Matti  Väistö  /kesk(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Ensimmäisessä käsittelyssä olevalla hallituksen esityksellä on tarkoitus muuttaa maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annettua lakia. Keskeinen tavoite on saattaa turvapaikanhakijoiden vastaanottodirektiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Lisäksi ehdotetaan tehtäväksi eräitä kansallisista tarpeista johtuvia muutoksia. Hallintovaliokunta toteaa lakiesityksen tuovan merkittäviä parannuksia muun muassa tiedottamisen ja lapsen aseman ja edun huomioon ottamisen osalta. Valiokunta pitääkin lakiehdotusta tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Käsittelyssä oleva valiokunnan mietintö on yksimielinen. Mietintöön sisältyy eräitä huomautuksia ja muutosehdotuksia.

Herra puhemies! Hallintovaliokunta korostaa lapsen aseman ja edun huomioon ottamista turvapaikanhakijoiden vastaanotossa. Lakiehdotuksen 19 §:n perusteluissa on valiokunnan mielestä arvioitu hyvin lasten asemaa ja tarvittavia toimenpiteitä lapsen hoidon, kuntoutuksen tai mielenterveyspalvelujen järjestämiseksi. Vastaanottokeskuksien kokonaisvaltainen vastuu lisääntyy ilman vanhempiaan maahan tulleista lapsista. Tärkeää on toimiva yhteistyö paikallisten sosiaaliviranomaisten kanssa.

Esille nousee myös alaikäisille turvapaikanhakijoille ja turvapaikanhakijoiden alaikäisille lapsille annettava mahdollisuus käydä koulua. Suomessa asia on vakinaisesti asuvien osalta varsin hyvällä mallilla. Kunta on velvollinen järjestämään alueellaan asuville lapsille perusopetusta ja myös esiopetusta. Toisaalta kunta voi järjestää opetusta myös niille, jotka eivät asu vakinaisesti kunnan alueella. Näin on tapahtunutkin, ja valiokunta pitää tätä myönteisenä. Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että turvapaikanhakijoiden perusopetusoikeuden toteutumista seurataan ja tarvittaessa tehdään esityksiä tämän oikeuden toteutumiseksi. Huomiota tulee kiinnittää myös lisäopetuksen järjestämiseen.

Arvoisa puhemies! Lakiehdotus koskee myös ryhmäkodissa olleiden jälkihuoltoa sekä ryhmäkodin henkilöstön pätevyysvaatimuksia. Valiokunta toteaa, että jälkihuolto osaltaan edistää kotoutumisprosessia ja ennaltaehkäisee syrjäytymistä. Perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta hallintovaliokunta ehdottaa, että ryhmäkodin henkilöstön pätevyysvaatimuksia ei säädettäisi asetuksella, vaan pätevyydet määräytyvät sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimusten perusteella.

Herra puhemies! Hallintovaliokunta korostaa yleensäkin viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyötä turvapaikkakysymysten hoidossa. Tämä koskee muun muassa etuuksista, velvollisuuksista ja palveluista tiedottamista. Valiokunta korostaa myös työ- ja opintotoiminnan merkitystä turvapaikanhakijoiden kotoutumisen, työllistymisen ja elämän mielekkyyden kannalta. Lakiehdotus mahdollistaa vastaanoton majoituksesta ja muusta vastaanottokeskuksessa järjestettävästä toiminnasta kohtuullisten maksujen perimisen. Ehdotuksen mukaan maksu voi olla enintään järjestämisestä aiheutuneiden todellisten kustannusten suuruinen. Perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta lakiehdotuksen kyseinen pykälä vaatii täydennystä. Niinpä hallintovaliokunta ehdottaa, että maksua ei peritä tai sitä alennetaan, jos maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimentulon. Tarkoitus on, että maksua ei perittäisi, jos henkilö ei selviä siitä ilman, että joutuu hakemaan toimeentulotukea.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan päätöksen mukaisesti sekä perustuslakivaliokunta että työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ovat antaneet asiasta lausunnot. Hallintovaliokunta on, kuten jo totesin, mietinnössään yksimielinen ja ehdottaa, että laki voisi tulla voimaan esimerkiksi 1.6.2005.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys ja hallintovaliokunnan mietintö sinällään on varmasti ihan oikeansuuntainen. Tietysti mietityttää aina se, että kun tämäkin esitys perustuu Euroopan neuvoston direktiiviin ja sen mukaisesti harmonisoidaan lainsäädäntöä EU-maissa, niin onko se kaikilta osin sitten ihan hyvä Suomen näkökannalta. Siitä voi olla hieman eri mieltäkin. Mielenkiintoista on tietysti toisaalta se, että niin kuin tässä esittelyssä todetaan, tämä direktiivi olisi periaatteessa pitänyt saattaa voimaan jo helmikuun 6. päivänä. Kotouttaminen sinällään ja lasten ongelmien huomioon ottaminen ovat ihan varmasti hyviä asioita, kuten täällä on esitetty. Valiokunnan mietinnössä kiinnitetään huomiota myöskin oikeusavun ja koulutuksen saamiseen ja nimenomaan, kun säilöönottoyksikköön sijoitetaan alaikäisiä lapsia, niin on tietysti selvää, että parempi olisi, jos he pääsisivät kodinomaisiin olosuhteisiin.

Herra puhemies! Kun luin tätä mietintöä, niin erityisesti työ- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnossa havaitsin mielenkiintoisia kohtia, jotka koskettavat nimenomaan toimeentulotuen maksatusta. En löytänyt valiokunnan mietintöön sisällytettynä juuri mitään tästä osiosta. Eli se, että kun Suomessa on näitä turvapaikanhakijoita, niin heistähän tämän mukaan on 45—50 prosenttia niin sanottuja Dublinin tapauksia eli he ovat jo aiemmin hakeneet turvapaikkaa jostakin muusta EU-maasta taikka sitten Norjasta tai Islannista. Tämän toiminnan vähentäminen kyllä minun mielestäni olisi erittäin tärkeää, eli perusteet, joita työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnossa on otettu esiin, olisi mielestäni kannattanut ainakin osittain painotetusti ottaa myös hallintovaliokunnan mietintöön. Tällä tarkoitan sitä, mikäli olen nyt oikein ymmärtänyt, että silloin, kun toimeentulotuki maksetaan suoraan rahana, niin on aivan luonnollista, että sellaisten henkilöitten kohdalla, jotka tulevat maista, joissa rahaa ei juurikaan ole, se kiihottaa heidän tänne tuloaan. Lausunnossa on todettu, että kun joillakin paikkakunnilla tämä toimeentulotuki annetaan luontaissuorituksina eli järjestämällä asunto, ravinto ja muut perustarpeet, jolloin vain aivan pieni osa jää rahana maksettavaksi, niin, ainakin tämän lausunnon mukaan, tämä kokeilu on antanut erittäin rohkaisevia tuloksia. Minun mielestäni tämä seikka olisi pitänyt kyllä tuoda voimakkaasti esiin siinä. (Ed. Väistö: Se on täällä!) — Mutta ei näin voimakkaasti kuin tässä.

Toinen asia myöskin, joka täällä aika mielenkiintoisella tavalla on otettu esiin: jos itse perussuomalaisten edustajana olisin tämän jossakin yhteydessä aikaisemmin sanonut, kun olen käyttänyt joskus tätä sanontaa "turvapaikkaturismi" eli kiertäminen turvapaikkahakumaasta toiseen, niin olisin saanut jälleen kerran rasistin leiman otsaani, mutta nyt, kun se on tämän valiokunnan lausunnossa, niin nyt varmasti ei enää sitä rasistin leimaa tule otsaani, kun puhun tästä turvapaikkaturismista. Minun mielestäni ei kannattaisi myöskään niissä tilanteissa, kun tänne näitä turvapaikanhakijoita tulee ja kun todetaan, että henkilöt ovat kiertäneet maasta toiseen EU:n alueella, antaa sitä rahaa suoraan käteen vaan nimenomaan tällaisena luontaissuorituksena. Silloin pääsisimme myös tästä ikävästä tilanteesta, joka tietysti heijastuu sitten monenlaisina puheina ja kirjoituksina julkisessa sanassa riippuen tietysti henkilöitten asenteesta ja käsityksistä nimenomaan turvapaikkahakijoita kohtaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Pidän hyvänä tätä hallintovaliokunnan mietintöä. Työelämä- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan lausunnossa on mielenkiintoinen kysymys koskien niin sanottujen ankkurilasten tilannetta, ja tässä halutaan antaa viesti turvapaikkahakijoiden lähtöalueille, ettei perheen yhdistäminen tällaisten niin kutsuttujen ankkurilasten lähettämisen kautta tule kyseeseen tai tulee vain harvoin kyseeseen.

Arvoisa puhemies! Tässä on aina tietysti kysymys yksilöistä ja myös yksilöiden oikeuksista. Kun tässä mietinnössä ja myös työ- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnossa viitataan traumatisoituneisiin turvapaikanhakijoihin, erityisesti lasten kohdalla tämä on suuri ongelma, niin meillä pitää myös Suomessa olla resursseja näiden ihmisten auttamiseen. Kolmas sektori, esimerkiksi Diakonissalaitos, on toiminut tässä ikään kuin esimerkillisesti ja pioneerityyppisesti pitkään, mutta myös julkinen sektori on tässä syytä mainita ja sitä kehottaa etenkin Pääkaupunkiseudulla kiinnittämään resursseja myös tähän asiaan.

Lopuksi haluaisin viitata tuohon asiaan, mitä ed. Vistbacka toteaa. Yleensä ksenofobia, siis erilaisuuden karsastaminen tai pelko, on tietysti asia, joka on vakava. Jos sellaisia tilanteita ja lainsäädäntöä toteutetaan, jotka valtaväestö kokee ikään kuin epäreiluiksi tai epäoikeudenmukaisiksi itseensä nähden, niin silloin saatetaan edistää ksenofobiaa, mutta mielestäni tästä ei tässä ole missään tapauksessa kyse.

Esa  Lahtela  /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kun luin tätä hallintovaliokunnan mietintöä, olin jollakin tavalla pettynyt siihen, miten valiokunta on jättänyt ottamatta huomioon lausuntoja muun muassa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kannanotoista. Nimittäin täällä on ihan suomeksi kirjoitettu selkeästi joitakin asioita, jotka minusta olisi ollut hyvä huomioida. Ed. Vistbacka aikaisemmin jo kävi lävitse joitakin asioita, esimerkiksi nämä ankkurilapset, ja toinen on sitten turvapaikkaa jonottavien keskuudessa se, miten heidän toimeentulonsa järjestetään.

Silloin kun tätä käsiteltiin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, me kuulimme asiantuntijoita, ja siinä asiantuntijakuulemisessa tulivat hyvin esille ne seikat, miten Suomi on tullut kiinnostavaksi kohteeksi näiden turvapaikkaturistien keskuudessa. Ainakin näiden muutamien asiantuntijoiden mukaan on tämmöistä järjestäytynyttä toimintaa, joka on organisoitunut ihan keräämään rahaa, järjestämään korvausta vastaan tämmöisiä palveluita, joissa mahdollisesti tänne toimitetaan ensinnäkin näitä lapsia ja sitten käydään perheenyhdistämissopimusten perusteella hakemassa vanhemmat tänne Suomeen. Niin kuin joku asiantuntija totesi, niin Tukholmassa sanotaan sitten, että ei kannata jäädä Ruotsin puolelle, koska siellä on tiukempi käytäntö, vaan kannattaa jatkaa Suomeen reissua.

Sen takia minusta näitä seikkoja pitäisi yhä enemmän korostaa ja tehdä myös Suomessa toimenpiteitä siten, jotta se viesti menisi perille näihin maihin, jotka tämmöistä harjoittaa, niiden ihmisten keskuuteen, jotka tänne tulevat ja jotka näitä järjestävät, jotta ei tämmöistä mielikuvaa siellä luotaisi. Sen takia tässä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnossa on todettu se seikka, jotta annetaan hyvin harvoin vaan tämmöinen perheenyhdistämissopimuksen mukainen yhdistämislupa ja tarkkaan tutkitaan, jos annetaan, ja mieluummin se lapsi passitetaan takaisin sinne kotimaahansa, tehdään se yhdistäminen niinpäin. Minä olen kotouttamisen käsittänyt niin, että kotoutetaan sinne kotimaahan. Se on paljon turvallisempaa kuin tehdä toisin päin tämä asia.

Sitten toinen asia on nämä etuudet, mitä Suomessa maksetaan. Sehän tuli hyvin esille siellä, jotta Suomesta katoaa aika paljon turvapaikanhakijoita. Tänne tullaan, ja kun tilipäivä tulee, niin sen jälkeen saatetaan hävitä. Monissa maissa on jo ryhdytty toimenpiteisiin, jotta ei enää tämmöistä järjestelmää ole olemassa. Olen ymmärtänyt, että Suomessakin joku vastaanottokeskus on jotain tämmöistä tämän tyyppistä kokeilua jo harrastanut.

Sen takia minä kanssa odotan, että tässä ryhdytään mahdollisimman nopeasti toimenpiteisiin siten, jotta annetaan ruuat ja juomat ja asunto näille ihmisille ja tietysti tarvittava sairaanhoito tai mitä nyt tarvitaankin, hoivapuoli, mutta ei sillä tavalla, että maksetaan kertaheitolla tili käteen kuukaudessa ja sen jälkeen nämä lähtevät, mahdollisesti tavataan sitten seuraavana päivänä jo jossakin toisessa EU-maassa. Tämä pitäisi saada toiminnaksi koko maassa, ei siten, jotta tämä jää johonkin tänne meidän lausumatasollemme. Tarkkaan en hallintovaliokunnan mietintöä ole lukenut, mutta en löytänyt semmoista jyrkkää ponttakaan, jossa todettaisiin, että tämä on pantava toimeen. Koska jos tämän tyyppisiä ei tehdä, sehän jää vaan tuonne tekstiin ja joku lukee tai on lukematta ja jäljestäpäin tutkijat sitten toteavat, että no, on siellä ihan viisaita todettu, mutta ei ole tapahtunut vaan mitään.

Sitten kolmas asia, josta käytiin tuolla työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa keskustelua pitkään, on se, miten turvapaikkahakijoiden hallinnointijuttu pitäisi järjestää. Nyt kun se on monen ministeriön alla, niin siellä todettiin muuten aika monessa yhteydessä, että semmoista ristivetoa on olemassa. Nämä näkemykset ovat vähän erilaiset, ja jopa tiedonvälitys ministeriöiden välillä on hyvin ontuvaa ja kitkaista. Tavoitteetkin tuntuvat olevan ministeriöillä vähän erilaiset. Sen takia minusta tässä pitäisi tehdä semmoinen, jotta koko tämä systeemi keskitettäisiin yhden ministeriön alle, jolloin tavoitteet ja linjat olisivat selvät, mitä tehdään, ja se olisi jonkun hanskassa. Tällä hetkellä tuntuu, että se on vähän niin kuin levällään niin kuin Jokisen eväät. Kukaan ei tiedä oikein mitään, ja vähän suojellaan ja varjellaan omia reviireitä. Silloin myös se tehokkuus puuttuu siitä ja se näkemys, mitä tehdään.

Sen takia näen ehdottoman tärkeänä, jotta jos ei tämän hallituksen aikana näitä keskitetä — mutta toivon mukaan jo tämän hallituksen aikana — niin viimeistään sitten, kun uutta hallitusta muodostetaan, siellä hallitusohjelmassa vähintään pitää olla semmoinen linjaus, minkä ministeriön alle keskitetään kaikki nämä turvapaikanhakijoiden asiat. Kun kuunneltiin asiantuntijoita ja sitten sitä johdonmukaisuutta ja vakuuttavuutta miettii, mitä tuolla asiantuntijakuulemisessa kuuli, niin minusta sisäministeriö olisi paras, jonka alle tämä koko juttu pitäisi keskittää. Siellä on se homma handussa ja sillä sipuli, ja silloin olisi johdonmukaisesti kaikki tiedossa, ja ainakin jos nykyinen ministeri vielä jatkaisi tässä, se olisi aika johdonmukaista myös ja nopeita ratkaisuja tapahtuisi siinä hommassa.

Jaana  Ylä-Mononen  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Voin lähestulkoon allekirjoittaa sen, mitä edelläni ed. Esa Lahtela työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenenä myöskin toi esiin. Iloitsen tietysti siitä, että tässä mietinnössä on otettu tekstiin tiettyjä kohtia, mutta tässä olisi ollut mahdollisuus myöskin toimia.

Turvapaikkaturismi mielestäni on eri asia selkeästi kuin se, että turvapaikanhakijoita katoaa satoja vuodessa Suomessa. Emme me varmaan kauan täällä ihmettelisi, että ehkä pitäisi jotain tehdä, jos muutaman pienimmän suomalaisen kunnan kaikki asukkaat vuoden sisään yhtäkkiä katoaisivat eikä tiedettäisi, missä he ovat. Ei Suomessa niin voi tapahtua. Mutta kun kyseessä on lähes tuhat turvapaikanhakijaa, niin kiinnostus ei ilmeisesti ole kansalaisilla kovin suuri, mutta ei se ole kyllä viranomaisillakaan kovin suuri.

Se toteamus oli kaikkein hankalin hyväksyä asiantuntijan suusta, että näissä katoavissa turvapaikanhakijoissa on merkittävä määrä alaikäisiä lapsia mukana. Heidän kohtalostaan siis ei ole mitään tietoa, mihin he ovat joutuneet.

Tämä toimeentuloturvakohta asiassa on sillä tavalla merkittävä, että toimimalla niin kuin työelämä- ja tasa-arvovaliokunta tässä esittää ja tavallaan siirtymällä suoranaisesta rahallisesta tuesta enemmän luontaisetuun niin sanotusti todellakin vältytään niiltä turismipiirteiltä, mitä tähän turvapaikkaprosessiin liittyy. Itse asiassa kansalaisten hyväksyntä tälle koko turvapaikanhakujärjestelmälle syntyy juuri siitä, että sieltä saavat apua ne ihmiset, jotka sitä oikeasti tarvitsevat. Vaarallisinta on se, että tähän järjestelmään syntyy ikään kuin tällainen laillinen alusta, jossa sitten aivan toisessa tarkoituksessa toimivat kansainväliset rikollisjärjestöt ja ihmiskauppaa harjoittavat järjestöt tai toimijat toimivat ihan omilla pelisäännöillä.

Leena  Rauhala  /kd:

Arvoisa puhemies! Myös minun ajatukseni ovat hyvin saman suuntaisia kuin täällä edellä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenten, niin ed. Lahtelan kuin ed. Ylä-Monosen. Erityisesti haluan vielä korostaa, että kun työelämä- ja tasa-arvovaliokunta teki lausuntoaan, josta todella olisi toivonut enemmän olevan mukana tässä mietinnössä, niin siinä lähdimme siitä, että nyt halutaan, että kysymys on turvapaikan saamisesta ja nimenomaan että sitä järjestelmää, mikä Suomessa on ja mitä Suomessa kehitetään ja luodaan, ei käytetä väärin tai että täältä ei lähde sellaisia signaaleja, että sitä voidaan käyttää väärin, että täällä on tämmöisen turvapaikkaturismin helppo syntyä. Halusimme nimenomaan, ja minun mielestäni täytyy näin edelleenkin olla, että turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmä on sellainen, että sillä on koko väestön tuki suomalaisessa yhteiskunnassa ja että ei olisi sitä sellaista, että myös Suomessa me näemme, että he eivät ole tervetulleita Suomeen hakemaan turvapaikkaa, koska kyllä asiantuntijalausuntojen myötä meille selvästi tuli se kuva, että turvapaikkoja tarvitsee saada ja Suomen täytyy niitä antaa.

Erityisesti oli esillä tämä kysymys lapsista turvapaikanhakijoina, heidän asemansa ja heidän siirtymisensä paikasta toiseen yksin, ja siinä on todella sellaisia kysymyksiä, joiden ei pitäisi antaa jatkua. He ovat jo kokeneet hyvin monenlaisia vaikeuksia, ja sen vuoksi otettiin esille se lasten asema, paitsi siis tämä toimeentulotuen maksatusjärjestelmä, miten siihen saadaan muutosta, tämä lasten asema, yksin tulevat lapset, ja todella kolmantena tässä oli tämä viranomaisten yhteistyö. Siitä täällä jo puhuttiin, ja olen samaa mieltä siitä, että tiedon pitää kulkea eri ministeriöitten välillä ja yhteiset tavoitteet pitää saada.

Pekka Vilkuna /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tuen hyvin lämmöllä näitä edellisten puhujien mielipiteitä tästä katoamiskysymyksestä. Oli minulle todella suuri hämmästys kuulla, että meiltä katoaa tuhat henkeä ja suurin osa heistä on lapsia. Se on kyllä viranomaisten kannalta arveluttavaa leväperäisyyttä.

Mutta lähinnä haluaisin kirjattavaksi pöytäkirjoihin tämän kotouttamispuolen asian. Tämä kotouttaminenhan käsittää minun käsitykseni mukaan sitä, että heistä tehdään mahdollisimman nopeasti suomalaisia, Suomesta tehdään heille koti. Siinä mielessä on minusta hyvin tärkeää, että ei kovin voimakkaasti verovaroilla rahoiteta erilaista kulttuuria tässä maassa. Totta kai uudet kulttuurit ovat tervetulleita, mutta silloin kun se populaatio on niin paljon suuri ja voimakas, että sen jäsenet voivat sitä omalla vapaa-ajallaan tuottaa ja tehdä, niin se heille sallittakoon, ja se on tällekin kulttuurille hyvä. Mutta jos vaan reilusti verorahoilla vierasta kulttuuria pienelle väelle rahoitetaan, niin minusta siinä on hyvin suuri vaara, että kansa ei sitä ymmärrä ja se tuo mukanaan tietynlaista rasismia tai sentapaista vieroksuntaa. Pitää muistaa vanha sanonta, että maassa maan tavalla tai maasta pois.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Totesin jo, että hallintovaliokunta sai työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnon, kuten myös perustuslakivaliokunnan lausunnon. Ne ovat tämän mietinnön liitteinä, ja valiokunta on niistä ottanut eräitä painotuksia omaan mietintöönsä. Ymmärrän, että monet esille nostetut asiat ovat juuri sellaisia, joista myös hallintovaliokunnassa oli suuri yksimielisyys.

On todettava, että meillähän on ulkomaalaislaki, juuri tämän eduskunnan aikana säädetty mittava kokonaisuus, joka muutoin säätelee monin tavoin näitä nyt esille nousseita kysymyksiä. Tämä lakiehdotushan säätelee lähinnä maahanmuuttajien kotouttamista ja sitä, millä tavoin he ovat täällä turvapaikanhakijoina vastaanottokeskuksissa tai -säilöissä ja mitä edellytyksiä siellä on tarjottavana. Ongelma on, kuten täällä on todettu, se, että monet näistä vastaanottokeskuksista eivät valitettavasti pidä, vaan sieltä karataan.

Esille nousi myös tässä keskustelussa jo se, että viranomaisten yhteistyö on tärkeää. Tätä hallintovaliokunta on aina korostanut. Samoin on todettu, että pitäisi keskittää tämä ulkomaalaishallinto yhden ministeriön hallinnonalalle. Hallintovaliokunta on tästä asiasta ollut hyvin selkeästi ja kauan sitä mieltä, että tämä tulisi toteuttaa ja että myös nämä vastaanotto- ja säilökysymykset siirrettäisiin selkeästi sisäasiainministeriön hallinnonalalle.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Lakiesitys on oikein hyvä ja mietintö myöskin. Mutta kun ed. Vilkuna mainosti tätä "maassa maan tavalla tai maasta pois", niin en malta olla kertomatta, mitä näimme, kun rakkaan vaimon kanssa olimme viime keväänä aamulenkillä Kuopion Haapaniemellä. Kun kaukaa lähestyi tuulipukuun pukeutunut keski-ikäinen naishenkilö reippaasti sauvakävellen, totesin, että jotain poikkeavaa hänessä nyt kuitenkin oli. Kun hän lähestyi, totesin, että hän oli ihonväriltään kohtuullisen tumma. Silloin ajattelin, että kyllä se kotoutus "maassa maan tavalla" tässäkin on kohtuullisesti onnistunut. Kun etenimme sata metriä ja tulimme Särkilahden sillalle, niin siinä oli kuusi burmalaista mato-ongella, niin että en minä nyt niin huolissani olisi, ed. Vilkuna, tästä.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa puhemies! Tähän, mihin ed. Vilkuna viittasi ja myöskin ed. Virtanen, eli "maassa maan tavalla": Tulee vaan mieleen joitakin eduskunnan vierailuja tuolla Iranissa, millä tavoin suomalaiset parlamentaarikot joutuivat hyvinkin nopeasti sopeutumaan elämään maassa maan tavalla. Eli myös minun mielestäni pitäisi huomioida se, että silloin kun tullaan tänne ja tullaan apua hakemaan, niin kyllä kotouttamisen käsitykseni mukaan pitäisi olla sitä, että sopeudutaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Itse olen kannattanut aina sitä, että silloin jos tänne kerran henkilöitä tulee, todellisia turvapaikanhakijoita, niin heidät täytyy kotouttaa suomalaisiin olosuhteisiin. Tietysti uskonto ja muut asiat ovat oma lukunsa, koska on vapaus harjoittaa omaa uskontoa uskonnonvapausperiaatteen mukaisesti.

Mutta siihen, mitä täällä on puhuttu vastaanottokeskuksista karkaamisista, toteaisin kyllä, että minä en kyllä niin suurta huolta niitten aikuisten osalta kanna, mutta näitten lasten osalta tietysti on suuri ongelma se, mihin heidät on viety ja minkälaisiin olosuhteisiin, onko myyty tai viety orjiksi tai jotain muuta.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Minäkin haluan puuttua tähän kotouttamiseen tai näistä vastaanottokeskuksista karkaamiseen. Varmasti siellä tapahtuu karkaamista. Mutta asiantuntijalausunnoissa tuli erityisesti esille se, onko ihmisoikeusloukkauksista ja erilaisista hyväksikäytöistä kyse, jos keskuksesta katoaa. Me emme tiedä, mistä kaikesta siinä on kysymys. On aiheellista sen asian tietoisesti esille nostaminen ja selvittäminen, että rajan ylikin sitten tiedot tulevat takaisin, niin että jos nämä ihmiset ovat täältä lähteneet, tiedetään, mihin he ja erityisesti lapset turvapaikanhakijoina ovat joutuneet. Kysymys on myös ilmisoikeuksista.

Mutta vielä kotouttamisesta: Näen kyllä todella tärkeänä, että turvapaikanhakijat voisivat olla Suomessa, suomalaisessa kulttuurissa, mutta omaten tai säilyttäen ihmisarvonsa tai identiteettinsä. Näen, että nämä ihmiset eivät pysty myöskään tähän yhteiskuntaan mitään antamaan tai olemaan vuoropuhelussa suomalaisen yhteiskunnan kanssa ja mahdollisesti pääsemään tämän kotoutumisvaiheen jälkeen työelämään, veronmaksajiksi jne., jos ei kotoutuminen tapahdu niiden tavoitteiden mukaan, mitkä minun mielestäni laissa on asetettu: että he säilyttävät sen oman ihmisarvonsa ja identiteettinsä. Sen vuoksi on minusta erittäin tärkeää, millä tavalla eri ministeriöitten kautta vastaantuloa ja toimenpiteitä toteutetaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kun sanotaan, että "maassa maan tavalla tai maasta pois", niin silloin tietysti tulee mieleen, mikä se maan tapa on. Kuitenkin meillä on näitä yhteisöjä, esimerkiksi kiinalaistaustaisia taikka monia muita ja vanhempia. Juutalaisella yhteisöllä on omat tapansa, ja on myös muita vähemmistöjä Suomessa, jotka ovat tulleet jo 1800-luvulla maahamme ja ovat säilyttäneet omia tapojaan, sopeutuneet erinomaisella tavalla suomalaisen yhteiskunnan edistäjiksi joka tapauksessa, vaikka omat kulttuuritavat ovat säilyneet, omat tietyt erityiset kulttuuriset muodot on uskonnon lisäksi säilytetty. Jos maailmalla katsomme, Kanadassa ja Yhdysvalloissa on näitä yhteisöjä, ja myös suomalaiset ovat aikoinaan säilyttäneet tietyt omat tapansa. Näin ollen tämä "maan tapa" on suhteellinen käsite. Sitä saatetaan käyttää myös niin, että on ristiriita yleisesti hyväksyttävien asioiden kanssa; ymmärrän, että näin voidaan tietysti lähestyä asiaa.

Jaana Ylä-Mononen /kesk:

Puhemies! Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta viime kesänä vieraili Perniössä vastaanottokeskuksessa, johon nimenomaan yksin tulevat alaikäiset lapset ja nuoret ohjataan. Itse tulin vakuuttuneeksi siitä, että se on varsinainen osaamiskeskus ja hyvin toimiva sellainen ja valvontakin toimii. Sen sijaan pitää olla huolissaan myös siitä, että näitä alaikäisiä lapsia ohjautuu jonkin verran suoraan yksityisiin koteihin tultuaan turvapaikanhakijoina Suomeen, ja tässä on ollut puutetta, että ei ole ollut riittävän vahvaa lastensuojelullista otetta siinä valvonnassa, kun lapsia on annettu ikään kuin tutuille tai saman kulttuuritaustan omaaville yksityisiin koteihin esimerkiksi. Nyt tähän tulee selkeää parannusta ja korjausta.

Kotouttamisesta olen itse kyllä sitä mieltä, että se on lähtenyt pikkuhiljaa sujumaan, ja kun yhä paremmin kiinnitämme suomen kielen tai ruotsin kielen oppimisen resursointiin huomiota, niin minä uskon, että tämä on hyvällä tiellä. Siihen malliin esimerkiksi, mikä Tanskassa on, että kunnilla on heti suuri vastuu turvapaikanhakijoiden kotouttamisesta, meillä on vielä matkaa. Meillä on monta organisaatiota, ja ovatko ne organisaatiot olemassa itse asiassa aika lailla turhaan, sitä pitäisi kysyä.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Keskeinen kysymys kotoutumisessa on suomen kielen oppiminen. Lasten osaltahan tämä on, kuten mietinnössäkin todetaan, varsin hyvällä mallilla. He saavat opetusta ja myös esiopetusta sen kunnan järjestämänä, jossa vakinaisesti asuvat. Toisaalta on tietysti näitä ryhmäkoteja, joissa myös annetaan tarvittavaa opetusta, jälkihoitoakin. Tähän jälkihuoltoon valiokunta kiinnitti osaltaan huomiota kaikkien tilapäistäkin suojelua saaneiden osalta.

Katoamiskysymys on tietysti hyvin vakava asia erityisesti siinä tapauksessa, jos kysymys on, kuten esille on tullut epäilyjä, ihmisoikeusloukkauksista ja lasten hyväksikäytöstäkin. Hallintovaliokuntahan pitää mietinnössään tätä erittäin vakavana ja toivoo, että tähän asiaan kyettäisiin nyt jatkossa tehokkaasti viranomaisten välisellä yhteistyöllä puuttumaan.

Samoin on tietysti tärkeää kyetä tarkentamaan säilöön otettujen osalta asioita, koska joukossa voi olla myös vakaviin rikoksiin syyllistyneitä, ja Schengen-alueella he pääsevät sieltä karatessaan varsin vapaasti liikkumaan. Tämä on siis myös turvallisuuskysymys.

Kotouttamislainsäädäntö ja ulkomaalaispolitiikka kaikkinensa ovat hyvin monitahoisia, ja kaikki tapaukset ovat erilaisia. Sen takia tietysti tämmöinen yksioikoinen lainsäädäntökysymyskin on hyvin hankala, kun lähtökohtana pitäisi olla, että myös vastaanottokeskuksien ja säilöjenkin osalta kuitenkin pitäisi myös kotouttamispuoli olla koko ajan mielessä, niin että siellä oleville tarjotaan ikään kuin mahdollisuutta suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseen.

Pekka Vilkuna /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuunteliko ed. Tiusanen vähän huolimattomasti minun puheenvuoroni? Minähän nimenomaan sanoin, että jos kulttuuri pyörii omaehtoisesti tämän väestöryhmän omilla varoilla ja omalla vapaa-ajalla, niin se on kerta kaikkiaan tervetullutta asiaa, mutta jos ruvetaan verovaroilla tekohengityksenomaisesti heidän kieltään tai erilaista uskontoaan ylläpitämään, niin sitä ei tule rahvas hyväksymään. Se näkyy jonkinlaisena vastareaktiona.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tässä pitää erottaa kaksi kysymystä. Enstäinkin meillä on todellisia turvapaikanhakijoita, joita pitää kohdella sillä tavalla kuin kuuluu, koska heillä on todellinen hätä. Mutta sitten tähän sivuun on lyöttäytynyt semmoista porukkaa, joilla tehdään bisnestä. Jotkut bisnesmiehet ovat tajunneet tässä mahdollisuuden ja tekevät sitä, myyvät tämmöisiä palveluksia näille kurjille, jotka hakevat parempaa elämän toivoa. Tämän erottaminen, niin kuin ed. Väistö totesi, on aika vaikea homma.

Nyt, kun meille on luotu ja ollaan luomassa ilmeisesti koko Euroopan laajuista, hyvää tietoverkkoa ja ollaan viranomaispuolella ajan hermolla, niin ainakin ymmärsin, että sillä jopa nyt tällä hetkellä on jo aika nopeasti tavoitettu, on todettu, että tässähän on väärät henkilöllisyydet ja on pystytty jo paikallistamaan ja käännyttämään aika nopeastikin. Minusta tätä pitää tehostaa, jolloin EU-alue voi tämmöisestä rikollisesta toiminnasta päästä eroon ja saadaan ne oikeat turvapaikanhakijat hyvän kohtelun piiriin, koska jos ihmisillä on hengenhätä ja todellinen tarve, niin silloinhan pitää heille pyrkiä EU-alueellakin tarjoamaan sitä turvapaikkaa, jos muuta ei ole olemassa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tämähän on EU:n direktiivin implementaatiota suomalaiseen lainsäädäntöön. Tässä mielessä voimme olettaa, että monessa maassa, esimerkiksi Ranskassa, Saksassa, myös eri kulttuurien ja uskontojen rooli, esimerkiksi islamilaisuuden rooli, on paljon suurempi. Yleensäkin maahanmuutosta, etenkin tietysti laittomasta, on seurannut aika tavalla ongelmia. Niitä voi vaikkapa Pariisin esikaupunkialueilla havainnoida. On alueita, jonneka paikallinen poliisi ei mene paikalle edes kutsuttaessa. Näin ollen näitä on EU-alueella. Tämä lainsäädäntö, mitä me nyt teemme, on tietysti Suomelle myös tarpeellinen, mutta niitä ongelmia ei ole missään tapauksessa samassa mitassa.

Ed. Vilkuna täsmensi, ettei verorahoilla tule edistää uskonnonharjoittamista. Tietysti jos on islamilainen yhteisö ja se esimerkiksi pitää omaa kokoontumispaikkaansa, omaa uskonnolliseen tarkoitukseen käytettävää kiinteistöä, niin ilmeisesti kiinteistöveron alentaminen tai poistaminen, aivan samoin kuin on kristillisillä suuntauksilla, tulee kyseeseen. Näin ollen tähän joudutaan, ja tämä on mielestäni aivan paikallaan. Näin ollen on myös tällaisia asioita, joissa pitää kunnioittaa myös muita uskontoja, vähemmistöuskontojen uskonnonharjoittamispaikkoja. Näitä varmasti Suomeen tulee tässä ajan mittaan entistä enemmän.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Viittasin jo siihen, että äskettäin meiltä valmistui eduskunnasta ulkomaalaislaki. Sen toteutumista seurataan. On mitä ilmeisintä ja todennäköistä, että siihen jo tällä eduskuntakaudella tehdään merkittäviä parannuksia ja muutoksia. Lainsäädäntö näissä asioissa kehittyy ja sen pitää kehittyä.

Ed. Esa Lahtela otti minusta hyvän, tärkeän näkökulman esille: kansainvälisen yhteistyön. Sehän on myös koko ajan lisääntynyt ja tiivistynyt, ja tämäkin nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys, kuten ed. Tiusanen totesi, implementoi nyt vastaanottokeskuksia ja turvapaikanhakijoiden kotoutumista koskevan direktiivin Suomen lainsäädäntöön, osaksi sitä.

Tekniikka on kehittynyt ja rikollisten kiinnisaanti on siinä suhteessa parantunut, mutta työtä on koko ajan tehtävä, että tämä edelleen tehostuisi. Suomessa meillä on hyvin tärkeää huolehtia myös omasta ja omassa vallassa olevasta lainsäädännöstä niin, että Suomea ei koettaisi sellaisena maana, johon on helppo hakeutua ja tulla ja hakea täällä turvapaikkaa ja käyttää suomalaisen yhteiskunnan palveluja väärin. Tähänhän meidän pitää koko ajan kiinnittää huomiota, että todelliset turvapaikanhakijat saavat turvaa ja suojelua ja että taas niiden osalta, jotka tänne tulevat enemmän tai vähemmän rikollisen toiminnan saattelemina, kyetään nopeasti tekemään päätökset ja heidät palauttamaan sinne, mistä ovat tulleet.