin varjoisan kuvan Euroopan tulevaisuudesta. On kuitenkin tärkeää nähdä, että aina on toivoa paremmasta. Euroopassa on tehty lukuisia päätöksiä, joilla luottamusta on vahvistettu. Näihin on lukeutunut rahoitusmarkkinoiden vakautta edistävien mekanismien synnyttäminen. Kriisimaat ovat sitoutuneet oman tilanteensa tervehdyttämiseen hyvinkin kovin toimin. Laina-aikojen pidennykset ovat puolestaan vahvistaneet maiden edellytyksiä suoriutua hyvin raskaista velvoitteista.

Euroopan talouskriisi jatkuu jo viidettä vuottaan. Suomen tavoitteena on kriisin taltuttaminen, euroalueen rahoitusvakauden palauttaminen, Suomen valtion vastuiden rajaaminen sekä tartuntavaikutusten estäminen Suomen talouteen. Me haluamme turvata Suomen talouskasvua ja Suomen työllisyyttä.

Kriisinhoito on entistä kestävämmällä pohjalla. Nykyinen hallitus tiukensi Suomen linjaa. Vaadimme vakuudet ja peräsimme sijoittajavastuuta. Molemmat ovat tuottaneet tulosta, ja suomalaisten veronmaksajien asemaa on onnistuttu näin turvaamaan. Sijoittajavastuu on tänä päivänä laajemmin eurooppalainen valinta.

Arvoisa puhemies! Tänään keskustelemme kahdesta Euroopan rahoitusvakausvälineeseen liittyvästä asiasta. (Pertti Virtanen: Saa nähdä!) Toinen on valtioneuvoston tiedonanto ERVV:n varainhankinnalle annetun valtiontakauksen voimassaoloajan pidentämisestä. (Timo Soini: No, miksi sitä pidennetään?) Toinen puolestaan on ERVV:lle annettavista valtiontakauksista annetun lain muuttaminen.

Toisin kuin aikaisemmin ERVV-asioiden kohdalla, nyt ei ole kyse uuden tuen antamisesta. Nyt on kyse jo eduskunnan myötävaikutuksella hyväksyttyjen päätösten teknisestä täytäntöönpanosta. (Timo Soini: Siksikö sitä kutsutaan?) Kyse on siis teknisestä ratkaisusta, ei uudesta tukipäätöksestä. (Pertti Virtanen: Kyllä virkamiehet osaa!)

Loppuvuodesta 2012 Kreikan toisen sopeutusohjelman tarkistuksen yhteydessä Kreikan lainojen laina-aikaa päätettiin pidentää 15 vuodella ja lykätä koronmaksua 10 vuodella. Tämän vuoden huhtikuussa sovittiin lisäksi Irlannin ja Portugalin keskilaina-ajan pidentämisestä 7 vuodella. (Timo Soini: Koskisi tavallisen ihmisen laina-aikoja!) Suomi on hyväksynyt nämä ratkaisut eduskunnan antamalla normaalilla EU-asioiden mukaisella suostumuksella.

ERVV ilmoitti tänä keväänä, että koska Kreikan lainojen laina-aikaa pidennetään, on myös euromaiden antamien takausten voimassaoloaikaa pidennettävä. Tämä edellyttää Suomessa valtioneuvoston takauspäätöstä. ERVV-takauslaki puolestaan edellyttää, että eduskunnalle annetaan tiedonanto ennen kuin takauspäätös tehdään. Hallituksen tiedonanto koskee siis tätä pidennystä, ei mitään muuta, eikä se lisää Suomen takausvastuuta aiemmasta. (Timo Soini: Ei tietenkään! Tienataan!)

Arvoisa puhemies! ERVV-takauslain mukaan varainhankintaa koskevia takauspäätöksiä voidaan tehdä enintään tämän vuoden kesäkuun loppuun. (Pertti Virtanen: Saa nähdä!) Hallituksen esitys mahdollistaa uusien valtiontakauksien antamisen ERVV:n varainhankinnalle myös kesäkuun 2013 jälkeen. Uudet takaukset voivat koskea vain jo päätettyjä Irlannin, Portugalin ja Kreikan sopeutusohjelmia varten tehtävää varainhankintaa. Siis uusia tukiohjelmia ei voida hyväksyä eikä edes antaa näille kolmelle maalle uutta tukea. (Pertti Virtanen: Vielä!) Uusien takauspäätösten tarve voi käytännössä liittyä tilanteeseen, jossa ERVV:n itse ottamien lainojen korko nousee merkittävästi. (Pertti Virtanen: Varmasti!)

Tarve uusien valtiontakausten antamiseen riippuu siis ERVV:n varainhankinnan korkotason kehityksestä ja siitä, tehdäänkö tulevaisuudessa sen myöntämän rahoitustuen ehtoihin muutoksia. Esityksellä ei ole välittömiä taloudellisia vaikutuksia, eikä sillä ole vaikutuksia valtion talousarvioon. Lainmuutos ei itsessään lisää Suomen takausvastuita. (Timo Soini: Jatketaan nyt tällä linjalla!)

Kimmo Sasi /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! (Timo Soini: Menestystarina!) Euroopan unionin ja euromaiden valtiovarainministerit ovat sopineet Kreikan talouden toisen sopeutusohjelman pidentämisestä 15 vuodella ja Kreikan korkojenmaksun lykkäämisestä 10 vuodella. Tämän lisäksi on sovittu Portugalin ja Irlannin lainojen takaisinmaksuajan pidentämisestä 7 vuodella. Eli tässä käsittelyssä olevassa asiassa on kyse ERVV:n jo antaman lainan laina-ajan pidentämisestä, ei uudesta lainasta. Suomen ERVV:lle antaman takauksen voimassaoloaika pidentyisi vastaavasti 10 vuodella eli vuodesta 2060 vuoteen 2070. Laina-ajan pidentäminen on tarpeen, nimittäin se helpottaa velkamaiden paluuta yksityisille lainamarkkinoille ja tekee mahdolliseksi panostukset kasvuun näissä maissa.

Puhemies! Velkojat eivät lainaa rahaa, jolleivät usko velallisen takaisinmaksukykyyn. Tämä edellyttää velkamaiden talouden saneerausta. Vastuullisuutta palkitaan vastaantulollamme. Laina-aikojen pidentämisen ehtona ovat talouskasvua tukevat rakenteelliset uudistukset näissä maissa. (Timo Soini: Missä siellä talous kasvaa?) Tarkoituksena on, ettei Suomen takausvastuu koskaan realisoidu.

Puhemies! On väitetty, että kriisimaille olisi saneltu säästöpolitiikan sisältö ja että se ajaisi nämä maat perikatoon. Näin ei ole. Kriisimailta itseltään puuttui solidaarisuus muita EU-maita kohtaan. Niiden vastuuttomuus on uhannut koko Euroopan taloutta. Eurooppa tarvitseekin vastuunkantajia. Itse säästötarpeen kriisimaille sanelee tyhjän kassan diktatuuri. Me olemme solidaarisia kriisimaille oman etumme vuoksi. Rahoitus on ollut välttämätöntä, jotta Euroopan talous ei romahda. Kriisimailla itsellään on oikeus valita kuitenkin säästökohteensa.

Kyproksen tukipaketti on uusi esimerkki jaetusta vastuullisuudesta. Kokoomuksen eduskuntaryhmä nimittäin ei hyväksy rahanpesua eikä veronkiertoa, (Timo Soini: Mitä siinä raportissa lukee?) ja velkamaiden on pidettävä ehdottomasti huolta tehokkaasta veronkannosta. Lainanantajilla on oltava tiukka linja.

Arvoisa puhemies! Tukipaketteja voi aina vastustaa, mutta mitä te esitätte tilalle? Mikä on se vaihtoehto? (Timo Soini: Se on esitetty jo kaksi vuotta sitten!) Me emme ainakaan halua euron tuhoutumista. (Timo Soini: Ette varmaan!) EU:n yhteistä rahoitusmarkkinaa on edelleen voimakkaasti kehitettävä ja tehostettava, sillä riittävä rahoitus on yrityksille tarpeen uusien työpaikkojen luomiseksi. Kuitenkaan ylisäännellyillä markkinoilla moni suomalainen ei saisi tarpeellista lainaa.

Arvoisa puhemies! Kun kriisimaiden uskottavuus kasvaa — ja siinä tämä ehdotus auttaa — ne suoriutuvat paremmin veloistaan ja pystyvät niitä myös uusimaan ilman apuamme yksityisillä markkinoilla. Mitä nopeammin kriisimaat pääsevät kasvuun, sen parempi suomalaisten veronmaksajien ja Suomen talouden kannalta. Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee hallituksen kantaa valtiontakauksen voimassaoloajan pidentämiseksi.

Riitta Myller /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se, mitä tarvitsemme tällä hetkellä Eurooppaan, on luottamus. Talouskriisin myötä luottamus on rapautunut. Antamalla kriisimaille aidosti kestävämmän mahdollisuuden selvitä talouskurimuksesta lisäämme luottamusta koko Eurooppaan.

Kriisimaiden taloudellisen ahdingon syveneminen lisää mahdollisuutta sosiaalisen kriisin syntymiseen. Työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys, on monissa Euroopan maissa hälyttävän korkealla ja siten myös työttömyyteen liittyvät lieveilmiöt hyvin yleisiä. Samanaikaisesti useissa maissa on leikattu juuri niistä palveluista, joita vaikeassa tilanteessa olevat ihmiset eniten tarvitsisivat. Nämä toimet ajavat Eurooppaa kohti sosiaalista kriisiä. Se on kriisi, johon meillä Euroopassa ei ole varaa joutua.

Arvoisa puhemies! Kuinka tähän tilanteeseen oikein päädyttiin? Yhdysvaltojen puutteellisesti säädellyistä finanssimarkkinoista alkanut talouskriisi on koetellut Eurooppaa ja muuta maailmaa jo nyt useamman vuoden ajan. Kriisillä on ollut merkittäviä seurauksia myös Suomen vientivetoiseen talouteen. Kasvuodotukset niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa ovat edelleen varsin varovaisia.

Suomi on muiden euromaiden tavoin joutunut osallistumaan euroalueen vakauttamiseen takaamalla sekä Euroopan rahoitusvakausvälineen, ERVV:n, että Euroopan vakausmekanismin, EVM:n, kautta annettuja (Timo Soini: Ei ole joutunut, vaan olette päättäneet!) lainoja ongelmiin joutuneille euroalueen valtioille. Päätös osallistumisesta takauksiin on tehty, koska Euroopan taloudet ovat tiukasti sidoksissa toisiinsa. (Timo Soini: Tehän vastustitte eka-Kreikkaa!) Suomen talouteen kohdistuvien tartuntavaikutusten minimoiminen on tärkeää nimenomaan suomalaisten työllisyyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kriisin akuuttien seurauksien hoitamisen lisäksi on paneuduttu euron valuvikojen korjaamiseen ja tulevien kriisien ehkäisemiseen. Tämä on ollut erittäin tärkeää tässä yhteydessä.

Arvoisa puhemies! On syytä painottaa, että tänään keskustelemme valtiontakauksen voimassaoloajan pidentämisestä, emme uuden tuen antamisesta. ERVV:n lainojen laina-ajan pidentämiset eivät myöskään nosta Suomen takausvastuuta.

Sosialidemokraattien lähtökohtana on, että euroalueen valtiot ottavat ensisijaisen vastuun omista talouksistaan ja suomalaisten riskit rajataan. Riskejä on kriisin aikana sosialidemokraattien vaatimuksesta rajattu muun muassa vakuuksilla. (Timo Soini: Ei ole vakuuksia!) — Tällä hetkellä vakuuksia on tilillä yhteensä 1,163 miljardia. Vakuudet ovat osoitus Suomen tiukasta tukipolitiikasta. Tärkeintä on kuitenkin, että kriisimaat selviytyvät velvoitteistaan sovitun mukaisesti. — Kreikan, Irlannin ja Portugalin lainaohjelmille päätetty pidennetty maksuaika tarjoaakin näille maille mahdollisuuden nousta nopeammin jaloilleen ja antaa myös sosiaalisesti oikeudenmukaisemman mallin lainan takaisin maksamiselle. Laina-ajan pidentämisen tavoitteena on edesauttaa maiden edellytyksiä palata velkamarkkinoille ja saada pitkällä aikavälillä maiden velkasuhteet kestävälle tasolle.

Koko finanssikriisin ajan sosialidemokraateille on ollut tärkeää, että tukiohjelmien ehdot ovat kestävällä pohjalla. Tukea saaneiden maiden lainaehtojen on oltava sellaisia, että laina on maksettavissa takaisin. Tämä on lainoittajien eli myös Suomen etu. Se on myös edellytys sille, että koko EU-alue voi lähteä nousuun.

Arvoisa puhemies! Meillä ei ole varaa Euroopan sosiaaliseen kriisiin. Vaikka monien maiden taloudellinen tilanne pakottaa valtiontalouden tasapainottamiseen budjettileikkauksienkin kautta, on katsottava tarkkaan, mistä leikataan. Epätasa-arvoisuuden kasvu lisää yhteiskunnallista tasapainottomuutta ja vaikuttaa kielteisesti myös talouskasvun edellytyksiin. Heikoimmat ovat joutuneet ympäri Eurooppaa kriisin maksajiksi.

Kyproksen ohjelmassa SDP:n pitkään korostama sijoittajavastuu toteutuu historiallisen laajasti: (Timo Soini: Entäs rahanpesu?) riskitoimintaa harjoittaneet laitettiin kantamaan toimintansa riskit eikä niitä ulkoistettu veronmaksajille. (Timo Soini: Kyllä muun muassa suomalaisille!) Kriisin tulevissa ja ennalta ehkäisevissä ratkaisuissa onkin vahvistettava kautta linjan sijoittajavastuusta eli siirtymistä bail-outista bail-iniin, kuten valtiovarainministeri Jutta Urpilainen eri yhteyksissä on korostanut ja kokouksissa työstänyt.

Juho Eerola /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jälleen kerran osoittautuu oikeaksi vanha perussuomalainen sananlasku: eurokriisi on kuin hyvin öljytty kreikkalais-roomalainen painija, siitä on vaikea saada pitävää niskalenkkiä. (Eduskunnasta: Hieno avaus!)

Hyvät kollegat ja kansalaiset vastaanottimienne ääressä, tänään puhutaan jälleen eurokriisistä, ja tällä kertaa aiheena ovat Portugalin, Irlannin ja Kreikan maksuaikojen ja lainaehtojen helpotukset. Kyse on toimista, joita rahoitusmarkkinoilla kutsutaan velkajärjestelyiksi.

Eurokriisi etenee niin kuin perussuomalaiset ovat useaan kertaan todenneet: Ensin pidennetään kriisimaiden maksuaikoja ja alennetaan korkoja. Sen jälkeen vuorossa ovat velkojen anteeksianto ja nimellisarvojen leikkaukset. (Timo Soini: Näin tulee käymään!) Kriisimaat maksavat vielä kiltisti tukipakettilainojen korot, kun me lainaamme niille siihen tarvittavat rahat. Kun lainaohjelmat aikanaan loppuvat, on vain ajan kysymys, milloin loppuu myös tukilainojen koronmaksu ja alkaa velkojen anteeksianto.

Mutta ei hätää. Komission tuoreessa talousennusteessa kerrotaan, että vaikka tänä vuonna Kreikan talous vielä romahtaakin, ensi vuonna se kääntyy vihdoin kasvu-uralle. Eikös olekin fantastista? Ikävä kyllä ennusteen tarkkuutta on pakko epäillä, sillä komissio on tehnyt saman ennusteen Kreikasta kahtena edellisenäkin keväänä. Ja kuten kaikki tiedämme, Kreikan talouden romahdus ei ole pysähtynyt vaan jatkuu kohta jo kuudetta vuotta. Kaiken lisäksi nyt yskivät kriisimaiden ohella myös niin sanottujen euron ydinmaidenkin taloudet.

Arvoisa puhemies! Kreikan kolmannen tukipaketin mielenkiintoisin seikka ei löydy tästä tiedonannosta vaan pian tänne salikäsittelyyn tulevasta lisätalousarviosta. Sen momentin 28.01.69 otsikko on "Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle". (Eduskunnasta: Ei ole totta!) — Kyllä on totta. — Määräraha on 41 880 000 euroa. Siinä kuulitte.

Momentin ilmestyminen budjettiimme on osa viime marraskuussa sovittua Kreikan lainaohjelman muutosta, jossa Euroopan keskuspankin omistamien Kreikan valtion velkakirjojen tuotot päätettiin antaa Kreikalle. Käytännössä tämä päätös tarkoittaa sitä, että ensin Suomen Pankki maksaa Suomen valtiolle osuutemme EKP:n hallussa olevien Kreikan velkakirjojen tuotosta ja sitten me siirrämme saman rahamäärän heti Kreikalle. Kyse ei ole lainasta tai takauksesta vaan vastikkeettomasta riihikuivasta rahasta: me budjetoimme rahaa Kreikan valtiolle ilman takaisinmaksuvelvoitetta. Eikö tämä nyt jo viimeinkin ole sitä rahan lapioimista etelän hulttiomaille? (Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä tämä on!)

Kyseessä ei ole myöskään mikään teknisluontoinen järjestely, kuten tässä kerrottiin, sillä olemme kantaneet EKP:n hallussa olevien Kreikka-lainojen riskin, joten meille kuuluu myös näin ollen niiden tuotto. Lisäksi on turha kuvitella, että tämä herkku loppuisi tähän. EKP:n hallussa on edelleen miljardikaupalla Kreikan velkapapereita, joten tällaiset tulonsiirrot ovat vasta lämmittelyä. Euroalueesta on tullut tulonsiirtounioni.

Runsas 40 miljoonaa on tietysti pieni summa verrattuna eurokriisin kymmenien miljardien kokonaisvastuisiin, mutta periaatteellisesti tämä on järisyttävän suuri muutos. Tuemme budjetistamme nyt suoraan Kreikkaa. 40 miljoonaa voi olla Kataisen hallitukselle pikkuraha, mutta meidän mielestämme sillä olisi ollut käyttöä esimerkiksi uuden lastensairaalan rakentamisessa. (Perussuomalaisten ryhmästä: Vähennetään kehitysapua!)

Arvoisa puhemies! Kriisimaiden maksuaikoja pidennettiin näillä päätöksillä tuntuvasti. Irlannilla ja Portugalilla on nyt yli 20 vuotta aikaa maksaa velkansa takaisin, ja Kreikka maksaa lainansa viimeisen erän takaisin vuonna 2058. (Vasenryhmästä: Ei maksa!) Tai no, ei kai nyt kukaan oikeastaan usko, että Kreikka oikeasti maksaa lainojaan takaisin, mutta tämä on nyt eurofiilien suunnitelma. Esimerkiksi minä ja arvon valtiovarainministeri tuossa takana olemme tuolloin 83-vuotiaita ja kannamme vastuuta, jos Luoja suo. (Timo Soini: Eläkeikää on nostettava!) — Kyllä, eläkeikää varmaan nostetaan siinä vaiheessa, mutta todennäköisesti olemme jossain vanhainkodissa, jos sellaisiakaan enää Suomessa siinä vaiheessa on olemassa. (Puhemies koputtaa) Siellä sitten jatketaan debattia.

Arvoisa puhemies! Esitän seuraavan epäluottamuslauseen: "Saatuaan valtioneuvoston tiedonannon eduskunta ei hyväksy siinä esitettyä ERVV:n varainhankinnalle annetun takausajan pidennystä ja toteaa, että tästä syystä hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta."

Paula Lehtomäki /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin, nyt ehdotettujen muutosten jälkeen Kreikka-takausten voimassaoloaika päättyy vuoden 2070 lopussa. Ainakaan kvartaalitaloudesta ei hallitusta voi syyttää. Tämän kevään ylioppilaat ovat 75-vuotiaita, kun takausvastuu päättyy.

Kreikan talouden sopeutumisohjelman mittavista muutoksista tehtiin päätös täällä eduskunnassa viime syksynä. Jälleen kerran on kysyttävä, millaisissa kantimissa valmistelu oikein on, kun laina-aikojen pidennyspäätöstä tehtäessä ei tuotu esille takausvastuun muuttamisen tarvetta.

Kreikan vakuussopimuksen julkisuudesta annettu oikeuden ratkaisu ja erikoiset epäselvyydet sopimusten ja kirjeiden luonteesta asettavat hallituksen toimintakyvyn ja viestinnän jälleen kerran kyseenalaiseen valoon. (Timo Soini: Näin on!)

Keskustan eduskuntaryhmä ei viime syksynä hyväksynyt Kreikan laina-aikojen pidentämistä, emmekä tue hallituksen ehdotusta takausajan pidentämisestä. Lisälaina ja lisälaina-aika ovat vääriä tapoja yrittää saatella Kreikka takaisin kilpailukykyisen talouskasvun tielle. Tärkeimpiä syitä tähän on kaksi: ensinnäkin sopeutusohjelman puutteellinen noudattaminen sekä toiseksi se, että euroalueessa pakkoroikkumisen politiikka ei tarjoa realistisia mahdollisuuksia Kreikan kestävään toipumiseen.

Eurokriisin synnyssä sääntöjen noudattamatta jättäminen oli keskeisessä roolissa. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä nykytilanteessa on ehdottoman välttämätöntä tehdä periaatteellinen pesäero menneeseen ja alkaa noudattaa sääntöjä ja sopimuksia. Kreikan kohdalla niistä on jo alettu lipsumaan. Jollei yksittäinen euromaa pysty pitämään kiinni sovituista pelisäännöistä, sen jatkolle yhteisvaluutassa ei ole olemassa edellytyksiä. Mitä mieltä kaikessa tässä sääntöjen tiukentamisessa, valvonnan lisäämisessä, talouskurin kontrollissa ja kaikessa tässä tohinassa oikein on, jos heti ensimmäisen tilaisuuden tullen yhdet luistavat pelisäännöistä ja toiset katsovat sitä sormien läpi? Olisi kiva tietää, pitääkö pääministeri tätä reiluna.

Kreikan talouden pääsy kestävälle kasvu-uralle näyttää nyt valitulla toimintalinjalla epärealistiselta. Valtionvelan painaminen Kreikassa tolkulliselle tasolle edellyttää talouskurin lisäksi ennen kaikkea kilpailukyvyn parantamista. Siihen taas tarvittaisiin hallituksenkin arvion mukaan noin 30—40 prosentin devalvaatiota. Pelkästään sisäisen devalvaation kautta tämä ei tule onnistumaan. Kreikka näyttäisi tarvitsevan siis ulkoisen devalvaation — eron eurosta.

Arvoisa puhemies! Portugalin ja Irlannin tilanne poikkeaa merkittävästi Kreikan tilanteesta. Euroalueen kriisinhoito on toiminut niissä huomattavasti paremmin, ja Irlanti ja Portugali ovat tähän asti toteuttaneet ohjelmaansa pitkälti asetettujen ehtojen mukaisesti. Ongelmitta ja kivuttomasti eivät sopeutumisohjelmat Irlannissa ja Portugalissakaan ole toteutuneet. Sen varmistamiseksi, että nämä maat kuitenkin kykenevät pääsemään lainamarkkinoille ensi vuoden aikana, niiden laina-aikoja on päätetty pidentää seitsemällä vuodella. Keskustan eduskuntaryhmä on valmis hyväksymään tämän ratkaisun.

Arvoisa puhemies! Kataisen hallitus kulkee kovalla vauhdilla tiellä, jonka määränpäänä häämöttää eurovelkojen yhteisvastuu, ja se määränpää lähestyy uhkaavasti.

Eurokriisi ja sen myötä jatkuvasti tehdyt uudet päätökset ovat kasvattaneet Suomen taloudellisia riskejä kestämättömällä tavalla. Kriisinhoidon myötä talous- ja rahaliitto on syventynyt ennakoimattomasti ja muun muassa jokaisen maan oman velanhoitovelvoitteen periaatteesta on luovuttu. Tätä kehitystä me emme voi hyväksyä. Euroopan unionia on kehitettävä edelleen itsenäisten valtioiden liittona. Rahaliiton menestyminen voidaan lunastaa vain yhteisten ja alkuperäisten pelisääntöjen tiukalla noudattamisella. Tarvitaan paitsi uusia sääntöjä myös uusia toimintatapoja.

Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella esitän seuraavan epäluottamuslause-ehdotuksen: "Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle annetun valtiontakauksen voimassaoloajan pidentämisen taustalla on Kreikan toisen tukipaketin lainaehtojen muuttaminen, mikä pidentää merkittävästi Suomen takausvastuiden kestoa. Lainaehtojen muutokset ja takausvastuiden pidentäminen eivät luo uskottavia edellytyksiä Kreikan selviytymiselle taloudellisesti kestävälle uralle. Eduskunta katsoo Kataisen hallituksen kasvattavan Suomen riskejä euroalueen kriisinhoidossa ja toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta."

Silvia Modig /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen tiedonannossa ei ole kyse uusista tuista, vaan maksuaikataulun helpottamisesta (Timo Soini: Teknisesti!) Kreikan, Portugalin ja Irlannin ERVV:n kautta saamien lainojen osalta. Vaikka se ei ratkaise akuuttia hätää näissä maissa, on maksuaikataulun pidentäminen kuitenkin ehdottoman välttämätöntä, jotta näillä mailla on mahdollisuus selvitä vakavasta taloudellisesta kriisistä. Valitettavasti maksuaikataulun pidentäminen saattaa olla oikeansuuntainen mutta riittämätön toimenpide.

Tässä käsitellään nyt Euroopan väliaikaisen vakausvälineen kautta annettuja lainan takauksia. (Timo Soini: Ei se ollutkaan väliaikainen!) Näiden maiden lainaohjelmilla on tarkoitus selvitä kriisistä, ei pahentaa sitä, kuten liian tiukoilla lainaehdoilla on myös tehty. Myös Suomi saa varmimmin saatavansa, jos lainojen takaisinmaksu kohtuullisella aikataululla tehdään tosiasiassa mahdolliseksi.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on tyytyväinen siihen, että tämän hallituksen aikana on siirrytty käyttämään Euroopan vakausmekanismia EVM:ää, jossa yksityisten sijoittajien vastuu on olemassa ja tilanne on myös Suomen vastuiden kannalta paremmin hallinnassa kuin ERVV-lainoissa. Mahdollisimman laajalla sijoittajavastuulla on parannettu etenkin kriisimaiden kansalaisten tilannetta. Suomen neuvottelemilla vakuuksilla taas on parannettu Suomen omaa asemaa. (Timo Soini: Ei ole mitään vakuuksia!)

Arvoisa puhemies! Pienenä avoimena taloutena Suomi on täysin riippuvainen muiden maiden talouskehityksestä. Toki voimme omasta takaa sotkea asiamme, jos emme hoida asioitamme hyvin, mutta menestyä voimme vain, jos Euroopalla menee hyvin.

Olemme joutuneet käymään puolustustaistelua eri maiden etujen ristitulessa estääksemme sen, etteivät Irlannin, Kreikan, Portugalin tai Espanjan talousongelmat ole romuttaneet koko Euroopan taloutta ja saman tien vieneet Suomea kurimukseen.

Vakaa euro ja vakaa euroalue ovat kaikkien suomalaisten etu. Euron hallitsematon hajoaminen on riski, jota vasemmistoliitto ei halua kokeilla. Sen mukanaan tuomat seuraukset olisivat pahimmillaan syvä lama ja jättityöttömyys. Tätä tilannetta me haluamme välttää ja suojella suomalaisia sen seurauksilta.

Arvoisa puhemies! Maksuaikataulun pidentäminen helpottaa tilannetta, mutta tavallisen kansan hyvinvointi vaatii vielä paljon enemmän panostuksia. Eurokriisin pahimmat aallot on saatu rauhoittumaan, joten meillä on nyt aikaa ja myös historiallinen tilaisuus tehdä rakenteellisia uudistuksia, joilla käsistä karannut pörssikuplatalous otetaan takaisin demokraattisen vallan alle.

Globaalin kriisin aiheuttaneen finanssikapitalismin saa kuriin ainoastaan erottamalla reaalitaloutta hyödyttävät talletuspankit spekulatiivisesta sijoituspankkitoiminnasta. (Timo Soini: Odotamme vasemmistoliiton lakiesitystä!) Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä näkee myös edelleen rahoitusmarkkinaveron tärkeänä keinona luoda vakautta ja estää spekulatiivisen kaupan synnyttämät kuplat. Suomen on oltava etujoukoissa estämässä haitallista keinottelua. (Keskustan ryhmästä: Miksei olla?)

Vaikka nyt ollaan päättämässä lähinnä teknisestä muutoksesta, joka ei sinänsä kasvata Suomen laskennallista riskiä, on erittäin hyvä, että asia tulee eduskunnan käsittelyyn tiedonantona, jolloin koko eduskunta pääsee keskustelemaan asiasta. Näin isot ratkaisut on tehtävä avoimesti ja demokratian pelisääntöjen mukaisesti.

Kautta eurokriisin on demokratia kärsinyt tiukkojen aikataulujen ja suljettujen neuvotteluhuoneiden takia. Varsinkin jotkut tukipaketteja saaneet maat ovat tilanteessa, jossa voidaan ajatella heidän menettäneen demokraattisen vallan omiin yhteiskuntiinsa liian tiukkojen sopeutusohjelmien myötä. Kuoliaaksi säästämisestä pitää nyt päästä investointeihin.

Arvoisa puhemies! Siirtyminen EVM:ään on vasemmistoliiton eduskuntaryhmän mielestä askel oikeaan suuntaan, ja ERVVn kautta annettujen laina-aikojen pidennys on sekä näiden kohdemaiden että Suomen kannalta perusteltua ja tarpeen. Siksi hallitus nauttii vasemmistoliiton eduskuntaryhmän luottamusta.

Tuija  Brax /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Politiikkaa tehdään ajassa. Vaaleista on kulunut kaksi vuotta, maailma ympärillämme on muuttunut ja myös hallituksen politiikka sen myötä. Viime marraskuussa Suomi hyväksyi muutoksia Kreikan sopeuttamisohjelmaan, huhtikuussa maksuaikatauluhelpotuksia Irlannille ja Espanjalle. Tuoreessa muistissa on vastikään tehty päätös avittaa Kyproksen ta-loutta lainalla varsinkin tukemalla pankkijärjestelmää.

Näissä kaikissa näkyy ymmärrys sitä kohtaan, että euroalueen kriisin taltuttamiseen tarvitaan paitsi säästöjä myös uskottava näky uudesta kasvusta. Suomi on alkanut entistä enemmän korostaa tarvetta avittaa eurooppalaista työllisyyttä ja taistella etenkin nuorisotyöttömyyden kurimusta vastaan. Kriisistä ei selvitä vain kilpailemalla siitä, kuka milloinkin missäkin on tiukin.

Vihreä eduskuntaryhmä on kuunnellut erittäin tyytyväisin mielin valtiovarainministeri Urpilaisen puheita, tänäänkin, joissa hän vaatii Euroopan sosiaalisen kriisin syvenemisen estämistä ja työllisyyden parantamista. On niin ikään tärkeää, että nuorisotyöttömyys on nostettu EU:n seuraavan huippukokouksen agendalle. (Timo Soini: 60 prosenttia!)

Hallitus on tuomassa eduskunnalle EU-selontekoa. Siksi voi ajatella, että tänään tässä käsittelyssä hallitus on tyytynyt niukkasanaiseen kiteytykseen Suomen tavoitteista koskien eurokriisin hallintaa. Se sanoo: "Suomen tavoitteena on Euroopan ja euroalueen talouskriisin taltuttaminen, euroalueen rahoitusvakauden palauttaminen, Suomen valtion vastuiden rajaaminen sekä tartuntavaikutusten estäminen Suomen talouteen."

Vihreän eduskuntaryhmän on helppo yhtyä tähän kiteytykseen. Samalla jää kuitenkin kuvailematta, mitä eri vaihtoehtoja tavoitteeseen pääsemiseksi hallituksen piirissä on puntaroitu, minkälainen suhde talouskasvulla ja säästötoimilla ajatellaan olevan. Niin ikään jää kertomatta, mitä hallitus ajattelee Euroopan keskuspankin roolista tämän kriisin purkamisessa. Esimerkiksi tuore Italian ulkoministeri Emma Bonino kiitteli vastikään keskuspankin johtajan Mario Draghin puheenvuoroa, jossa tämä piti erityisen tärkeänä tässä suhdannetilanteessa puuttua pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyteen.

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan Suomen kantoja vakausjärjestelyn perimmäisistä tavoitteista pitäisi pystyä esittämään selkeämmin ja syvällisemmin. Kiireen vuoksi eduskunnan eteen kriisipäätökset tuodaan usein yksittäisinä palasina, jolloin niiden osuus kokonaisuudesta jää hieman hämärään. Siksi on syytä pysähtyä tiedonannon siihen kohtaan, jossa hallitus suoraan kertoo, ettei sille Kreikan laina-aikojen pidentämisen yhteydessä kerrottu tarpeesta pidentää takausten voimassaoloaikaa. Tämä rehellinen anekdootti kertoo siitä, kuinka näitä päätöksiä on tehty ja jouduttu tekemään kovassa kiireessä.

Ehkä samalla on syytä suoraan sanoa, että takauksen pidentäminen on enemmän kuin aivan pelkkä teknisluontoinen muutos, sillä hallitus itsekin kuvaa, että päätös on omiaan jossain määrin muuttamaan takausten erääntymisen riskiä. Varsinaiseksi uudeksi avuksi tätä ei kuitenkaan mitenkään voi kuvailla, koska maksimi summaarinen määrä Suomen vastuita ei muutu miksikään.

Vihreä eduskuntaryhmä pitää nyt käsiteltävänä olevaa takausajan pidentämistä hyväksyttävänä. Pidämme hallituksen tässä ajassa liikkuvaa politiikkaa perusteltuna.

Velkakestävyyteen on päästävä, ja sen vuoksi rakenteellisten uudistusten painetta Euroopassa ei tule vähentää. Samaan aikaan on kuitenkin välttämätöntä, että velkaongelman nimissä ei ajeta Eurooppaa vielä syvemmälle ylivelkaantumisen ja sosiaalisen epävakauden tielle. Kuten hallitus asian tiedonannossaan kuvailee: takausajan pidentäminen voi lisätä riskiä takausten erääntymisestä, mutta onnistuessaan se päinvastoin voikin mahdollistaa sen, että Suomen riskit pienevät, kun esimerkiksi Irlanti ja Portugali saadaan jonain päivänä takaisin markkinoille. (Timo Soini: Velkasaneerauksella saa!)

Astrid Thors /r(ryhmäpuheenvuoro):

Ärade talman! Vad gör en bank och borgensmän om en låntagare har svårigheter att följa den ursprungliga amorteringsplanen? Det finns säkert banker som förhastat säger upp lånet och nöjer sig med att bokföra en kreditförlust. På samma sätt finns det säkert borgensmän som snabbt vill dra sig ur, även om de riskerar att betala fiolerna. Men så finns det klokare banker som tänker mer långsiktigt. De är villiga att förlänga amorteringstiden för att trygga återbetalningen och sina ränteintäkter.

Euroländerna gör enligt svenska riksdagsgruppen klokt i att följa det senare exemplet då det gäller borgensförbindelserna för det europeiska finansiella stabiliseringsinstrumentet, som har beviljat lån till krisländerna Irland, Portugal och Grekland. Man kan visserligen befara att särskilt Greklands ekonomiska svårigheter blir långvariga, men dumt vore det ju att inte ge landet en chans att betala sina skulder och räntor. Inte rekommenderar väl oppositionen en annan linje? Den skulle strida mot våra egna intressen. (Silvia Modigin välihuuto)

Arvoisa puhemies! On merkkejä siitä, että kriisimaat alkavat nyt nähdä valoa tunnelin päässä. (Timo Soini: Vastaan tulevan junan valot!) Irlannissa taloudellinen kasvu on lähtenyt liikkeelle, vaikka väestö tuleekin vielä pitkään tuntemaan vyönkiristyksen, joka on muun muassa merkinnyt palkkojen alentamista ja huomattavaa ostovoiman heikkenemistä. Portugali on onnistunut myymään valtionvelkakirjansa menestyksekkäästi, ja tällä viikolla ryhdyttiin uusiin säästötoimenpiteisiin. Ja jopa Kreikassa kilpailukyky on kasvanut monien säästöpakettien ansiosta.

Juuri tällä hetkellä käynnissä oleva keskustelu kasvun tai leikkausten vaihtoehdoista on ehkä hieman absurdi. Taloudellinen kasvu ja valtion menojen leikkaukset eivät sulje pois toisiaan, ja ne voidaan tasapainottaa keskenään, mistä komission viimeisimmät toimenpiteet ovat todisteena. Mutta kasvun tulee ennen kaikkea syntyä kilpailukyvyn palautumisesta ja uusien markkinoita valtaavien innovaatioiden avulla. Täällä tavara- ja palveluvienti kulkevat käsi kädessä.

Tässä yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota komission Suomea koskeviin havaintoihin 10.4. julkaistun makrotaloudellisen analyysin yhteydessä. Komissio totesi muun muassa, että tutkimus ja innovaatiot ovat aivan liian vähäisessä määrin johtaneet uusiin myyntimenestyksiin ja että energiaa vaativan teollisuuden ja puutteellisen energiatehokkuuden yhdistelmä on huolestuttava. Ilman tarkempaa analyysia komission suosituksista on kuitenkin syytä todeta, etteivät pelkästään panostukset tietotekniikkaan ICT 2015 -ohjelman mukaisesti riitä. Meidän on myös panostettava enemmän robotisointiin ja automaatioon. Tässä olemme jääneet jälkeen joistakin muista Euroopan maista.

Ärade talman! Det finns naturligtvis orosmoln och det ekonomiska läget i Europa är ännu skört. Det enskilt största orosmolnet är ungdomsarbetslösheten som breder ut sig i land efter land, särskilt i länder med ett svagt utbildningssystem som inte förbereder de unga för arbetsmarknaden. Förutom att varje ung arbetslös innebär en enorm förlust kan omfånget i längden bli en faktor som hotar hela samhällets stabilitet. Det finns många oroande tecken på allt från politiker- och samhällsförakt till ökad främlingsfientlighet och ren rasism.

Ett annat orosmoln är att man felaktigt pekar ut euron och EU som bovarna i dramat. Det är bara alltför lätt för regeringarna i krisländer att skylla de överenskomna saneringsprogrammen på EU, trots att orsakerna till det uppkomna krisläget har varit nationella. Och bland folkopinionen finns det rentav de som skyller dessa bakomliggande problem på EU och euron. Vi skulle behöva en intensifierad politisk konsumentupplysning.

Arvoisa puhemies! Kolmantena huolenaiheena on liiallinen usko markkinoiden siunaukseen. Markkinat koostuvat loppujen lopuksi päätöksiä tekevistä ihmisistä, ja päätökset voivat olla viisaita mutta myös typeriä tai ainakin hätiköityjä. Suomen Pankin edellinen pääjohtaja Sirkka Hämäläinen todisti suuren valiokunnan Emu-jaostolle hiljattain virhearvioista, joita markkinavoimat olivat tehneet ja joita ne edelleen tekevät. Markkinat eivät esimerkiksi aikoinaan liittäneet minkäänlaista riskiä valtion velkakirjoihin, joita nyt pidetään suorastaan arvottomina. Markkinat ovat hyvä renki, mutta huono isäntä. Siksi tarvitaan niitä sääntöjä, joista me olemme sopineet.

Ärade talman! Finland har inte ännu förlorat en enda cent på våra borgensförbindelser, utan tvärtom kunnat inkassera ränteintäkter. Den nu föreslagna lagändringen är ägnad att trygga att så också sker i fortsättningen. Den ökar inte Finlands totala borgensexponeringar, och innebär inte att nya stöd beviljas. Riskerna ökar dock, som det har sagts, och därför är de säkerheter Finland fått av Grekland centrala. Viktigt är att minnas att den inre marknaden, som gynnar oss alla, skulle retardera om vi låter vår gemensamma valuta falla.

Riksdagen har genom stora utskottet hela tiden hållits väl informerad om den krävande skötseln av eurokrisen. Tack, minister Urpilainen. Det har inte varit lätta beslut att fatta, men de har hela tiden tagits med tanke på vad som på sikt är i finländarnas intresse; att det gemensamma Europa kommer på fötter. Svenska riksdagsgruppen hyser fortsatt förtroende för regeringen.

Eduskunta on koko ajan pidetty suuren valiokunnan kautta hyvin informoituna vaativasta eurokriisiin hoidosta. Helppoja päätöksiä ei ollut tehtävänä, mutta koko ajan päätöksiä on tehty ajatellen pidemmän päälle suomalaisten etua ja yhteisen Eurooppamme jaloilleen pääsyä. Hallituksella on edelleen ruotsalaisen eduskuntaryhmän luottamus.

Sauli Ahvenjärvi /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Euroalueen vaikeudet jatkuvat, ja tämä heijastuu myös Suomen talouteen. Joudumme ikävä kyllä edelleen painimaan niiden ongelmien kimpussa, jotka ovat seurausta eurojärjestelmän käynnistysvaiheessa (Perussuomalaisten ryhmästä: Milloin te aiotte painia?) ja sen jälkeen muun muassa rahamarkkinoilla ja euroalueen kriisimaissa tehdyistä virheistä. Viennistä ja päämarkkina-alueemme Euroopan taloudellisesta kehityksestä vahvasti riippuvaisena kansantaloutena meille on tärkeää, että investoinnit Euroopassa elpyvät ja sitä kautta myös vientimme lähtee vetämään. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää tästä syystä tärkeänä, että Suomi tukee aktiivisesti euroalueen vakauden ja luottamuksen vahvistumista. Ilman sitä Euroopan maat eivät pysty pidemmällä tähtäimellä nujertamaan julkisen talouden velkaantumiskierrettä. Tämä pätee myös Suomeen.

Euroopan rahoitusvakausväline ERVV on ollut välttämätön työväline kriisimaiden auttamisessa ja vakauden palauttamisessa. Valtionta-kauksen voimassaoloajan pidentäminen on osa toimenpiteitä, joilla torjutaan kriisimaiden talouden liiallista kiristymistä. EU:n komissio, EKP ja IMF valvovat tiukasti sitä, että kriisimaat noudattavat niille sovittuja talouden sopeuttamisohjelmia. Mutta yhtä paljon on kiinnitettävä huomiota siihen, että talouden tasapainotustoimien vaikutukset ovat ennakoidun kaltaisia ja pitkällä tähtäimellä taloutta tervehdyttäviä. Kun kriisimaan kansantalous supistuu ja työttömyysluvut ovat katastrofaalisen korkeat, pyrkivät julkisen talouden tasapainotustoimet lyhyellä aikavälillä vaikuttamaan väärään suuntaan eli entisestään supistamaan talouskasvua ja pahentamaan työttömyyttä. Pahimmillaan voi syntyä syöksykierre, jossa talous ei lähdekään nousuun ja velkojen takaisinmaksu käy mahdottomaksi. Julkisten menojen rajut leikkaukset voivat aiheuttaa työttömyyden ohella muitakin pahoja vaikeuksia kansalaisille. Sosiaalitukia ja eläkkeitä leikataan, ja terveydenhoito saattaa romuttua.

Vakauden ja talouskasvun mahdollistavat tarkistukset tukipakettien ehtoihin voivat edellä mainituista syistä olla tarpeen. Nyt puheena oleva ERVV:n laina-aikojen pidentäminen on korjaava toimenpide, jolla varmistetaan, ettei velanhoidon finanssipolitiikkaa kiristävä vaikutus tukahduta orastavaa talouskasvua, pitkitä kriisimaiden kansalaisten ahdinkoa ja vaaranna maiden paluuta rahoitusmarkkinoille.

On syytä muistaa, että Suomelle ei ole toistaiseksi tullut tappioita ERVV:n takauksista eikä myöskään edellisen hallituksen myöntämistä kahdenvälisistä lainoista. Korkotuottojen takia eurokriisin hoidon osalta Suomen saldo on plussan puolella. ERVV:n valtiontakauksen voimassaoloajan pidentäminen ei sekään lisää Suomen kustannuksia. Mikäli olosuhteet muuttuvat, voi Suomen antamien takausten määrä tosin nousta, mutta se voi myös pienentyä, jos kriisimaat onnistuvat tasapainottamaan taloutensa ja saamaan markkinoilta lainaa kohtuullisella korolla. (Eduskunnasta: Onnistuuko?)

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä haluaa muistuttaa, että euroalueen velkakriisin hoidossa on löydettävä oikea tasapaino toimenpiteiden talousvaikutusten ja niiden inhimillisten vaikutusten välillä. Viime aikoina keskustelu tiukan talouskurin seurauksista talouskasvun ja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta on vilkastunut. Monelta taholta on ehdoteltu talouskurin löysäämistä, jotta kriisimaissa pystytään turvaamaan kansalaisille välttämättömät hyvinvointipalvelut ja torjumaan massatyöttömyyden haitallisia vaikutuksia. On aivan oikein, että talouden tervehtymiseen tähtäävissä toimissa huomioidaan myös niiden sosiaalinen ulottuvuus: ongelmia ei saa päästää kärjistymään. Mutta kaikesta huolimatta talouden tasapainottamiselle, sovituista pelisäännöistä kiinni pitämiselle ja kilpailukyvystä huolehtimiselle ei pitkällä tähtäimellä ole mitään vaihtoehtoja, ei meillä eikä muualla. Velkaraha ei ole oikea lääke ylivelkaantumisen hoitoon.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Kiitoksia eduskuntaryhmille puheenvuoroista.

Niin kuin täällä moneen kertaan on todettu, tänään käsittelyssä olevissa hallituksen esityksissä ei ole kysymys uusista tukipäätöksistä vaan on kysymys niin takauksen kuin myöskin lain voimassaoloajan pidentämisestä, mikä johtuu siitä, että sekä Kreikalle, Irlannille että Portugalille on annettu pidempi laina-aika eli niiden laina-aikoja on pidennetty, Kreikan osalta kymmenellä vuodella ja Irlannin ja Portugalin osalta seitsemällä vuodella.

Täällä edustaja Brax viittasi puheenvuorossaan siihen ehkä aika laajaankin kansainväliseen keskusteluun kasvun ja kuripolitiikan välillä, jota tällä hetkellä käydään. Mielestäni tämä toimenpide, johon euromaiden johtajat ovat yhdessä päätyneet, eli laina-ajan pidentäminen näiden kriisimaiden osalta osoittaa juuri sen, että tässä tilanteessa eletään ajassa ja halutaan laina-ajan pidentämisen osalta antaa näille maille hieman lisää joustoa. Mutta se ei tarkoita sitä, etteikö olemassa olevia ohjelmia ja talouspolitiikan tavoitteita täytyisi saavuttaa ja noudattaa. Kun tällä hetkellä, uskon, kaikki — myöskin oppositiopuolueet — kantavat huolta talouskasvun heikkoudesta Euroopassa ja työttömyyden suuresta kasvusta, niin on selvä asia, että me joudumme jonkin verran tekemään lisäjoustoja ja huojennuksia myös alijäämätavoitteiden saavuttamisen osalta, mutta se ei saa vähentää painetta rakenteellisten uudistusten tekemiseksi ja myöskään pidemmällä aikavälillä näiden talouspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kyse on siitä, että eletään ajassa, annetaan joustoa ja pyritään sitä kautta myöskin luomaan talouskasvulle Euroopassa edellytyksiä.

Tuossa minun puheessani viitattiin aikaisemmin — ja moni kansanedustaja siihen tarttui ryhmäpuheenvuorossa — työttömyyden suureen kasvuun Euroopassa. Itse asiassa tällä viikolla ovat tulleet uudet komission julkistamat luvut, joiden mukaan nuorisotyöttömyys Kreikassa olisi jo 64,8 prosenttia. Sen takia tietenkin teidän, jotka olette kritisoineet nyt tehtyjä toimenpiteitä, kuten esimerkiksi perussuomalaiset mutta myöskin keskusta, olisi hyvä kertoa, mikä on teidän ratkaisunne (Timo Soini: Kaksi vuotta sitten kerrottu!) tilanteen helpottamiseksi Kreikassa, vai onko vastauksenne se, että te antaisitte työttömyyden kasvaa entisestään Kreikassa, kun ette ole valmiita Kreikan valtiota lainaohjelmalla tukemaan? (Timo Soini: Velkasaneeraus ja ulos eurosta!)

Mitä tulee sitten näihin vakuuksiin, arvoisa puhemies, joihin viitattiin muun muassa keskustan ryhmäpuheenvuorossa — taidettiin perussuomalaistenkin ryhmäpuheenvuorossa viitata — nyt on hyvä muistaa, että Suomi on tehnyt historiallisen teon. Mikään muu maa ei ole saanut vakuuksia kuin Suomi. (Perussuomalaisten ryhmästä: Eikä ole Suomikaan!) Olemme saaneet vakuuksia, ja ehkä on hyvä todeta, edustaja Soini, kun te huutelitte aika kipakasti täällä väliin, että tässä ei ole vakuutena mitään kokousmuistioita; tässä on vakuutena ihan ehtaa euroa, (Timo Soini: Siinä on joukkovelkakirjoja!) 870 miljoonaa euroa on maksettu tilille. 870 miljoonaa euroa on Kreikalta saatua rahaa, ja sen vahvempaa vakuutta, edustaja Soini, ei ole. Minä arvostaisin sitä, jos te voisitte antaa tälle 870 miljoonalle eurolle myöskin arvostuksenne, (Timo Soini: Kolmen A:n velkakirja!) koska se on varsin hyvä suoritus, ja uskon, että myöskin te voisitte sen rehellisenä miehenä tunnustaa. (Timo Soini: Kyllä, totta kai!)

Mitä tulee sitten tähän keskustan puheenvuoroon, niin minun on pakko kommentoida sitä kyllä siitä näkökulmasta, että keskusta antoi Kreikalle lainaa miljardi euroa ilman minkäänlaista vakuutta, (Sosialidemokraattien ryhmästä: Juuri näin!) ilman minkäänlaista vakuutta! Ja nyt täällä edustaja Lehtomäen toimesta keskusta on kritisoimassa tehtyä vakuussopimusta, jolla 925 miljoonaa euroa Kreikalta maksetaan vakuutta Suomelle eli suurin piirtein saman verran kuin te olitte antamassa rahaa, suoraa lainarahaa, ilman minkäänlaista vakuutta Kreikalle. Minusta se on aika ylimielistä, jos te arvostelette näitä vakuuksia, jotka Kreikka on meille antanut, samaan aikaan kun te olette itse lainanneet Kreikalle rahaa ilman minkäänlaisia vakuuksia.

Eli, arvoisa puhemies, tällä hetkellä sekä Espanjalta että Kreikalta on yhteensä saatu noin 1,2 miljardia euroa. Se on iso summa rahaa. On selvä, että Kreikan osalta juridisena sopimuskumppanina (Timo Soini: Koskas ne rahat saa nostaa sieltä? Kolmenko vuoden päästä?) oli kreikkalaiset pankit ja tuo poliittinen sitoumus vakuusjärjestelyyn tuli Kreikan valtiolta. Minä pidän erittäin hyvänä sitä, että nyt myöskin eri asiantuntijat Suomessa pääsevät hyvin avoimesti perehtymään niihin sopimuksiin, (Pertti Virtanen: Lopultakin!) jotka kansanedustajilla ovat olleet alusta lähtien käytettävissä, ja sitä kautta myös oikea tieto näitten sopimusten sisällöstä leviää.

Kimmo  Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos kriisi pelkistetään, niin voidaan todeta, että tähän mennessä häviäjiä ovat olleet ne yksityishenkilöt ja toimijat, jotka ovat lainanneet Kreikalle rahaa, ja Kyproksen pankkien tallettajat. Valtiot eivät ole vielä menettäneet tässä kriisissä yhtään mitään, ja Euroopan keskuspankki on jopa tehnyt voittoa, josta on sovittu tuo voitto palautettavaksi Kreikalle. (Timo Soini: Aivan oikein!)

Mitä Suomen valtioon tulee, tältä osin voidaan todeta, että olemme saaneet korkotuottoja ja ne ovat suurempia kuin se korkomeno, mikä Suomelle on aiheutunut. Tässä pelkistettynä tilanne. Eli kustannuksia ei ole aiheutunut, mutta myönnän, että on olemassa riskejä, lähinnä Kreikan osalta, jotka voivat realisoitua, ja se täytyy ottaa tosiasiana.

Toisaalta tässä kuitenkin on kysymys siitä, että me tiedämme jokainen asuntovelallinen, että jos on hankaluuksia maksussa, kaikkein helpointa on pidentää maksuaikaa, kun luotetaan kuitenkin siihen, että velallinen maksaa. Tässä asiassa on nimenomaan siitä kysymys, ja se on hyvin tarkoituksenmukainen toimenpide. Tärkeätä on se, että pidetään huolta siitä, että on kasvua, ja pitää olla riittävä, kuten ministeri Urpilainen sanoi, paine, että niitä rakenteellisia muutoksia tehdään sekä työmarkkinoilla että yrityselämän sääntelyssä, ja onneksi meillä on korkeat korot, jotka pitävät huolta siitä, (Puhemies koputtaa) että on riittävä paine näitten maitten suhteen.

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin viisasta, että tässä tilanteessa helpotetaan kriisimaiden lainanmaksua, ja tällä tavalla varmistetaan myös se, että takaajat saavat mahdollisimman hyvin ja oikea-aikaisesti näitä saatavia. Eli tässä on perinteisesti tällainen win-win-tilanne, ja tämä on erittäin viisasta toimintaa.

On myös hyvä, että nyt keskustelu siirtyy pikkuhiljaa miettimään sitä, mitä seurauksia tällä Euroopan talouskriisillä on eri maissa. Täällä esimerkiksi on erittäin valitettavaa, että perussuomalaiset naureskelevat sille, mitä näissä kriisimaissa tapahtuu, (Timo Soini: Meidän vikahan se on, että te annatte rahaa!) miten nuorisotyöttömyys nousee, miten ihmisillä on vaikeata. Tämä kuulostaa todella hyvin erikoiselta, että näinkin iso suomalainen poliittinen ryhmä voi näin olankohautuksella (Puhemies koputtaa) suhtautua isoihin eurooppalaisiin poliittisiin ongelmiin.

Juho Eerola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kriisistä kriisiin kuljen kepein askelin, lauleskeli aikoinaan jo Ismo Alanko. Tilanne tosiaan on historiallinen, mutta ei ihan siitä syystä, mistä valtiovarainministeri Urpilainen tuossa äsken sanoi. Meillä on nyt ensi kertaa lisätalousarviossa tulossa momentti, jonka mukaan siirrämme reilut 41 miljoonaa euroa Kreikan valtiolle. Elikkä siellä lasten ja vanhusten joukossa nyt tulevaisuudessa on myös se herra Zorbas, niin kuin täällä muistaakseni edustaja Oinonen joskus mainitsi.

Sitten nämä paljon mainostetut vakuudet. Niitä ei oikeasti taida olla ollenkaan. Senkö tähden ne alun pitäen haluttiin salata? Tämä oli tällainen klassinen keisarin uudet vaatteet -temppu, josta Suomi kaiken lisäksi maksoi räätälille sen 1,44 miljardia EVM:n myötä.

Sitten Myllerille haluan vastata, että ei todellakaan naureskella kellekään, (Riitta Myllerin välihuuto) vaan tässä on tosiaan leikki kaukana. Itkettää pikemminkin. (Riitta Myller: No ei ole siltä näyttänyt!)

Paula Lehtomäki /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmän arvion mukaan mahdollisuus myös valuutan ulkoiseen devalvaatioon antaisi Kreikan taloudelle paremmat mahdollisuudet päästä kestävän talouskasvun uralle. Siitä tässä on kysymys.

Mitä tulee vakuusjärjestelyyn, niin minä haluaisin kuulla teiltä, arvoisa valtiovarainministeri, oletteko te itse tyytyväinen siihen viestiin ja siihen mielikuvaan, joka näistä eri vaiheista on syntynyt. Te sanoitte, että Suomi on tehnyt historiallisen teon, ja olen siitä samaa mieltä, että ei ole aivan jokapäiväistä, että ministeri kollegansa kanssa näyttävästi allekirjoittaa itsellensä tulevan kirjeen. Kysyisinkin, onko se teillä valtiovarainministeriössä useinkin tapana.

Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten europolitiikka on kuin hyvin öljytty kreikkalais-roomalainen painija, siitä on täysin mahdotonta saada otetta. Meillä ei ole vieläkään mitään selvyyttä siitä, mikä on se teidän vaihtoehtonne. "Ei" yhdistettynä hauskaan letkautukseen ei ole vaihtoehto. (Timo Soinin välihuuto)

Vasemmistoliitto näkee, että tämän kriisin taustalla on liian suurella riskillä tehty spekulatiivinen sijoitustoiminta. Se on se asia, mikä pitää korjata, jotta tältä kriisiltä voidaan tulevaisuudessa välttyä. (Ben Zyskowiczin välihuuto) Valitettavasti hallitus teki taannoin päätöksen, että me emme lähteneet mukaan siihen maaryhmään, joka rahoitusmarkkinaveroa valmistelee, mutta onneksi ministeri Urpilainen lupasi seurata tiiviisti tämän ryhmän toimintaa. Olisinkin kysynyt ministeriltä: miten olet tietoinen siitä, miten tämä työ etenee, onko näköpiirissä mahdollisuus saada aikaan Euroopan laajuinen rahoitusmarkkinavero, sellainen, joka hallitusohjelmaankin on kirjattu?

Astrid Thors /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies, värderade talman! Uskon, että rauhanaikaisella hallituksella ja valtiovarainministerillä tuskin on ollut niin haasteellista tehtävää kuin ministeri Urpilaisella. Mutta kun me katsomme tätä kokonaisuutta: me olemme pankkitalletuksina saaneet ne vakuudet, sijoittajavastuu on toteutunut, ja se vertaispaine, jota nyt harjoitetaan Ecofinissä teidän ja Täti Tiukan kautta, on erittäin tärkeä. Minä uskon kyllä enemmän nyt tähän vertaispaineeseen kuin niihin korkoihin, koska niin kuin pääjohtaja Hämäläinen totesi, markkinat voivat joskus mennä väärin päin, ja vertaispaineenne kautta saatte uudistuksia aikaan, uudistuksia, jotka ovat välttämättömiä tänä päivänä.

Niin kuin totesimme, tässä tarvitaan sekä uudistuksia mutta myöskin sitä, että me huomioimme työttömyyden tilan, nuorisotyöttömyyden tilan. Toivoisin, että opetusviranomaiset olisivat yhtä kriittisiä, koska joissakin maissa, joissa on suuri nuorisotyöttömyys, ei todellakaan ole opetusjärjestelmää, joka valmistaa nuoria (Puhemies koputtaa) niihin tuleviin ammatteihin.

Tuija Brax /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Myller ryhmäpuheenvuorossaan kaipasi viisaasti luottamusta ja sitäkin kautta uskoa Euroopan talouteen ja Suomenkin hyvinvoinnin nostamiseen. Jotta tämä luottamus syntyy, niin Suomenkin europolitiikassa selvästi tässä ajassa on nyt otettava opiksi ja ryhdyttävä entistä avoimempaan politiikan tekoon, asiakirjojen välittömään julkistamiseen, siihen, että ikävätkin asiat heti puetaan ihan oikeaan asuun eikä kaunisteltuun asuun, ja ennen kaikkea, että nyt jatkossa — ja näin uskon, että on tapahtumassakin — varsinkin eduskunnan valiokunnille esitetään eri riskiarvioita, kun niitä on valtiovarainministeriössä viisaasti tehty, ja varsinkin sitten vaihtoehtoskenaarioita, koska sillä, kun valtiovarainministeriö tuo esille näitä vaihtoehtotilanteita — mitä sitten, jos nyt ei olisikaan toimittu näin, työttömyys kasvaisi vielä enemmän, Suomen tilauskannat heikkenisivät vielä enemmän ja sitä kautta suomalaiset kärsisivät — tämän avoimuuden ja oikean informaation reippaalla ja rohkealla esiin tuomisella uskon, että syntyy sitä edustaja Myllerin kaipaamaa luottamusta.

Sauli Ahvenjärvi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä Euroopan rahoitusvakausväline ERVV on mielletty väliaikaiseksi vakautusvälineeksi. Ainakin näin asia yleisesti tulkittiin silloin, kun pysyvää mekanismia EVM:ää pystytettiin. Nyt ERVV:n myöntämien lainojen takaisinmaksua pidennetään. Vaikka sitä emme missään tapauksessa toivo, näin voi käydä jatkossakin. ERVV:stä voi tulla periaatteessa hyvinkin pitkäikäinen väline, jopa pysyvä. Teoriassa takaisinmaksuaikojen pidennyksille ei ole olemassa takarajaa. Haluaisin kysyä ministeriltä, onko meillä mietitty tällaisen skenaarion toteutumisen mahdollisuutta ja millaisiksi arvioitte sen vaikutuksia Suomen talouden näkökulmasta.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on aika outoa, että valtiovarainministeri Urpilainen kehuu ja on hyvillään siitä, että nytten asiantuntijat voivat arvioida tätä Kreikka-vakuussopimusta avoimesti, kun se asian kypsyttely kesti teiltä yli vuoden ja vaati korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen, joka on täysin yksiselitteinen, ja luulisi, että semmoisen päätöksen edessä on nöyrä.

Kysyn kyllä, ministeri Urpilainen, teiltä: Kuka ministereistä antoi virkamiehelle luvan tai toimeksiannon neuvotella lainvastainen sopimus? Kukaan virkamies ei tee sitä sopimusta omin päin, vaan hän hakee poliittisen valtuutuksen. Olitteko te asialla yhdessä pääministeri Kataisen kanssa, vai käsiteltiinkö tätä asiaa laajemmin hallituksessa? Päätös oli niin selvästi julkisuuslain vastainen, että maallikkokin sen näki, ja teidän alaisuudessanne tai teidän toimeksiannostanne lainvastainen päätös tehtiin kahteen kertaan.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tässä nyt koko historia paljastuu. SDP ja vasemmistoliitto vastustivat koko Kreikan ensimmäistä pakettia, nyt he kannattavat, että maksuaikoja lisätään. Keskusta aikanaan ajoi sitä lainaa läpi, ja nyt se vastustaa niitten korkojen pidentämistä. Kaksi on johdonmukaista: perussuomalaiset, jotka tiesivät, että tämä ei toimi eikä tule toimimaan, ja kokoomus, sen puisto-osasto ja sen kieliosasto, jotka ovat sitä mieltä, että taivasta myöten piikki auki.

Arvoisa puhemies! Mistä on kysymys? Tänään on esimerkiksi Martti Hetemäki sanonut, että Kreikan velkakirjoissa kiellettiin vakuuksien antaminen. Miksi bulvaaneina toimivat kreikkalaiset pankit? Sen takia, että Kreikan lainat on laskettu liikkeelle Englannin lain alaisuudessa ja niihin sisältyy panttaamiskieltolauseke. On vielä täysin mahdollista, että tästä tulee Euroopan laajuiset käräjät. Tästä on leikki kaukana. Totuuden esiinmarssi on alkanut, (Puhemies koputtaa) ja se on murtautumassa esiin.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Matkan varrella on tehty paljon virheitä. Ehkä suurin virhe on se, että Kreikka otettiin ylipäätänsä euroalueen jäseneksi. (Eduskunnasta: Keskustalainen komissaari!)

Mutta nyt jos katsotaan jälkikäteen sitä, mitä tässä olisi pitänyt tehdä: minun mielestäni tässä Suomen Perustan, PTT:n tekemässä selvityksessä viitataan yhteen saksalaiseen tutkimukseen viime kesältä, ja jos sieltä rupeaa kaivamaan jälkikäteen, mitä tässä olisi pitänyt tehdä, niin ehkä jotakin aavistuksia niistä ratkaisuista saadaan.

Se ensimmäinen Kreikka-paketti: tämän mukaan 25 prosenttiyksikköä olisi Suomen bruttokansantuote tipahtanut 8 vuoden aikana. Se olisi tarkoittanut noin 40 000:ta työtöntä. Se oli perusteltu. Entäs sitten, kun mennään Portugaliin, Irlantiin — ne kestävät tämän tarkastelun, vaikka niitä tarkastellaan yksittäisinä maina ilman, että se olisi aiheuttanut dominoilmiön. Mutta nämä Kreikan jatkopaketit eivät kestä tätä tarkastelua, ainoastaan siinä tapauksessa, että ne edelleenkin (Puhemies koputtaa) olisivat aiheuttaneet tämän dominoilmiön.

Minun mielestäni (Puhemies koputtaa) laina-aikojen jatkossa on kysymys siitä, uskommeko me edelleenkin niitten selviytymiseen, ja se minun kysymykseni on, että uskommeko me. Uskotteko te, valtiovarainministeri, että Kreikka selviää velvoitteistaan?

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi osallistuu täysin itsekkäistä syistä näihin paketteihin, ja tavoitteena on todellakin luoda luottamusta ja vakautta Eurooppaan ja estää edelleen näiden kriisin tartuntavaikutusten leviäminen omaan, Suomen talouteen. Me tiedämme, miten kalliiksi Suomelle tulisi, jos kriisi leviäisi. Meillä on kokemuksia siitä jo vuodelta 2008 sekä aikaisemmin 90-luvulta.

Minusta tämä perussuomalaisten ilakointi tällä vakavalla asialla, joka koskettaa monia työttömiä, monia vaikeuksissa olevia yrityksiä, tuntuu suorastaan pahalta. En ymmärrä sitä, koska en ole vieläkään kuullut esimerkiksi edustaja Soinilta, miten te ratkaisisitte tämän kriisin tässäkään tilanteessa. Ei ole yhtäkään vastausta tullut näissä lukuisissa keskusteluissa tässä salissa, (Välihuutoja) mitä te tekisitte. Johdonmukaisia olette olleet ainoastaan siinä, että teillä ei ole vastausta.

Meille — kokoomukselle, hallitukselle — Suomi, oma maa, on mansikka, ja me haluamme varjella omaa kotimaatamme, ja te haluatte jollakin tavalla nyt harhauttaa minusta ihmisiä sillä, kun ette kerro (Puhemies koputtaa) omaa kantaanne, puhumalla kaiken maailman meloneista ja lippalakeista ja ties mistä.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On totta, että silloin 2010 keväällä sosialidemokraatit vastustivat sitä, että Kreikalle annetaan mitään, (Timo Soini: Aivan oikein!) mutta keskustapuolueen johdolla päätettiin silloin antaa lainaa. (Pertti Virtanen: Se on rehellistä puhetta!) Siihen nähden nyt olemme tilanteessa, jossa Suomella on rahanarvoinen pantti, 880 miljoonaa euroa, ja se tilanne Kreikassa, että kansa kärsii, minkä takia muun muassa näitä laina-aikoja pitää pidentää.

Mitä tulee sitten näihin vaihtoehtoihin, minua kiinnostaa nyt tässä keskustapuolueen puheenvuorossa se, että siinä annettiin ymmärtää, että Kreikan pitäisi irrottautua eurosta. (Mauri Pekkarinen: Me on aina oltu sitä mieltä!) Minä kysynkin nyt tämän eduskunnan läsnä ollessa puheenjohtaja Sipilältä, mikä on se keskustapuolueen kanta tänään keskiviikkona. Pitääkö Kreikan erota eurosta?

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vaihtoehto on esitetty jo vuonna 2011, sanon sen uudestaan: Velkasaneeraus, ne maksamaan, jotka ovat riskit ottaneet, eli pankit, ranskalaiset, saksalaiset pankit. Ne olisi pitänyt pistää maksamaan. Markkinatalous, freedom to fail — se joka pelaa, se maksaa.

Tässä on ratkaisu, ja tämä on ainoa ratkaisu, joka tähän asiaan tulee olemaan, koska ei näitä kukaan pysty maksamaan. Minä tietysti en tätä osaa kokoomuslaisille selittää, ilmeisesti ainakaan edustaja Toivakalle. Edustaja Lasse Männistö ymmärsi sen täällä viimeksi erittäin hyvin, kun sen Wall Street Journalissa esitin.

Ainoa, mikä tässä on selvää, on se, että kokoomus antaa vastikkeetta rahaa silloin ja nyt kokoomus ja SDP pidentävät laina-aikoja. Ja sitten tästä niin sanotusta vakuussopimuksesta: siellä ei ole edes sanaa "vakuus". Se on total return swap -johdannaissopimus, jonka arvo on 18,2 prosenttia. Arvoisa ministeri, te tiedätte sen englanninkielisessä versiossa, (Puhemies koputtaa) ja tästä kyllä vielä keskustelu jatkuu.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totta kai silloin, jos ei tueta, täytyy olla muita vaihtoehtoja. Ne muut vaihtoehdot ovat, että joko muut päätyvät maksamaan, tukemaan, tai sitten mennään hallitusti eroon eurosta. Minun käsitykseni mukaan Kreikan eroaminen eurosta ei enää tänä päivänä kaataisi koko eurojärjestelmää.

Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kreikalle annettujen ERVV-lainojen laina-aikaa ollaan pidentämässä niin, että Kreikka maksaisi, jos maksaisi, viimeisimmän erän vasta 2058. Kuka tähän oikein uskoo? Lisäksi takausten, meidän takausten, on oltava voimassa vuoteen 2070. Hallituksen onnettoman politiikan seurauksena Suomen valtio ja tätä kautta veronmaksajat olisivat takausvastuussa Kreikan suhmuroinneista pahimmillaan 57 vuotta, eli lastenlapsemmekin olisivat takausvastuussa.

Kysyn hallitukselta: miten kannatte poliittisen ja moraalisen vastuun tuleville sukupolville siitä, että konkurssikypsälle Kreikalle annetaan hyvin todennäköisesti velkoja anteeksi Suomen tulevien veronmaksajien ollessa maksumiehiä ja -naisia, meidän lastemme ja lastenlastemme?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vakuudet ovat edelleenkin parempi kuin ei mitään, aivan ehdottomasti. Palaan vakuuskysymykseen ja siihen salaamiseen myöhemmin, mutta nyt itse tähän takausaikojen jatkamiseen.

Mielestäni tässä on kysymys erittäin suuresta periaatteellisesta ratkaisusta. Hätäapuna Kreikalle laadittiin lainaohjelma silloin aikanaan, tehtiin sopeutusohjelma. Kreikka ei pystynyt sitä noudattamaan. Jo silloin olisi pitänyt tehdä johtopäätökset, ei tehty. Laadittiin toinen sopeutusohjelma, jota nyt on sitten eletty. Nyt tiedetään, että siitä toisestakaan sopeutusohjelmasta Kreikka ei ole pystynyt pitämään kiinni, ja jälleen euromaat ovat päättäneet, että tästäkin huolimatta taas jatkotukea annetaan, jatketaan laina-aikoja ja nyt sitten niitten päälle vielä takuuaikoja jatketaan.

Tällä tiellä ei ole oikeastaan loppua ollenkaan. Käytännössä nämä takausajat tarkoittavat sitä, että Kreikka on siirtynyt lopullisesti muiden euromaiden kontolle. EU:ssa ja euromaissa on periaate: mikä yhdelle euromaalle annetaan, jos toinen sitä pyytää, myös toiselle on se sama annettava. (Puhemies koputtaa) Tämä on periaateratkaisu, jolla ennen pitkää kaikki ne, jotka ongelmiin joutuvat, tulevat meidän yhteiselle kontollemme, ja se on iso periaatteellinen ratkaisu.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä SDP on ollut todella johdonmukainen: (Välihuutoja) tiukka linja, sijoittajavastuu. Pelurit maksavat, ei tavallinen veronmaksaja. Sanon, arvoisa keskusta ja arvoisat perussuomalaiset, teille, että viime kaudella, kun SDP vaati vakuuksia ja sijoittajavastuuta, sanottiin, että ei mahdollista. Nyt ne ovat mahdollisia, ja se on tärkeä periaate kaikkinensa.

Puhemies! Minun mielestäni nimi ei miestä pahenna. Nyt ratkaisee asia, ja se on se totuus, että vakuuksilla on nyt saatu riihikuivaa rahaa yli miljardi. Keskusta omassa Kreikan tukipaketissaan hommasi tätä samaa vakuutta tasan nolla euroa, eli te annoitte lainaa täysin ilman vakuuksia, ja nyt te moititte tätä tiukentunutta linjaa. Minusta tämä on hyvin epäjohdonmukaista, ja kyllä kehottaisin tosissaan katsomaan totuutta silmiin myös oman toiminnan suhteen.

On hyvin tärkeää, puhemies, että tässä vakavasti suhtaudumme asiaan. Tämä ei naureskelulla eikä lauleskelulla selviä, vaan tässä on kysymys myös suomalaisten veronmaksajien vastuiden rajaamisesta, (Puhemies koputtaa) ja siksi pidän tärkeänä tätä SDP:n johdolla tiukentunutta linjaa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Oudoksun tätä keskustelua, mitä ihan viime päivinä julkisuudessa ja nyt täälläkin on käyty tämän vakuusjärjestelyn tarkasta sisällöstä. Minun mielestäni oleellista ei ole se, ovatko kyseessä vakuudet vai takaukset vai aikanaan puheena olleet takuudet. Oleellista on se, että on olemassa vajaat 900 miljoonaa euroa, jotka pienentävät Suomen riskiä tässä Kreikka-ratkaisussa. Koska me teemme nämä tukipaketteihin osallistumiset nimenomaan oman etumme vuoksi, koska arvelemme, että tällainen merkittävän euromaan kaatuminen merkitsisi meille suuria taloudellisia vaikutuksia, vahingollisia vaikutuksia, niin on aivan oikein, että olemme näissä pakettitilanteissa mahdollisimman tiukkoina. Tämä vakuuksien vaatiminen on yksi osa sitä, ja Kyproksen ratkaisu osoittaa, miten vastuuta voidaan ja pitää näissä yhteyksissä pyrkiä jakamaan.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Urpilainen, te olette monesti kehunut vakuuksia. Kreikan vakuudet ovat kriisipolitiikkanne ainoa plussa, ja ne ovat tyhjää paremmat. Niiden arvon aika näyttää, kun vuosikymmenet kuluvat. Mutta Kreikan valtio ei voinut noita vakuuksia järjestää, ei aiemmin aikaisemmille hallituksille eikä myöskään teille. Sen sijaan kreikkalaiset pankit ostivat Suomen mukaan antamalla arvopapereita nipun, ja vastineeksi ne saivat euromailta tuen. Suomi ei tätä enää vastustanut. Mutta miksi te järjestitte sen teatterikappaleen, missä juhlallisesti kreikkalaisen kolleganne kanssa olette allekirjoittavinanne sopimusta ja käytännössä pistätte nimeä teille osoitettuun kirjeeseen? Miksi moinen vaiva? Lisäsikö se täällä usein peräänkuulutettua luottamusta teidän toimintaanne kohtaan?

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Siinä Kreikan ensimmäisessä paketissahan, jota me emme voineet hyväksyä, suurimpana ongelmana oli nimenomaan se, että siinä ei ollut sitä sijoittajavastuuta eikä siinä myöskään ollut näitä vakuuksia. Nyt tämä hallitus on mennyt eteenpäin: tässä on ne vakuudet. Niin kuin useissa puheenvuoroissa on käynyt ilmi, siellä Englannin pankeissa on Kreikan ja Suomen yhteisellä tilillä liki 900 miljoonaa euroa. Näitä ei millään muulla maalla ole.

Se on tietenkin totta, että Suomi on mukana tukemassa näitä europaketteja sen vuoksi, että olemme eniten huolissamme meidän omista työttömistämme. Mutta minun mielestäni meidän pitäisi myös olla huolissamme Euroopan kansalaisista eli siitä, onko se oikein, että siellä Kreikan kriisimaassa kärsivät ne kaikkein pienituloisimmat, ja sen vuoksi olemme nyt pidentämässä sitä lainaa. Sitten, kun saamme vielä sen rahoitusmarkkinaveron, voimme alkaa puhua aidosta sijoittajavastuusta.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Euroalueen jäsenyyden uskottiin aikoinaan — ainakin siihen aikaan vallassa olleet suomalaiset puolueet ja poliitikot uskoivat niin — vahvistavan talouspolitiikan kurinalaisuutta sekä markkinoiden luottamusta kurinalaisuuteen. Alkuvuosina kaikki näytti hyvältä, kunnes rahoitusmarkkinat rupesivat horjumaan. Kävi ilmi, että euron syntyessä oli jäänyt pahoja valuvikoja, jotka tämä hallitus nyt joutuu korjaamaan. Kysyn keskustan johtavilta poliitikoilta, teiltä, jotka silloin olitte päättämässä — ja kysyessäni siteeraan nykyistä puheenjohtajaanne Sipilää: Tiesittekö te, mitä te olitte päättämässä, ja jos te tiesitte, miksette silloin olleet äänessä? Tai mikseivät PTT:n talousviisaat neuvoneet teitä etukäteen viisailla jälkineuvoillaan niin, että emme olisi nyt tässä tilanteessa?

Tuija Brax /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni edustaja Sipilän logiikka on sinänsä mielenkiintoinen ja vahvistaa sitä aiemmin esittämääni ajatusta ja vaatimusta, että eri riskiskenaarioita, eri vaihtoehtoskenaarioita, pitää uskaltaa vertailla toisiinsa.

Edustaja Sipilä sanoi uskovansa siihen, että vaikka Kreikka irrotettaisiin eurosta, niin dominoefektiä ei enää ole. Meillä on erittäin paljon tutkimuksia, jotka väittävät toista. Mielestäni juuri tämänkaltainen älyllinen ja riskiarvioita vertaileva keskustelu veisi tätä keskustelua eteenpäin, ja uskon, että hallitus pystyy tämänkaltaisia vertailuja tuottamaan. Minä olen nähnyt hyvin monia ja erittäin painavia vasta-argumentteja edustaja Sipilän täällä esittämään riskiversioon, mutta Sipilä ei ole ajatuksineen yksin. Euroopassa on useita keskustelijoita, jotka tukevat edustaja Sipilänkin väitettä.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Edustaja Myller siellä jossakin huoneessa ja edustaja Toivakka, teille täytyy sanoa, että me emme todellakaan naura kriisimaiden ihmisille, päinvastoin: perussuomalaiset kantaa huolta kriisimaiden ihmisistä. Mutta teidän toimintanne, hallituksen toiminta, on naurettavaa, se joskus pistää nauramaan. Te tuette pankkeja, ja tämän pankkituen ehtona on se, että kriisimaissa ihmisten elämää kurjistetaan monin eri keinoin. Tämä on se kupletin juoni, minkä takia esimerkiksi perussuomalaiset ei kannata näitä tukipaketteja, kun näitten pankkitukien ehtona on nimenomaan kansalaisten elämän kurjistaminen. Nuorisotyöttömyys Espanjassa ja Kreikassa on räjähtänyt käsiin, ja se on nimenomaan tämän tukipolitiikan syytä. Euro ei toimi, euroalue ei toimi. Tämä on se syy, miksi Espanjassa on yli puolet nuorista työttöminä.

Edustaja Viitaselle sen verran, että kun sinä olet semmoinen selityksien pandoran lipas, niin selitä meille tämä lisätalousarvion momentti 28.01.69.

Paula Lehtomäki /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen vasemmistoliiton ja SDP:n kanssa samaa mieltä siitä, että hallitus todellakin on tämän eurokriisin hoidon vienyt aivan uudelle tielle. Se on nostattanut Suomen taloudellisia vastuita aivan uusiin sfääreihin, se on mahdollistanut suoran pankkituen näistä yhteisistä eurooppalaisista mekanismeista, se on mahdollistanut joukkovelkakirjojen ostamisen jälkimarkkinoilta, ja se on heittänyt no bail-out -periaatteen Välimereen. Se on todellakin nostanut nämä vastuut uuteen sfääriin, mutta en minä osaisi kyllä kutsua tätä linjan tiukentamiseksi.

Uskon, että kaikkihan me haluamme, että Kreikka nousee jaloilleen. Kreikka on ihana maa — kymmenettuhannet suomalaiset turistit tietävät sen hyvin — mutta keskustan näkemys on, että sen taloudellista nousua tukisi paremmin mahdollisuus myös ulkoiseen devalvaatioon ja siihen, että sen ei tarvitsisi kipristellä tässä jatkuvassa euroriipuksessa mukana. Sitä kautta olisi paremmin mahdollisuus saada se jaloilleen, ja aikanansa sitten pitkällä aikavälillä sen olisi mahdollista suoriutua myös veloistaan ja ennen kaikkea huolehtia kansalaistensa sosiaalisista oikeuksista paremmin kuin tällä hetkellä.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Soini puhui englantilaisissa lehdissä kaksi vuotta sitten antamistaan lausunnoista. Kolme vuotta sitten tässä salissa niin minä kuin muutkin sosialidemokraatit puhuimme EU:n periaatteiden rikkomisesta ja sen vakavista seuraamuksista. Kerroimme myös Wolfgang Shäublen jo silloin esittämästä ajatuksesta: Kreikan sosiaalisen oman puolustautumisen takia sillä tulisi olla mahdollisuus euroalueesta irrottautumiseen, ja myös euroalueen oman vakauden takia pitäisi olla mahdollisuus laittaa tällainen maa ulkopuolelle. Näitä asioita kyllä yritimme käydä läpi, ja itse asiassa silloin Kreikka-ratkaisun jälkeen tämä Euroopan rahoitusvakausväline oli moraalikatokattaus: viidesosa valtion vuotuisesta budjetista, Suomen historian suurimpia meno- tai vastuueriä, sidottiin hyvin kivuttomalla tavalla. Se oli syy, miksi äänestin sitä vastaan.

Siis kyllä tämä hyvin vakava asia on, ja itse asiassa väistyvien takaajien seurauksetkin, joita sosialidemokraatit peräsivät, taitavat olla jo 582 miljoonaa euroa lisää kesään 2010. Valtiovarainministeriltä haluaisin lähinnä kysyä, miten nyt kaikki mahdolliset uudet ratkaisut tehdään niin, että EU:n perussopimuksen säännöksiä noudatetaan tiukasti ja että erillisten valtiosopimusten tai lepsujen tulkintojen nojalla ei jatketa.

Astrid Thors /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin jatkaa siitä, mihin edustaja Östman oikeastaan lopetti.

On mielenkiintoista kuunnella edustaja Sipilää, joka sanoo, että ensimmäinen paketti oli oikein, se pelasti tuhansia ja tuhansia työpaikkoja täällä Suomessa; nyt toinen paketti ja tämä pidennys eivät sitten ole oikein, jotka vaarantaisivat nimenomaan sitä tukea, mitä me annoimme ensimmäisessä paketissa. Tämä logiikka on minun mielestäni erittäin mielenkiintoinen. Me olemme sitä mieltä, että parempi on, että annetaan vähän lisää maksuaikaa ja silloin turvataan tämä.

Sen lisäksi olisi varmaan hyvä olla sitä nöyryyttä, mistä edustaja Sipilä totesi ja mitä on peräänkuuluttanut muuten. Nyt kolme neljä vuotta jälkeenpäin ei voi sanoa, että silloin olisi voinut toteuttaa sitä ja tätä. Tehtiin suuren kriisin vallitessa, niin kuin edustaja Lehtomäki tietää, eikä ollut kaikkia niitä sääntöjä, joita on tällä hetkellä. Tällainen jälkiviisaus on viisauksista kaikkein kammottavin.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Soini piti mielestäni hyvän puheenvuoron ja antoi vaihtoehdon. Brysselissä nyt suunniteltava pankkiunioni on juuri tämä edustaja Soinin esittämä vaihtoehto. Yhteisen pankkivalvonnan ja kriisinratkaisuvälineen toivotaan laittavan — mitä perussuomalaisetkin kaipaavat — sen piikin kiinni. Silti kuitenkin juuri te ja teidän puolueenne vastustitte Suomen lähtemistä mukaan pankkiunioniin viime joulukuussa. Tähän liittyen olisikin paikallaan kysyä perussuomalaisten suhdetta tähän piikin kiinni laittamiseen: laitetaanko se piikki kiinni nyt pankkiunionin kautta, vai onko niin, että salaa tekin pankkiunionia kannatatte mutta julkisuudessa ette uskalla sitä p-sanaa käyttää?

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä on vakava paikka kaikkien kannalta. Etelä-Euroopan maissa hirmuiset säästökuurit ja suurtyöttömyys koettelevat yhteiskuntarauhaa. Sosiaalinen kriisi on siellä tosiasia, ja poliittinen kriisi kulkee kintereillä. Kaikkihan sen näkevät, että tällä tiellä ollaan. Toisekseen, vaikka mitään uusia varsinaisia tukipäätöksiä ei nyt olla tekemässäkään, niin tässä edetään kuitenkin tämän suuren kriisin hallinnassa ikään kuin pala palalta, ja siellä tulevaisuudessa häämöttää velkayhteisvastuullisuutta ja myös liittovaltiokehitystä.

Nyt ennen juhannusta me saamme tänne eduskuntaan hallitukselta EU-selonteon. Se on siis EU-selonteko, mutta kyllä on nähtävä, että sen selonteon ytimessä ovat nämä talouden suuret asiat, kuinka ne aiotaan ratkaista seuraavan viiden, seuraavan kymmenen vuoden aikana, siinä tilanteessa, jossa eurooppalaisten kansalaisten luottamus tähän EU-systeemiin horjuu koko ajan ja luottamus koko ajan vähenee. Siinä keskustelussa meidän pitää koettaa katsoa enempi tulevaisuuteen kuin taaksepäin toisiamme syytellen.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Mustajärvi sanoi, että korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen edessä pitää olla nöyrä. Minä olen aina oikeuden päätöksen edessä nöyrä.

Täytyy muistaa, että Suomen valtiolla, valtiovarainministeriön virkamiehillä tai minulla tai tällä hallituksella ei ole ollut mitään halua salata vakuussopimuksia. Tämä halukkuus näiden asiakirjojen salaamiseen, tai oikeastaan vaatimus, tuli meidän sopimusosapuolilta eli kreikkalaisilta pankeilta ja Kreikan valtiolta. Eli se lähtökohta näiden asiakirjojen salaamiseen tai siihen, että niitä ei julkistettu kokonaan, on nimenomaan ollut lähtökohta, joka on tullut meidän sopimusosapuolilta. Se on hyvä tässä keskustelussa muistaa.

Mutta niin kuin sanoin eilen, minusta se on tärkeää myöskin kansanedustajille todeta, että on hyvä, että meillä on nyt selkeä tulkinta olemassa ja myöskin sitä kautta vastaisuudessa, tulevaisuudessa, kun kansainvälisiä sopimuksia tehdään, meillä on tieto siitä, miten me näiden sopimusten osalta toimimme. Eli julkisuuslainsäädännön tulkinta on selvä, ja se sitoo, totta kai, tulevaisuudessa meitä kaikkia, päättäjiä, virkamiehiä, ja näin tulemme totta kai myöskin toimimaan. Tämä oli se viesti, joka on mielestäni tärkeää tässä todeta.

Mutta sitten samaan aikaan, kun kuuntelin edustaja Lehtomäen ja Tiilikaisen puheenvuoroja, tuli mieleeni sellainen vanha suomalainen sananlasku kuin "Ylpeys käy lankeemuksen edellä". Eli tämä ilakointi, jota te nyt käytte siitä, että minä olen kollegani kanssa allekirjoittanut poliittisen sitoumuksen, jonka Kreikan valtio antoi vakuusjärjestelylle, on kyllä ylimielisyydessään aika erikoista. Nyt on kysymys siitä, että Kreikan valtio ei juridisista syistä pystynyt juridista sopimusta vakuusjärjestelystä tekemään, mutta he halusivat antaa poliittisen sitoumuksen, koska tämä asia oli hyvin herkkä. Te hyvin muistatte, että tästä käytiin pitkää keskustelua, tämä on ollut hyvin vaikea teema myöskin muiden euromaiden kannalta, ja Kreikan valtio halusi antaa poliittisen sitoumuksen tälle vakuusjärjestelylle, jossa juridisena osapuolena olivat kreikkalaiset pankit. Kreikkalaisten pankkien kanssa tämä juridinen sopimus tehtiin ja kollegani, silloisen kollegani — Kreikassa on ehtinyt vaihtua aika monta kertaa valtiovarainministeri sen jälkeen — Venizeloksen kanssa tuo poliittinen sitoumus allekirjoitettiin, koska myöskin Kreikan valtio halusi osaltaan kertoa, että he sitoutuvat tähän vakuusjärjestelyyn ja pitävät sitä hyvänä. Minusta se, että nyt te täällä tuohon tyyliin ikään kuin ilakoitte tästä asiasta, on hyvin erikoista, eritoten kun muistaa, että keskustan johdolla Kreikalle myönnettiin lainaa miljardi euroa ilman minkäänlaisia vakuuksia ja nyt kuitenkin 870 miljoonaa euroa vakuuksia Kreikalta on saatu.

Sitten, arvoisa puheenjohtaja, ehkä vielä muutama sana tästä pankkien vastuusta ja sijoittajien vastuusta. Täällä perussuomalaisten puolella aika moneen kertaan on heitetty huulta tai ainakin kevyttä läppää siitä, että olisimme tukemassa pankkeja. Täytyy muistaa, mitä tapahtui Kyproksen tukipaketin osalta, Kyproksen lainaohjelman osalta, joka oli täällä viimeksi käsittelyssä. Siinä ajetaan kokonaan yksi suuri kansainvälinen pankki, toimija, alas ja toiseen isoon pankkiin tehdään iso uudelleenjärjestely. Sijoittajat, suurtallettajat laitetaan vastuuseen ja sitä kautta tämän kriisin hoidossa tehdään se moraalinen teko, joka mielestäni on oikein ja välttämätöntä tehdä, että ne, jotka ovat riskejä myöskin ottaneet, riskit myöskin maksavat. Sen takia mielestäni teidän puheenvuoroistanne tulee hieman väärä käsitys, kun te syytätte hallitusta siitä, että hallitus olisi pelastamassa pankkeja, kun esimerkiksi Kyproksen osalta tiedämme, että pankit (Mauri Pekkarinen: 50 miljardia euroa menee pankeille!) ja pankkien sijoittajat on pantu vastuuseen.

Mutta, arvoisa puhemies, ehkä jatkamme keskustelua ja vastaan sitten muihin kysymyksiin myöhemmin.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä se nyt niin on, että ei velallinen voi velkojalle asettaa ehtoja. Ei ainakaan Suomesta löydy sellaista pankkia, joka sanoo, että näillä ehdoilla sinä lainaat minulle rahat. Ei, kyllä se menee aivan päinvastoin.

Sitten, arvoisa puhemies, nämä niin sanotut vakuudet, joka on siis total return swap -johdannaissopimus. Sen maksimiarvo on 20 prosenttia. Se on 18,2 siinä englantilaisessa käännöksessä, suomalaisessa on toinen luku. Kreikkalaispankit toimivat Kreikan bulvaaneina, ja tämä johtuu siitä, eli kun niissä on panttaamiskieltolauseke, siis Kreikan valtio ja te ette ole tässä osapuolina vaan Kreikan pankit ja Suomen valtio ERVV:n kautta. Nyt kun puhutaan pitkäaikaisesta ja väliaikaisesta, meillä on pitkäaikainen väliaikainen mekanismi aina vuoteen 2070 asti.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministerille ensin muistutuksena: 50 miljardia käytetään kaiken kaikkinensa näitten kreikkalaisten pankkien joko pääomittamiseen tai muunmuotoiseen tukemiseen. Näinhän tässä on, asiakirjassa, joka muuten, kun annetaan nyt takauksille jatko, on kyllä sisällöltään äärimmäisen puutteellinen. Minä ymmärrän, että tämä on ehkä kiireessä tullut, mutta toisaalta kyllä kai tässä nyt viikkoja olisi ollut aikaa kirjoittaa ihan oikein auki se, mistä kaiken kaikkinensa on kysymys.

Arvoisa puhemies! Edustaja Thors, te olette aivan oikeassa. Juuri niinhän se oli: hätä, joka kaatui päälle. Tarvittiin äkkiä nopeita toimenpiteitä kriisin leviämisen estämiseksi, ja silloin ei siinä tilanteessa kovin paljon niitä muita vaihtoehtoja ollut. Ne ratkaisut tehtiin, joita jälkikäteen, aivan oikein, voidaan kritisoida, olivatko ne oikeita, mutta pantiin tiukat ehdot: Te saatte nyt laittaa hommanne kuntoon. Jos ette laita, niin jatkoa ei tule.

Kun tuli ensimmäinen kohta ja vaihe vastaan, jossa katsottiin, selviävätkö nämä maat niistä velvoitteista, mitä niille asetettiin, ei Kreikka selviytynyt. Tehtiin uusi ohjelma, ja kun tuli sen tarkastelun aika, todettiin, että taaskaan ei selvinnyt. Tehtiin taas uusi ohjelma, (Puhemies koputtaa) ja on otettu lopullisesti Kreikka meidän kaikkien yhteiseen syliin. Tässä on se iso periaatteellinen virhe, mikä tässä on tullut tehtyä. Me annoimme kriisiapua, (Puhemies koputtaa) mutta emme sitoutuneet silloin pysyvään apuun näille maille, jotka elävät yli varojensa.

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset pelaavat täällä mielikuvilla kepeistä askeleista, öljytyistä painijoista, kolmesta iloisesta rosvosta Kardemumman yössä. Tämä ei ole kesäteatteria, vaan tämä on eduskunnan täysistunto, ja senpä takia juuri täällä käsitellään asiaa, joka on merkittävä meille suomalaisille. Me pidämme huolta siitä, että Suomessa säilyy kolmen A:n luottoluokitus. Me pidämme huolta siitä, että me saamme aikaiseksi talouskasvua, työpaikat säilyvät ja pystymme rakentamaan hyvinvointia. Kun laina-aikoja ja takauksia pidennetään, niin kysymys on samalla myös luottamuksen rakentamisesta, vaikkakin myös painostetaan kreikkalaisia tekemään rakenteellisia uudistuksia, jotta myös heillä on mahdollisuus luoda talouskasvua.

Ihmettelin, edustaja Lehtomäki, sitä, että sanoitte, että Kreikka on ihana maa. Mitä te sanotte niille nuorisotyöttömille, niille 64 prosentille nuorista, joilla ei ole toivoa tulevasta? Minä en ainakaan haluaisi olla antamassa heille vastauksia, että me haluamme nähdä teidät menetettynä sukupolvena.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Perusratkaisuhan tehtiin silloin vuonna 2010, ja linjaa on nyt muutettu vaalien jälkeen ja uudella hallituskokoonpanolla, ja niin kuin täällä on kuultu, linja on tiukentunut. Täällä on mainittu sosiaalinen kriisi, esimerkiksi edustaja Kääriäinen puhui siitä. Tässä on kolmen kriisin loukku: on talouskriisi, poliittinen kriisi ja sosiaalinen kriisi. Vakavin on sosiaalinen kriisi. Tästä on kysymys, ja, hyvät kollegat, katsokaa vaikutuksia Suomenkin talouteen. Tämä tilanne on päällä. Meilläkin jäähtyy uuni toisensa jälkeen. Tämä vaikuttaa nyt jo meidän kansantalouteen ja meidän työllisyyskehitykseen ja vaikka mihin, eli me olemme siinä myrskyn silmässä.

Selvää on se, että kun ehtoja muutetaan, annetaan korkohelpotuksia ja pidennetään laina-aikoja, niin riskit jossain määrin kasvavat. Kun nyt sanotaan, ettei voinut kirjoittaa sopimuksiin, että annetaan vakuuksia, että se on epähienoa, niin meille aikaisemminkin kerrottiin, että oli epähienoa (Puhemies koputtaa) vaatia isoilta mailta vakaussopimuksen noudattamista. Nyt lopetetaan vielä virkamieskunnassa tämä epähieno-sanan käyttö näissä lounaskokouksissa.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kohtuutonta väittää, että perussuomalaiset ilkkuvat tälle tilanteelle. Euron kriisi on sosiaalinen kriisi. Sosiaaliset ongelmat kärjistyvät monin tavoin eri puolilla Eurooppaa. Kysymyksessä on mittaamaton epäinhimillinen ihmiskokeilu, joka tuottaa kärsimystä. Me perussuomalaiset, joiden ideologinen tunnus on "jokainen ihminen, jokainen elämä on arvokas", emme voi hyväksyä mittaamatonta kärsimystä, jota tästä kriisistä pitkittyessään seuraa. Tukimiljardit eivät ole auttaneet kriisimaiden köyhiä. Niiden osoite on ollut aivan muualla. Pankkipelurit ja keinottelijat on haluttu pelastaa. Ne, joilla on ollut mahdollisuus ottaa rahat ja juosta, ovat pelastuneet, mutta inhimillinen kansa (Puhemies koputtaa) kärsii kaikkialla.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Virolaiselle: Kreikalla olisi paljon parempi mahdollisuus selviytyä, mikäli se eroaisi eurosta. Valuutta devalvoituisi, ja maa tulisi kilpailukykyiseksi, ihmiset saisivat työtä ja nuoret sisällön elämälleen. Eurojärjestelmä ei kaadu Kreikan jäsenyyteen. Itse asiassa euron epäonnistumisen myötä EU:sta on tullut enemmänkin suuren rahan projekti kuin suuren rauhan projekti, miksi se on alun alkaen luotu.

Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä hallitukselta, miksi mielikuva hallituksen euroasioista on se, että vallitsee salailun ilmapiiri, vallitsee osatotuuksia, vajaita päätöksiä ja asioiden kääntämistä parhain päin. Eihän esimerkiksi tämä ole todellakaan tekninen korjaus. Jos itse olisimme omille takauksillemme nostamassa takauksen ikärajaa vuoteen 2070 ja laina-aikoja pidentäisimme siltä, kenelle takaukset on annettu, niin en todellakaan sanoisi, että se on tekninen korjaus.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näitä tehtyjä päätöksiä ei voida uudelleen järjestellä niin kuin lainoja, se niissä on se ongelma, ja jokainenhan meistä tietää, jos nyt olisi vuosi 2010, mikä olisi suhtautuminen Kreikkaan.

Mutta ihan sen verran, että talousviisaat arvioivat, että EU-alueella lähivuosina inflaatio tulee olemaan noin 1,5 prosenttia. Valitettavasti työttömyys säilyy kovana ja talous ei välttämättä kasva. Saattaa olla, että tapahtuu toisinpäin.

Monet talousviisaat ovat sitä mieltä, että jos tästä yhteisestä projektista selvitään, se vaatii inflaation mutta myös negatiiviset reaalikorot. Voisitteko te, arvoisa valtiovarainministeri, arvioida vähän tulevaisuutta, millä tavalla euro- ja EU-alueella estetään tuhoisa deflatorinen kehitys, joka mitätöi kaikki ne pyrkimykset, mitä euromaat tekevät, jotta euro pelastuisi?

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Raha tilillä on vakuus. Minusta tämä on ihan selvää matematiikkaa. Vakuudet olivat myöskin kristillisdemokraattien ehdoton edellytys sille, että hallitusvastuuta lähdimme kantamaan.

Tässä edustaja Thors esitti erittäin tärkeän näkökulman, miksi markkinat eivät reagoineet koroilla tähän tilanteeseen ajoissa. "Käytännössä keskenään kiinteiden kurssien järjestelmä merkitsee riskin ottamista. Näin laajalla alueella toistaiseksi erillisten jäsenvaltioiden kansantaloudet voivat kehittyä eri tavoin. Eri jäsenmaissa noudatettava oma ja sittenkin suurelta osin itsenäinen talous- ja finanssipolitiikka aiheuttavat tosiasiallisia jännitystiloja kiinnitettyjen valuuttojen välille." "Uudessa järjestelmässä euro kyllä kelluu valuuttamarkkinoilla, mutta euron valuuttakurssi ei tule sisältämään informaatiota pienten kansallisvaltioiden taloudellisesta tilanteesta." Näin kirjoitin vuonna 98. Silloinhan ratkaisut tehtiin. Tässä on se ongelma, että kuri ja tuki tarvitaan yhtä aikaa ja niitä pitää olla oikeassa suhteessa. Muuten olemme suurissa ongelmissa, ja kyllä tässä nyt Kreikka on (Puhemies koputtaa) melkoisen ongelman aiheuttanut.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Kiitos, arvoisa puhemies! Hermostuin vähän siitä, että kun puhutaan älyllisestä keskustelusta, logiikasta ja kaikennäköisestä sivistyksestä, minun mielestäni tämä kaikki on ollut loukkausta skandinaavista ja pohjoismaista tietoa kohtaan. Välimeren maitten verokäytännöt, korruptio, etiikka on tiedetty aivan hyvin.

Keskustalainen komissaari aikonaan oli ajamassa Kreikkaa tähän, ja tapahtui aivan niin kuin viisaat tiesivät: Kreikka käytti hyväkseen EU:ta, niin kuin muutkin Välimeren maat, kaikki rahat sinne äkkiä. Nykyään heidän elintasonsa on korkeampi kuin Suomessa, ja sitten me maksamme vielä sen, että EU:ta käytettiin hyväksi. Tässä olivat mukana keskusta ja RKP, ja RKP on edelleen mukana. Nopea elintason nousu: koko kreikkalaisen historian, tragedian ja filosofian ydin on, että heidän pomonsa, pääpomonsa Zeus, ylijumala, ryöstää Euroopan ja raiskaa Euroopan. Jokainen meistä täällä tietää nämä asiat, mutta nyt täällä puolustelee sivistynyt, fiksu, poliittisista arvoistaan muka, tai oikeastaan (Puhemies koputtaa) vain niin kuin paikoistaan, kiinni pitävä porukka sitä, että tehtiin täysin väärä päätös, kun ei uskottu skandinaaviseen ja pohjoismaiseen sivistykseen, (Puhemies koputtaa) että me tiedämme kyllä, mitä Välimeren maat ovat ja minkä takia Ranskan ja Saksan pankit ovat sitä olleet hyödyntämässä. (Puhemies koputtaa)

Kysynkin opettaja Urpilaiselta, että eikö tosiaan mitään järkeä tähän...

Anteeksi, ministeri Urpilaiselta, että eikö mitään muuta löydy kuin että meille opetetaan näitä asioita...

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Samaan aikaan, kun on keskusteltu Euroopan talouden kriisistä, on yhtä vakavasti keskusteltu sosiaalisen kriisin uhasta. Itse puhuisin jo sen läsnäolosta. Sosiaalisen kriisin taittaminen tai estäminen ei oikeastaan ole yksistään taloudesta riippuvaa, vaan yhteisistä toimintatavoista ja periaatteista.

Nyt kysyisin ministeri Urpilaiselta: onko samaan aikaan ollut Euroopan maissa yhteistä keskustelua siitä, millä tavalla tämä sosiaalinen kriisi saataisiin pysähtymään ja sen eskaloituminen estettyä, jotta saataisiin sitä tukea ja apua näille ihmisille, jotka erityisesti sitä tarvitsevat? Edustaja Myller omassa puheessaan sanoi, että monet maat ovat nimenomaan karsineet niitä palveluja, joita nämä ihmiset, jotka ovat kaikkein vaikeimmassa asemassa, tarvitsisivat.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä tästä päätöksestä salata Kreikka-vakuussopimus. Vähän yli vuosi sitten tässä salissa te sanoitte asiasta näin: "Yksityinen osapuoli eli pankit ovat oman liiketoimintansa etuuden takia halunneet pitää tämän itse sopimuksen salassa. Myöskin Suomen julkisuuslainsäädäntö mahdollistaa tämän." No, ei mahdollistanut. Mutta se, mikä tässä on oleellista, on se, että te asetitte yksityisen osapuolen eli pankkien liiketoimintaedun edelle verrattuna Suomen lainsäädäntöön, ja se, jos mikä, on hälyttävää.

Mutta vielä tästä panttaamattomuussitoumuslausekkeesta. Te puhuitte siitäkin samassa yhteydessä ja sanoitte näin: "Siinähän haettiin yhdessä sellaista mallia, joka toisaalta täyttäisi nuo juridiset haasteet eli tämän panttaamattomuussitoumuslausekkeen tuoman haasteen mutta toisaalta olisi kaikkien euromaiden hyväksyttävissä." Eli Suomessa piti saada asia näyttämään siltä, että on saatu vakuudet, mutta samalla piti laittaa Eurooppaan viesti, että niitä ei olekaan.

Lasse Männistö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuntuu, että tässä salissa moni joukkio vähän selittelee menneitä kantoja tai sitten selittelee nykyisiä kantoja. Kokoomus on ollut systemaattisesti sillä kannalla, että kussakin tilanteessa täytyy minimoida suomalaisten veronmaksajien riskit, ja tähän saakka perussuomalaiset ovat olleet kyllä hyvin vastakkaista kantaa ja systemaattisesti niin.

Mutta edustaja Soini on täällä oikeastaan pitkin kevättä valistanut allekirjoittanutta tällä kattavalla artikkelikokoelmalla, ja kaivoin nyt tämän Wall Street Journalin tekstin, jossa todella nyt tämä perussuomalaisten kanta tulee selväksi: vaaditaan velkojen uudelleenjärjestelyä ja alaskirjauksia, vaaditaan sijoittajavastuun toteutumista ja konkurssikypsien pankkien alasajoa. Tämän saman kannan te, edustaja Soini, toistitte London School of Economicsissa helmikuussa.

Nyt kysyisin, että kun tällä tavalla on todella toimittu tässä viimeisessä tukipäätöksessä, niin missä sitten mentiin oikein vikaan. Teidän talousteoriaoppejanne suoraan tästä artikkelikokoelmasta sovelletaan, joten missä on vika? Sitten kysyisin, esittääkö perussuomalaiset nyt kenties jotain IMF-mallia vai mihin suuntaan lippalakki oikein osoittaa, kun nyt se kanta ensimmäistä kertaa perussuomalaisilla on (Puhemies koputtaa) jollain tavalla hakusessa.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen iloinen, että edustaja Männistö on tutustunut korkeatasoisiin kirjoituksiin ja esitelmiin maailmalla. Kun olisi toteutettu alun perin, saksalaiset ja ranskalaiset pankit olisi pistetty maksamaan, niin tämä kriisi olisi jo helpottamassa.

Ja toinen asia meille kaikille tiedoksi: Kyprosta on EU-komission tilaaman selvityksen mukaan perusteltua syytä epäillä rahanpesusta. Luottamuksellinen raportti julkistettiin tänään. Arvoisat hallituspuolueiden edustajat, miksi hyväksyitte Kypros-paketin ilman rahanpesuselvitystä?

Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kun tässä asiana on varsinaisesti tuo takausten ja velkasuhteiden pidentäminen, jotta velallinen pääsisi selviytymään vaikean ylivelkataakan alta, niin on hyvä palauttaa mieleen, mitä me teimme täällä kymmenen vuotta sitten, kun yritykset ja yksityishenkilöt, takaajat, olivat lirissä 90-luvun vaikean taantuman jälkeen. (Välihuutoja) — Ei, vaan kymmenen vuotta sitten 90-luvun jälkiaaltona oli näitä velkoja hoidettava. — Silloin me teimme juuri tätä: laajalla poliittisella yksituumaisuudella pidennettiin velka-aikoja, jotta takaajat eivät joutuisi maksamaan ennen aikojaan isoja summia, ja soviteltiin korkoja, jotta nämä velalliset pystyisivät selviämään niillä sovitelluilla koroilla siitä velkataakastaan. Näin vältetään sosiaalisia ongelmia. Juuri tästä samasta on kysymys nyt näiden kriisimaiden osalta.

Minä ihmettelen varsinkin näitä, jotka ovat ensin hölläkätisesti olleet viime kaudella myöntämässä täysin vakuudetonta lainaa. Sitten on myönnetty takauksia sellaisiin velkasuhteisiin, joissa ei ole vakuuksia. Sen jälkeen nyt sanotaan, että tämä paljon miedompi toimi, että helpotetaan selviytymistä laina- ja takausaikoja pidentämällä, (Puhemies koputtaa) olisi kai paljon pahempi ja aivan järkyttävä toimi, kun se on juuri se tapa, millä tästä tilanteesta selviydytään.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Äskeiseen voisi todeta sen, että ne ihmiset eivät ole vieläkään selvinneet näistä velkataakoistaan. Pieleen meni, ja niin näyttää menevän nytkin.

Tässä salissa on nytten hehkutettu sitä, kuinka on saatu vakuuksia Kreikasta. Edustaja Jouko Jääskeläinen sitä on hehkuttanut ja valtiovarainministeri, mutta nämä vakuudet, kuulkaas, uhkaavat pienetä 42 miljoonalla eurolla ennen kuin syksy tähän maahan tulee. Nimittäin Suomen Pankin sijoitustuottojen siirto Kreikalle on lisätalousarvioon kirjattuna. Se on 41 880 000 euroa eli liki 42 miljoonaa euroa.

Valtiovarainministeri, te olette useaan otteeseen sanonut, että Kreikalle ei anneta rahaa, Suomesta ei lähde yhtään riihikuivaa Kreikkaan. Nyt minä kysyn: Kuka täällä käyttää muunneltua totuutta? Onko muunneltu totuus ministeri Urpilaisen suussa, vai onko se valtion lisätalousarviossa? Voin antaa myöskin momentin, mistä tämä menoerä Kreikalle löytyy lisätalousarviosta. (Puhemies koputtaa) Se on momentti 20.01.69.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Brax peräänkuulutti analyyttista keskustelua, ja se on hyvä. SDP on toistuvasti väittänyt hallituksen linjan tiukentuneen. Todisteeksi esitätte Kreikan vakuudet. Niillä on oma arvonsa, myönnetään se plussaksi teille, mutta rehellistä olisi myöntää ne asiat, missä linjanne on löystynyt, ja niitä asioita on se, että teidän hallitustaipaleellanne kriisirahastojen kokoa on paisutettu, teidän hallitustaipaleellanne on luovuttu yksimielisestä päätöksenteosta kriisirahastoja koskien ja teidän hallitustaipaleellanne on mahdollistettu suora pankkituki. Kolme miinusta, yksi plussa. Tätä voimme jokainen mielessämme puntaroida. (Mauri Pekkarinen: Jälkimarkkinaostot!) — Vielä Pekkarinen lisää jälkimarkkinaostotkin synteihinne.

Kysyn kuitenkin valtiovarainministeriltä. Lupasitte Suomen eduskunnalle, ettei Kyprosta tueta ennen rahanpesuselvitystä. Te kuitenkin myönnyitte tukeen. Nyt rahanpesuselvitys osoittaa, että epäilykset ovat aiheellisia. Perutaanko Kyproksen tuki?

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten öljyiset puheet ilman vaihtoehtoja kuvaavat hyvin sitä, miten liukkaasti vastuusta luistellaan. Vastustatte vain vastustamisen vuoksi. "Pieleen meni", totesi äskenkin edustajanne, vaikka edustaja Männistö juuri osoitti, että on tehty juuri, kuten te olette esittäneet. Irvailette, sutkauttelette ja vähättelemällä tätä Kreikan tämän päivän positiivista uutista myös ikään kuin manaatte ikävyyksiä ja vaikeuksia.

Tässä on todella kyse meidän ja ennen kaikkea meidän maamme ja taloutemme tulevaisuudesta. Näiden "letkut irti" -puheiden sijaan tarvittaisiin nyt rakentavia ehdotuksia. Laina-aikaa pidentämällä me annamme nyt lisäaikaa toipumiseen, ja samalla on tehtävä työtä myös muilla saroilla, jotta saadaan tämä kasvu aikaiseksi ja tervehtyminen toteutettua. Muun muassa EU:n sisämarkkinoiden kehittämisen kautta olisi mahdollista vahvistaa koko Euroopan taloutta, myös Suomen taloutta, ja erityisesti digitaalisten sisämarkkinoiden syntymisestä (Puhemies koputtaa) meille rovioiden ja supercellien maana olisi erittäin paljon hyötyä.

Juho Eerola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt edustaja Virolaiselle tuossa aikaisemmin ja Mäkelälle ihan rautalangasta esimerkin kautta vääntäen, mitä tämä meidän muka työpaikkojen turvaaminen tarkoittaa: Ajatellaan, että minulla on baari, jonne tulee asiakas, jolta on rahat kokonaan loppu. Minä avaan kassakoneen ja annan rahaa lainaksi. Sitten tällä lainarahalla se kaveri ostaa minulta olutta ja raha palaa takaisin minun kassakoneeseeni. Kaverilla ei ole varaa maksaa lainaa takaisin, ja hän pyytää sitten lisää ja enemmän. Sitten maksetaan pikkasen velkaa pois ja lopulla rahalla sitten taas ostetaan olutta. Sitten itse perustelisin tätä toimintaa itselleni sillä, että nyt myynti ja minun työpaikat turvataan, vaikka todellisuudessa mitään kasvua ei rahan kiertäessä tapahdu yhtään mihinkään. Kolmen A:n luottoluokitus menee, ja AA-kerho kutsuu. (Naurua)

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tätä keskustelua kuuntelee, niin täällä ei ole muita kuin syyllisiä vain. Toisia syytellään. Tämä ei kyllä johda yhtään mihinkään. Meidän täytyisi miettiä ennemmin sitä, miten saadaan talous kasvuun ja lähdetään kehitysuralle.

Tämä pandoran lipas, mikä 2010 keskustavetoisen hallituksen aikana avattiin: se rotaatio lähti silloin liikkeelle, ja sitä viedään koko ajan. (Välihuutoja) — Kyllä, kyllä. — Ennen kaikkea, vastaako tästä nyt hallitus? Minä näen aitiossa tällä hetkellä vain ministeri Urpilaisen, ja minusta tämä on koko hallituksen asia. Urpilainen on näyttänyt sen, että hän on leijonanainen ja pystyy yksinkin puolustamaan hallitusta tässä rintamassa. Olisin kyllä toivonut hallitukselta tukevampaa rintamaa.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hieman vastakohtainen puheenvuoro.

Hallituksen EU-politiikan tukena on oikeastaan ollut tämä vakaussopimus koko aika. Nyt se on julkistettu ja osoittanut melkoiseksi höttöpaperiksi, kun sitä verrataan niihin ylistyspuheisiin, mitä hallituksen suunnasta on tullut. Jos jostain kumman syystä tämä hallitus saa nyt luottamuksen, ministeri Urpilainen, oletteko aikonut luopua salkustanne ministerikierrätyksen yhteydessä?

Paula Lehtomäki /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei ole ollut tarkoitus ilakoida, saati olla ylimielinen. Harmi, jos ministerille on syntynyt sellainen käsitys.

Jo kaksi puheenvuoroa sitten yritin kysyä teiltä teidän omaa näkemystänne siitä, syntyikö Kreikan vakuusjärjestelyn eri vaiheista oikea käsitys ja mielikuva myös suurelle yleisölle. Jos ja kun nimittäin oli kysymys Kreikan valtion poliittisesta sitoumuksesta, niin tietysti se, että sitten te itsekin allekirjoitatte sen ministerin paperin ja on iso seremonia, synnyttää ehkä väärin mielikuvan.

Tämä on pieni detalji tässä kokonaisuudessa. Se on selvä asia. Mutta kun meillä on viime aikoina ollut muitakin sellaisia tilanteita, että kansalaiset ja oppositioryhmät kysyvät, voiko hallituksen viestintään ja siitä syntyvään viestiin, käsitykseen ja mielikuvaan loppuun saakka luottaa, niin sen takia toivoisin, että te vastaisitte tähän kysymykseen, niin että voidaan ohittaa sitten tämä aihe.

Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime vuosina ja viime aikoina on ollut halua siihen, että pitäisi olla vähän avoimempaa ja läpinäkyvää tämän politikoinnin yleensä. Siksi kysyisinkin ministeri Urpilaiselta: onko tavallinen suomalainen veronmaksaja, joka viime kädessä nämä maksaa, saanut tarpeellisen infon? Hallituksen edustajat usein ovat myös esittäneet, että meillä on 100 prosentin täydet vakuudet. Onko meillä täydet vakuudet antamillemme lainoille ja takuille?

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on käyty mielenkiintoista keskustelua, ja arvelin, kun hallitus puolustaa näitä lainojen jatkoja ja vakuuksien jatkoja, mitenkä monta työpaikkaa näillä turvataan sitten tässä maassa, kun puolustetaan kovasti ja sanotaan, että meiltä ovat katoamassa työpaikat.

Sitten edustaja Koskinen puhui, että 90-luvun alussa tässä eduskunnassa tehtiin päätöksiä, kun meillä oli oma lama. Tosiasia on se, että meillä ovat vieläkin sen 90-luvun laman seuraukset hoitamatta. Nämäkin rahat, mitä ollaan suunnittelemassa tuonne, olisi nyt viisainta kohdentaa tänne kotimaahan.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minusta tässä nyt on kysymys myös vähän keskustan uskottavuudesta siinä mielessä, että te täällä tänään vastustatte niitä mekanismeja, jotka te itse pistitte alulle. Samalla te vastustatte näitä Kreikan nykyisiä vakuudellisia lainajärjestelyjä. Itse teitte sen ison virheen, että vakuudetta menitte Kreikka-paketteja tekemään.

Nyt ratkaisee esimerkiksi tässä vakuusasiassa se, että ministeri Urpilaisen johdolla Suomella on yhteensä vakuuksia yli miljardi tilillä, yli miljardi euroa. Kaiken kaikkiaan silloin, kun rahaa on kerätty yli miljardin, kuinka voi olla mahdollista, että, keskusta, teidän ensimmäinen huolenne on se, kuinka nämä paperit on kirjoitettu? Nyt en ymmärrä ollenkaan tätä linjaa. Olen siitä hyvin hämmästynyt.

On hyvä ja olen tyytyväinen, että edustaja Soini on SDP:n linjalla siinä suhteessa, että pitää olla tiukka, omistajat vastuuseen ja niin poispäin. Ainoa ero meidän politiikkojemme välillä on se, että se miljardi on niitä vakuuksia myös sitten konkreettisesti (Puhemies koputtaa) hommattu rahana — eli tekoja.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perusteena hallitus jatkuvasti käyttää takuita, euroja ja laina-aikojen pidennyksiä myöntäessään työttömyyden torjuntaa ja sitä, että pystytään palon leviämistä estämään. Mutta näin se on, arvoisa hallitus, että työttömyys on noussut Suomessa ja Euroopassa ja palo leviää ja on pelättävissä, että näihin ydinalueisiin: Ranskaan, Hollantiin. Ja jopa Suomenkin talous yskii.

Mutta sitten yksi asia: tunnustammeko kaikki niin, että rahahan ei ole Euroopasta kadonnut mihinkään? Tässä asiassa puhun vähän niin kuin edustaja Kääriäinen, että meillä ei ole koskaan tarvetta keskustella, mihinkä tämä on menossa. Me teemme — tai kuka on se ihminen tai se instanssi, joka Euroopassa tekee — tätä kurjuutta, ja me suomalaiset emme ymmärrä, mihinkä me olemme menossa. Jos me tätä vauhtia menemme, me olemme muutaman vuoden päästä liittovaltiossa.

Joskus olisi hyvä keskustella, mitä Suomen hallitus aikoo tehdä. Tällä menolla pala palalta meitä nakerretaan: (Puhemies koputtaa) on puolustusta, yhteistä pankkiunionia, on veropolitiikkaa, sosiaalipolitiikkaa ja näitä. Meitä viedään näin hitaasti, (Puhemies koputtaa) mutta toivoisin, että hallitus joskus antaa selkeän vastauksen, olemmeko menossa kohti liittovaltiota. Jollemme ole, (Puhemies koputtaa) pitäisi tehdä radikaaleja ratkaisuja.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minusta kyllä on oikein hyvä, että tässä ratkaisun yhteydessä nyt tulee se pankkien valvonta, ja jos te haluatte sitä pankkiunioniksi kutsua, niin siitä vain. Mutta sen pankkien valvonnan tarkoituksena on nimenomaan se, että saadaan estettyä vastaavanlaiset kriisit. Sen lisäksi minä kyllä mielelläni vielä näkisin esimerkiksi Euroopan keskuspankin kriteeristössä työllisyydestä huolehtimisen, nyt vain huolehditaan vakaudesta. Kyllä se auttaisi myös näitä kriisimaita. Sen lisäksi esimerkiksi siinä tavassa, jolla nämä säästöpaketit on toteutettu, kyllä pitäisi olla myös se sosiaaliturvan riittävä taso, jotta ihmiset eivät joutuisi kärsimään, ja sillä tavalla saataisiin näitä säästöpaketteja inhimillistettyä.

Mutta villakoiran ydinhän tässä on se, että Suomi on mukana tukemassa näitä kriisimaita sen vuoksi, että emme ole irrallinen saareke. Ja itse en ainakaan halua nähdä sellaista koelaboratoriota, (Puhemies koputtaa) jossa me heitämme Kreikan laidan yli ja sitten elämme suuressa työttömyydessä täällä ja saamme tänne kurjuutta. Sellaista 90-luvun laman (Puhemies koputtaa) uutta kriisilaboratoriota en tänne halua, vaikka keskustan Sipilä sitä tuntuu haluavan.

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näiden vakuuksien laatu alkaa tässä pikkuhiljaa selvitä. Edustaja Sasi oli rehellinen, kun hän kokoomuksen ryhmäpuheessa totesi, että laina-ajan pidentäminen on tarpeellista, jotta takaus ei lankea. Myller SDP:n ryhmäpuheessa totesi, että sosiaaliseen kriisiin ei ole Euroopassa varaa joutua. Eikö 60 prosentin nuorisotyöttömyys ole jo kriisi? Hallituksessa olisi aika herätä tähän, että nämä eivät paljon auta näihin kriiseihin.

Tässä on moneen kertaan todettu, että sijoittajavastuu on toteutunut. Sitäkö oli sijoittajavastuu, että suursijoittajat saivat, kun Kreikassa pankki suljettiin, Englannissa olevasta sivukonttorista nostaa rahansa pois? Tätäkö meidän hallitus tarkoittaa sijoittajavastuulla?

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä ERVV ja nämä pelastuspaketit toimivat. Pankit ja teollisuus Euroopassa ovat pysyneet jotakuinkin pystyssä, pää pinnalla ja tehtaat toiminnassa. Pelastusrengas siis toimii, mutta ei se toki uimaan opeta.

Pidemmällä aikavälillä ainoa ratkaisu on rahapolitiikka. Tosiasia on, että meillä tulee vuodessa sata miljoonaa uutta työntekijää, innokasta, tuottavaa, halpaa työntekijää työmarkkinoille globaalisti. Muualla palkat joustavat, Euroopassa ne eivät jousta, ja siksi ainoa jäljelle jäävä keino on rahapolitiikka.

Ymmärrän toki, että me poliitikot emme saisi puuttua EKP:n toimintaan, mutta ei kai se niinkään voi olla, että totuutta ei tässä salissa saa sanoa ennen kuin jää täältä muihin tehtäviin, ja siksi kysyn ministeri Urpilaiselta: olisiko jo sen löyhemmän rahapolitiikan, (Puhemies koputtaa) devalvaation, inflaation aika?

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt olen kyllä todellakin pettynyt edustaja Viitaseen. Minä olen tottunut aina saamaan edustaja Viitaselta hyviä selityksiä, ja nyt hän tietoisesti jätti selittämättä tämän lisätalousarvioesityksen momentin 28.01.69. Jos ministeri voisi sitten siihen lopuksi vastata.

Edustaja Lapintietä täytyy sen verran nyt opastaa, että pankkiunioni ja pankkivalvonta ovat hiukan eri asioita. Pankkivalvonta on yksi osa sitä pankkiunionia.

Ministerille: Edellisessä puheessa sanoitte, että täällä perussuomalaiset heittävät läppää, ja jotenkin ymmärsin, että tarkoitit minua sillä, että minä läppää heitän. Puheeni pystyy tietenkin jälkikäteen tarkistamaan, ei siinä mitään läppää ole.

Toisaalta sitten se, kun sanoitte, ettei ole kysymys pankkituesta, niin kyllähän esimerkiksi Espanjaan annettiin vakausvälineestä suoraan pankeille tuki, ja se on pankkitukea. Aikaisemmin se käytäntö oli niin, että se kierrätettiin valtion kautta, nyt se oli suoraan kuitenkin pankkitukea.

Meillä on tapa tietysti, (Puhemies koputtaa) että voidaan salailla tai sitten jättää jotain kertomatta. Minä olisin kysynyt ministeriltä vielä näistä Suomen Pankin Target-saatavista EKP:ltä, joita on 72 miljardia, ja niihin sisältyy taloustieteilijä Sinnin mukaan riski. (Puhemies koputtaa) Kerrotteko näistä?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin luvuista edustaja Viitaselle: On totta, että yli miljardi on niitä vakuusrahoja, ilman muuta tämä on totta. Mutta kannattaa muistaa, että ne vastuut nyt näiden kolmen maan osalta ovat jo tämän hallituksen tiedonannonkin perusteella 8—9 miljardia euroa, mikäli 3 prosentin korkotaso käytännössä toteutuu. Vielä kertaalleen: 8—9 miljardia euroa. Tämän lisäksi kun ne kaikki rahoituslupaukset, takauslupaukset lasketaan, mitä Suomi on tehnyt, mennään noin 20 miljardiin euroon.

Arvoisa puhemies! On totta, että Suomen riskit osin tiettyjen ratkaisujen seurauksena ovat pienentymässä. Sellaisia asioita, jotka pienentävät, ovat juuri nämä vakuudet, mutta samaan aikaan te olette olleet tekemässä joukon toimia, joissa Suomen riskit kaiken aikaa kasvavat. Olette lisänneet rutkasti sitä takausvastuuta meille, olette sitoutuneet moniin muihin sellaisiin toimenpiteisiin, joilla asiallisesti ottaen Suomen riskit kasvavat. (Puhemies koputtaa) Myöhemmin varsinaisessa puheenvuorossa vähän tarkemmin.

Muuten olen sitä mieltä, että keskusta oli jo syksyllä 2011, kun Kreikka ei täyttänyt (Puhemies koputtaa) Kreikka ykkösen sopeutusohjelman ehtoja, sitä mieltä, että Kreikka ulos eurosta, (Kari Rajamäki: Ihan heti vaalien jälkeen!) eikä meidän näkemyksemme siitä ole mihinkään muuttunut.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensiksi kunnioitukseni valtiovarainministeri Urpilaiselle siitä, että hän on yksin puolustanut koko hallituksen politiikkaa. Olen siitä politiikasta eri mieltä mutta häpeissäni siitä, että yhtään muuta ministeriä ei ole puolustamassa hallituksen linjaa.

Mutta sitten toinen asia. Te täällä koko ajan sanotte, että yhtään rahaa ei ole lähtenyt mutta rahaa on tullut. Mitenkä tämä on mahdollista, että ei ole yhtään lähtenyt mutta on tullut? Voin helpottaa: siellä on kolmen A:n joukkovelkakirjoja. Jos siellä rahaa on, niin kertokaa minulle, missä valuutassa ne rahat ovat.

Sitten vielä yksi asia: Suomi maksoi itse 1,44 miljardia pysyvään vakausmekanismiin ja menetti sillä noin 50 miljoonan korkotuotot, jotta sai nämä total return swapiksi kutsutut transaktiot.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitos armeliaisuudesta.

Minä kyllä luulen, että kun minä menen sinne Hervannan Valintatalolle, niin se on aivan sama sille ihmiselle, sanonko, että meillä on total return swap, tämä transaktiosopimus, vai sanonko, että meidän toimestamme, tekoina, Suomi on saanut yhteensä yli miljardin verran vakuuksia tileille. Silloin kun ne ovat sijoitettuina kolmen A:n turvallisiin papereihin, niin eivätköhän ne ihan turvassa ole.

Tämän me olemme tehneet. Me olemme muuttaneet Euroopan linjaa. Me olemme, edustaja Pekkarinen, tiukentaneet sitä, sijoittajavastuu on toteutunut, ja olemme myös todellakin nämä vakuudet nyt sitten hoitaneet kotiin. Jotta perussuomalaisten Turunen ei minuun nyt lopullisesti pety, niin voin ihan mainita teille tästä erästä, jota olette kysynyt — edustaja Sasi tosin jo aiemmin kertoi sen tässä salissa — eli kyse on näistä Kreikan lainojen EKP:lle tuottamista voitoista, jotka tuloutetaan sitten tämän yhteisen sopimuksen mukaan takaisin Kreikkaan, ja siitä on kysymys tässä momentissa, mistä puhuitte, (Välihuutoja) mutta edustaja Sasi sen täällä kyllä jo kerran aiemmin kertoi.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Tässä oli useita kysymyksiä, pyrin niihin vastaamaan.

Edustaja Mustajärvelle vielä tästä julkisuuslain tulkinnasta: Meillä oli se käsitys, että vakuussopimuksen salaamispäätös oli julkisuuslain mukainen. Se oli meidän virkamiestemme ja juristiemme tulkinta julkisuuslaista, ja tämän mukaan me toimimme. (Markus Mustajärven välihuuto) Mutta koko tämän operaation taustalla, sen, että lähdimme näitä asiakirjoja salaamaan, oli nimenomaan kreikkalaisten sopimusosapuolten pyyntö.

Sitten tämä vakuusjärjestely, johon viittasitte: se on käyty hyvin avoimesti kaikkien euromaiden kesken läpi, eli kaikki euromaat tietävät, mikä vakuusjärjestely on. Tässä suhteessa olemme olleet kumppanimaitamme kohtaan hyvin avoimia.

Sitten, edustaja Lehtomäki, te puhutte täällä isosta seremoniasta ja annatte vähän mielikuvaa jopa jonkinlaisesta teatraalisuudesta. Voin kertoa teille, että tuo poliittisen sitoumuksen allekirjoitus tapahtui Suomen edustuston tiloissa, neuvoston kokoustiloissa, ja siellä oli paikalla yksi edustuston lehdistöhenkilö, joka otti yhden valokuvan, ei yhtään toimittajaa. Tämä tilaisuus oli hyvin koruton, mutta se oli historiallinen, ja minusta olisi toimittu väärin, jos tuota tilaisuutta ja sitä, että tällainen poliittinen sitoumus on allekirjoitettu, ei olisi dokumentoitu historiankirjoihin. Minä toivon, että keskustelu tästä asiasta voidaan nyt yhdessä lopettaa.

Sitten, arvoisa puhemies, tästä rahanpesuselvityksestä, koska se on tärkeä ja uusi asia ja se on tänään julkistettu. Se ei liity Kreikan tilanteeseen niinkään vaan Kyproksen tilanteeseen. Suomi oli yksi niistä maista, jotka aktiivisemmin vaativat, että Kyprokselle tehdään rahanpesuselvitys. Selvitys koski nimenomaan rahanpesunvastaisen lainsäädännön toimeenpanoa, koska paperilla asiat olivat kunnossa — lainsäädäntö on olemassa — mutta kysymyksiä ja epäilyksiä oli paljon siitä, miten lainsäädäntöä noudatetaan, miten sitä on toimeenpantu. Me olimme tämän selvityksen vaatimisessa aktiivisia, ja nyt kaksi tahoa, Moneyval ja Deloitte, ovat molemmat tuon selvityksen tehneet, ja molemmissa selvityksissä on käynyt ilmi, että lainsäädännön noudattamisessa on puutteita.

Me euroryhmässä yhdessä sovimme tällä viikolla, siis maanantai-iltana euroryhmän kokouksessa — olin siinä keskustelussa itse aktiivinen — että nämä esille tuodut epäkohdat, niiden korjaaminen, tulee osaksi Kyproksen ohjelmaa. Se tarkoittaa sitä, että Kyproksen pitää kesäkuuhun mennessä laatia toimintasuunnitelma, miten nämä epäkohdat tullaan korjaamaan, ja sen jälkeen, ihan samalla lailla kuin muunkin ohjelman toimeenpanoa ja toteutusta, myöskin näiden epäkohtien korjaamista tullaan seuraamaan. Jos näitä epäkohtia ei korjata, Kypros ei tule saamaan rahaa. Eli tässä suhteessa tuo selvitys oli tärkeä. Oli hyvä, että se tehtiin, ja se tuotti myös tuloksia, koska noiden epäkohtien korjaaminen tulee osaksi ohjelmaa. Suomi pyysi tämän selvityksen tiivistelmän julkistamista, ja me saimme siihen luvan, ja tuo raportin tiivistelmä on tänään toimitettu suurelle valiokunnalle julkisena. Minusta on tärkeää, että eduskunta pääsee siitä keskustelemaan ja sitä kautta saa myöskin kaiken sen tiedon, joka on olennaista.

Sitten, arvoisa puhemies, edustaja Turunen sanoi, että Espanjalle olisi maksettu suoraa pankkitukea. Edustaja Turunen, se ei pidä paikkaansa. Suoran pankkituen maksaminen ei ole vielä mahdollista EU:ssa. Siitä vasta neuvotellaan tällä hetkellä. Tuo Espanjan pankkituki on maksettu valtion kautta, mutta tulevaisuudessa tällainen instrumentti on mahdollisesti käytössä, mikäli siitä yhteisymmärrykseen päästään.

Sitten, arvoisa puhemies, edustaja Soinille toteaisin vain sen, että kun te täällä kyseenalaistatte nämä vakuudet, niin, edustaja Soini, ne on maksettu tilille, 870 miljoonaa euroa euroissa. Euro on se valuutta, jossa ne on maksettu. Kun minä kuuntelen teitä, kaikella kunnioituksella, minulle tulee semmoinen olo, että joko tahallaan tai ymmärtämättä te puhutte nyt väärin näistä vakuuksista. Lupaan antaa teille lähiopetusta tässä asiassa, koska minulla jonkin verran siitä asiasta on kokemusta, ja uskon, että kun tämän keskustelun käymme, niin sen jälkeen myöskin te ymmärrätte, mistä näissä vakuuksissa on kysymys.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi: Minusta on erittäin hyvä asia, että moni, muun muassa arvostamani edustaja Kääriäinen, on esiin nostanut ison kysymyksen siitä, mihin Euroopan unioni ylipäänsä on kehittymässä. On hyvä, että hallitus on antamassa asiasta kesäkuussa EU-selonteon, jossa se omalta osaltaan määrittelee Suomen EU-politiikan linjaa tuleviksi vuosiksi. Se ei ole tässä tilanteessa helppoa, koska epävarmuus Euroopassa on niin suurta, ja jos katsomme taaksepäin, niin aika nopea on ollut tuo kehityksen kulku viime vuosina, ehkä vähän ennalta arvaamattomankin nopea. Mutta yksi asia on selvä, ja se on se, että Suomi ei kannata liittovaltiota. Se ei ole se kehityssuunta EU:lle, jota Suomi ja tämä hallitus haluaa, mutta sen sijaan me haluamme ehkäistä sosiaalisen kriisin kärjistymisen Euroopassa.

Olen ihan samaa mieltä edustaja Väätäisen ja monen muun kanssa, että Eurooppa on jo tällä hetkellä sosiaalisessa kriisissä. Tämä maailmanlaajuinen finanssikriisi alkoi 2008 Yhdysvalloista. Se on jatkunut reaalitalouden kriisinä, pääasiassa velkakriisinä, ja nyt me olemme siirtyneet sen kriisin seuraavaan vaiheeseen — joka muuten voi olla kaikista kallein kriisi loppujen lopuksi, kun sen kustannuksia lasketaan — ja se on sosiaalinen kriisi. Siihen ovat todella kaikki neuvot ja ohjeet tervetulleita, miten me sen kriisin kärjistymisen pystymme Euroopassa välttämään. Oma ajatteluni lähtee siitä, että me tarvitsemme talouskuria, me tarvitsemme tervettä taloudenpitoa, mutta samaan aikaan me tarvitsemme myöskin Eurooppaan sosiaalista mallia. Eli sosiaalisen mallin ja terveen taloudenpidon yhdistäminen on se Euroopan kehityssuunta, johon mielestäni, henkilökohtaisen näkemykseni mukaan, pitäisi mennä. Jatkamme keskustelua tästä.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Työjärjestyspuheenvuoro: onko meidän...

Arvoisa puhemies! Kun Suomi päätti lähteä mukaan ensin yksittäisten eurokriisimaiden tukemiseen, sitten Euroopan vakausvälineeseen ja lopulta Euroopan vakausmekanismiin, monesta suusta varoitettiin, että tämä on päättymätön tie. Samalla tavalla muistutettiin siitä, että kokonaisvastuut kasvavat sellaisella tavalla, että niiden yhteenvetäminen on äärimmäisen vaikeaa, aivan kuten tarkastusvaliokuntakin on omissa papereissaan huomauttanut. Ja kolmanneksi, taloudelliset yhteisvastuut vievät kohti yhdenmukaistettua talous-, vero-, eläke- ja työmarkkinapolitiikkaa, kohti yhteistä liittovaltiota, ja tämä linja on kyllä ihan toista kuin mitä ministeri Urpilainen äsken sanoi.

Eurokriisin eri vaiheet ovat olleet hallitukselle häpeällinen kujanjuoksu. Miljardiluokan kysymyksistä ei ole informoitu eduskuntaa asianmukaisella tavalla, aiemmin jaettua tietoa on jouduttu pikimmiten korjaamaan ja joissain tilanteissa on jopa tarkoituksella tehty lainvastaisia päätöksiä, kuten tässä Kreikka-vakuussopimuksen salaamisessa. Siinä ministeri Urpilainen ja koko hallitus asettivat hienotunteisuuden ja kreikkalaisten pankkien vaatimukset, yksittäisten sijoittajien edun, Suomen lainsäädännön edelle, ja se on kyllä huolestuttavaa. Ja edelleenkin on vastaamatta siihen, kuka ministeri antoi tai ketkä ministerit antoivat virkamiehille valtuuden sitoutua laittomaan sopimukseen. Kuinka hallitus voi kuvitella, että tämän jälkeen voisimme luottaa sen ministereihin? Eikä tämä ole uskon asia, tämä on luottamuksen asia, ja sitä luottamusta on näiden vaiheiden jälkeen entistä vähemmän.

Arvoisa puhemies! Hallituksen mukaan Suomen tavoitteena on Euroopan ja euroalueen talouskriisin taltuttaminen, euroalueen rahoitusvakauden palauttaminen, Suomen valtion vastuitten rajaaminen sekä tartuntavaikutusten estäminen Suomen talouteen. Hallituksen ensisijaisena tavoitteena on turvata Suomen talouskasvua ja työllisyyttä. Kauhean hyvin näissä tavoitteissa ei ole onnistuttu. Ensinnäkin euroalueesta on tullut eniten maailmantaloutta horjuttava alue. Toiseksi euroalueen talousjärjestelmän valuvikoja ei ole korjattu, eikä Suomen valtion tämänhetkisistä vastuista eikä edes siitä, mihin asti ne kasvavat, ole varmuutta. Ja Suomi on valitettavasti sitonut itsensä mukaan tähän tautipesäkkeeseen peruuttamattomalla tavalla sekä Suomen Pankin ja Euroopan keskuspankin että Euroopan vakausmekanismin kautta. Ja vielä tähän viimeiseen kohtaan: Suomen kokonaistyöttömyys nousee kesällä jo yli 300 000:n, ja myöskin pitkäaikaistyöttömyys sekä nuorisotyöttömyys kasvavat koko ajan.

Mutta on niitä ongelmia tuensaajamaissakin. Eurokriisimaissa kansainvälistä solidaarisuutta jaetaan alentamalla minimipalkkoja sekä eläkkeitä, myymällä pilkkahintaan kansallisomaisuutta, jopa kymmenien miljardien eurojen edestä, ja karsimalla rajusti julkisia palveluita. Pahimmillaan taloudellisen tuen ehdot syövät näissä maissa uuden alun mahdollisuuden. Se tietää ääriainesten aseman vahvistumista ja euroalueen hajoamista paitsi valtioitten välillä myös niiden sisällä, ja tämän kaiken kehityksen, joka on jo liikkeellä, takuumiehenä on ollut myöskin suomalainen vasemmisto.

Esimerkiksi Kreikassa on tämän linjan mukaisesti enää kaksi vaihtoehtoa: Pidetään kiinni tämän taloudellisen tuen äärimmäisen tiukoista ehdoista, jolloinka edessä on aivan varmasti maan sisäinen romahdus — mikään maa ei kestä 50—60 prosentin nuorisotyöttömyyttä kovin pitkään. (Riitta Myller: Mikä vaihtoehto teillä on?) Tai sitten tätä myllyä pyöritetään loputtomiin, niin kuin Kreikassa on tapahtunut, jatketaan aikoja ja muutetaan korkosopimuksia. — Ja kun sieltä perättiin sitä vaihtoehtoa, niin yksi vaihtoehto on se, että mentäisiin näissä tukipakettien ehdoissa vähän toiseenkin suuntaan eli siihen, että edes 1 euro, edes 1 sentti, osoitettaisiin siihen, että sosiaaliset erot kapenevat näissä maissa. Sitä me emme ole vielä nähneet.

Sinuhe Wallinheimo /kok:

Arvoisa puhemies! Eurokriisistä ja sen hoitotavasta on puhetta riittänyt tässäkin salissa jo kohta viisi vuotta. Vaikka euromaiden johdon harjoittama palonsammutustyö on vielä pahasti kesken, samantyyppistä välitöntä uhkaa koko eurojärjestelmän tuhoutumiseksi ei ole olemassa. Osoituksena vaikeisiin ja epämiellyttäviinkin päätöksiin pohjautuvan kriisilinjan onnistumisesta on se, että päälle kaatuvien ongelmien sijasta eurokriisin hoitamisessa on siirrytty ennakollisten toimien suunnitteluun euroalueen pysyväksi vakauttamiseksi.

Tänään meillä on edessä keskustelu ja päätös yhdestä tällaisesta pidemmän päälle eurokriisin hoitamista helpottavasta asiasta. Päätämme siitä, annammeko talouskriisiin vajonneille Kreikalle, Irlannille ja Portugalille paremmat mahdollisuudet saattaa kansantalous kestävälle pohjalle. Käytännössä tämä tapahtuisi siten, että pidentäisimme näiden maiden lainojen takaisinmaksuaikoja pidentämällä ERVV:lle myönnettyjen valtiontakausten kestoa. Omasta mielestäni tämä on järkevää politiikkaa. Nykyistä vakaammat ja kasvua ruokkivat tukipakettimaiden taloudet ovat Suomenkin edun mukaisia.

Arvoisa puhemies! On kuitenkin selvää, että kriisimaiden lainojen maksuaikataulujen pidentämisen rinnalle tarvitaan muita, järeämpiä keinoja, jotta eurokriisi voidaan lopullisesti nujertaa. Suurimmat toiveet nojaavat tässä suhteessa parastaikaa rakennettavaan pankkiunioniin. Oikein rakennettuna uskottavaan sijoittajan vastuuseen nojautuen se takaisi tukipakettivapaan tulevaisuuden koko Euroopalle. Erityisesti pankkiunionin ydin eli yhteinen pankkien kriisinratkaisuväline laittaisi — mitä perussuomalaisetkin toivovat — sen veronmaksajien piikin kiinni. Siksi hallitus ja kokoomus ovat olleet alusta saakka pankkiunionia rakentamassa.

Arvoisa puhemies! Eurokriisin ratkaisussa eletään siis tällä hetkellä ratkaisevaa vaihetta. Sitä kielii vilkastunut keskustelu valitun tiukan talouskurilinjan järkevyydestä. Kurin sijasta vaihtoehdoksi esitetään velkaelvytystä. Perusteena suunnanmuutokselle pidetään kriisimaissa kehkeytyneitä sosiaalisia kriisejä. Itse olen silti nykyisen kuripolitiikan jatkamisen kannalla. Tauti ei tässäkään tapauksessa parane samalla keinolla, jolla se on hankittu. Velkaelvytykseen näillä mailla ei vain yksinkertaisesti ole tällä hetkellä varaa. Järkeä ei olisi siinäkään, että jo tehtyjä kipeitä päätöksiä näissä maissa lähdettäisiin peruuttamaan. Kriiseistäkin huolimatta näiden maiden talouden rakenteita olisi jossain vaiheessa jouduttu perusteellisesti saneeraamaan. Uusien kriisien estämiseksi nämä saneeraustoimet on nyt tehtävä kerralla ja nopeasti.

Arvoisa puhemies! Luonnollisesti meidän kaikkien, myös meidän suomalaisten, on pidettävä huoli siitä, että tiukasta talouskurista syntyneet sosiaaliset uhat voidaan minimoida. Tärkeitä välineitä tässä ovat Euroopan yhteisen sisämarkkinan kehittäminen ja EU:n aseman vahvistaminen kansainvälisessä kauppapolitiikassa.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Tämän säätelemättömän kasinokapitalismin laskua maksavat sadat miljoonat syyttömät. Jo komissio vuonna 2009 edellytti jäsenmailta vahvempia toimia kriisin sosiaalisten vaikutusten pehmentämiseksi. Niin teki myös SDP:n eduskuntaryhmä silloin Suomessa. Komissio tuntuu heräävän nyt vasta uudelleen, kun kriisi on monikymmenkertainen.

Herra puhemies! Itse asiassa tämän kriisin hoitotavat ovat olleet vakavaa ajelehtimista. Edellisen, keskusta—kokoomus-johtoisen hallituksen Kreikka-ratkaisun vastikkeettomasta lainasta on maksettu 1 050 miljoonaa euroa. Toinen oli tämä moraalikatokattaus, Euroopan rahoitusvakausväline, joka tuotiin tänne juhannusviikolla, runtattiin ja estettiin SDP:n vaatimuksesta huolimatta muun muassa perustuslakivaliokunnan työ, mikä oli aika erikoista. Tämä on kuvannut sitä ajelehtimista, jota Suomi on tehnyt suomalaisen komissaarin varjossa ja vanassa. Eurokriisin hoito on ollut jatkuvaa EU:n periaatteiden rikkomista ja myöskin keskenään tehtyjen sopimusten mitätöintiä. Tältä osin on vaikea kuvitella, että mikään muuksi äkkiä muuttuisi. (Mauri Pekkarinen: Totta!)

Tämä väistyvien takaajien asia, johon SDP kiinnitti jo silloin huomiota, on nyt konkretisoitunut. Helleenien tasavalta, Espanjan kuningaskunta, Kyprokset — tätä luetteloa jokainen voi sieltä lukea — on väistyvien takaajien luetteloa pääosin. 582 miljoonaa euroa ovat Suomen takausvastuut nousseet kesästä 2010.

Toinen asia, joka Suomen valtiontalouden kestävyyden, hyvinvoinnin ja koko Suomen talouden rahoitusperustan kannalta on myös hyvä arvioida, on EKP:n kautta tapahtuva roskapaperien hankinta, Suomen Pankin kautta tuleva varjovelkaantuminen, joka oli talvella jo yli 7 prosenttia bkt:hen nähden. Nyt on vielä se tilanne näin, että valtiovarainministeriö ja hallitus informoivat eduskuntaa toki näistä muista ratkaisuista mutta Suomen Pankin raportointi tapahtuu muuta kautta.

Olennaista on nyt, että kaikki mahdolliset uudet ratkaisut tehdään tiukasti EU:n perussopimuksen säännöksiä noudattaen, ei erillisten valtiosopimusten tai lepsujen, löperöiden tulkintojen nojalla. Tämä on tärkeätä tämän kriisin osalta: välttää ujuttaminen yhteisvastuuseen ja siihen, että Suomen oma valtiontaloudellinen selviytyminen ja oma selkänoja menetetään.

Ei Berlusconin komissaari voi Suomen budjettia valvoa ja rakentaa. Tässä eduskunnan budjettivallan kumulatiivinen murentaminen on nyt otettava vakavammin perustuslain näkökulmasta ja myös eduskunnan valiokuntien osalta esille. Kyseessä on myös Suomen valtiontalouden ja kansallisen selviytymisen varmistaminen. Saksa ja Ranska tulevat tästä kriisistä selviytymään. Meidän on varmistettava eduskunnassa, budjettivallasta vastaavana, Suomen kansallinen selviytyminen myös kriisin jatkovaiheessa.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Jos astelisin nyt pankkiin ja koettaisin pyytää maksuaikaa mahdolliselle lainalleni melkein vuoteen 2060, en varmasti siinä onnistuisi. Olisin 86-vuotias vuonna 2060. Kyseenalaista olisi, olisinko edes hengissä enää tuolloin, ja kuka viime kädessä huolehtisi velvoitteeni? Mitä todennäköisemmin omat lapseni. Sellaista taakkaa tai vastuuta kukaan vastuullinen ihminen ei toiselle halua, mutta Kreikalle tällainen järjestely onnistuu. Irlannille ja Portugalillekin myönnettiin lisäaikaa yli 20 vuotta. Lopulta vastuunkantajiksi jäävät meidän jälkipolvemme, myös omat lapseni ja heidän mahdolliset omat lapsensa. Suren jo valmiiksi heidän puolestaan.

Maksuaikojen lisääminen ja ehdoista lipsuminen suomalaisten veronmaksajien kustannuksella tuntuu paitsi epäoikeudenmukaiselta myös täysin järjettömältä. Mitä todellista hyötyä rahoilla on saatu tähän mennessä aikaan etenkään tavallisten kansalaisten osalta? Eurokriisi ei näytä helpottavan, ja syöksykierre vetää meitä kaikkia mukanaan yhä enenevissä määrin. Hallitus perustelee vastuutonta rahanjakoa Suomen etujen turvaamisella ja kaiketi myös jonkinlaisella solidaarisuudella. Jossain vaiheessa tulisi osoittaa solidaarisuutta myös oman kansan suuntaan. Kysynkin, koska sen aika on.

Tulevaisuus voi olla jopa synkempi kuin haluamme uskoa, ja siihenkin olisi varauduttava. Maksuaikoja pidentämällä ja vastuuta pakoilemalla olemme luomassa itse isoa kuplaa, joka puhkeaa ennemmin tai myöhemmin, ja seuraukset tulevat olemaan pahimmillaan katastrofaaliset.

Arvoisa puhemies! Eurokriisi leviää reunalta keskelle, etelästä pohjoiseen. Rahoitusmarkkinat ovat hieman rauhoittuneet, mutta Euroopan taloustilanne ei ole lähimainkaan kääntymässä parempaan suuntaan, päinvastoin. Vakavat sosiaaliset ja inhimilliset seuraukset lisääntyvät, ja kärsimys tulee kasvamaan koko Euroopan alueella. Ongelmia on myös yhä enenevässä määrin Suomessa. Köyhyys ja sen seuraukset kasvavat samaan aikaan, kun meillä on piikki auki taloutensa hoitamatta jättäneille valtioille. Edes oma taloutemme ei ole siinä kunnossa, että pystyisimme huolehtimaan oman maamme asiat kuntoon. Siitä olisi kuitenkin lähdettävä liikkeelle, huolehdittava ensin omistamme. Tulemme olemaan vaikeiden valintojen edessä myös Suomessa: mitä palveluja ja mitä sosiaalista turvaa kykenemme omillemme tulevaisuudessa tarjoamaan? Näihin haasteisiin ja oman maamme kansalaisten hyvinvointiin meidän tulisi nyt panostaa.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Eerolan tekemää epäluottamuslausetta.

Mauri Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tätä on suomalainen parlamentaarinen keskustelu tänään. Kun se osa tärkeätä keskustelua, jossa hallitus on tavallaan se herra, on käyty ja siirrytään siihen keskustelun osaan, missä me kaikki kansanedustajat voisimme käydä periaatteellista debattia hallituksen kanssa, niin keitä hallituksesta täällä on paikalla? Ei yhtään ketään, eikä kaikista hallituspuolueistakaan istu ensimmäistäkään edustajaa täällä.

Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä on puhemiesneuvoston ja eduskunnan johdon asia. Tällaisesta asiasta keskusteltaessa kerta kaikkiaan hallituksen ministereistä jonkun pitää olla paikalla. Tämä on ala-arvoinen tapa käsitellä tällaista asiaa. Vähän samasta on kyllä kysymys myös siinä asiakirjassa, jota me nyt käsittelemme.

Otetaanpa elävästä elämästä esimerkki. Kun vaikkapa pankki tai joku muu velkoja käsittelee velallisen asiaa, niin on ilman muuta selvää, että takaaja silloin haluaa tietää, mikä on velallisen taloudellinen tilanne ja asema. Nyt kysyn teiltä, edustajatoverit: oletteko saaneet hallituksen tiedonannosta selvitystä siitä, mikä on Kreikan tila ja tilanne ja näkymät eteenpäin, sen Kreikan, jonka me tosiasiassa tällä päätöksellä, eduskunta Suomen osalta, otamme euromaiden yhteiseen huomaan periaatteessa, niin kuin sanotaan englanniksi, forever, ikuisiksi ajoiksi, koska näissä asioissa, makroekonomian tällaisissa asioissa, 50 vuotta tai 60 vuotta on käytännössä ikuisiksi ajoiksi? Erittäin heikoin, olemattomin tiedoin, analyysein siitä, mikä on Kreikan talouden tila tänään, miten se on täyttänyt ne velvoitteet, mitä sille on asetettu, ja miltä näyttää tulevaisuus, erittäin heikoin eväin me teemme tätä päätöstä.

Minä toivon, että myöhemmissä puheenvuoroissaan edustajat, jos heillä on parempaa tietoa, käyvät tätä lävitse tässä. Minä uskon, että monilla teillä on muista lähteistä hankittua tietoa, mutta ei tässä tilanteessa tarvitsisi tukeutua muihin lähteisiin, vaan sen informaation pitäisi olla siinä asiakirjassa, josta täällä äänestetään, mutta sitä ei täällä ole.

Kreikan talous sukeltaa edelleen ja rajusti. Kreikan velkaantuminen jatkuu kohti 200:aa prosenttia hyvää vauhtia. Tänä vuonna 180 prosenttia menee rikki. Kreikan budjettialijäämä on rutkasti enemmän kuin sen piti olla Kreikka ykkösessä, sopeutusohjelmassa, ja Kreikka kakkosessa, ja missä tahansa muussa asiakirjassa, mitä tähän saakka on tehty, aina on jääty sen alle. Monella muullakin tavalla voisi tätä samaa kehitysuraa kertoa. Kreikka ei pysty sellaiseen sisäiseen devalvaatioon, jolla se saavuttaisi sellaisen kilpailukyvyn, jossa Kreikan tekeminen ja kilpailukyky olisi sitä rataa, että se sieltä nousisi. Tästä syystä, ihan kuten keskusta on jo 2011 lähtien sanonut, jos maa ei kerta kaikkiaan pysty selviytymään niistä velvoitteista, mitä sopeutusohjelmissa on sille annettu, on parempi kaikkien kannalta, että sellainen hallitulla tavalla jää tuon yhteisen valuutta-alueen ulkopuolelle.

Luin viikonvaihteessa kansainvälisiä lehtiä, ja monet arvostetut tiedemiehet ja poliitikot nyt jo arvioivat, että muutamien vuosien päästä (Puhemies koputtaa) ei ole enää euroalue niistä maista koostuva tai euroalue ei ole sitä, mitä se tällä hetkellä on. Suomen hallitus siis (Puhemies koputtaa) — arvoisa puhemies, viimeisenä kommenttina — ilman todellista analyyttista erittelyä siitä, mikä on tilanne Kreikassa, ottaa tavallaan myöskin suomalaisten veronmaksajien huomaan forever, ikuisiksi ajoiksi, Kreikan selviytymisen.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Lehtomäen esitystä. Vielä jatkan tässä sen, että tämän käsittelyn erikoisuutta vielä korostaa se, että kaiken muun lisäksi, mitä ensi sanoissani sanoin, on 3 minuuttia aikaa. Jos, arvoisa puhemies, edustajan pitäisi voida tehdä analyysi tästä paikasta siitä, mikä on velallisen tilanne, niin siihen meille nyt kerta kaikkiaan ei missään näissä keskustelun vaiheissa ole järjestynyt minkäänlaista tilaisuutta. Tämä on huonoa asioiden käsittelyä.

Kannatan edustaja Lehtomäen täällä tekemää esitystä.

Hanna Tainio /sd:

Arvoisa herra puhemies! USA:sta alkanut globaali talouskriisi rantautui ensimmäisten Euroopan maiden joukossa Kreikkaan noin neljä vuotta sitten. Vuonna 2009 Kreikan julkisen talouden velka oli Euroopan komission mukaan 130 prosenttia suhteessa bkt:hen. Muut EU-maat ja Kansainvälinen valuuttarahasto katsoivat velvollisuudekseen auttaa Kreikkaa ja suostuivat lainoittamaan sitä kahdella mittavalla tukipaketilla. Osallistumalla kriisimaiden tukemiseen Suomi on halunnut estää Euroopan talouskriisin leviämisen ja palauttaa euroalueen rahoitusvakauden.

Kreikalle luvattiin ensimmäinen tukipaketti vuonna 2010, ja toisen tukipaketin eduskunta hyväksyi viime vuonna. Kreikan avustamisohjelman ehtona on ollut, että maa supistaa voimakkaasti julkisen talouden menojaan, kiristää verotusta ja pienentää palkkoja. Kreikka on suorittanut kohtalaisesti määrätyt sopeuttamistoimenpiteet, mikä ei ole ollut helppoa.

Viime marraskuussa euroalueen valtiovarainministerit sopivat, että Kreikan toista sopeuttamisohjelmaa ja sen rahoitusta voidaan jatkaa. Keskeiset elementit tässä ovat, että Kreikan ERVV:ltä saamien lainojen laina-aikoja pidennetään 15 vuodella ja lainojen korkojen maksua lykätään 10 vuodella. Vastaavasti päätettiin tämän vuoden huhtikuussa Portugalin ja Irlannin osalta. Samalla niiden rahoitustuen takaisinmaksuaikaa pidennettiin 7 vuodella.

Näillä toimenpiteillä helpotetaan kyseisten maiden mahdollisuutta selvitä velkataakastaan. Suomen kannalta taas takausvastuiden voimassaoloaikojen pidentäminen ei lisää kokonaisvastuita. Päinvastoin kokonaisvastuu voi jopa pienentyä, jos kyseiset toimenpiteet nopeuttavat Portugalin ja Irlannin paluuta markkinoille ja vastaavasti Kreikan kohdalla pienentävät valtion rahoitustarvetta ja parantavat velanmaksukykyä.

Arvoisa puhemies! Olemme joutuneet koko tämän eduskunnan kaksivuotiskauden painimaan eurokriisin kanssa. Vaikeita rahoitusratkaisuja on jouduttu tekemään, viimeksi Kyproksen osalta. Kriisimaiden auttaminen on ollut kuitenkin välttämätöntä myös meidän itsemme kannalta. Täytyy myös myöntää, etteivät kriisimaat, erityisesti Kreikka ja Espanja, ole päässeet nekään helpolla. Niiden kansalaiset ovat joutuneet maksamaan kalliin hinnan maiden aikaisempien päättäjien sekä pankkien vastuuttomasti hoitamasta talouspolitiikasta. Tällä hetkellä voi sanoa, että vyönkiristys on ollut paikoin jopa kohtuuttoman kovaa. Moni on menettänyt omaisuutensa, toimeentulonsa ja jopa henkensä. Vilpittömästi voi toivoa, että taloustilanne sielläkin vähitellen helpottuisi. Tosin sopeuttamistoimenpiteet on vietävä loppuun, mutta joissakin tapauksissa niiden aikatauluja ja ehtoja voidaan varmasti harkita uudelleen.

Lopuksi haluan vielä kiinnittää huomiota talouskriisin ohella virinneeseen sosiaaliseen kriisiin, jonka ilmentymä on erityisesti korkeahko nuorisotyöttömyys, joissakin maissa jopa yli 50 prosenttia. Nuoria ei näillä tukipaketeilla tai rahansiirroilla auteta, vaan heidän osaltaan tarvitaan pitkäjänteistä työllisyyttä lisäävää politiikkaa kaikkien EU-maiden välille.

Pietari Jääskeläinen /ps:

Hyvä ja arvoisa puhemies! On valtava paradoksi, että perussuomalaiset on ainoa puolue, joka kunnioittaa Euroopan perussopimusta — käsittämätöntä — eli jokainen maa hoitakoon omat laskunsa, maksunsa ja velkansa, (Riitta Myller: Mallioppilaita!) yhteisvastuuta muiden maiden ja jopa pankkien veloista ja riskeistä ei saa olla. Nyt on kolme vuotta päivittäin rikottu tätä selkeää sopimusta. Mikä se tällainen unioni on?

Suomi on suhteettoman suuri yhteisen vastuun kantaja taloudellisesti. Maksuosuutemme on kohtuuttoman suuri, koska meidän pankkiemme riskisijoitukset holtittomasti talouttaan hoitaneille etelän maille ovat minimaaliset verrattuna esimerkiksi Saksan pankkien riskeihin. Nyt myös meidän tuellamme Saksan pankit on pitkälti pelastettu. Pankit ovat vetäneet rahojaan pois velkamaista, ja meidän takausvelkamme ovat tulleet näiden pankkien rahan sijaan.

Euroalueen jäsenvaltiot, Suomi mukaan lukien, takaavat Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnan, josta annetaan lainoja kriisimaille. Takaajamaiden määrä laskee kuin lehmän häntä. Kreikka, Portugali, Irlanti ja Kypros ovat niin sanottuja väistyviä takaajia eivätkä anna siis enää takauksia. Niinpä Suomen takausosuus on nyt lähes 2 prosenttia, ja takauskelvottomia uusia maita on tulossa. On syytä korostaa, että lisäksi takaus annetaan puitesopimuksen mukaan valtavalla ylitakauksella takausten ollessa 165 prosenttia, huomatkaa, varainhankinnan pääomasta ja koroista.

Suomen veronmaksajat ovat tällaisessa hallituksen hyväksymässä järjettömyydessä mukana. Pelkästään Kreikan, Portugalin ja Irlannin rahoittaminen ERVV:n kautta nostaa nyt käsillä olevan tiedonannonkin mukaan Suomen takausvastuun tältä osin 9 miljardiin euroon. Me muistamme Evan tutkimuksen, jonka mukaan Suomen vastuut pahimmillaan voivat nousta 90 000 miljoonaan euroon ottaen huomioon myöskin Suomen Pankin vastuut. Hallitus ei kanna vastuuta. Suomen kansa sen vastuun kantaa.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! ERVV:n, siis väliaikaisen vakausrahaston, varainhankinnan takaukset ovat voimassa vuoden 2070 loppuun. Eivät taida tämänkään salin väestä olla likikään kaikki edes hengissä tuolloin. Teemme siis päätöksiä lastemme ja lastenlastemme piikkiin.

Kun Kataisen hallitus myöntyi ERVV:n toimintaperiaatteiden muutoksiin, eurolinja höllentyi. Ja nytkään ei todellakaan ole kysymys teknisistä muutoksista, sillä lisäajan myöntäminen ja tukipaketin jatkaminen Kreikalle ei tuo kestävää ratkaisua Kreikan ongelmiin. IMF on ennustanut velkasuhteen olevan 171 prosenttia kuluvana vuonna ja 182 prosenttia ensi vuonna. Tilanne siis vain pahenee.

Euroopan unioni edeltäjineen on yli kuusi vuosikymmentä toiminut rauhan ja sovinnon, demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta. Nobel-palkinto viime vuonna muistutti saajaansa siitä, että rauhanprojektia on vaalittava. Väitän, että nykyinen eurojärjestelmä ei tätä vaali.

Euroopan talous- ja rahaliittoa perustettaessa sovittiin tietyistä periaatteista: jäsenmaan alijäämä ei saa olla yli 3:a prosenttia eikä julkisvelka yli 60:tä prosenttia suhteessa bkt:hen. Talouskuri ei ole pitänyt, mutta asiaa on katsottu läpi sormien, sillä voittajia ovat myös suuret pankit. Euro on ollut kriisissä jo pitkään. Alun alkaen yhteinen valuutta hyvin erilaisille maille oli virhearviointi. Valtiot ovat kantaneet vastuun ja pankit kuitanneet voiton. Kriisinhoito jakaa Eurooppaa pohjoiseen ja etelään. Se tulee kärjistämään yhteiskunnallisia ristiriitoja. Nuorisotyöttömyys huitelee eteläisen Euroopan valtioissa jopa 70 prosentissa. Koko Eurooppa on menettänyt kilpailukykyä. Euron arvo silti pysyy liian korkeana. Holtiton luotonanto ja valtioiden sekä kansalaisten ylivelkaantuminen on mahdollistunut.

Kuplan puhkeamisen jälkeen kriisin aikana esimerkiksi Kreikan bkt on laskenut jopa 20 prosenttia. Ihmisillä ei ole työtä, osalla ei ole edes asuntoa tai rahaa ruokaan. On vain ajan kysymys, milloin tämä kärjistyy väkivaltaisuuksiksi ja rikolliseksi toiminnaksi. Kreikalla olisi paljon parempi mahdollisuus selviytyä, mikäli se irtoaisi eurosta. Valuutta devalvoituisi, ja maa tulisi kilpailukykyiseksi, ihmiset saisivat työtä ja nuoret sisällön elämälleen. Eurojärjestelmä ei kaadu Kreikan jäsenyyteen.

Euron epäonnistumisen myötä EU:sta on tullut ennemminkin suuren rahan projekti kuin suuri rauhan projekti.

Arvoisa puhemies! Syntyvän yhteisvastuun takana ovat Euroopan liittovaltiokehitystä toivovat tahot. Mikäli hallitus eurokriisin käsittelyn myötä sitoutuu sellaisiin päätöksiin, jotka johtavat velkaunioniin ja liittovaltiokehitykseen, asiasta on aikanaan järjestettävä kansanäänestys.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa puhemies! Kataisen katastrofihallitusta on moitittu koko sen toimikauden ajan kyvyttömyydestä saada aikaan päätöksiä ideologisen luonnottomuutensa takia. Ei ole kuitenkaan syytä lytätä hallituksen toimintakykyä täysin, sillä se on europolitiikassaan seisonut jo kaksi vuotta rivit suorina. Onkin varsin irvokasta, että tätä ideologisesti elinkelvotonta valtioneuvostoa yhdistää vain muiden euromaiden rahoittaminen, kuntauudistusta unohtamatta.

Arvoisa puhemies! Kataisen ja Urpilaisen johdolla valtioneuvostomme on toiminut oliivimaiden ja Irlannin aiempien hallitusten talouspoliittisten virheiden aiheuttamien velkojen maksun innokkaina takaajina. Tätä politiikkaa on harjoitettu siitäkin huolimatta, että miljardeja näistä hulttiomaille myönnetyistä tukirahoista on valunut ranskalaisten ja saksalaisten pankkien holveihin.

Kymmenien miljardien velkatakausten myöntäminen maksukyvyttömille maille on jopa pääministeri Kataisen suussa taipunut vastuunkannon osoitukseksi. Voikin esittää oikeutetun kysymyksen: tarkoittaako tämä vastuunkantoa suomalaisen elämänmuodon tulevaisuudesta vai etelän tuhlareiden ja Irlannin spekulanttien elintason kustantamisesta? Euromaiden kotitalouksien keskimääräisessä omaisuudessa mitattunahan tässä todella tuetaan vastuuttomia kansalaisia.

Siis kyllä ainakin itse olen erittäin, erittäin vihainen siitä, että kun tietää suomalaisen nuukuuden, sen laihialaisuuden, joka käytännössä koko maassa on vallinnut vuosikymmenet — on kerätty ja säästetty rahaa, eletty suu säkkiä myöten, jotta päästään johonkin pienelle lomalle, se on vaatinut hernekeiton syömistä aika paljon — ja toiset ovat keränneet omaisuuksia, eivät ole kiinnostuneet poliitikkojensa toimenpiteistä, niin sitten sanotaan, että poliitikot ovat siellä syyllisiä. Kansalaiset siellä ovat yhtä syyllisiä kuin ne poliitikot, niin se vain on.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston tiedonannossa esitetyille ruusunpunaisille visioille siitä, että Kreikan ERVV-lainojen ja niiden korkojen takaisinmaksun pidentämisellä saataisiin tämä korruption riivaama konkurssipesätalous uudelle kasvun uralle, ei ole minkäänlaista totuusperää. Ei ole olemassa lainkaan edellytyksiä sille, että Kreikka saisi valtiontalouden velkaantumisen ja taloudellisen kilpailukykynsä paremmalle tolalle lähivuosina. Onkin erittäin vastenmielistä hallitukselta myöntää Kreikalle maksuaikapidennyksiä sen saamiin ERVV-almuihin maan laiminlyötyä lainaohjelmiensa sitoumukset EU:ta kohtaan sekä näin saattaa lapsiemme ja lastenlap-siemme kontolle Kreikan tulevasta maksukyvyttömyydestä syntyvien Suomen ERVV-lainata-kauksien kustannuksen hoitaminen.

Sama pätee myös Portugaliin, joka ei ole kyennyt saamaan merkittäviä talousreformeja läpivietyä, ja maan julkinen velkakehitys hipoo pilvissä, 123 prosentissa, mutta silti maa palkitaan pidentämällä ERVV-lainojen maksua seitsemällä vuodella. Huolimatta Irlannin varovaisen positiivisesta taloudellisesta kehityksestä ei voida myöskään pitää moraalisesti oikeutettuna muuttaa jälkikäteen jo sovittuja lainaehtoja.

Arvoisa puhemies! Eurokriisin varjolla EU:n liittovaltiokehitystä on hivutettu eliittien johdolla päättäväisesti eteenpäin. Yhteisvelkaunioni, jossa Suomi pysyvästi rahoittaa tuhlarimaiden hyvinvointivaltion rakentamista, on tämän päivän päätöksillä taas yhden askeleen lähempänä.

Arvoisa puhemies! Suomen on aika ottaa oma kohtalo käsiinsä pakenemalla euroghetosta sekä etsittävä talouspoliittisia liittolaisia (Puhemies koputtaa) samankaltaisista kansantalouksista. Britannian, Tanskan ja Ruotsin tie valuuttapolitiikassa olisikin maamme tulevaisuuden kannalta kaikkein kestävin ratkaisu. (Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä puhe!)

Tytti Tuppurainen /sd:

Arvoisa puhemies! Suomen osallistuminen Kreikan, Irlannin, Portugalin ja muidenkin velkaongelmista kärsivien maiden talouden vakauttamiseen on herättänyt keskustelua ja ankaraa arvosteltua niin tässä salissa kuin muuallakin kansalaisten keskuudessa. Keskustelu ja arvostelukin on paikallaan; kyseessä ovat isot asiat, isot rahat, eikä päätöksiä pidä sen vuoksi tehdä hätiköiden.

Hallitus ja erityisesti valtiovarainministeri Urpilainen ansaitsevat kiitoksen siitä, että aidon keskustelun ja harkitun päätöksenteon edellytykset on turvattu. Suomen osallistuminen velkakriisin hoitoon käsitellään huolellisesti suuressa valiokunnassa. Tärkeimmät ja olennaisimmat asiat tuodaan eduskunnan täysistuntoon. Käsillä oleva asia osoittaa, kuinka vakavasti hallitus ottaa asian kansanvaltaisen käsittelyn. Kysymys ei ole lisävastuista tai uuden tuen antamisesta, vaan viime vuonna tehtyjen Kreikan, Irlannin ja Portugalin lainojen takaisinmaksuaikojen pidentämisestä.

Arvoisa puhemies! Nyt esillä olevien vastuiden loppupää ulottuu pitkälle. Kreikan lainat erääntyvät viimeisen kerran maksettavaksi vuonna 2058, joten tässä salissa olevat puhujat tuskin enää ovat kansanedustajina varmistamassa päätösten toteutumista. Mutta valtioiden vastuissa tämä ei ole tavatonta. Esimerkiksi Saksa maksoi ensimmäisen maailmansodan sotavelkansa loppuun vasta vuonna 2010 eli 90 vuoden jälkeen vastuun ottamisesta.

Vuosisadan puolivälin jälkeisiä tapahtumia on hyvä ennakoida. Enemmän on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota tiedonannosta esille tuleviin tätä päivää ja lähitulevaisuutta koskeviin kysymyksiin. Valtiovarainministeriön viime marraskuussa tekemän päätöksen voidaan ihan perustellusti toivoa johtavan tilanteen helpottumiseen velkakriisistä kärsivissä maissa. Se antaa liikkumavaraa ja kasvumahdollisuuksia pitäen kuitenkin kiinni vastuiden säilyttämisestä.

Arvoisa puhemies! Viime päivinä velkamaista on saatu myönteisiä uutisia. Irlannin talous on jo päässyt kasvu-uralle. Sen siirtyminen kriisirahoituksesta normaaleille valtion velkamarkkinoille on jo alkanut, ja ensi vuonna se todennäköisesti jo jättää tukiajat taakseen. Jopa Kreikan suhteen on herännyt toiveita. Isot kansainväliset vipurahastot ovat haalimassa kreikkalaisia arvopapereita nousun odotuksessa. Velkakriisin loppua on odotettu ja ennustettu useita kertoja, ja monta kertaa kevään ensi merkit ovat jääneet takatalven alle. Tämänkin hetken toiveikkuus voi kaatua maailmantalouden kehitykseen tai johonkin yllättävään poliittiseen käänteeseen. On kuitenkin sekä järkevää että oikeudenmukaista, että me Suomessa olemme olleet mukana ratkaisemassa Euroopan ongelmaa sen sijaan, että olisimme olleet osa ongelmaa. On erityisen moraalista, että olemme mielissämme, kun toiveet heräävät, emmekä rieku vahingoniloisina pahinta toivoen.

Arvoisa puhemies! Eduskunnassa on syytä olla tyytyväinen tiedonsaantiin. Lisäksi on syytä olla tyytyväinen siihen, että Suomen veronmaksajien edut on parhaalla mahdollisella tavalla turvattu.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Tänään käsittelyssämme on valtioneuvoston tiedonanto Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle annetun valtiontakauksen voimassaoloajan pidentämisestä. Kansankielellä kyseessä on siis Kreikalle, Portugalille ja Irlannille ERVV:n kautta annettujen lainojen maksuaikojen pidentäminen.

Arvoisa puhemies! Tiedonannossa todetaan, että laina-aikojen pidentäminen edesauttaisi Kreikan valtion kykyä maksaa velkojaan takaisin, koska järjestely helpottaisi Kreikan maksuaikatauluja. Nämä asiat on syytä kirjata konditionaalissa, sillä mitään perusteita niiden toteutumiselle ei näidenkään toimenpiteiden jälkeen ole. Jo tehtyjä sopimuksia rikotaan ja uusia muutoksia tehdään lähes liukuhihnalta. Onkin utopistista odottaa, että Kreikka koskaan maksaisi velkaansa täysimääräisenä takaisin. Laina-ajan pidentäminen tarkoittaa, että Kreikan velka olisi maksettu takaisin vasta vuonna 2058. Siihen mennessä sopimuksia on varmasti muutettu ja velkoja leikattu moneen kertaan. Myös IMF on todennut, että Kreikka ei tule ilman velkajärjestelyjä velkataakastaan selviämään.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan tarkastusvaliokunnan 7.5.2013 antamassa mietinnössä todetaan, että valtiovarainministeriön arviot Kreikan ohjelman taloudellisista vaikutuksista Suomelle ovat epätarkkoja. Lisäksi Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan eduskunnalle ei ole annettu eurokriisin kokonaiskuvasta ja riskeistä kattavaa kuvaa. Tämä tarkastusvaliokunnan viesti on vakavaa kuultavaa, johon on helppo yhtyä.

Arvoisa puhemies! Tukipaketeista keskusteltaessa hallituksen suosikkihokema on ollut, että euroakaan ei ole Suomen budjetista kriisimaille annettu. Tähän saliin on kuitenkin tulossa tämän vuoden ensimmäinen lisätalousarvio, jossa on kohta otsikolla "Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle", 41 880 000 euroa. Tämän vuoden lisätalousarviosta siirretään siis lähes 42 miljoonaa euroa suoraan Kreikalle. Tuo raha tarvitaan kyllä kipeästi täälläkin vaikkapa uuden lastensairaalan rakentamiseen, siellä nimittäin hoidetaan niitä tulevia veronmaksajia, joiden pitää jaksaa kantaa sitä velkataakkaa, joka nyt tehdään.

Arvoisa puhemies! Talouskriisin hoito on osoittanut, että EU on valmis melkeinpä mihin tahansa euroalueen vakauttamiseksi. Juuri valmistuneen tutkimuksen mukaan kahdeksan suuren euromaan kansalaisten luottamus muun muassa Britanniassa, Espanjassa, Italiassa, Kreikassa, Ranskassa ja Saksassa on vajonnut edelleen 15 prosenttia ja vain 45 prosenttia kansalaisista luottaa enää unioniin. Voidaan perustellusti todeta, että viimeisten vuosien toimet ovat epäonnistuneet myös kansalaisten mielestä.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat alusta lähtien vastustaneet tukipolitiikkaa, emmekä tule sitä jatkossakaan hyväksymään. Kannatankin edustaja Eerolan tekemää epäluottamuslausetta.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Minä olen tähän päivään valmistautunut noin parin viikon ajan ja valmistautunut tähän puheeseenkin sillä tavalla, että viisi A-nelosta olen kirjoitellut, ja olen todellakin pahoillani, että kun tänään jälleen kerran näin tärkeästä aiheesta tässä salissa keskustellaan, aikaa on rajoitettu entisestään — liki puoleen. Kolme minuuttia on aikaa edustajilla tässä. Tosin tietysti sieltä voi jatkossa ottaa sitten pöydästä lisää puheenvuoroja.

Mutta haluaisin nyt tämän käydyn debatin johdosta vielä tehdä selväksi sen, että perussuomalaiset eivät todellakaan naura näille kriisimaiden ihmisille vaan me kannamme huolta heistä. Kannamme huolta heistä sen vuoksi, että eurojärjestelmä ja tämä tapa pitää euroaluetta pystyssä tekevät nimenomaan sen ongelman, mikä kriisimaissa kansalaisilla tällä hetkellä on. Nuorisotyöttömyys on räjähtänyt käsiin Kreikassa, Espanjassa ja monessa muussa maassa. Muun muassa Suomessa on kasvanut nuorisotyöttömyys.

Tämä johtuu siitä, että me pidämme keinotekoisesti euroa pystyssä ja näillä valtioilla, kriisivaltioilla, ei ole käytettävissään työkalupakissa ulkoisen devalvaation mahdollisuutta, ainoastaan sisäisen devalvaation mahdollisuus. Se käytännössä tarkoittaa sitä, että se on leikkauksia sosiaaliturvassa, leikkauksia maan sisällä, palkkojen alennuksia. Vain sillä tavalla pystyy maa selviytymään näistä kriisitilanteista, ja se aiheuttaa kansalaisille todellakin paljon kärsimyksiä. Siis kysymys on tästä järjestelmästä.

Mille me sitten aina hörähtelemme täällä salissa? Kyllä ne ovat aina hallituksen toimet. Se tuntuu joskus aivan uskomattomalta, voivatko ihan vakavalla pohjalla hallituspuolueitten edustajat oikeasti sellaisia puheita pitää kuin he täällä pitävät.

Mutta, arvoisa puhemies, meillä on salailun kulttuuri, ja me olemme saaneet nyt tietää, että nämä Kreikka-vakuudet tulevat julkisuuteen, hyvä niin. Mutta tämän salailukulttuurin lisäksi on käytössä vielä kertomatta jättämisen kulttuuri. Valtiovarainministeriön nettisivuilta löytyy semmoinen kooste tästä tukipolitiikasta, mutta käytännössä siellä ei ole esimerkiksi otettu huomioon ollenkaan Suomen Pankin Target-saatavia Euroopan keskuspankilta, koska ne eivät ole kuitenkaan, vaikka se on maksujärjestelmä, saatavia. Ne eivät ole kuitenkaan täysin riskittömiä.

Jos tämmöinen kriisimaa menee esimerkiksi konkurssiin, miten käy sitten Suomen Pankin saataville EKP:stä? Käytännössä ne jäävät sitten sitä kautta saamatta, ja sitä kautta tulee tämä riski Suomen Pankille ja sitä kautta Suomen valtiolle ja suomalaisille veronmaksajille. Tämä ei olisi kovinkaan iso asia, ellei näitä saatavia olisi tosi paljon. 72 miljardia ovat tällä hetkellä Suomen Pankin saatavat EKP:ltä, ja se on aika paljon.

Jatketaan varmaan tästä juttua lisää.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Täällä on jo varmaan kaikki sanottu, mutta täällä eduskunnassa ei kovinkaan paljon puhuta tavallisten ihmisten asioista, esimerkiksi lasten pahoinvoinnista, huostaanotoista, köyhyydestä, ihmisten eriarvoisuudesta ja — mikä olisi vaihtoehto — omaishoitajien tuesta. Jatkuvasti ovat esillä siis euroasiat ja eurokriisit, ja kyllä tämä eurokriisikin varmaan pikkuhiljaa rupeaa Suomea puuduttamaan, koska joudumme jatkuvasti olemaan vastuussa ja työntämässä euroja holtittomien maiden kassaan.

Varsinaista keskustelua ei olla koskaan käyty myöskään, kuten debattipuheenvuorossa oli, tulevasta liittovaltiosta. Tällä menolla me olemme menossa kohti liittovaltiota, ja odotan mielenkiinnolla, kun hallitus tuo tämän europaketin, mihinkä Eurooppa on ajautumassa. Siinä voi sitten hyvinkin tarkasti keskustella tästä asiasta.

Mutta tänään käsittelyssä on tämä ERVV:n valtiontakauksen pidentäminen, ja niin kuin täällä on sanottu, Portugalin ja Irlannin keskimääräinen laina-aika pitenee 7 vuotta ja Kreikan 17,5 vuodesta 32 vuoteen. Hallituksen mukaan Suomen riskit voivat pienentyä, koska Irlannin ja Portugalin kohdalla takaisinmaksuajan pidennyksen tarkoituksena on helpottaa niiden paluuta markkinoille ja Kreikan kohdalla vastaavasti pienentää valtion rahoitustarvetta ja parantaa velanmaksukykyä, mutta uskoo ken tahtoo tähänkin.

Eduskunnassa on puhuttu myös avoimesta ilmapiiristä. Käytäntö on kuitenkin toinen. Valtiovarainministeriössäkin myönnetään, ettei Suomen ja Kreikan allekirjoittamassa vakuusjärjestelyssä mainittu vakuuksia lainkaan. Korkein hallinto-oikeus on kumonnutkin tämän salaamispäätöksen, ja meille lainsäätäjille avautuu hieman mahdollisuutta tutustua siihen, mitä ja kuinka ollaan päättämässä näistä asioista. Muutama viisaampi on kyllä kommentoinut, ettei sopimus olekaan niin hyvä kuin on annettu ymmärtää. Yksityiskohdat yksittäiselle lainsäätäjälle ovat vaikeaselkoisia, ja menee aikaa ainakin minulla, ennen kuin vakuussopimuksen sisältö selviää kunnolla.

Ihmetystä herättää myös se, että Suomi olisi salannut maiden välisen vakuussopimuksen kreikkalaisten toivomuksesta. Kyllä suomalaisilla neuvottelijoilla pitäisi olla ryhtiä vaatia myös kreikkalaisilta avoimuutta, varsinkin kun köyhä maamme antaa takuita maalle, joka ei ole huolehtinut omista velvoitteistaan. Ja me päättäjät haluaisimme varmaan tietää, kuinka on toimittu Kypros-asiassa, koska nyt myönnettiin 2 miljardia 10 miljardin tukipaketissa ja täällä sanottiin, että on tullut juuri tieto, että kun seuraava paketti annetaan, niin sitten siihen mennessä tutkittaisiin, minkälaisella rahapesulla Kypros on osallistunut siihen.

Ja ihan yleisesti, ettei mene loppuun, päätän tämän ja kannatan edustaja Eerolan tekemää epäluottamuslausetta. Tästä on varmaan joskus hyvä jatkaa.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Salikeskustelusta sen verran, että EU on kriisissä ja perussuomalaiset suhtautuvat tähän asiaan todella vakavasti.

Kun puhutaan lain noudattamisesta, sen pitäisi koskea myös EU-lakeja. Maastrichtin sopimus velvoittaa jokaisen maan hoitamaan omat taloudelliset velvoitteensa. Tämä laki on turha, koska sitä rikotaan kerta toisensa jälkeen. Fakta on, että Suomi on lupautunut maksamaan 1,44 miljardia Euroopan vakausmekanismin eli EVM:n pääomaa. Mitä saimme? 20 prosentille kokonaistakauksistamme nollavakuudet. Jokainen ymmärtää, että tällainen sopimus on susi, jos mikään muu euromaa ei halunnut lähteä mukaan vastaavanlaiseen sopimukseen. 1,44 miljardia, ja tästä koituvat korkokustannukset ovat pahimmillaan 50 miljoonaa vuodessa. Mihin ovat vaihtuneet puheet hyvästä bisneksestä, kun myönnämme lainaa EU:n kriisimaille? Hiljaista on hallituksessa tämän suhteen.

Laina-aikojen roima pidentäminen pitkälle tulevaisuuteen on kaiken huippu. Ja miksi asiakirjat julkistettiin valtiovarainministeriön toimesta salaisiksi? Ei voida puhua demokratian toteutumisesta, jos kansalaiset pistetään maksumiehiksi lainoihin, joiden sisällöstä ei hiiskuta. Tämä epämääräinen ja salamyhkäinen Suomen EU-linja kaipaa muutosta.

Suomalaisen poliittisen toiminnan läpinäkyvyyttä on alleviivattu. Hallituksen toiminta tukipäätöksien kohdalla on kaukana siitä. Miksi kansalaisillemme annetaan se mielikuva, että suomalaiset ovat olleet tiukkoja neuvottelijoita, vaikka lopputulos on ollut joka kerta sama: Suomi on uusi maailmanmestari tai vähintään hopealla — siis maksumiehenä EU:n kriisimaille?

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Eerolan tekemää epäluottamuslausetta hallitukselle.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Viime aikoina jopa kriisimaiden kymmenen vuoden valtionlainojen korot ovat laskeneet inhimillisille rajoille, ja olen pohtinut sitä, että kun taloustilanne on mikä on, helposti turvaudutaan lainoihin, ja jos lainan ottaminen tuntuu houkuttelevalta, niin onko tässä syntymässä riski uuteen isoon eurooppalaiseen kuplaan. Tietysti jotkut voisivat sanoa, että on hyvä, että helpotetaan näiden kriisimaiden tilannetta, mutta eihän tämä ole kuin ongelmien siirtämistä ja omien vastuiden kasvattamista. Eli tämän mahdollisen kuplan syntymistä on tosiaankin seurattava.

Vakaussopimuksen salauksesta tuli debatissa puhetta, ja onkin tosiaan ihmeellistä, että hallitus on pistänyt sopijaosapuolien tahdon sen edelle, että me täällä kansan päättäjinä, kansanedustajina, emme saaneet kaikkea tietoa, vaan me jouduimme tekemään päätökset osittain niin kuin huppu päässä sokein tiedoin. Mikä on tämän hallituksen arvolinja, arvovalinta? Tässä kohtaa se ei ainakaan palvellut kansaa, vaan kreikkalaisia pankkeja.

Kypros on tullut ikään kuin kirsikkana tämän pilaantuneen kermakakun päälle. Tämän keskustelun aikana on tullut tieto siitä, että on jo virallistettu se, että Kyprosta on syytä epäillä rahanpesusta. Mitä tämä pulju tekee? Antaa lisää rahaa. Tämä rahan raijaus eteenpäin on vihdoin ja viimein lopetettava, ja seuraavassa budjettikokouksessa siihen on tietysti mahdollisuus. Siellä on budjetissa selkeä kohta, missä tämä raijaaminen tapahtuu ulospäin.

Kysyin ministeri Urpilaiselta, onko jo poliittisen vastuunkannon aika ja onko hänen aika luopua salkustaan, mutta hän ei siihen vastannut, joten totta kai on parempi, että siinä vaiheessa vaihdetaan tilalle vastuullinen hallitus ajamaan Suomen etuja, ei muiden maiden etuja. Siksi kannatan edustaja Eerolan tekemää epäluottamuslausetta.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Hallitus perustelee maamme osallistumista Euroopan kriisimaiden auttamiseen Suomen edulla. Hallitus puhuu Suomen talouskasvun ja työllisyyden turvaamisesta, mutta valitettavasti totuus on toinen. Tilastokeskuksen mukaan työttömyys on edelleen kasvanut. Olisiko hallituksella nyt aika katsoa peiliin ja myöntää, että eväät työpaikkojen turvaamiseksi on syöty? Ainakaan nykyinen europolitiikka ei näköjään kykene auttamaan ja takaamaan Suomen työllisyyttä ja auttamaan suomalaisia.

Nyt käsiteltävänä olevassa valtioneuvoston tiedonannossa todetaan Kreikalle myönnettyyn laina-ajan pidennykseen viitaten muun muassa näin: "Ratkaisun tavoitteena on myös vähentää ohjelman tulevaa rahoitustarvetta." Takaportti siis on selällään. Hallitus ei edes väitä, etteikö lisäavun tarvetta Kreikalle jatkossakin ole, vaan toteaa, että laina-ajan pidentäminen vain vähentää tulevaa rahoitustarvetta. Tietääköhän hallitus jo nyt, milloin Kreikka pyytää seuraavaa apupakettia?

Haluaisin myös selkokielisen vastauksen seuraavaan kysymykseen: mitä Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle annetun valtiontakauksen voimassaoloajan pidentäminen tarkoittaa tavalliselle suomalaiselle, sinulle ja minulle? Sitä ei ole kerrottu.

Arvoisa puhemies! Kukaan ei näemmä voi taata, että Kreikka pystyy karsimaan kulujaan vaatimusten mukaan. Kukaan ei niin ikään voi taata, että maa tulee kuunaan maksamaan lainaansa takaisin, sen enempää Suomelle kuin millekään muullekaan maalle. Tietoisuus siitä, että tukipaketteja on ja helpotuksia tulee, tekee vain sen, että maat jättävät entistä helpommin kenties maksamatta nämä vastuunsa, koska rahaa tulee joka tapauksessa muilta mailta. Miksipä maksaa itse, jos toiset sen tekevät meidän puolestamme?

Euroopan unionin pitäisi ajaa ennen kaikkea alueella asuvien ja elävien ihmisten asioita. Inhimillisyys, yksittäisen ihmisen hyvinvointi sekä työn ja toimeentulon hankkiminen unionin alueella asuville ihmisille ovat kuitenkin jääneet sekä Brysselille että Strasbourgille varsin vieraiksi asioiksi. Raha on se, joka ratkaisee. Direktiivit laaditaan ottamatta huomioon alueellisia eroavaisuuksia tai tuntematta euroaluetta kokonaisuutena: esimerkkinä rikkidirektiivi, joka uhkaa vain tuoda pahoinvointia Suomeen, koska se uhkaa vientiämme, työllisyyttämme ja hyvinvointiamme.

Lisäksi haluan uudistaa valtiovarainministerille tekemäni kysymyksen: minkä takia meidän seuraavassa lisätalousarviossamme seisoo selvällä suomen kielellä, että Suomen Pankin sijoitustuotoista siirretään 41 880 000 Kreikan valtiolle? Kreikalle on varaa antaa, mutta esimerkiksi poliiseille ei ollut varaa antaa 10:tä miljoonaa. Siksi toisekseen Suomen Pankista annetun lain mukaan pankin saamat voitot on jaettava siten, että puolet menee pankin vakausvarastoon takaamaan tulevia aikoja ja puolet annetaan valtiolle. Siellä ei lue "Kreikan valtiolle". Se tarkoittaa Suomen valtiota, siitä olen sataprosenttisen varma.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Loputon ja uusin juonenkääntein muuttuva tarina eurokriisistä peilaa kaoottista maailmaa, jossa aiemmin niin paheksuttavana ja suorastaan demonisena pidetystä ahneudesta on tehty hyve ja tavoiteltava elämänasenne. Sen seuraukset konkretisoituvat miljoonien eteläeurooppalaisten ihmisten elämänkohtaloissa, elämäntilanteessa, jossa ei ole ulospääsyä, jossa on vain alati syvenevä henkilökohtainen katastrofi ja taloudellisen kriisin muuttuminen entistä syvemmin sosiaaliseksi kriisiksi, joka näkyy huumeiden käytön yleistymisenä, hiv-epidemian leviämisenä, asunnottomuutena, itsemurhina ja yleisenä epätoivoisuutena.

Tuntemattoman sotilaansa lukenut sanoo, että ei tähän tarvita syyllisiä vaan Lahtista ja konekivääriä. Näin varmasti onkin, mutta tosiasia on se, että on hyvä tehdä analyysiä, miten tähän on tultu. Tämä kriisi ja meidän kansalliset ratkaisumme eivät ole tippuneet taivaasta, vaan ne ovat tiettyjen valintojen tuloksia, jotka on tietyssä tietämyksen tilassa tai tietyssä uskossa tai oletuksessa tehty. Mutta joka tapauksessa ne ovat olleet kuitenkin ratkaisuja, jotka on tehty tilanteessa, jossa olisi syvemmin pitänyt ajatella eri ratkaisuvaihtoehtoja. Nyt ollaan vain loputtomassa noidankehässä, jossa erilaisilla tukkimisyrityksillä yritetään paikata sitä, mikä on tuomittu menetettäväksi.

On naiivia itsepetosta olettaa, että tällä lainaohjelman takaisinmaksun lykkäämisellä tilanne tulee korjaantumaan. Mehän vain suljemme tulevien sukupolviemme käsiä. Tuossa vaiheessa, kun tämän loputtoman juonenkäänteitä sisältävän kertomuksen maali tulee, me emme tule sitä näkemään, me olemme siinä vaiheessa jo syömässä itse kukin altapäin porkkanaa, mutta sen sijaan vaarannamme tulevien sukupolvien elämän edellytyksiä.

Maria Lohela /ps:

Herra puhemies! Kuten perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa tuotiin esille, ERVV:n varainhankinnalle annetun valtiontakauksen voimassaoloajan pidentämisessä on lopulta kysymys isosta periaatteellisesta muutoksesta, kun Kreikalle, Irlannille ja Portugalille annetaan lisää aikaa maksaa velkansa. Euroalueen velkakriisiä käsiteltäessä olisi tärkeämpää nähdä asiaan liittyvät suuret kehityslinjat kuin pureutua vain yksityiskohtiin. Voi kysyä, minne Suomi on euroalueen velkakriisin osana ikään kuin ajopuuna ajautumassa.

Hallituksen olisi jo aika sanoa kansalaisille suoraan, että EU-jäsenyyden hintana on ennen pitkää tiivis keskusjohtoinen liittovaltio jäsenvaltioiden välisine tulonsiirtoineen. Kiemurtelu ja pehmoisten puhuminen maltillisesta integraatiomyönteisestä keskilinjasta alkaa pikkuhiljaa jo riittämään. Euroeliitin kanta asiaan on tietenkin selvä, sillä euroalueesta halutaan tiivis keskusjohtoinen liittovaltio. Askeleet sitä kohti ovat jäsenmaiden rakenteelliset uudistukset, pankkiunionin perustaminen, rahaliiton syventäminen poliittiseksi unioniksi ja lopulta fiskaaliunioni, jolla on yhteinen rahoituksellinen valmius ja keinot kohdata taloudellisia haasteita.

Tulonsiirtounioni voi toki olla mieluinen vaihtoehto euroeliitin ja valtavia riskejä ottaneiden sijoittajien kannalta, mutta ainakin me perussuomalaiset ajattelemme ensisijaisesti tavallisia suomalaisia veronmaksajia. Me emme hyväksy minkäänlaista euromaiden yhteisvastuullisuutta toistensa veloista emmekä Euroopan unionin liittovaltiota.

Kannatan edustaja Eerolan tekemää epäluottamuslausetta.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Nyt voisi sanoa, että soivat kapitalismin mustat urut, eli meneillään on Euroopan omaisuuden uusjako pankkien kautta sijoittajille ja vastuutalkoiden merkeissä. Oikeaa kapitalismia olisi mielestäni ollut niitten pankkien kaataminen, jotka ovat jo pääomaltaan miinuksen puolella pitkästi, ei niitten tukeminen väärin.

Vaikka puhutaankin tänään laina-ajan pidennyksestä, on se jälleen kerran osoitus eurotalouden heikkoudesta. Taas kerran ja liian usein, kuten valtiovarainministeri totesi, olemme tässä salissa keskustelemassa pitkittyneestä euroalueen kriisistä. Ja taas kerran minäkin ihmettelen sitä, että meillä on toimiva esimerkki Euroopan alueelta, kuinka pankkikriisistä on selvitty, elikkä kuinka Islanti selvisi veloistaan. Islannista ja Euroopasta löytyvät samat elementit: ylikuumenneet rakennusmarkkinat, sitten rahoituskupla ja lopulta vaikea talouskriisi. Myös Irlannissa ylikuumenneet rakennusmarkkinat romauttivat finanssisektorin, koska rahaa ei voi olla loputtomiin kiinni tuottamattomissa seinissä. Islannin valtiovarainministerin johdolla Islanti ja IMF paaluttivat ongelmansa ja ratkaisunsa ja pystyivät selvittämään talouskriisin nopeammassa tahdissa kuin mitä aikataulu alun perin tehtiin, ja tästä on myös osoitus tämän vuoden talousarviokirjassa, jossa Suomi on todennut, että Islanti on pystynyt maksamaan velkojansa takaisin nopeutetussa tahdissa. Islanti teki myös selväksi, että se aikoo selvittää kriisin niin, että pystyvät säilyttämään Pohjoismaitten hyvinvointimallin.

Nyt me olemme täällä todistamassa talouskriisin muuttumista demokratian kriisiksi, kun me katsomme Euroopan nuorisotyöttömyyttä. Unioni toimii hyvin julmasti lapsiaan kohtaan, kasvavia nuoria kohtaan. Islannissa ryhdyttiin päättäväiseen velkasaneeraukseen, ja se toi tulosta. Työttömyyttä hoidettiin myös tehokkaasti muun muassa koulutuksen kautta. Täällä meillä pankkien tukemista on perusteltu jättityöttömyydellä ja talouden heikkenemisellä, mutta miten sitten euroalueella työttömyys ei helpota, missä on euroalueen talouskasvu? Pankkien tukemiseen pitäisi ehdottomasti liittää nuorisotakuu, varsinkin nyt, kun näitä Euroopan nuorisotyöttömyyden lukuja katsoo. Vähintäänkin talouskasvun takuuta pitäisi lähteä tavoittelemaan, kun tukia maksetaan, koska velat jäävät todennäköisesti kansan maksettavaksi ja pelastetaan niitä, jotka kriisin ovat aiheuttaneet. Pankkitoiminta on bisnestä, ja se on riskibisnestäkin, ja siksi niiden tulisi kantaa se vastuu, ketkä riskin ovat ottaneet.

Martti Mölsä /ps:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Urpilaisen on kerrottu tiedotusvälineissä maininneen, että lisäaika on perusteltua maissa, joissa talous sakkaa ja työttömyys nousee. Ministeri Urpilainen ja muut euroalueen valtiovarainministerit päättivät maanantaina eli 13.5. antaa Kreikalle lisää rahaa 3,5 miljardia euroa. Kypros sai maanantaina 2 miljardia euroa tukea. Puolueeton raportti Kyproksen pankkien osallisuudesta rahanpesuun on valmistunut, mutta julkisuuteen sitä ei anneta.

Seuraavassa faktatietoa maasta, jossa talous sakkaa ja työttömyys nousee. Tilastokeskuksen mukaan Suomen julkisyhteisöön sulautettu bruttovelka kasvoi vuoden 12 aikana yli 10 miljardilla eurolla yli 103 miljardiin euroon yhteensä. Velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi edellisvuoteen verrattuna 49 prosentista 53 prosenttiin. Suomen valtionvelka oli huhtikuussa noin 87,6 miljardia euroa. Edellisvuoden huhtikuusta velka on kasvanut 7,8 miljardilla eurolla, ja velkaa asukasta kohden oli noin 16 129 euroa. Valtiovarainministeriö ennustaa, että velka nousee yli 100 miljardiin euroon vuonna 2016. No, oma ennuste on tietenkin, että se nousee jo ensi vuonna 100 miljardiin. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työttömyys nousee Suomessa 8,4 prosenttiin tänä vuonna ja pysyy samalla tasolla ensi vuonna. Viime vuonna Suomessa irtisanottiin lähes 16 000 työntekijää SAK:n keräämien tietojen mukaan, ja tänä vuonna on jo irtisanottu noin 3 500 työntekijää. Suomen vaihtotase kääntyi alijäämäiseksi vuonna 2011. Edelliskerran vaihtotase oli miinuksella vuonna 1993. Vaihtotaseen alijäämä oli vuonna 2012 yli 3 miljardia euroa.

Arvoisa puhemies! Nyt keskustelun aiheena olevassa valtioneuvoston tiedonannossa hallituksen ensisijaisena tavoitteena on turvata Suomen talouskasvua ja työllisyyttä. Tätä turvaamista tämä hallitus on harrastanut jo pian 2 vuotta. Tällaisessa taloudellisessa tilanteessa olevalla maalla on Euroopan talous- ja velkakriisiin liittyvät kymmenien miljardien taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat. Nyt näitä asioita ollaan siirtämässä hamaan tulevaisuuteen pidentämällä ERVV:n varainhankinnalle annettujen takausten voimassaoloaikaa. Toivoa sopii, että varainhankinnan nykyinen, historiallisen alhainen korkotaso säilyy, sillä mikäli korkotaso nousee, nousevat myös Suomen takausvastuut. Eikö olisi jo aika sanoutua irti tästä kierteestä? Kun vastikkeetonta rahaa jaetaan ympäri Eurooppaa, (Puhemies koputtaa) tämäkö on sitä SDP:n johdonmukaista, vastuullista politiikkaa?

Arvoisa puhemies! Kannatan myös epäluottamuslausetta hallitukselle.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston tiedonannossa mainitaan, että Portugalin ja Irlannin ERVV-rahoitusten lainojen viimeisin lyhennys tapahtuu vuonna 2058. Sehän on ihan kohta, enää 45 vuotta odotusaikaa. Vain reilu kaksi vuosikymmentä sitten maailmassa oli Neuvostoliitto. Onko euroa ja EU:ta enää 45 vuoden kuluttua? Ovatko aiemmat tukipaketit ja aiemmat laina-aikojen pidennykset tervehdyttäneet euroaluetta? Takaisinmaksuaikaa halutaan jälleen siirtää hamaan tulevaisuuteen, ja lopulta käy todennäköisesti niin, että velkoja annetaan anteeksi, koska Portugalin ja Irlannin kokoiset kansantaloudet eivät kykene maksamaan lainojaan koskaan takaisin.

Arvoisa puhemies! Tiedonannossa todetaan, että Englannin lain vuoksi ERVV:n varainhankinnan takausten on oltava voimassa vuoden 2070 loppuun saakka. Perusteluissa oletetaan, että varainhankinnan keskilaina-aika on viisi vuotta, joten pelkästään Kreikan, Portugalin ja Irlannin niin sanottujen sopeutusohjelmien varainhankinnasta korkoineen ja ylitakauksineen Suomen maksuosuus on lähes 7 miljardia euroa. Entä Italia, Espanja, Slovenia? Ei sovi unohtaa Kyprostakaan, jota hallitus tukee ilmeisen selkeästä rahanpesusta riippumatta.

ERVV:n varainhankinnan nykyinen korkotaso on todella alhaalla. Keskikorko kasvaa varmasti. Mitä sitten tapahtuu, jos laina-aikoja pidennetään? ERVV:n varainhankintatarve kasvaa jopa kymmenillä miljardeilla euroilla. Tekohengitys ei ole toiminut tähänkään asti, mutta sitä jatketaan siitä huolimatta. Luvut ja suomalaisten maksuosuus kasvavat joka ikinen sekunti.

Yhdessä asiassa hallitus on sentään rehellinen. Jälleen pidennettävä takausaika lisää riskiä. Tämän riskin kantavat viime kädessä suomalaiset veronmaksajat. Toisaalta hallitus korostaa, että kyseessä on teknisluontoinen voimassaoloaikojen pidentäminen. Nyt kuitenkin puhutaan miljardeista euroista, eikä kukaan voi tarkasti ennustaa, onko meillä edes samaa valuuttaa kymmenen vuoden päästä, saati sitten vuonna 2058 tai 2070. Hallitus ottaa suuren tietoisen riskin suomalaisten hyvinvoinnin kustannuksella jatkamalla tätä tukipakettipelleilyä. Letkut pitäisi irrottaa ja ajaa leväperäisesti toimineet rahoituslaitokset selvitystilaan, ja kriisimaiden tulisi aloittaa terveellä pohjalla oleva velkasaneeraus.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Eerolan tekemää epäluottamuslause-esitystä.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Kreikan kolmannen tukipaketin mielenkiintoisin seikka ei löydy tästä tiedonannosta, vaan pian tänne salikäsittelyyn tulevasta lisätalousarviosta. Sen momentin 28.01.69 otsikko on: Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle. Määräraha on reilut 41 miljoonaa euroa. Momentin ilmestyminen budjettiimme on osa viime marraskuussa sovittua Kreikan lainaohjelman muutosta, jossa EKP:n omistamien Kreikan valtion velkakirjojen tuotot päätettiin antaa Kreikalle. Käytännössä tämä päätös tarkoittaa sitä, että ensin Suomen Pankki maksaa Suomen valtiolle osuutemme EKP:n hallussa olevien Kreikan velkakirjojen tuotosta ja sitten me siirrämme saman rahamäärän heti Kreikalle.

Hallituspuolueiden ykkösargumentti on ollut, että emme ole lapioineet euroakaan Kreikkaan, sillä olemme antaneet vain lainaa ja takauksia. Mutta nyt lapioimme tosissaan riihikuivaa rahaa vastikkeetta suoraan budjetistamme Kreikkaan. Tämä ei myöskään ole mikään tekninen pikku yksityiskohta, sillä olemme kantaneet EKP:n hallussa olevien Kreikka-lainojen riskin, joten meille kuuluu myös tuotto. Kaiken lisäksi tämä on vain ensimmäinen erä, sillä EKP:llä on hallussaan edelleen miljardikaupalla Kreikan velkapapereita. Tulonsiirtounioni on jo täällä.

Kriisimaiden maksuaikoja pidennettiin näillä päätöksillä tuntuvasti. Irlannilla ja Portugalilla on jo nyt yli 20 vuotta aikaa maksaa velkansa takaisin. Kreikka maksaa lainansa viimeisen erän takaisin vuonna 2058. Lapsemme ja lapsenlapsemme kantavat siis näiden päätösten tosiasiallisen vastuun.

Arvoisa puhemies! Eurokriisi on pikkuhiljaa leviämässä reunoilta ytimeen, sillä Ranskan, Hollannin, Belgian ja ikävä kyllä myös Suomen taloudet yskivät nyt aika pahasti. Eurokriisi ei siis ole mihinkään hävinnyt, vaikka EKP:n toimet ovatkin rauhoittaneet rahoitusmarkkinoita ja tiputtaneet kriisimaiden lainakorkoja. Reaalita-lous on kaikissa kriisimaissa oikeastaan Irlantia lukuun ottamatta edelleen erittäin heikossa kunnossa, ja Irlanninkin tapauksessa on parempi puhua talouden stabilisoitumisesta kuin todellisesta käännöksestä. Talouden lähiajan näkymät ovat viime aikoina heikentyneet etenkin Portugalissa, Italiassa ja Espanjassa. Eurokriisin keskiössä ei ole enää niin ikään rahoitusmarkkinakriisi vaan reaalitalouden kriisi.

Arvoisa puhemies! Lopuksi kannatan hallitukselle epäluottamuslause-esitystä, jonka edustaja Eerola teki.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys takausaikojen pidentämisestä kertoo sen karun tosiasian, että myös EU:n keskeisissä piireissä pidetään todennäköisenä, etteivät ongelmamaat tule selviämään läheskään alkuperäisten tukiohjelmien mukaisissa aikatauluissa vastuistaan.

ERVV on toteuttanut mandaattiaan hankkimalla rahoitustaan sen verran lyhyillä juoksuajoilla, että laina-aikojen pidennykset johtavat väistämättä jälleenrahoitukseen todennäköisesti paljon korkeammilla koroilla. Tavallaan ERVV on käyttänyt valtuuksiaan maksimoidakseen rahoituksen mahdollisen määrän siedettävällä korkoriskillä ja ehkä olettaen liiallisen optimistisesti ongelmamaiden pystyvän pysymään alun perin sovituissa lainaehdoissa. Ilmeisesti on tosiasiassa kuitenkin ymmärretty, että ohjelmat ovat liian tiukkoja ja että niistä joudutaan aikanaan tinkimään. Ilmeisesti EU:n komission taholla on ymmärretty hyvin sekin, että takausvastuut johtavat aikanaan merkittäviin takaustappioihin. Erityisen ongelman tässä yhteydessä muodostaa se, että kukaan ei voi tässä vaiheessa tietää, mikä on kunkin takaajamaan taloudellinen tilanne esimerkiksi lähes kymmenen vuoden päästä, jolloin avoimien vastuiden määrä on suurimmillaan.

Arvoisa puhemies! Takaustappioiden realisoituminen ja uusien, tässä vaiheessa tuntemattomien, suurien lisävastuiden syntyminen ovat väistämättä edessä, jos ongelmamaat aiotaan pitää mukana rahaliitossa, siinä määrin velkaantuneita nuo maat ovat. Nyt valitulla menettelyllä saadaan jäsenmaat uppoamaan niin syvälle vastuuseen, että kaikki lopulta vuosien päästä hammasta purren nielevät takaajan tappiot. Hallituksen pitäisi nyt hyväksyä, että tähän mennessä annetut takaukset ovat uponneita kustannuksia, jotka tulevat aikanaan maksettavaksi. Takausvastuiden kertymiselle tulisi edes nyt määritellä selvä yläraja, jonka jälkeen Suomi ei enää osallistu kriisimaiden rahoitukseen. Suomen edun mukaista olisi ollut asettaa tämä raja jo ajat sitten.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Olemme tänä päivänä keskustelleet Kreikan, Portugalin ja Irlannin tukilainojen jatkoajasta, ennen kaikkea valtiontakauksien jatkamisesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Minä näen kyllä eri tavalla tämän asian kuin oppositio, elikkä vaikka itsekin olin sitä vastaan, että ei olisi ensi alkuun pitänyt lähteä ollenkaan tälle takuutielle, mutta niin kuin muistamme, mitä silloin 2010 tapahtui, ja silloin Vanhanenkin totesi, että mehän voimme tällä tehdä jopa tulosta. Me katsoimme tätä erittäin kriittisesti, että lähdetään tukemaan Euroopan maita.

Täällä on tänä päivänä viitattu siihenkin, että nähtiin, että tämä oli kertaluontoinen ratkaisu. Jo silloin puhuttiin hyvin vahvasti Portugalin ja... No, Irlanti oli jo vuotta aikaisemmin, mutta kumminkin puhuttiin muittenkin maitten mahdollisesta kriisiytymisestä. Nämä syythän ovat paljon pitemmällä kuin mitä täällä on tänäkin päivänä tullut esille, elikkä on Amerikasta lähtenyt tämä kriisi ja tietynlainen ketjuttaminen sitten tässä velkaantumisessa, ja se on näkynyt täällä.

Tätä täytyy tietysti miettiä myös siltä kannalta, että jos tukea ei olisi annettu, niin mikä tilanne nyt olisi. Se jää nyt näkemättä. Mutta voisi olla vielä katastrofaalisempi se tilanne, jos ei olisi tukea annettu. Ja ennen kaikkea kun ajatellaan, että Suomi on kumminkin vientivetoinen maa ja suurimmat tulot tulevat Keski-Euroopan viennistä, niin jos se olisi sakannut pahasti, niin miten olisi käynyt meidän talouden ja työllisyyden täällä? Se voisi olla huonompi kuin nyt, ja sen takia tätä kannattaa arvioida hyvin monelta eri kantilta. Jos näitä laina-aikoja jatketaan, niin minä en näe sitä kriisinä Suomen kannalta sillä tavalla, että annetaan niille maille mahdollisuus saada taloutensa kuntoon ja tehdä niitä päätöksiä, mitä maan talouden vakauttaminen vaatii, ja tällä tavalla annetaan mahdollisuus. Niinhän me teemme niillekin, jotka ovat ylivelkaantuneita kansalaisia Suomessa: jos on takaajana, niin varmaan armahdat sen, jos hän pyrkii kumminkin asiansa hoitamaan kuntoon. Samasta asiastahan tässä on hyvin vahvasti kysymys.

Muistellaan niitä 90-luvun kriisejä: mitenkä meilläkin silloin kaikesta huolimatta, vaikka silloisessa valtiontalouden tilanteessa kaikkensa hallitus teki, yrityksiä kaatui ja mikä oli työttömyyden määrä silloin. Tässä on mahdollisuudet ihan samalla tavalla käydä sitten myös Suomelle ja niille yrittäjille, jotka ovat kiinni hyvin vahvasti Euroopan vedosta. Sosiaalinen kriisi on tässä nyt hyvin lähellä ja jo näkyvissä, ja sen tiedämme, mitä siitä kaikesta seuraa. Ei mitään hyvää meille kenellekään.

Merja  Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Tänään meidän oli tarkoitus keskustella Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle annetun valtiontakauksen voimassaoloajan pidentämisestä. Tämä keskustelu on ollut todella monitahoista, ja välillä on tuntunut, että osa on puhunut aidasta ja osa aidan seipäästä. Onneksi ministeri Urpilaisella on selkeä käsitys asiasta, ja hänen osaamiseensa voimme kyllä luottaa.

Puhemies! Laina-aikojen pidentäminen helpottaa kriisimaiden taloudellista ahdinkoa. Kuten edustaja Myller ryhmäpuheenvuorossa totesi, meillä ei ole varaa Euroopan sosiaaliseen kriisiin, tai paremminkin voimme sanoa, ettei ole varaa syventää ja laajentaa tätä kriisiä, sillä Euroopassa on jo vakavia kriisipesäkkeitä. Liian suurten leikkausten johdosta epätasa-arvoisuus on kasvanut monessa maassa sellaisiin mittasuhteisiin, että yhteiskunnan tasapaino ja jopa turvallisuus voivat horjua. Jos tällainen tilanne jatkuu liian kauan tai jos se tästä pahenee, on suuri riski, että kriisi leviää laajemmalle Eurooppaan, ja se ei ole kenenkään etu, ei myöskään Suomen.

Vaikka valtiontalouksia on edelleenkin tasapainotettava, on syytä huolehtia siitä, etteivät heikoimmassa asemassa olevat ihmiset joudu kärsimään liikaa. Jos tätä kriisiä ei saada hallintaan, on koko Euroopan tulevaisuus vaakalaudalla, ja kuten ministeri Urpilainen totesi, se voi tulla todella kalliiksi.

Olli Immonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Toin tässä samassa puhujapöntössä jo viime vuoden heinäkuussa esille kantani Suomen jäsenyyden jatkumiseen Euroopan maiden yhteisessä talous- ja rahaliitossa Emussa. Kantani asian suhteen ei ole muuttunut miksikään tämän kuluneen vuoden aikana, pikemminkin se on vain vahvistunut. Mikäli yhteisessä rahaliitossa oleminen edellyttää kymmenien miljardien eurojen lainavastuiden myöntämistä Etelä-Euroopan oliivimaille, Suomen olisi parempi jättäytyä kokonaan euron ulkopuolelle. Euro on jo alkujaan rakennettu kestämättömälle perustalle, ja se sotii pahasti talouden logiikkaa vastaan.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston tämänpäiväisessä tiedonannossa esitetään ERVV-lainojen takaisinmaksun lykkäystä Irlannille, Portugalille ja Kreikalle. Lisäksi Kreikalle ollaan myöntämässä lisäaikaa ERVV-lainojen korkojenkin maksuun. Tätä kaikkea perustellaan sillä, että maksuaikojen pidennykset mahdollistavat kyseisten maiden selviytymisen velkojenmaksuohjelmista.

Erityisesti Kreikan tapauksessa ei ole kuitenkaan minkäänlaisia perusteita maksuhelpotuksille, sillä maa on toistuvasti laiminlyönyt ERVV-lainaehtoihin sisältyviä talouden reformointivaatimuksia. Maan julkinen velkavuori saavuttaa kohta 180 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja maan talouskasvu on ollut jo kuusi vuotta peräkkäin miinuksella. Nyt eurofanaatikkojen olisi aika kohdata totuus ja irrottaa Kreikka pois tukiletkuista. Portugalia odottanee samanlainen kohtalo kasvavan työttömyyden ja räjähtävän valtionvelan vuoksi. Irlannin tilannetta voitaneen kuvata paremmaksi, mutta lainaehtojen jälkikäteistä viilaamista voidaan pitää hyvin erikoisena ja kysymyksiä herättävänä asiana. Tosiasiassa nykyinen poliittinen eliitti siirtää hulttiomaiden tukipakettien laina-aikojen pidentämisellä kriisin kustannusten realisoitumisen tulevien sukupolvien harteille. Tätä ei voida missään nimessä hyväksyä, sukupolvien välisen solidaarisuuden nimissä.

Arvoisa herra puhemies! EU-eliitin julkilausuttuna tavoitteena on pystyttää Eurooppaan liittovaltio, joka korvaisi nykyiset kansallisvaltiot. Tämän eurooppalaisen megavaltion pystyttäminen käynnissä olevan eurokriisin varjolla on syytä torjua päättäväisesti Suomen valtionjohdon toimesta. Siispä kannatan edustaja Eerolan tekemää epäluottamuslause-ehdotusta.

Martti Mölsä /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Piirainen kerkisi poistua, mutta hän tuossa puheenvuorossaan totesi, että suurimmat tulot tulevat Keski-Eurooppaan viennistä. No, sillähän tätä nyt on koko ajan perusteltu, että vienti turvataan näillä tukitoimilla, mutta kyllä tämä tilanne näyttää siltä, että on käynyt ihan päinvastoin: vienti on romahtanut. Tämä väite tuntuu kuitenkin ontuvan, niin ettei sillä ainakaan voida tällä hetkellä perustella sitä, että näitä tukitoimia sinne Etelä-Eurooppaan ja Keski-Eurooppaan suunnataan. Ja semmoinenkin väite on, että vienti on kuitenkin tuonne Euroopan unionin ulkopuolelle suurempi kuin koko Keski-Eurooppaan.