Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityspaketilla ehdotetaan toteutettavaksi hyvin pitkään vireillä ollut organisatorinen uudistus. Voin todeta, että vastaavanlaista uudistusta on tehty jo meidän monella sektorillamme; mainitsen vain tie- ja ratapuolen. Voin tässä myös todeta sen, että olen erittäin tyytyväinen siihen, että näin pitkään vireillä ollut, näin monimuotoinen ja, sanoisinpa, vaikea uudistus on nyt saatu hallituksen osalta päätökseen ja erittäin hyvässä yhteistyössä. Kun kyse on näin laajasta ja suuresta uudistuksesta, on ehkä paikallaan tuoda esiin muutamia keskeisiä näkökohtia, jotka sisältyvät näihin esityksiin.

Herra puhemies! Esityksessähän ehdotetaan muiden liikennemuotojen tapaan merenkulun viranomaistehtävien ja tilaajatehtävien erottamista tuotannollisista tehtävistä. Merenkulkulaitos huolehtisi esityksen mukaan merenkulun viranomaistehtävistä ja samalla nykyisestä Merenkulkulaitoksesta siirrettäisiin valtion liikelaitoksiksi varustamotoiminnot ja luotsaus. Tähän perustettavaan Varustamoliikelaitokseen siirtyisivät muun muassa jäänmurtajat, väyläalukset sekä yhteysalusliikenne erillisenä tulosyksikkönä, ja perustettavaan Luotsausliikelaitokseen siirtyisi alusten luotsaus.

Merenkulkulaitos toimisi siis edelleen yleisenä merenkulun viranomaisena. Se hankkisi valtioneuvoston, liikenne- ja viestintäministeriön ja eduskunnan päätösten mukaiset merenkulun toimintaedellytysten ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi tarvittavat tuotteet ja palvelut perustettavilta liikelaitoksilta ja markkinoiden kehittymisen ja kilpailun avaamisen myötä myös toimialan yrityksiltä. Merenkulkulaitoshan tuottaisi itse edelleen väylänpidon, merikartoituksen ja meriliikenteen ohjauksen tarvitsemia tuotteita ja palveluja.

On itsestäänselvää, että kun näin laajaan uudistukseen ollaan menemässä, henkilöstökysymykset ovat erittäin keskeisiä ja tärkeitä ja ne on syytä huolellisesti käsitellä. Tässä uudistuksessa koko henkilöstö siirtyy tehtäviensä mukaisesti entisin palvelusuhteen ehdoin perustettaviin liikelaitoksiin tai jää Merenkulkulaitokseen. Organisaatiouudistuksessa turvataan henkilöstön palvelussuhteiden jatkuvuus, edut ja oikeudet. Kaikkien henkilöstöjärjestöjen kanssa on myös sovittu henkilöstön muutosturvasta Merenkulkulaitoksen virka- ja työehtosopimuksen osana.

Taloudellisilta vaikutuksiltaan ehdotettu uudistus tarkoittaa sitä, että osa Merenkulkulaitoksen toiminnoista siirtyy valtion budjettitaloudesta perustettaville liikelaitoksille, jolloin siis vastaavat tulot ja menot siirtyvät liikelaitoksille. Vastuu käyttöomaisuusinvestoinneista siirtyy perustettaville liikelaitoksille.

Nyt tämä uudistus perustuu sellaisiin laskelmiin, että liikelaitosten liiketoiminta olisi laskelmien mukaan kannattavaa ja ne maksaisivat voitostaan tuloutusta valtiolle. Myös se seikka on tietysti merkillepantava, että taseisiin merkityistä lainoista liikelaitokset maksaisivat valtiolle korkoa ja lainan lyhennystä. Tehokkuushyödyt saattavat mahdollistaa tulevaisuudessa väylämaksun alentamisen, mikä on tietysti elinkeinopoliittisesti tärkeä tavoite. Luotsausmaksuihin ja yhteysalusliikenteen kuljetusmaksuihin uudistuksella ei ole välittömiä vaikutuksia.

Henkilöstökysymysten lisäksi hyvin keskeisenä tässä uudistuksessa olivat esillä aluepoliittiset kysymykset. Tässä tietysti yleisenä toteamuksena voisi tuoda esiin sen, että merenkulun toiminnothan sinänsä ovat jo alueellisia ja koko maan kattavia sekä ovat hinnoittelultaan ja periaatteiltaan, voin sanoa näin, alueiden kehitystä tukevia. Talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, kun asiaa käsittelimme, päätetyn linjauksen mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö tulee tulos- ja liikelaitosohjausprosessien avulla jatkossakin huolehtimaan siitä, että Merenkulkulaitoksen ja perustettavien liikelaitosten toimintojen ja erityisesti jäänmurtajien osalta alueellistamismahdollisuudet selvitetään.

Tästä valmisteluprosessista sen verran, että niin kuin totesin, se on ollut erittäin pitkä, pantu vireille jo ainakin edellisen hallituksen aikana. Voin vielä omasta puolestani todeta sen, että esityksestä on valmisteluprosessin aikana pyydetty ministeriöiden, tärkeimpien viranomaisten, merenkulun järjestöjen, elinkeinoelämän keskeisten järjestöjen ja henkilöstöjärjestöjen lausunnot, ja voin sanoa näin, että useimmat lausunnonantajat kannattavat esitettävää organisaatiouudistusta. Lausunnoissa esitetyt perustelut ja lakiehdotusten yksityiskohtia koskevat huomautukset on pyritty myös mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon esitystä valmisteltaessa. Tämä esityskokonaisuus liittyy valtion vuoden 2004 talousarvioesitykseen, ja lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivästä tammikuuta 2004.

Herra puhemies! Jotta tämä uudistus voidaan toteuttaa vuoden 2004 alusta, olisi tärkeää, että voimme käsitellä hallituksen esitykset eduskunnassa niin merenkulkuhallinnosta kuin kahdesta liikelaitoksesta sekä vielä luotsauslaista tämä aikataulutavoite huomioon ottaen. Pidän tätä esitystä nyt tässä esitetyssä muodossa monessa mielessä hyvin tärkeänä, tarkasteltiinpa sitä elinkeinopoliittisista, merenkulkupoliittisista, hallinnon tai liiketoiminnan kehittämisen tai hyvän henkilöstöpolitiikan lähtökohdista. Sen valmistelussa on noudatettu vahvaa vuorovaikutusta ja, sanoisinpa näin, kaikkien osapuolten kuulemisen periaatetta.

Herra puhemies! Tästä syystä voin jättää tämän esityspaketin hyvillä mielillä eduskunnan käsiteltäväksi.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ministeri käsitteli tärkeitä asioita. Mielestäni tuo alueellistamismahdollisuus on tärkeä pitää todella esillä nimenomaan jäänmurtoon liittyvien alusten kohdalla. Ei ole mikään salaisuus, että on puhuttu nimenomaan jäänmurtajien sijoittamisesta itäiselle Suomenlahdelle eli Kotkaan, ja tämä olisi tärkeä asia myös jatkossa. Toinen asia, joka liittyy monitoimimurtajiin, on tämä uusi vaihe, Varustamoliikelaitoksen synty. On usein esitetty arvelu siitä, mahtaako se hidastaa monitoimimurtajan hankkimista, joka liittyy nimenomaan öljyntorjuntaan. Toivoisin ministeriltä kommenttia tähän asiaan, koska asia on ollut paljon esillä.

Toinen asia on henkilöstöpolitiikka. Juuri näin kuin ministeri sanoi, pitää olla eri toimijoihin yhteys ja henkilöstöjärjestöihin.

Ja lopulta tuo luotsaushinta: Saimaan kanavalla ja Saimaalla tullaan edelleenkin säilyttämään matalammat luotsausmaksut. Mielestäni näitä pitäisi sitten katsoa myös muiden satamien suhteen tarvittaessa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Olosuhteet, joissa tehdään tämmöisiä hallinnollisia uudistuksia, ovat tietysti aivan olennaiset. Merenkulkulaitoksen kohdalla on käyty viimeisten neljän viiden vuoden aikana varsin ikäviä prosesseja, jotka eivät ole voineet olla vaikuttamatta siihen ilmapiiriin ja siihen tilanteeseen, jossa tätä uudistushanketta ajetaan eteenpäin. Meillä on tiedossa se, mitä tuomioistuintaholla näissä asioissa on viime aikoina tapahtunut. Jos sen yleistäisi jollakin tavalla, mitä näyttää tapahtuneen, on, että on käyttäydytty kuin yksityisessä firmassa vaikka kysymys on ollutkin valtion virastosta ja sen puitteissa tapahtuvasta tarkoin säädellystä toiminnasta.

Voidaan tietysti kysyä myöskin, onko pöly riittävästi laskeutunut, kun tähän muutosprosessiin lähdetään, vai olisiko pitänyt vielä, jos tätä pidetään tarkoituksenmukaisena, ottaa vuoden aikalisä. Nimittäin tässä on myöskin muistettava se, että kun tällaiselle tielle lähdetään, jolle hallitus on nyt siis päättänyt lähteä, niin kehityshän tai muutosprosessi ei suinkaan pysähdy tähän liikelaitosvaiheeseen, vaan — niin kuin arvoisa ministeri viittasi näihin muihin valtionhallinnon toimialoihin — seuraava vaihe on osakeyhtiövaihe ja sitten sen jälkeen on täysi yksityistäminen niin, että sinne jää vain se hallintovirasto valtion omistamaksi. Tämä askelhan nyt ollaan ottamassa. Sanon tämän vain sen takia, että tämä on syytä tiedostaa aina tämän laatuisen muutoksen käynnistyessä. Poikkeuksia tähän prosessiin ei ole vielä nähty, niin että se maali on nähtävissä, mihinkä tässä ollaan menossa.

Mainitsin näistä ajan olosuhteista. Arvoisa ministeri esittelypuheenvuorossaan totesi, että talouspuoli on hallinnassa. Toivoisin, että ministeri seuraavissa puheenvuoroissa selvittäisi meille näitten monitoimimurtajien vuokrasopimusten vaikutuksen talouteen. Mikäli olen aikaisemmin liikennevaliokunnan vetäjänä saanut jonkin verran informaatiota edellisen nelivuotiskauden aikana, nämä sopimukset ovat varsin hankalia sopimuksia Suomen kannalta joka suhteessa ja ne eivät välttämättä ole kovin edullisia vuokraajan kannalta, mistä tietysti valtiovarainministerin pitäisi olla aivan erityisesti huolissaan. Tulin informoiduksi noin vuosi sitten siitä, että olisi erinomaisen paikallaan löytää keino päästä noista kontrahteista eroon ja saada hommat sinänsä hyvällä idealla uuteen kilpailutukseen ja taloudellisesti mielekkäiksi nuo sopimukset. Mutta näinhän nyt ei ole siis tapahtunut, elikkä nämä sopimukset ovat edelleen voimassa. Niitten tuoma tuotto ei nyt kovin hääppöinen taida olla, taitaa olla jopa miinusmerkkinen.

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri esittelypuheenvuorossaan puhui väylämaksuista ja totesi — jos nyt oikein muistan äsken lausutun — että mikäli tämä tehostaminen onnistuu, väylämaksuja voitaisiin alentaa, millä olisi elinkeinoelämän kannalta positiivinen merkitys. Näinhän se oli, arvoisa ministeri? Hän nyökkää, joten varmasti asia näin oli. Tämä on hyvin mielenkiintoinen asia seuraavasta syystä. Nimittäin edellinen liikennevaliokunta joutui näihin väylämaksuasioihin varsin perusteellisesti paneutumaan. Ensiksi ei näyttänyt olevan mitään ongelmia näissä väylämaksuissa, mutta sitten kun asiassa mentiin syvemmälle ja syvemmälle, sitä murhetta löytyi oikein pilvin pimein. Sitä on, arvoisa puhemies, tullut esiin myöskin aivan tässä viime aikoina entistä enemmän, suorastaan rakenteellista heikkoutta siellä.

Mikä merkitys tällä on arvoisan ministerin äskeisen toiveen kannalta? Sillä on se, että nyt jos ruvetaan maksamaan nykytilanteessa sellaisia väylämaksuja, joita ei ole kikkailemalla alennettu omatoimisesti, niin väylämaksurasitus tulee kohoamaan ja valtio saa todellakin ne tulot, mitkä sille kuuluvat. Nythän valtio on menettänyt koko ajan, jopa todella paljon aluskohtaisesti. Vanhassa rahassa miljoonia per alus on pimitetty Suomen valtiolta tuloja. Tässä katsannossa, kun arvoisa ministeri puhui elinkeinoelämän toiveista, niin silloin tietysti toivoo, että arvoisa ministeri on täysin oikeassa tässä, koska silloinhan se mahdollistaa, että se lopputulos olisi edes se, mihinkä nämä varustamot ovat olleet nyt viime aikoina valmiit elikkä eivät ole kikkailemalla kupanneet Suomen valtiolta rahoja.

Arvoisa puhemies! Se, mikä näyttää paperilla varsin yksinkertaiselta, osoittautuukin sitten aika monimutkaiseksi asiaksi.

Jyri Häkämies /kok:

Arvoisa puhemies! Muutama sana tästä uudistuksesta, jota tosiaan on muutama vuosi jo valmisteltu. Se jatkaa sitä sarjaa, jota liikennepuolella on aikaisemmin toteutettu Tiehallinnon osalta ja sitten ratapuolelta. Nämä kumpikaan eivät ehkä ole parhaita mahdollisia esimerkkejä. Ratapuolella Ratahallintokeskuksen ja VR-Radan yhteisö on ehkä liian likeinen, ja toisaalta Tieliikelaitos pääsi ehkä aloittamaan vähän liian vahvalla taseella ja sitä kautta ehkä hallitsemaan liikaa markkinoita. Mutta tavoitteenahan toki näissä on se, että taloudellisuus ja tehokkuus lisääntyvät ja sitä kautta veronmaksajien etu toteutuu.

Täällä nostettiin ministerin toimesta tämä alueellistaminen esille. Paitsi murtajien osalta ymmärtääkseni Luotsausliikelaitoksen ja sitten tämän varustamoyksikön osalta myöskin hallintotehtäviä saatetaan alueellistaa.

Väylämaksujen osalta, josta ed. Pulliainen puhui, on hyvä ehkä muistaa, että tämäkin on yksi aluepoliittisen tuen muoto. Suomenlahdelta nimittäin peritään huomattavasti enemmän väylämaksuja kuin kustannusvastaavuus edellyttäisi ja sillä tuetaan sitten Pohjois-Suomen liikennettä, niin että tämä on yksi aluepoliittisen tuen muoto.

Mutta kun tuki meni, niin kysyisin ministeriltä: Kun tämä merenkulun tuki on ollut hallitusohjelmassa ja vähän julkisuudessakin vahvasti esillä ja nyt näitä ulosliputuksia on tapahtunut ja varustamot ovat liikkeellä, niin aikooko hallitus ja koska ja millä muotoa tulla tässä merenkulun tukiasiassa ulos?

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Luhtanen otti puheessaan hyvin kattavasti kantaa tähän koko esitykseen. Muutama pikkuseikka, johon haluaisin kuitenkin tarkennusta: täällä jo esille otettu alueellistamisasia ja siihen liittyen nimenomaan merenkulkupiirien toiminta, johon viitataan sitten asetuksenantovaltuudella. Kysyisinkin: Saadaanko tästä asetuksesta tietoja jo etukäteen, etupainotteisesti, vai jälkipainotteisesti? Asetuksella mielestäni on erittäin tärkeä merkitys sille, miten merenkulkupiireihin ja niihin toimintoihin otetaan kantaa tuossa lakiesityksessä.

Marjukka Karttunen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Nämä uudistuksen tavoitteet ovat oikean suuntaisia, ja toiminnan lisääntyvä läpinäkyvyys tukee markkinaehtoista toimintaa ja kilpailuttamista. Esityksen mukaan Merenkulkulaitoksen vastuulla olisi edelleen moninaisia tehtäviä, kuten liikennevastuu ja sen toiminnan valvonta mukaan lukien alusturvallisuudesta vastaaminen. Kun syystäkin tämä alusturvallisuus on kovasti ollut tapetilla, niin tulisi pohtia, tulisiko nämä vastaavat tehtävät eriyttää nykyistä selkeämmin erilliseen riippumattomaan hallintoyksikköön.

Merenkulkulaitoksen tavoitteena on palvelutoiminnan avaaminen pitkällä aikavälillä kokonaan kilpailulle. Esimerkiksi talvimerenkulun avustamisessa rannikolle ei tällä hetkellä ole toimivia markkinoita. Kun tavoitteena on näin ollen avata kilpailu asteittain, jäänmurtoon tarvittavat investoinnit voisi tehdä joko liikelaitos tai yksittäinen varustamo. Kun hallitusohjelmaan on kirjattu, että mahdollisesti ollaan hankkimassa uutta monitoimimurtajaa, niin onko tälläkin alalla tarkoitus löytää kustannustehokasta yhteistyötä esimerkiksi yksityisen tahon kanssa, jolloin enemmän resursseja jäisi esimerkiksi hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseen?

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut toukokuun 23. päivänä 2003 työryhmän selvittämään hallitusohjelmassa mainitun öljy- ja kemikaalitorjuntaan soveltuvan monitoimimurtajan hankkimista. Tämän työryhmän tehtäväksi on annettu myöskin selvittää vaihtoehto, jossa yksityinen varustamo suorittaisi hankinnan. Haluaisinkin kuulla, mitä tälle työryhmälle tällä hetkellä kuuluu.

Vielä mitä Varustamoliikelaitokseen tulee, satamien rooli kaupallisten meriväylien omistamiseksi, ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi tulisi tehdä mahdolliseksi, joten luotsauslaissa olisi varmasti oltava maininta siitä, että palvelut voidaan kilpailuttaa, koska satamatkin saattaisivat olla näistä kiinnostuneita.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Päätös Varustamoliikelaitoksesta, Luotsauslaitoksesta ja Merenkulkulaitoksesta kuuluu niihin asioihin, jotka pitää tutkia huolellisesti, ennen kuin niistä tehdään päätös. Merenkulkulaitoksen ympärillä on kuohunut pitemmän aikaa. Väylämaksuhuijaukset ja johtajien hyllyttämiset ovat nousseet jatkuvasti julkisuuteen, koska väärinkäytöksiä on todella ollut, ja valtio on kärsinyt huomattavia taloudellisia tappioita näissä sotkuissa.

Saatujen tietojen perusteella monitoimimurtajien vuokraussopimuksissa on 24 kuukauden irtisanomisaika vuokraajan optioihin. Sopimusten rakenne on Merenkulkulaitoksen ilmoituksen mukaan tarkastettu ulkopuolisilla asiantuntijoilla, jotka ovat Merenkulkulaitoksen oman kannan mukaisesti todenneet sopimusten olevan kaikilta osiltaan yleisen käytännön mukaisia offshore-toiminnassa, myös irtosanomisten suhteen.

Jostain syystä Merenkulkulaitos näyttää olleen haluton irtisanomaan sopimuksia. Kovan luokan kysymys onkin, miksi sopimuksia ei ole irtisanottu aikaisemmin, vaikka liikenne- ja viestintäministeriön ja Merenkulkulaitoksen suunnitelmat jäänmurtajien liikelaitostamiseksi ovat olleet vireillä jo pitemmän aikaa. Onko sopimuksia tälläkään hetkellä pitävästi irtisanottu?

Jos uusi Varustamoliikelaitos perustetaan vuoden 2004 alusta, pitäisi jo keväällä 2004 olla voimassa uudet ja kilpailutetut vuokrasopimukset. Muuten Varustamoliikelaitos tekee tässä toiminnassa tappiollista liiketoimintaa ja toimii myös vastoin EU:n kilpailulainsäädäntöä. Liikelaitosten tappiollinen liiketoiminta pitää liikelaitoslain mukaan hyväksyttää eduskunnassa ja varata valtion talousarvioon määräraha tappioitten kattamiseksi. Jos ennakolta tiedetään, että lähdetään mukaan tappiolliseen toimintaan huonosti tehtyjen sopimusten takia ja tappiot joudutaan kattamaan verorahoista, tätä on kyllä aika vaikea selittää kansalaisille ja äänestäjille. Kyseenalaista on, hyväksyykö eduskunta jo muutoinkin kireässä taloudellisessa tilanteessa tämän toiminnan tukemisen, koska edellytykset kannattavaan toimintaan ovat olemassa. Nythän meillä on näyttöä, että monitoimimurtajia on vuokrattu ulkomaille alle markkinahintojen, eli näistä sopimuksista niin sanotusti otetaan takkiin koko ajan.

Hallitukselta odotetaan paljon näitten asioitten valvonnan suhteen. On aivan välttämätöntä, että liikenneministeriössä ja sen alaisissa virastoissa ja liikelaitoksissa noudatetaan tarkkaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Jos lakia ei noudateta, hallituksen ja kyseisen sektoriministerin tehtävä on välittömästi puuttua epäkohtien korjaamiseksi.

Lopuksi muistutan, että hankkeet, joissa on kysymys näin suurista rahoista, pitää käsitellä avoimesti eikä salailun ja peittelyn ilmapiirissä, mikä Merenkulkulaitoksen ympärillä on ollut. Lähtökohtana pitää olla toiminnan kannattavuus ja sellaiset sopimukset, joilla voidaan toimia järkevästi.

Toiseksi hallituksen pitää huolehtia työpaikkojen säilymisestä. Suunnitteilla olevilla järjestelyillä ei saa vaarantaa alan työpaikkoja, kuten monissa fuusioissa ja uudelleenjärjestelyissä on päässyt tapahtumaan.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa puhemies! Merenkulkulaitoksen osalta on liikennevaliokunnassa pyydetty monenlaisia selvityksiä ja käyty monenlaista keskustelua, ja niin kuin täällä aikaisemmissa puheenvuoroissa on käynyt ilmi, näitten selvitysten perusteella on käynyt ilmi, että niin kutsuttuja väylämaksuhuijauksia, jota nimitystä täällä äsken käytettiin, on mitä todennäköisimmin tapahtunut. Suuria ongelmia on myöskin ollut erilaisten todistusten painoarvossa ja myöskin maksujen perinnässä. Eli suuria ongelmia on ollut sisäisesti ja myöskin julkisuudessa.

Arvoisa puhemies! Kun tässä kuudentoista vuoden aikana on seurannut näitä erilaisia liikelaitostamisia ja sitten heti sen jälkeen välittömästi käytyä keskustelua yhtiöittämisestä, olisi mielenkiintoista kuulla ministeriltä, onko tässä yhteydessä jo sisäisesti valmistauduttu siihen, että seuraava vaihe on yhtiöittäminen, niin kuin näissä jotakuinkin jokaisessa liikelaitostamisen jälkeisessä tapahtumassa on ollut. Esimerkiksi Tieliikelaitoksen osaltakin jo yritettiin nimenmuutosta ikään kuin sen perusteella, että se sopisi uudelle yhtiölle. Mikä tosiasiallinen tilanne näitten Varustamoliikelaitoksen ja Luotsausliikelaitoksen osalta on?

Arvoisa puhemies! Kun olen liikennevaliokunnan jäsen, niin en halua vielä ottaa tarkemmin kantaa, mutta suhtaudun aika kriittisesti näihin uudistuksiin.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Todellakin, kysehän on mittavasta, laajasta organisaatiouudistuksesta, jota tietysti odotettiinkin. Eduskunnallahan on näiden tekemisestä ja toteuttamisesta myöskin jo paljon kokemuksia sekä tieliikenteen että rautatieliikenteen osalta. Siksi muutama sana tavallaan siltä pohjalta — koska näihin asioihin on jouduttu myöskin näiden toteuttamisen jälkeen palaamaan — mikä sitten eduskunnan rooli on jälkeenpäin, kun asioita viedään päätökseen ja niitä toteutetaan, suhteessa niihin kannanottoihin, mitkä eduskunnassa ovat syntyneet.

Tässähän nyt selkeästi erotetaan viranomaistehtäviä. Toisaalta sopii muistaa, että liikelaitoksille jää myöskin erään tyyppisiä julkisen palvelun tehtäviä ja osin sen kaltaisia vesiliikenteen turvallisuuteen liittyviä tehtäviä esimerkiksi Luotsausliikelaitoksen osalta, joiden voidaan edelleenkin katsoa olevan viranomaistoimintaa. Sen takia tavallaan tehtävien määrittelyn tietynlainen erottaminen toisistaan on edelleenkin tässä katsannossa, voi sanoa, hyvin veteen piirretty viiva, ja siksi semmoista äärimmäistä tarkkuutta varmasti näiden tehtävien määrittelyssä tulee jatkossa myöskin valiokuntakäsittelyssä meidän pyrkiä noudattamaan.

Olennaista kuitenkin on se, että siis Merenkulkulaitos edelleenkin jatkossa tulee hankkimaan tuotteita ja palveluja perustettavilta liikelaitoksilta ja markkinoiden kehittymisen ja kilpailun avaamisen myötä myöskin toimialan muilta yrityksiltä. Tämä on tietysti meille hyvin tärkeä ja mielenkiintoinen pelinavaus. Tätä on nyt jouduttu Tieliikelaitoksen puolella paljonkin pohtimaan ja ennen muuta siltä kannalta, ovatko siinä sitten kaikki palvelutuottajat samalla viivalla. Se on myös hyvin olennaista tavallaan kilpailupolitiikan kannalta, että myöskin ne muut palvelutuottajat, alihankkijat, joita tähän markkinaan syntyy, ovat suhteessa liikelaitoksiin samalla viivalla.

Tämä on aivan yhtä olennainen kysymys kuin se, mitä henkilöstön muutosturvasta on sovittu. Toivon jo tässä vaiheessa, että hallitus on todellakin kyennyt valmistelussaan menemään niin pitkälle, että henkilöstöturvasopimus on sitten kattava ja pitävä. Liikennevaliokunnalla ei varmasti eikä eduskunnalla ole minkäänlaista halua ryhtyä jälkikäteen poliisiksi syynäämään sitä, ovatko tehdyt sopimukset pitäneet. Tieliikelaitoksen puolelta on tullut kaiken aikaa semmoisia viestejä, jotka tavallaan lisäävät epävarmuutta siitä, onko se eduskunnan tahto todella toteutunut. Siksi on hyvin tärkeätä, että se, mitä nyt, ministeri Luhtanen, täällä kerroitte, on myös henkilöstöturvasopimuksen osalta pitkäjänteistä ja sen kaltaista, että sen kanssa sitten pitkään tietysti myös eletään, koska se on pohja sitten myöskin eduskunnan tahdonmuodostukselle tässä.

Liikelaitokselle jää sitten myöskin erään kaltaisia julkisen palvelun hoitovelvoitteita, jonka kaltaiseksi katson ilman muuta vaikkapa yhteysalusliikenteen ja aika pitkälle myöskin öljyntorjuntapalvelut. Ne ovat myöskin sen kaltaisia asioita, jotka täytyy katsoa julkisen palvelun tehtäviksi. Silloin tullaan juuri siihen, mikä on liikelaitoksen suhde näitä tuottaa, jos liikelaitoksen täytyy tietysti tulla toimeen omillaan, ja miten se määrittelee suhteensa myöskin alihankkijoihin ja miten määritellään hinnoittelupolitiikka ja sitten turvataan kilpailu samanaikaisesti. Tässä on monta tällaista kysymystä, joiden keskinäinen tasapaino on tämän koko hankkeen onnistumisen kannalta äärimmäisen tärkeä.

Valiokunta lähtee totta kai tätä laajaa pakettia viemään hyvin avoimin mielin asiantuntijakuulemiseen. Olennaista on, sanon sen vielä, arvoisa puhemies, lopuksi, että luodaan nyt sellainen uudistus, joka on kestävä ja johon ei tarvitse heti vuoden kahden päästä palata pohtimaan, onko se eduskunnan käsittelyssä syntynyt henki toteutunut vaiko ei.

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Ihan ensinnäkin tästä henkilöstöpolitiikasta, jonka ed. Laukkanen otti esille ja joka on ollut tässä uudistuksessa, niin kuin tietysti kaikissa vastaavan tyyppisissä organisaatiouudistuksissa, hyvin vaikea ja keskeinen asia. Siitähän meillä on esimerkkejä tässä talossa.

Tästä voin sanoa sen ja oikeastaan toistaa, että keskeinen lähtökohta tässä uudistuksessa, mikä ei ollut suinkaan helppoa, oli se, että henkilöstön siirtymisessä uusiin organisaatioihin noudatetaan turvaavaa jatkuvuutta — käytän tällaista ilmaisua — eli että koko henkilöstö siirtyy uusiin organisaatioihin vanhoina työntekijöinä entisin eduin. Jatkossa pyritään näissä liikelaitoksissa vallitsevan käytännön mukaisesti virkasuhteet — siinä tietysti saatetaan tarvita neuvotteluja työnantajan ja työntekijöiden välillä — korvaamaan siis työsuhteilla. Mitenkä näihin tavoitteisiin on päästy? Uudistuksen henkilöstövaikutuksia on käsitelty ja näistä on sovittu uudistukseen liittyvässä muutosturvasopimuksessa. Tämä muutosturvasopimushan on osa voimassa olevaa työ- ja virkaehtosopimusta. Siis se ei ole mikä tahansa paperi.

Sitten voin vielä sen todeta, että kyllähän tässä tietysti monenmoista neuvottelua käytiin. Mutta voin todeta näin, että viiden merenkulun henkilöstöjärjestön ja meidän ministeriömme kesken allekirjoitettiin vielä erillinen henkilöstöpöytäkirja. Tämä pöytäkirja on allekirjoitettu asiakirja. Toisin sanoen haluan sanoa sen, että tässä on nyt niin monipuolisesti kuin mahdollista nykyisten menetelmien voimassa ollessa varmistettu tämä henkilöstöpolitiikka. Se on näin. Se vaati paljon työtä, mutta näin se nyt on.

Se täytyy tietysti lisätä, että ainoan poikkeuksen henkilöstön siirtymisen säännöstä teki pääjohtaja. Tämä on ihan luonnollinen asia. Pääjohtajan virka ehdotetaan lakkautettavaksi. Vastaavasti uudelle Merenkulkulaitokselle ehdotetaan budjetissa perustettavaksi uusi pääjohtajan virka. Tähän on tietysti perusteet olemassa. Viittaan vaan tähän organisaatiouudistukseen. Tämä on niin syvällinen ja perusteellinen, että vastaavaa virkaa ei olisi muutenkaan samoilla ehdoilla perustettu, vaan tämä vastaa aikaisemmin käytössä ollutta käytäntöä.

Mutta toinen kokonaisuus on, mikä täällä tuli paljon esille edustajien toimesta, aluepolitiikka. Olen varma, että tähän vielä eduskunta joutuu hyvin perusteellisesti puuttumaan. Tämähän oli toinen tärkeä kysymys. Vielä toistan sen, että kun tätä aluepolitiikkaa mietti merenkulun uudistuksen kohdalla, niin tässähän todella tuli läpikäyväksi se periaate, että merenkulun toiminnot sinänsä ovat jo alueellisia. Siis ne ovat alueellisia koko maan kattavina, ne ovat hinnoittelultaan, periaatteiltaan, ja ne tukevat meidän maamme tasapainoista alueellista kehitystä.

Mutta vielä tästä: Eihän tässä ole kaikki. Samalla olemme sopineet, että ministeriön tulos- ja liikelaitosohjausprosessien avulla huolehditaan siitä, että Merenkulkulaitoksen ja perustettavien liikelaitosten toimintojen, ja erityisesti pitää tuoda esiin jäänmurtajat, alueellistamismahdollisuudet selvitetään. Tämä alueellistamiskysymys saattaakin kilpistyä aika pitkälti siihen, mikä kaiken kaikkiaan on jäänmurtajien sijoitus tulevaisuudessa. Tämä on tietysti ihan luonnollista siitäkin syystä, että Varustamoliikelaitoksellehan avautuu luonnollinen tilaisuus kilpailuttaa nyt nämä Katajanokalle sijoitetut jäänmurtajat, koska satamasopimus näiden jäänmurtajien osalta päättyy muistaakseni 2005. Silloin on avoin tilanne kilpailuttamiselle.

Sitten täytyy vielä se sanoa, että ministeriö tulee erikseen saattamaan ihan lainsäädännön mukaisesti tulevat aluepoliittiset päätökset alueellistamisen koordinaatiosta vastaavan työryhmän käsittelyyn. Kyllä näitä hyvin avoimesti sitten tullaan käsittelemään. Ymmärrän, että näin tullaan tekemään muutenkin.

Monitoimimurtajista ja näistä sopimuksista: Nythän monitoimimurtajasopimusasia sisältää myös liikesalaisuuksia. Voin todeta sen, että valiokunta varmasti saa luottamuksellista tietoa, ja uskon, että niin paljon kuin sen rahkeet kestävät, niin että se varmasti yksityiskohtia myöten selvitetään siellä. Minä toistan tässä vaan, että monitoimimurtajasopimukset ehdotetaan siirrettäväksi siis sellaisinaan Varustamoliikelaitokselle. Tässähän tietysti olisi ollut erilaisia vaihtoehtoja, esimerkiksi nämä kaksi vaihtoehtoa: päättää sopimukset ja uusia sopimus uusien sopimusehtojen perusteella taikka sitten siirtää perustettavalle Varustamoliikelaitokselle. Tässä on valittu se, että ne siirretään sellaisinaan. Siinä katsottiin, että riski on pienin ja tällä tavalla mennään eteenpäin. Tässä tietysti voi sanoa näin, että kyllä minä ainakin odotan, että perustettava liikelaitos näistä liiketoimintansa lähtökohdista menestyy sitten sopimusten tarkoittamassa liiketoiminnassa ja tässä työssä mahdollisimman hyvin, ja voi sanoa näin, että minun käsitykseni mukaan tämä normalisoi sen tilanteen ehkä parhaiten. Mutta viittaan siihen, että valiokunnalla on varmasti tilaisuus tätä puolta käsitellä hyvin perusteellisesti.

Väylämaksuista: Nythän Merenkulkulaitos käyttää palvelujensa ostoon saamia väylämaksuja ja myös talousarviorahoja. Tämä on tietysti sellainen asia, jota todella pitää seurata. Tätä kysymystä käsiteltiin täällä monessa eri puheenvuorossa. Nythän tässä tietysti on lähtökohtana se — kun pohdittiin sitä, mitenkä näillä väylämaksuilla, jos oikein ymmärsin nämä kysymykset, pärjätään — että kilpailutetaan. Varustamoliikelaitos ja Merenkulkulaitos käyttävät siis kaikissa erilaisissa hankinnoissaan kaikki kilpailuttamismahdollisuudet. Nythän tässä tietysti on se lähtökohta, että talvimerenkulun avustamisessahan meillä ei ole itse asiassa vielä toimivia markkinoita, ja sanotaan näin, että näiden raskaiden alusten markkinat ovat ikään kuin kehittymättömät. Mutta tässäkin voi sanoa sen, että aikahan tässäkin tulee sitten näyttämään, mikä on tilanne. Katsomme, miten tässä eteenpäin mennään, kun kilpailu avataan. Jonkun ajan päästä katsomme, miten siinä sitten käy.

Ihan tällaisia haja-asioita:

Asetuksesta: Sitä asetusta ei ole täällä, ja voin sanoa, että hyvä hallintotapa tietysti edellyttäisi, että asetukset tai niiden luonnokset olisivat jo liitteenä. Katsotaan, mitenkä asetuksen sisältöä tai puitteita voidaan tuoda tiedoksi valiokuntakäsittelyn aikana. Minä en todellakaan tästä aikataulusta nyt tässä osaa sanoa, mutta aion ottaa siitä selvän, ja viimeistään asiantuntijakuulemisessa se selviää.

Sitten työpaikoista, mitkä ed. Kangas ainakin otti esille. Siis minä toistin jo sen, että henkilöstöpolitiikkaa on tehty todella. En tiedä, millä tavalla sen muuten olisi voinut itse asiassa huolellisemmin tehdä, eli työpaikat siirtyvät, niin kuin äsken tässä totesin.

Onko tässä sitten vielä taka-ajatuksia osakeyhtiöittämisestä, niin kuin on ollut eri organisaatiouudistusten yhteydessä? Ei ole, sellaisia lisukkeita tähän uudistukseen ei sisälly.

Ed. Tiusanen otti alussa esille kysymyksen siitä, viivästyttääkö tämä organisaatiouudistus monitoimimurtajien hankkimista. En näe oikeastaan mitään syytä, miksi se viivästyisi. Organisaatiouudistus tekee aina tietysti omat aikatauluviiveensä, mutta kun nämä molemmat asiat ovat niin hyvin tiedossa, henkilöstö siirtyy, siellä on samaa pätevyyttä, niin minä en usko, että tästä syystä tulee viivästystä, mutta totta kai tähän pitää nyt kiinnittää huomiota. (Ed. Tiusanen: Hankinta, öljy!) — Aivan, kyllä tähän asiaan pitää kiinnittää huomiota, eihän se sen kummempi asia ole, mutta en näe tässä mitään sellaista rakenteellista syytä, miksi tulisi viivästymistä.

Herra puhemies! En muita kysymyksiä saanut kirjoitettua, mutta jos tarve vaatii, palaamme näihin muihin kysymyksiin.

Hetkinen, saanko jatkaa ed. Häkämiehen kysymyksestä merenkulun tukemisesta. Siihen kokonaisuuteen en tässä yhteydessä aio mennä. Totean vain, että siitä on hallitus linjannut budjettikäsittelyssä kantaansa siten, että selvitetään matkustaja-alusten verotuskohtelu samaten kuin sitten muiden tonnistoverokysymykset ja tähän liittyvä kokonaisuus. Tämä prosessi on juuri käynnistymisvaiheessa.

Monitoimimurtajatyöryhmästä voisin todeta sen, että en ole itse siinä enkä tiedä, koska se saa työnsä valmiiksi. En osaa sitä sanoa täsmällisesti, mutta tiedän, että työ nyt joka tapauksessa etenee.

Virpa Puisto /sd:

Arvoisa puhemies! Sain moneen kysymykseen ministeri Luhtasen hyvistä vastauksista jo vastauksen. Voin vain todeta, että merenkulun liikelaitostaminen kulkee helpompaa tietä kuin Tielaitoksen, jolloin kaikki vaarat ja pelot olivat huomattavasti suuremmat. Nyt on voitu todeta, että esimerkiksi henkilöstön osalta tilanne ei ollut niin paha kuitenkaan käytännössä Tielaitoksen osalta kuin pelättiin. Ministerin vastaus, jatkuvuuden turvaava henkilöstöpolitiikka, on otsikko, jonka alta uskaltaa luottaa, että nämä pelot eivät tässäkään tule toteutumaan.

Erityisesti toivon, että tämän uudistuksen myötä päästään niihin yksityiskohtiin puuttumaan, joita täällä tänäänkin on tuotu esiin ja jotka liittyvät muun muassa juuri väylämaksujen problematiikkaan, liittyvät luotsimaksuihin, liittyvät myös talvimerenkulun aikaisiin murtotehtäviin sekä hinaustehtäviin, jotka esimerkiksi käytännössä vääristävät pientonniston osalta kotimaisten parempilaatuisten laivojen ja ulkomaisten laivojen kilpailukyvyn, kun tätä hinausta on suoritettu valtion laskuun heikkokuntoisille ulkomaisille aluksille.

Erityisesti toivon, että löytyy hyvä kokoonpano sekä uuden liikeyrityksen että yksityisten varustamojen osalta turvallisuuden, hinauksen ja jäänmurtajien osuudelta, sellaista valmiutta, joka meillä on olemassa jäänmurtajien ja öljyntorjunnan osalta. Se on otettava huomioon näissä sopimuksissa, jotta se ei valu ulkomaille.

Rakel Hiltunen /sd:

Arvoisa puhemies! Minä puolestani haluaisin valiokuntakäsittelyä evästää siten, että toivon, että valiokunnassa kiinnitetään huomiota tähän poikkeusoloihin varautumisen kohtaan. Täällä on todettu, että ministeriössä sitten päätetään erikseen siitä varautumisen tasosta ja tehtävänjaosta Merenkulkulaitoksen ja liikelaitosten kesken. Minun mielestäni tämä on niin merkittävä kysymys, että nimenomaan tätä välimaastoa pitäisi rakentaa jo valiokuntakäsittelyn aikana ja selkeyttää sitä tehtäväjakoa. Tämä on evästykseni, kun en ole valiokunnan jäsen.

Sitten vielä tähän yleiseen keskusteluun: Kun monissa puheenvuoroissa tuotiin esille tämä ikävä julkisuus Merenkulkulaitoksen ympärillä viime aikoina, niin minun mielestäni kyllä on syytä nostaa esille myös se, että tämä uudistus on mahdollista toteuttaa, koska Merenkulkulaitoksella, sekä viranomaispuolella että siellä toimijapuolella, on käytettävissään ainakin nyt hyvin korkeasti ammattitaitoinen ja tehtäviensä suorittamiseen motivoitunut henkilökunta, eli se on erittäin arvokas asia.

Kysyisin vielä sitten ministeriltä: Onko tämä työryhmä, joka on hallitusohjelmassa mainittu liittyen tähän kokonaisuuteen öljyntorjuntaosaamiskeskuksen mahdollisesta perustamisesta, jo asetettu?

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä arvoisalle ministeri Luhtaselle painottaa sitä asiaa, minkä ensimmäisessä puheenvuorossani toin esiin, että uuden, hallitusohjelmassakin mainitun monitoimimurtajan hankkimisessa ei todella tapahtuisi viivettä tästä johtuen. Tämä toive siitä, ettei olisi viivettä, ja huoli siitä, että viive syntyisi, liittyy todellakin juuri siihen, että pystyttäisiin tätä liikelaitosta sitten ohjaamaan ja evästämään sen suuntaan, että todella on kiireisestä hankkeesta kyse.

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Minulla on sellainen käsitys, että kun pelisäännöt nyt selkiintyvät tämän hallituksen esityksen myötä ja kun laki saadaan aikataulussa voimaan, mikäli eduskunta nyt ehtii käsitellä tämän asian syksyn aikana, niin kuin toivon, jo se seikka, että pelisäännöt selkiytyvät, on pikemminkin niinpäin, että asioita voidaan käsitellä asiallisesti ja ripeästi. Minä uskon näin, koska tässä on paljon ollut kyse juuri siitä, että selkiinnytetään, kuka vastaa mistäkin, mikä tekee kutakin, ja tämä on semmoinen perusasia tässä toiminnassa.

Ed. Hiltunen kyseli tätä hallitusohjelman esittämää öljyntorjuntatyöryhmää. Se on asetettu ja se toimii ja sen puheenjohtajana toimii ympäristöministeriön kansliapäällikkö.