Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Esillä on autoverolain pieni muutos koskien muuttoautoja. Tässä yhteydessä valiokunnan mietinnössä on käsitelty laajemminkin autoverotusta. Suomessa on asioita, jotka aika hoitaa, ja on myöskin asioita, jotka on aika hoitaa. Mielestämme autoveroasia on nyt asia, joka olisi aika hoitaa. Hallitus on asettunut autoveroasiassa tietynlaiseen siilipuolustusasemaan tekemättä mitään, niin kuin olemme kuulleet viimeksi ministeri Enestamin esittämänä, ja myöskin pääministeri Lipponen on ottanut asiaan kantaa.

Keskusta on jättänyt mietintöön vastalauseen, johon kristillinen liitto on myöskin yhtynyt. Me esitämme, että hallitus tekee viipymättä linjaukset autoverotuksen lähiajan muutostarpeista ja antaa muutosesitykset eduskunnalle siten, että voidaan välttää autokaupan ongelmat. Samalla eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää mahdollisuudet suunnitelmallisesti siirtyä autoverotuksesta ajoneuvoverojärjestelmän suuntaan erityisesti ympäristö- ja turvallisuusnäkökohdat huomioiden.

Tänään kuulimme uutisia siitä, että verotuloja kertyy nyt selvästi valtiolle kuutisen prosenttia budjetoitua enemmän. Se on hyvä asia. Kuitenkin autoverotus ei kerry sillä tavalla kuin on budjetoitu, vaan lisätalousarviossa joudutaan jo autoveron tuottoa vähentämään. Itse asiassa joka kuukausi nyt jää 250 miljoonaa markkaa autoveroa kertymättä. Jos tämä jatkuu koko vuoden, Ojalan laskuopin mukaan tästä tulee 3 miljardia. Ehkä tämä menetys ei ole näin suuri, mutta joka tapauksessa miljardiluokan asiasta on kysymys.

Pääasiallinen syy, ei välttämättä ainoa syy, mutta pääasiallinen syy on autokaupan epävarma tilanne. On myöskin niin, että autokaupassa on tapahtunut ja on tapahtumassa lomautuksia sekä irtisanomisia. Tämä on huono asia, kun ajattelemme autokauppa-alan työllisyyttä.

Kuitenkin tärkein syy, miksi Suomessa pitäisi autoverotuksessa tehdä jotakin, on se, että Suomessa on tällä hetkellä laiton tilanne käytettyjen autojen osalta. Tilanteemme on selkeästi EU-direktiivin vastainen. Juuri EU-tuomioistuin otti Portugalin osalta asiaan kantaa. On sanottu, että tämä ei koskisi Suomea millään tavalla. Se on väärin sanottu, koska Suomi itse asiassa oli tässä Portugalin tapauksessa mukana. Me olimme tämmöinen niin sanottu sivuosallistuja, koska Suomella on tässä asiassa intressi. Näin ollen näitten käytettyjen autojen osalta kyllä tiedetään, mitä pitäisi tehdä, ja se olisi syytä linjata nopeasti, jotta autokaupan tilanne voisi muuttua.

Emme ole esittämässä, että autojen hinnoissa nyt tapahtuisi nopealla aikavälillä suuria asioita. On niin, että Suomessa autovero on EU-maista toiseksi korkein. Toisaalta autojen maahantuontihinnat lienevät halvimmat, joten on tiettyjä paineita varmaan purkautua autojen hintoihin jossain määrin tätä verotusta. Mutta on myöskin niin, että pitemmällä aikavälillä EU:ssa joudutaan autoverotusta yhtenäistämään. Se on ilman muuta selvä asia.

Arvoisa puhemies! Suomen autoverossa, jota valiokuntakin on mietinnössään sinällään hyvin kuvaillut, on useita ongelmia. Tietysti ehkä suurin ongelma on se todella, että meillä autoverotus on korkea tavalliselle ihmiselle. Ei autonhankinta ole niinkään yritykselle iso ongelma, koska se voi vähentää sen verotuksessa, mutta tavalliselle ihmiselle auto on Suomessa tosi kallis.

Suomessa autoverotus on muutenkin varsin vaikeaselkoinen. Tavallisen ihmisen on itse asiassa mahdoton esimerkiksi autoa maahantuodessaan saada selkoa, mikä autovero on. Se ei ole missään mielessä läpinäkyvä järjestelmä. Meidän järjestelmämme on nelisenkymmentä vuotta vanha. Se liittyy Neuvostoliiton-kaupan oloihin ja oman maammekin autontuotannon tiettyyn suosimiseen, tämä monimutkaisuus.

Läheskään kaikissa EU-maissa ei autoveroa lainkaan peritä. Esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa ei ole autoveroa, Englannissa ei ole autoveroa. Lähinnä autoveroa periviä maita EU:ssa ovat Tanska, Irlanti, Hollanti, Kreikka, Portugali, Itävalta ja Ranska. Suomen autovero on siis toiseksi korkein Tanskan jälkeen.

Autoverotus sinällään on kansallisessa harkinnassa uusien autojen osalta, mutta EU-direktiivi kieltää kuitenkin verotuksen syrjivyyden. Tässä juuri se ongelma onkin. Suomalainen verojärjestelmä syrjii nyt tavallista ihmistä, kun hän tuo käytetyn auton, verrattuna siihen, että maahantuoja tuo käytetyn auton. Itse asiassa meidän verojärjestelmämme johtaa nyt siihen, että Suomeen tuodaan 80-luvun alkupuoliskon käytettyjä autoja. Sen sijaan ei tuoda muutaman vuoden vanhoja käytettyjä autoja, koska niissä verotus on selvästi korkeampi kuin jopa uuden auton hinta tulisi olemaan.

Maaliskuussa 2000 korkein oikeus lykkäsi yksityisen henkilön valitusta maahantuodun käytetyn auton verotuksesta ja pyysi ennakkoratkaisua Euroopan yhteisön tuomioistuimelta. Helmikuussa tänä vuonna komissio antoi lausuntonsa, jossa epäiltiin käytetyn tuontiauton verokohtelua yhteisön sääntöjen vastaiseksi. Itse asiassa se oli aika selvästi päätöksessä sanottu. Seuraavaksi odotetaan nyt EU:n julkisuusasiamiehen lausuntoa ja tuomioistuimen päätöstä. Tuomioistuimen päätöksen on sanottu tulevan syksyllä, mutta se voi tulla vasta ensi vuonnakin. Näin ollen tämä epävarma tilanne, jos ei hallitus mitenkään tätä asiaa linjaa, jatkuu hyvin pitkään.

Yhteenvetona vielä haluaisin todeta, mitä Suomen autoverotuksen ongelmia on tällä hetkellä.

Todella pääongelma käytettyjen autojen osalta on se, että yksityisen tuojan ja autovalmistajan edustajan tuoman auton verokohtelu on erilainen. Tässä verotus EU:n direktiivin vastaisesti on selvästi syrjivä.

Veron määrä on huonosti ennakoitavissa ja läpinäkyvyys heikko.

Suomessa myöskin arvonlisävero peritään autoverosta. On hyvin tulkinnanvaraista, onko tämä jatkossa mahdollista. Siihen saamme EU-tuomioistuimelta päätöksen.

Ehkä ongelmallisinta on, nyt kun elämme ilmastostrategian aikaa, että suomalaisen autoverojärjestelmän tavoite on ensi sijassa fiskaalinen. Ympäristö- ja turvallisuusnäkökohdat on huomioitu riittämättömästi. Keskimäärin Suomessa peritään autosta veroa, autoveroa plus siihen liittyvää arvonlisäveroa, 70 000 markkaa. Viime vuonna kertyi 6,3 miljardia autoveroa. Tälle vuodelle on budjetoitu 6,7 miljardia markkaa, mutta niin kuin sanottu, tämä ei tule toteutumaan läheskään tällaisena. Kaiken kaikkiaan liikenteestähän meillä peritään tänä vuonna ehkä 35 miljardia markkaa veroja, kun huomioimme autoveron lisäksi ennen kaikkea polttoaineverot, arvonlisäveron, moottoripyöräveron ja ajoneuvoveron.

Hallitusohjelmassa on kyllä kirjaus autoverotuksesta. Se kuuluu näin: "Autokannan uusiutumista nopeutetaan liikenneverotuksen rakennetta muuttamalla, ottaen nykyistä painokkaammin huomioon ympäristövaikutukset -- ja turvallisuustekijät." Toistaiseksi hallitus ei ole tehnyt mitään. Viimeksi, kun autoverotusta on Suomessa alennettu, se tapahtui Ahon hallituksen aikana; autokaupan tilannetta silloin korjattiin. Lipposen kummankaan hallituksen aikana ei ole tapahtunut mitään, ja nyt on lopullisesti vetäydytty siilipuolustukseen tässä asiassa. EU-parlamentissa tämä on toki ollut esillä, kun kokoomuksen europarlamentaarikko Vatanen on tästä meteliä pitänyt todella vauhdikkaasti, mutta ei sillä näemmä ole ollut merkitystä.

Autoverotusta pitää suunnitelmallisesti uudistaa pitemmällä aikavälillä. Nyt pitäisi nopeasti linjata käytettyjen autojen tilanne. Autoalan Keskusliitto, autojen maahantuojat ja ennen kaikkea myös Autoliitto ovat tehneet omia, hyvin perusteltuja selvityksiään ja esityksiään tässä asiassa. Viimeksi tällä viikolla olemme kuulleet asiassa Autoliiton kannanottoja.

Arvoisa puhemies! Totean lopuksi, että on aika hoitaa autoverotusasiaa. Tärkeintä on nyt, että hallitus linjaa nopeasti käytettynä maahantuotujen autojen verotusta, että tämä asia, mikä tiedetään, laiton tilanne, mikä Suomessa on, voisi korjaantua ja auton ostajat saisivat tästä tiedon. Kuten totesin, ei ole syytä antaa sitä kuvaa, että jotain tapahtuisi autojen hintojen osalta. Nyt on syytä antaa se kuva, että hallitus korjaa autoverotusta siten kuin direktiivi edellyttää.

Toisessa vaiheessa on tärkeää, ja sitä on tärkeää jo nyt suunnitella, autoveron muiden ongelmien korjaaminen: sen läpinäkyvyyden parantaminen, ennen kaikkea turvallisuus- ja ympäristönäkökohtien parempi huomioiminen. Pitkällä aikavälillä varmasti joudumme siirtymään ajoneuvoveron suuntaan, siis pahamaineisen tarraveron suuntaan. Voidaanhan laskea, että jos Suomessa on 2 miljoonaa autoa, niin kuin Suomessa on, 3 000 markan ajoneuvoverolla kertyisi se 6 miljardia, mikä tällä hetkellä autoverotuksesta tulee. En sano, että se on se määrä, mutta ajoneuvoverojärjestelmässä, kun siihen asteittain suunnitelmallisesti siirryttäisiin, on se hyvä puoli, että siinä voitaisiin paljon paremmin huomioida ympäristö- ja turvallisuusnäkökohta, toisin kuin nyt autoverotuksessamme on tapahtunut.

Arvoisa puhemies! On aika tarttua autoveroasiaan. Aika ei sitä hoida.

Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Ala-Nissilä käsitteli erittäin varovasti autoveron alennusta mielestäni, vaikka hän on opposition edustaja. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että autovero tulisi kokonaan poistaa Suomesta. Saksassahan autoveroa ei ole ollenkaan lähinnä siitä syystä, että Saksassa valmistetaan paljon autoja eikä autoveroa sitä varten siellä peritä. Mutta Ruotsi on yksi Pohjoismaa, joka ei peri autoveroja. Siinä mielessä olisi oikeilla linjoilla se, että autoveroa pitää alentaa vähintään 10 prosenttia vuodessa seuraavien viiden vuoden aikana, jotta autokanta uusiutuisi, koska autokanta tällä hetkellähän on yli kymmenen vuotta vanhaa.

Mitä tämän päivän tilanteeseen tulee, vaihtoautoja meillä varastoissa on yli miljardin markan edestä, varaosavarastoja 600 miljoonan edestä, eli nämä purettaisiin viiden vuoden aikana ja sillä tavalla saataisiin autoverotus kuntoon.

Mikko Elo /sd (vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ed. Ala-Nissilä on tosiaan hyvä veroasiantuntija, eikä hänen puheenvuoroonsa ole kovin paljon lisää huomauttamista. Tosiasia on kuitenkin se, niin kuin pääministeri Lipponen viikko sitten radion haastattelutunnilla sanoi, että nyt ei ole syytä jarrutella autokauppaa. Ed. Ala-Nissilä, ei ole varmaan juuri tällä hetkellä ainakaan tulossa myöskään käytettyjen autojen verotukseen mitään suuria uudistuksia. Tarve varmasti on, ja se aikanaan ratkaistaan. Siinä mielessä ed. Ala-Nissilä on oikeilla jäljillä.

Mitä tulee ed. Kuosmasen puheenvuoroon, se oli, ed. Kuosmanen, vaikka itsekin harrastan kansaan vetoavaa politiikkaa, harvinaisen kansaan vetoavaa, kun hän ehdotti, että autovero pitäisi poistaa kokonaan. Nyt on kuitenkin kysymys suurin piirtein 6,3 miljardista vuositasolla plus 22 prosenttia arvonlisäveroa eli yhteensä noin 8 miljardia markkaa. Voidaan sanoa, että käyttömaksu, joka Ruotsissa on, on moninkertainen Suomeen verrattuna.

Matti  Saarinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Ala-Nissilä puhui hyvin ja asiantuntevasti, kuten aina. Erimielisyys tässä vallitseekin lähinnä siitä, kirjataanko tämä kanta ponnen muotoon vai leipätekstinä mietintöön. Tässä mielessä olemme herttaisen yksimielisiä asiasisällöstä. Menettelytapa tässä hiertää.

Valiokunta päättää mietintönsä virkkeeseen: "Valiokunta kiirehtii autoverotuksen kokonaisuudistusta hallitusohjelman mukaisesti siten, että autokannan uusiutumista nopeutetaan liikenneverotuksen rakennetta muuttamalla ja liikenneverotuksessa otetaan nykyistä painokkaammin huomioon ympäristövaikutukset, erityisesti polttoaineen kulutus ja liikenneturvallisuustekijät." — Aivan kuten opposition vastalauseessakin, tässä vain todetaan, että kiirehditään, ja te vaaditte, että eduskunta edellyttäisi hallitukselta. Tämä on menettelytapakysymys.

Kari  Rajamäki  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Autoverotukseen ja erityisesti käytettyjen autojen verotukseen liittyy kieltämättä tarkistustarpeita. Mutta iso kysymys on se, että tässä maassa käytetään infrastruktuuriin vain 0,8 prosenttia bkt:stä. Suomen kaltaisessa tilanteessa olevassa maassa se on todella riittämätön määrä. Eduskunta edellytti tämän vuoden talousarvion yhteydessä polttoaineveron osittaista korvamerkintää liikenneturvallisuusrahastoon eli rahastointia. Autoveron ja polttoaineverojenkin yleisen hyväksyttävyyden kannalta Suomessa pitäisi tätä asiaa myös kiihkottomasti tarkastella.

Juha  Korkeaoja  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ala-Nissilä kiinnitti huomiota erittäin tärkeään asiaan ja akuuttiin, ratkaisua vaativaan asiaan erityisesti käytettyjen tuontiautojen verotuksen osalta. Nyt joka viikko tuodaan ehkä satoja käytettyjä autoja erityisesti Saksasta. Osa näistä tullataan, maksetaan autovero ja sitten tehdään valitus. Meillä on nyt syntymässä erittäin suuri valitusten suma, joka jatkuu niin kauan, kunnes hallitus tämän ratkaisun tekee. Se kuormittaa meidän valitusviranomaisiamme jatkossa. Ei ole ollenkaan asiallista, että näin tapahtuu. Hallituksen pitäisi kiireesti tuoda esitys tämän verotuksen ratkaisemiseksi.

Olavi  Ala-Nissilä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kuosmanen sanoi, että Suomessa autokanta on vanhaa. Se pitää paikkansa. Ed. Kuosmasen autot tuskin ovat vanhoja, mutta yleisesti ottaen Suomessa on ehkä EU:n vanhin autokanta. Se on myös liikenneturvallisuuden ja ympäristönäkökohtien kannalta huono asia.

Miksi tässä pitäisi lausua eduskunnan ponnen muodossa, ed. Saarinen, jotakin? Eduskunnan pitäisi ilmoittaa tässä oma tahtonsa. Hallitus on ilmoittanut, että mitään ei tehdä. Silloin kysymys on siitä, että eduskunta voisi jotakin tehdä. Minä olen ollut verojaostossa pari eduskuntakautta, ja ikinä emme ole autoverotukseen, arvoisa puhemies, pystyneet vaikuttamaan Lipposen hallituksen aikana. Siellä on niin mahtava virkamieskoneisto tai virkamies, että emme ole pystyneet vaikuttamaan emmekä näytä nytkään pystyvän, ellei eduskunnalla ole omaa tahtoa tätä asiaa linjata.

Lopuksi haluan todeta, että on tärkeää, että autoverotuksessa edetään suunnitelmallisesti. Tarvitaan todella viiden vuoden suunnitelma tai pidemmän ajan suunnitelma, jotta päästään järkeviin ratkaisuihin koko autoverotuksessa.

Bjarne Kallis /skl:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kuosmanen saa, jos ei ensi viikolla niin varsin pian kuitenkin äänestää oman esityksensä puolesta. Me tulemme huolehtimaan siitä, että tässä salissa äänestetään autoveron alentamisesta.

Rouva puhemies! Tilanne tänä päivänä on suurin piirtein sellainen kuin ed. Korkeaoja mainitsi. Kansa odottaa veroalennusta, koska kansa tietää, että nykyjärjestelmä on EY-direktiivien vastainen. Siis tämä on tosiasia. Muutos tulee ennemmin tai myöhemmin, ja kansa tietää, että muutos tulee enemmin tai myöhemmin. Sen takia kauppoja ei kovinkaan paljon tehdä. Sen takia tuodaan jonkin verran autoja ulkomailta ja tehdään välittömästi verovalitus.

Mikä on sitten ongelma? Ongelma on juuri käytetyissä tuontiautoissa. Uudessa autossa ei ole minkäänlaista ongelmaa. Vero on 100 prosenttia miinus jotakin 4 500 markkaa. (Eduskunnasta: 4 600!) — Noin 4 500 on 4 600. — Suomi saa verottaa aivan niin kuin haluaa uusia autoja. Voisi olla 300 prosentin vero, voisi olla nollavero. EU ei anna minkäänlaista määräystä siitä, kuinka paljon verotamme. Tämä 100 prosenttia on siis meidän omassa harkinnassamme, ja saamme vapaasti valita, mutta emme saa verottaa käytettyjä autoja ankarammin kuin uusia autoja.

Kun käytetyn auton verotusarvo määrätään tietyn kaavan mukaan, niin se johtaa siihen, että käytetystä autosta maksetaan veroa monesti 200—300 prosenttia. Esimerkiksi auton kauppahinta Saksassa tai Ruotsissa on 50 000 markkaa, mutta sen verotusarvo eli cif-arvo sen kaavan mukaan on 100 000 markkaa, ja kun vero on 100 prosenttia, siitä 50 000 markan autosta maksetaan 100 000 markkaa veroa, joka on siis 200 prosenttia. Tätä EU ei hyväksy.

Tämä on johtanut myös siihen, että 2, 3, 4 vuotta vanhoja autoja ei tuoda maahan vaan tuodaan 10—15 vuoden vanhoja autoja, joista maksetaan aika vähän veroa, mutta ne ovat ainoat käytetyt autot, joita kannattaa tuoda maahan. Tästä on syntynyt myös sellainen käsitys, että jos autoveroa muutetaan, silloin maahan tuodaan vanhoja, ympäristöä saastuttavia autoja, ja sen takia tätä muutosta on osittain jarrutettu, mutta tämä olettamus on aivan väärä.

Jos ja kun lainsäädäntö muutetaan EU-sääntöjä vastaavaksi, silloin kansa rupeaa tuomaan 2—3 vuotta vanhoja autoja, joista he maksavat kohtuullisen veron, maksavat 100 prosenttia siitä, mitä auto on ulkomailla maksanut. Tämä merkitsee sitä, että myöskin köyhä kansa tai vähätuloisempi, vähävaraisempi kansa, ennen kaikkea nuoret, pystyy ostamaan vähän turvallisempia, hyvälaatuisia autoja, joihin heillä ei ole varaa tänä päivänä.

Kun pelätään, että valtion tulot romahtavat, on otettava huomioon, että viime vuonna me saimme autoverona vähän päälle 6 miljardia markkaa. Me alensimme tuloveroja yli 6 miljardilla markalla eli alensimme tuloveroa suurin piirtein saman verran kuin vuodessa saamme autoveroa. Jos Suomen kansalta olisi kysytty, kumpaa priorisoitte, alennetaanko tuloveroa niin, että vähätuloinen saa 15 markan alennuksen kuukaudessa, kansanedustaja saa 1 500 markkaa alennusta kuukaudessa, vai poistetaanko autovero kokonaan, niin että uuden auton hinta laskee 60 000—70 000 markalla, minä luulen tietäväni, mitä kansa olisi vastannut. Kansa olisi sanonut, että poistetaan autovero, jos sen vaikutus valtiontalouteen on sama kuin tuloveroalennus.

Ei kristillinen liitto sitä esittänyt. Emme me esittäneet, että tuloveron sijasta olisi autovero kokonaan poistettu, mutta otin tämän esimerkin, koska se on täysin realistinen. Näin olisi voinut menetellä. Olisiko se ollut viisasta, se on toinen asia. Mutta meidän kantamme on ehdottomasti, että laittomassa tilassa ei pidä elää. Laiton tilanne on muutettava lailliseksi tilaksi, ja sen takia autoveroon pitäisi tehdä sellaisia muutoksia, mitä joudumme kuitenkin ennemmin tai myöhemmin tekemään.

Minusta on jos ei edesvastuutonta kuitenkin täysin väärin hallituksen taholta kehottaa kansaa ostamaan nyt auto ja tekemään autokauppoja, vaikka hallitus on hyvin tietoinen siitä, että ennemmin tai myöhemmin tilanne muuttuu. Sitten hallitus vielä sanoo, että muutos tulee aikaisintaan 2002 tai 2003. Mistä hallitus sen tietää, milloin tuomioistuimen päätös tulee, että se on muutettava heti? Aivan niin kuin ed. Korkeaoja totesi, kun nyt autoja tuodaan, saman tien tehdään valitukset. Todennäköistä on, että valitukset käsitellään ja takautuvasti joudutaan palauttamaan nuo verot.

Kristillisen liiton kanta on tässä asiassa varsin selkeä: nopeasti muutos autoveroon. Yli 80 prosenttia Suomen kansasta on sitä mieltä, että autoveroa tulisi alentaa. Se palvelisi myöskin vähävaraisia, vähätuloisia.

Tämä keskustelu on myöskin osoittanut, että tuloveroalennuksissa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota välillisiin veroihin. Kun me viime vuonna budjettikeskustelussa esitimme, että elintarvikkeiden arvonlisäveroa tulisi pudottaa 17 prosentista 12 prosenttiin, se saa tästäkin keskustelusta lisätukea. Vähävarainen, vähätuloinen kansa hyötyy kaikkein eniten, kun välillisiä veroja alennetaan. Niin elintarvikkeiden osalta kuin autojenkin osalta vero on tänä päivänä liian korkea.

Olavi  Ala-Nissilä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kalliksen tärkeä ja hyvä puheenvuoro ei paljon vaadi täydentämistä, mutta todella hän viittasi lyhyesti valitusruuhkaan, joka on jo korkeimmassa oikeudessa. Siellä taitaa kohta olla parisataa valitusta kansalaisilta tästä asiasta. Myöskin tullissa odottaa iso joukko kansalaisia, jotka lähtevät heti valittamaan, kun tilaisuus tulee. Tilanne on kansalaisten kannalta tässäkin mielessä ongelmallinen, että siellä on tulossa iso valitusruuhka tässä asiassa. (Eduskunnasta: On jo!) — On jo olemassa. (Eduskunnasta: Kasvaa joka päivä!) — Kasvaa joka päivä, koska on tämä laiton tilanne tässä asiassa. — Tässäkin mielessä käytettyjen autojen veron osalta pitäisi muutos ja linjaus tehdä nopeasti ja suunnitelmallisesti edetä siitä ja järkevästi. Sinällään minusta tuloveron kevennysvaraa ei tähän tarvitse käyttää vaan autoverotuksen rakennettakin muuttamalla tässä voidaan päästä järkeviin ratkaisuihin pitkällä aikavälillä.

Ulla Juurola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Asiantuntijakuulemisen jälkeen voi päätyä erilaiseenkin johtopäätökseen kuin ed. Kallis, joka sanoi, että olisi edesvastuutonta kehottaa ihmisiä ostamaan nyt auto. Nyt voisi ihan sanoa, että kannattaa ostaa käytetty auto, koska autokauppa on ollut seisahduksissa vuodenvaihteessa ja nyt on hyvät varastot.

VM:n asiantuntijoiden mukaan autoverotus on kuitenkin kokonaisuus, ja koska Suomeen tulevien uusien autojen tehdashinnat ovat matalammat kuin muualla, jos autovero laskee, sen pitäisi laskea aika huomattavasti, ennen kuin se välttämättä näkyisi autojen hinnoissa, joten ei ole ollenkaan selvää, että vaikka autoverouudistus tehtäisiin, autojen hinnat laskisivat, käytettyjen tai uusien.

Matti  Saarinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Juurola sanoi mielestäni juuri sen ydinkohdan, että kun autotehtaat tuovat Suomeen uusia autoja noin 10—15 prosenttia halvemmalla kuin muihin maihin, niin jos Suomi laskee uusien autojen verotusta, edun korjaavat autojen valmistajat. Ainakin tähän asti he ovat niin tehneet.

Mehän olemme herttaisen yksimielisiä siitä, että autoveron kokonaisuudistus tarvitaan. Kysymys on vain siitä, miten se kirjataan mietintöön. Toistan vielä, että oppositio edellyttää, että meidän tahtotilamme kirjataan ponnen muotoon, ja me muut, enemmistö, olemme sitä mieltä, että kiirehditään jälleen kerran sitä, että kokonaisuudistus tuodaan. Me olemme asiasta ihan yhtä mieltä, ja ponsia on ihan liian paljon eduskunnan kirjauksina. Tämä pitää hoitaa sillä tavalla, ettei siinä ponsia tarvita.

Oikeusministeri Johannes Koskinen

Arvoisa puhemies! Ed. Kalliksen puheenvuorossa hämmästytti se, että hän tarkkana talousmiehenä ei lainkaan noteerannut sitä, että jos äkillisesti ja nopeasti autoveroa alennetaan, niin myös maassa olevan autokannan arvo, sen hinta, putoaa vähintään samassa suhteessa. Siinä se väliraha, johon hän viittasi, että köyhälläkin olisi varaa auton ostoon, eipä juurikaan vähenisi. Oleellista on, että muutos tehdään hyvin hallitusti ja järjestelmällisesti ja päästään siihen lopputulokseenkin, jota tavoitellaan, että pitkien välimatkojen maassa kulkemisen kustannuksia ei lisätä ja että päästään autokantaa uusimaan sekä ympäristöllisistä että muista syistä.

Tässä tilanteessa se, että tällaisia nopeita populistisia keinoja esitetään tai lupaillaan, aiheuttaa juuri näitä ongelmia autokaupassa. Näitä negatiivisia vaikutuksia varmasti pääministeri ja valtiovarainministeri ovat halunneet torjua.

Bjarne   Kallis  /skl(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kolme sosialidemokraattia käytti vastauspuheenvuoron. Kaksi oli sitä mieltä, että ei nyt kannata alentaa, vaan myöhemmin ja etteivät hinnat laske, vaikka veroa alennetaan. Kolmas sosialidemokraatti, ministeri Koskinen, oli sitä mieltä, ettei se mitään, kyllä ne hinnat laskevat. Hän oli sitä mieltä, että hinnat laskevat. Te kaksi olitte sitä mieltä, etteivät hinnat laske. En minä tätä ymmärrä. Te olette sitä mieltä, että myöhemmin pitäisi alentaa, vaikkeivät hinnat laske. Miksi pitäisi alentaa, jos hinnat eivät laske? Minä olen täysin varma siitä, että jos autoveroa alennetaan, silloin myöskin hinnat laskevat ja siitä hyötyy vähävarainen ja vähätuloinen kansa.

Ulla Juurola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tietenkin on hyvä, jos autojen hinnat laskevat, mutta autoverotusta pitää kokonaisuudessaan muuttaa sen takia, että se suosisi sitä, että Suomen autokanta tulee nuoremmaksi ja siten ympäristöystävällisemmäksi ja turvallisemmaksi. Sen pitäisi olla kokonaisuudistus, jossa otetaan myös käyttömaksut ehkä huomioon.

Matti  Saarinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ydinhän tässä on se, että asia hoidettaisiin verolainsäädännön kokonaisuudistuksella eikä pala palalta. Epäoikeudenmukaisin on nyt vain se pala, joka koskee käytettyjen autojen maahantuontia. Mitä tapahtuu siinä tilanteessa, jos uusien autojen verotusta alennetaan, on vähän arvailujen varassa, se miten auton valmistajat käyttäytyvät. Mutta siinä yhdyn ministeri Koskisen mielipiteeseen myöskin, että väliraha kuluttajan kannalta tulee pysymään kutakuinkin entisellään. Elävät hinnat miten tahansa, niin kuluttaja ei siitä välistä pääse tiliä tekemään, vaan hän joutuu aina suurin piirtein saman välirahan maksamaan. Markkinat reagoivat sillä tavalla. Näin meille ovat asiantuntijat asian kertoneet.

Pekka   Kuosmanen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Joudun toteamaan sosialidemokraattisille kansanedustajille ja samoin ministeri Koskiselle, että ajattelette virheellisesti siinä mielessä, että jos autovero poistettaisiin kokonaan, niin sanotaan normaalin keskitasoisen auton hinta tippuisi noin 60 000—70 000 markkaa. Jokainen, vaikka ei olisi liikemies eikä liikkeenharjoittaja, voisi myydä sen vanhan auton ennen kuin menisi uutta ostamaan. Vanhat hyväkuntoiset autot voitaisiin myydä Venäjälle, jonne on iso ostobuumi menossa, samoin Afrikkaan, jonne viime vuonna vietiin 20 000 Toyota Hiacea. Totean yrittäjäkansanedustajana, että älkää ruvetko neuvomaan täällä, miten bisnestä pitää tehdä.

Bjarne   Kallis  /skl(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ymmärsin, että veljet ja sisaret ovat nyt samaa mieltä kanssani, että jos autoveroa alennetaan, niin hinnatkin laskevat. Hyvä!

Juuri tästä syystä meidän pitää alentaa. Minä en hetkeäkään pelkää, etteivät ne, joilla on tänä päivänä varaa ostaa uusia autoja, osta myöskin jatkossa. Mutta ne, joilla ei ole varaa ostaa uusia, ostavat aika huonolaatuisia käytettyjä autoja tänä päivänä, mutta autoveron alentamisen jälkeen heillä on varaa ostaa parempia käytettyjä autoja. Näin ollen autoveron alennus palvelee ennen kaikkea köyhää, vähävaraista kansaa.

Kari  Kantalainen  /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Kuten odottaa saattoi, niin kun käsittelimme lakiesitystä, joka käsittelee muuttoautojen pieniä teknisiä verotuskorjauksia, päätimme siinä yhteydessä verojaostossa, kun meillä oli huoli siitä, millä tavalla suomalaisen autokaupan tilanne kokonaisuudessaan etenee, vähän laajemmin tarkastella koko problematiikkaa. Se on tärkeää sikäli, minkälaisia signaaleja tästä talosta tai valtioneuvostosta tai ministereiltä menee ulos, koska sillä vaikutetaan myös kaupan markkinoihin, volyymiin ja myös ihmisten odotuksiin. Me saatoimme todeta juuri sen, että jotta ylisuuret odotukset autokaupan isosta hintaromahduksesta tulisivat ikään kuin järkevästi selitettyä, halusimme mietinnössä kirjata asiat ja ongelmatiikan niin esiin, että voidaan todella pelata ja puhua sillä realismilla, joka kaiken kaikkiaan on vallitseva käytäntö. Halusimme nimenomaan sen takia käytettyjen autojen problematiikan ja koko autoverotusproblematiikan nostaa esille.

Keskustelussa, jota täällä on käyty, ilmiselvästikin nähdään se, että on helppo olla tässä kovasti julkisuushakuinen ja nostaa asioita esille monella tavalla. Me halusimme hoitaa tätä asiaa todella sillä tavalla, että rauhoitamme markkinoita ja kerromme sen realismin, jossa me elämme. Oli mielenkiintoista asiantuntijakuulemisessa todeta, että kun ala itse kertoi, että autokaupan myynti on pudonnut jopa 20—25 prosenttia alkukuukausina, niin toisaalta Tilastokeskus ja rekisteröinti kertovat esimerkiksi helmikuulta, että autokaupan myynti on pudonnut 8,9 prosenttia. Mikä on sitten totta, mikä ei, riippuu tietysti siitä lähtökohdasta, kuka asioita katsoo ja miltä kannalta.

Toisaalta muun muassa tamperelainen merkittävä autokauppias totesi Aamulehden haastattelussa, että viime vuoden tammi- ja helmikuu olivat uusien autojen myynnin ja rekisteröinnin kannalta liikkeen historiassa suositummat kuin koskaan johtuen siitä, että ihmiset halusivat ostaa uuden auton ja saada leiman vuodelta 2000, uudelta vuosituhannelta. Sieltä sitten tuli myöskin se piikki, joka tämän autokauppiaan mukaan on sellainen, että tämäkin tulee huomioida, kun vertailuja asioissa tehdään.

Arvoisa puhemies! Kun tätä kokonaisuutta katsotaan, niin me todellakin valiokunnassa ja verojaostossa halusimme käydä asiaa sillä tavalla läpi, että tutkimme, minkälaisia vaikutuksia tällä on valtiontalouteen eli verokertymiin, toisaalta autokauppaan, sen työllisyyteen, ja toisaalta tietysti siihen, että verotuksen tulee toimia oikeudenmukaisesti ja noudattaa niitä pelisääntöjä, jotka meille kansainvälisesti kuuluvat.

Tässä yhteydessä mietinnössä asiantuntijanäkemysten pohjalta saatoimme todeta, että linjaus on sen suuntainen, että välittömästi sen jälkeen, kun EY-tuomioistuimen päätös — nähtävästi ensi syksynä — saadaan, silloin tehdään tarvittavat korjaukset. Jo nyt valmisteilla on useita erilaisia vaihtoehtoja, joiden mukaisesti korjaavat toimenpiteet tehdään.

Vaihtoehtoja joudutaan tekemään juuri sen takia, että emme täsmälleen tiedä, minkälaiselta pohjalta uudistuksen joudumme tekemään. On aika huonoa lainsäädäntötyötä, jos ikään kuin suunnittelemme lainsäädäntöä nyt ja sitten meille tulee erilaiset lähtökohdat, lähtöolettamat, joiden jälkeen joudumme korjaamaan samoja asioita välittömästi. Mielestäni, jotta olemme huolellisia ja teemme hyvää työtä, voimme hoitaa asiat maltillisessa järjestyksessä ja tässä mielessä hoitaa tätä kysymystä hallitusti eteenpäin.

Hallitusohjelmassa, aivan kuten ed. Ala-Nissilä puheenvuorossaan sanoi, todettiin, että me uudistamme autokantaamme, autoverotustamme, niin että ympäristöystävällisyys- ja turvallisuusnäkökohdat tulevat otetuiksi huomioon. Haluan vielä kerran toistaa muutaman asian, jotka ovat tulleet esille.

Jos pelkästään koskemme käytettyjen autojen verotuksen alentamiseen ja siihen liittyviin kysymyksiin, voidaan todeta, että silloin johtopäätös on paljolti se, mihin ed. Saarinen viittasi: Käytettyjen autojen arvo eli hintataso tulee alenemaan. Se tulee alenemaan myöskin kotimaassa noin 2,5 miljardin varaston arvon osalta, joka on aika merkittävä alan bisneksen kannalta. Toisaalta tiedetään se, että tämä tulee vaikuttamaan selkeästi siihen, että uusien autojen hinnassa, jossa nyt on meillä tehtaiden 10—15 prosentin subventiopuskuri, välirahat eivät oleellisesti tule muuttumaan.

Haluan muistuttaa kollegoja siitä, että kun asiantuntijoita kuuntelimme, saatoimme myöskin todeta sen, että kun meille tuodaan arviolta ehkä muutamia tuhansia käytettyjä autoja, niin Ruotsiin niitä tuodaan noin 60 000. Siellä on syntynyt selvästi ongelma: On voitu havaita, että käytettyjen autojen osalta on käytetty esimerkiksi kolariautoja tuonnissa. On ollut sellaisia vaihto-osia, joiden osalta vakuutusyhtiö ei ole suorittanut korvauksia kolari- tai varkaustilanteissa. Mielestäni myöskin kuluttajan edun mukaista on se, että uusisimme autokantamme nimenomaan niin, että lähtisimme liikkeelle uusien autojen kautta, jolloin sekä ympäristöystävällisyys, päästöt, muut erilaiset asiat, mutta myöskin autojen turvallisuus etenisivät samassa tahdissa niin, että meistä ei tule saksalaisten autojen kierrätyskeskusta. Mielestäni tämä on hyvin tärkeä havainto ja todella tulee lähteä tällä lailla liikkeelle, kuten todettiin.

Arvoisa puhemies! Me todella olemme ihan vakavasti harkinneet asiaa, ja itse olen saanut palautetta mietinnöstämme meidän markkinoiltamme. Autoalan järjestöt ovat todenneet, että on hyvä, että nyt kerrotaan, missä vaiheessa edetään. Me olemme omalta osaltamme lähteneet siitä, että hallitus on omalta puoleltaan velvoitettu noudattamaan ohjelmaansa ja olemme omalta osaltamme miettineet linjaukset, mitä ne voisivat olla.

Verokertymät, joista on paljon puhuttu, ovat hyvin merkittävät. Tänä päivänä meillä on arviolta tilanne, että lähivuosina veropohjastamme on häviämässä 8, jopa 20 miljardia verotuloja. On hyvin merkittävä kysymys myöskin se, onko meillä varaa heittää sen tyyppisiä lausekkeita, että me tuosta lähdemme polkemaan verokertymiä, ja kuitenkin meillä tehtävänä on vastata siihen, että suomalainen yhteiskunta kehittyy hallitusti ja suomalaisten kaikki tärkeimmät peruspalvelut tulevat turvatuiksi. Tässä suhteessa kokonaisuutta tulee tarkastella myöskin fiskaalisesta näkökulmasta.

Arvoisa puhemies! Haluan todella toistaa vielä sen lähtökohdan, että kiirehdimme hallitusta uudistuksen tekemisessä. Kun tämän tyyppisiä uudistuksia tehdään, on selvää, että ne tehdään yhden yön uudistuksina niin sanotusti, eli emme voi elää ja pallotella asiaa, vaan meidän on pakko tehdä se tässä ja nyt ja se astuu voimaan seuraavasta päivästä tai näin. Täältä tämä on aivan varmasti tulossa, kun saamme sen reaalipohjan, jota EY-tuomioistuin meiltä odottaa, ja toisaalta kun saamme myöskin ne informaatiot koolle, millä tavalla sitten kompensoimme asioita.

On aivan selvää, että jos mietitään ja verrataan meidän järjestelmäämme saksalaiseen järjestelmään, tilanne on se, että Saksa subventoi omaa autotuotantoaan sillä, että siellä ei ole autoverotusta. Aivan samaa tekee Ruotsi. Se tukee omaa autovalmistustaan tätä kautta. Syy, miksi Saksassa autojen keskimääräinen romutusikä on noin 10 vuotta ja normaalikäyttöikä on noin runsas 6 vuotta, on se, että siellä on panostettu sen tyyppiseen verojärjestelmään, joka ikään kuin rankaisee siten, että mitä vanhemmalla, enemmän päästöjä aiheuttavalla, epäympäristöystävällisellä autolla ajat, sitä kalliimpaa käyttö jatkossa on.

Käyttömaksuja mekin sitten joudumme aivan varmasti miettimään silloin, kun lähdemme korjaamaan verokokonaisuutta. Mielestäni meillä on se työnjako eduskunnalla ja hallituksella, että hallitus tekee esitykset, se rakentaa ne ajatukset saatuaan asiantuntijoiden, myöskin meidän, näkemyksemme ja tuo ne siinä järjestyksessä meidän käsittelyymme, kun asia on valmis. Uskon, että tämä tapahtuu hyvinkin nopeasti sen jälkeen, kun EY-tuomioistuimen päätös asian osalta on tehty.

Bjarne   Kallis  /skl(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kantalainen antoi ymmärtää, että me emme pysty muuttamaan verolakia ennen kuin EY-tuomioistuimen päätös tulee. Minä en taas sitä ymmärrä, ettemme pystyisi. Kyllä me varmasti pystymme, kun me muutamme lainsäädännön, muutamme sen lailliseksi. Kyllä me tiedämme, minkälainen sen tulisi olla. Emme me voi siirtää päätöstä sellaisella väitteellä, että emme tiedä, minkälaiseksi meidän pitäisi laki muuttaa.

Toinen asia: On aivan turha pelätä, että Suomesta tulisi saksalaisten autojen kaatopaikka. Ei tilanne voi tästä huonontua. Autokanta Suomessa on Euroopan huonoin, ja jos autoveroa alennetaan, pienintäkään riskiä ei ole, että autokanta huononisi. Päinvastoin, kuten monessa puheenvuorossa on todettu, jos autoveroa alennetaan, silloin autokanta paranee.

Kari  Kärkkäinen  /skl(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Enpä tiedä; ed. Kantalainen puhui, että Ruotsissa on tällä hetkellä 60 000 autoa, jotka on tuotu, ja Suomessa muutama tuhat. Lieneekö hallituksen linja se, että me siirrymme koko ajan 60 000:ta kohti Suomessa? Kun luette Palsta-lehteä tai Ilmoita ilmaiseksi -lehteä, siellä jatkuvasti on kehotuksia siitä, että nyt kannattaa hakea auto Saksasta ja ikään kuin valituksen kautta ottaa verot itselleen myöhemmin takaisin.

Autokaupan hidastuminen on aiheuttanut ja aiheuttaa edelleenkin henkilöstön irtisanomisia ja lomautuksia. Kun ajankohtaiset autokaupan ongelmat eivät kuitenkaan poistu minun mielestäni odottamalla, nyt olisi laajemman autoverokeskustelun aika. Mielestäni päätökset täytyy tehdä tässä ja nyt. Kuitenkin EY-tuomioistuimen ratkaisu pakottaa Suomen jonkinlaiseen autoverotuksen muutokseen, hyvin perustavan laatuiseen muutokseen, suurella todennäköisyydellä.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kantalainen verojaoston puheenjohtajana on oppinut jo rakastamaan veroja. Hänen puheenvuoronsa oli niin verohallintokeskeinen. Todella, kuten ed. Kallis totesi, me tiedämme, mitä pitäisi tehdä käytettyinä maahan tuotujen autojen verotuksen osalta, jotta Suomessa oltaisiin EU-direktiivin mukaisessa laillisessa tilassa.

Kysymys on siitä, mikä ilmeni jo Portugalin tapauksesta: Suomessa ei voida käytettyjä autoja verottaa suhteessa enempää kuin uusiakaan. Näin se on. Tämä muutos Suomessa pitäisi tehdä ja nyt hallituksen linjata nopeasti, jotta tämä patti voitaisiin laukaista ja sen jälkeen siirtyä suunnitelmalliseen verotuksen rakenteen uudistamistyöhön. Tästä, ed. Kantalainen, on kysymys. Kyllä me tiedämme ja valtiovarainministeriön vero-osastossa kyllä tiedetään, mitä pitää tehdä.

Kari Kantalainen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tietysti linjauksia, mitä voidaan tehdä, mutta kun me saamme EY-tuomioistuimen päätöksen, joka saamani käsityksen mukaan ei ole analoginen Portugalin päätöksen kanssa, niin totta kai, jotta me teemme hyvää lainsäädäntöä, kyllä meidän täytyy katsoa, minkälaisia edellytyksiä siellä syntyy.

Toisaalta kun ed. Ala-Nissilä totesi, että rakastan veroja, no, en niitä nyt sillä tavalla rakasta. Totta kai tässä pitää olla oikeudenmukaisuus. Mutta jotta me järkevästi tätä asiaa kehitämme, asia täytyy hoitaa. Mielestäni Saksa on tehnyt tämän fiksusti. Saksalaiset ovat hoitaneet sen niin, että he uusivat kalustonsa uusien eivätkä käytettyjen autojen kautta, jolloin he saavat uusimman turvallisuuden, uusimman tekniikan, parhaat ympäristöarvot ja kaikki tällaiset kysymykset; sitä kautta voidaan asioita kehittää. Mielestäni tuntuu aika vastuuttomalta, jos me nyt lähdemme väkisin pukkaamaan asiaa liikkeelle käytettyjen autojen kautta. Aivan kuten mietinnössä totesimme, näitä pitää viedä rinta rinnan eteenpäin (Puhemies koputtaa) ja rakentaa tästä toimintakonsepti.

Ismo Seivästö /skl:

Arvoisa puhemies! Valiokunta toteaa: "Valiokunnan mielestä niin ympäristö- kuin turvallisuussyistäkin olisi suotavaa, että autokanta uudistuisi uusimmalla ja parhaimmalla tekniikalla varustettujen autojen kautta eikä niin, että Suomeen tuotaisiin runsaasti molemmissa suhteissa uusia autoja huonompia käytettyjä autoja." Tämä toteamus on erittäin ajankohtainen, ja haluan ottaa keskusteluun ainakin kertauksen mielessä muutaman ei nyt ihan uuden näkökulman.

Tällä hetkellä eduskunnassa käsitellään monessa valiokunnassa selontekoa kansallisesta ilmastostrategiasta. Hiilidioksidipäästöistä autojen osuus on noin 10 prosenttia. Katalysaattorit puhdistavat valtaosan häkä- ja hiilivetypäästöistä. Autokantamme on, kuten täällä on tullut jo esille, kuitenkin hyvin vanhaa. Keskimääräinen romutusikä on meillä noin 18 vuotta, ja niin kuin ed. Kantalainen juuri äsken totesi, Saksassa se on vähän yli 10 vuotta.

Autoista ja liikenteestä kerätään tässä maassa runsaasti veroja, joiden tuotoista suuri osa käytetään muihinkin tarkoituksiin kuin liikenteeseen. Niillä rahoitetaan sosiaaliturvaa, koulutusta, terveyttä jne. Koska tilanne on tällainen, näitä tuloja ja näitä menoja tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti. Siksi ymmärrän hyvin ed. Kantalaisen näkökulman. Onhan tällä hetkellä hyvin ajankohtainen kysymys se, miten me saamme hoidettua pienituloisten, köyhien ja syrjäytettyjen ihmisten elämänolosuhteet paremmiksi tässä maassa. Samoin toinen ajankohtainen kysymys on se, miten Puolustusvoimat saa tarvittavat resurssit turvallisuudesta vastaamisessa. Tämäkin kysymys tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti ja kokonaisverouudistuksen puitteissa, jotta ei sosiaaliturvaan, terveydenhuoltoon, koulutukseen tai turvallisuuteen tule yllättäen sellaisia aukkoja, jotka vaikeuttavat tavallisen arjen sujuvuutta tässä maassa.

Sen sijaan on helppo olla yhtä mieltä edustajien Ala-Nissilän ja Kalliksen kanssa siitä, että laiton tila on muutettava nopeasti lailliseksi. Siinä suhteessa on helppo olla samaa mieltä näiden edustajien kanssa. Tämä tilanne ei välttämättä edellytä sitä, että tuomioistuimen päätöstä odotellaan, vaan tässä suhteessa voidaan lähteä nopeisiin toimenpiteisiin ja jatkossa sellaisiin toimenpiteisiin, että me saamme tähän maahan hieman edullisempia ja ympäristöystävällisempiä autoja.

Tuija  Nurmi  /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Kun on perehtynyt autoverotukseen, tietää, että tilanne ei ole ollenkaan niin yksinkertainen kuin täällä on osittain esitetty. Ymmärrän, että asia on erityisen vaikea. Siksi olenkin hyvin tyytyväinen, että tämä muuttoautoasia on laajennettu koskemaan näitä muita ongelmia, jotka liittyvät autoverotukseen. Mielestäni verojaosto on tehnyt tässä hyvää työtä. Asia on vaikea.

Toivon kuitenkin, että tulevaisuudessa päästään sellaiseen lopputulokseen, että Suomessa autokanta uusiutuu ja että varsinkin uusia autoja on kaikkien kansalaisten saatavilla. Nehän ovat turvallisempia ja ympäristöystävällisempiä. Haluan sen mainita vielä, että todella Suomessa on Euroopan vanhin autokanta. Tilanne on lähinnä surkea ottaen huomioon, että Suomi on sivistysvaltio.

Suuri ongelma on myös se, että haja-asutusalueilla perheet usein tarvitsevat kaksi, jopa kolme autoa, jotta vanhemmat pääsevät töihin ja lapset hoitamaan kouluasiansa. Jotenkin tämä autopolitiikka on tulevaisuudessa hoidettava niin, että haja-asutusalueet eivät tyhjene tällaisten asioitten takia, jotka ovat hoidettavissa, niin kuin autoverotus ja autojen hankinta perheisiin.