Herra puhemies! Stakesin kaksi tai kolme tutkijaa julkaisivat tämän viikon alussa raportin suomalaisesta hyvinvointivaltiosta, ja he totesivat muun muassa, että suomalaisten vähimmäisturva on heikentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana varsin radikaalisti ja köyhyys on lisääntynyt. Noin 10 vuodessa reaaliansiot ovat nousseet yli 25 prosenttia, mutta toimeentulotuen reaalimuutos on -3 prosenttia, työttömän perusturva on noussut vain 1,8 prosenttia ja kansaneläkkeen reaalinousu on ollut kymmenessä vuodessa 2 prosenttia.

Herra puhemies! Tässä herää kysymys, mitä hallitus aikoo tehdä esimerkiksi kansaneläkkeen, joka on jäänyt kaikkein pahiten jälkeen, korottamiseksi? Tämän vuoden maaliskuun alustahan tuli tämä kuuluisa 7 euroa, joka ei ole minkäänlainen tasokorotus.

Onko hallituksella suunnitelma kansaneläkkeiden todellisen tasokorotuksen toteuttamiseen tällä vaalikaudella? Entä onko muita köyhyyspaketin osia tulossa?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Minun tiedossani ei ainakaan ole, että meillä olisi kehyksissä rahaa uuteen kansaneläkkeen tasokorotukseen.

Tärkeintä on saada niille pienellä eläkkeellä eläville, joilla on siihen oikeus, oikeus saada tätä yksilöllistä syyperusteista sosiaaliturvaa. Kävi ilmi äskettäin, että esimerkiksi Kelan hoitotukea eivät läheskään kaikki saa, ketkä olisivat siihen oikeutettuja. Myöskään kaikkein pienituloisimmat eläkeläiset eivät hae monistakaan syistä itselleen kunnallista toimeentulotukea silloin, kun sairastuvat ja tarvitsevat paljon lääkkeitä.

Näitä asioita voitaisiin, niiden myöntämistä, organisoida paljon hienotunteisemmaksi kuin tällä hetkellä ja ihmisiä kokonaisuutena käsitellä esimerkiksi vanhusneuvoloissa. Mutta koko hallituksen politiikkahan perustuu siihen, että talous pidetään kunnossa ja pystytään maksamaan sosiaaliturvaa ja niille, jotka ovat työikäisiä, luomaan työpaikkoja, jotta he voivat ponnistaa sieltä syrjäytymiskierteestä työhön. Meillä on monia toimenpiteitä tässä liikkeellä yhtä aikaa.

Herra puhemies! Tämä oli varmasti erittäin kylmä suihku eläkeläisille ja muille vähävaraisille, kun hallitus vetoaa näihin hyväksyttyihin kehyksiin ja toisaalta toteaa, että mitään ei ole tällä vaalikaudella tulossa.

Pidättekö te todella kohtuullisena sitä, että palkansaajien ostovoima on lisääntynyt yli 25 prosenttia, eläkeläisten vain 2 prosenttia — ja siinäkin vielä kansaneläkkeen varassa elävien kaikkein vähiten — ja myös tietysti työttömät ja toimeentulotuen varassa olevat ovat hallituksen unohtamia? Eikö olisi mahdollista, että kuitenkin katsottaisiin vähän enemmän oikeudenmukaisuutta tähän yleiseen tulonjakoon?

Sitten toisaalta, näkeekö hallitus, että vain hyväosaisten veronkevennykset on se ratkaisu, jolla työttömyyttä poistetaan? Eikö voisi ajatella, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ostovoiman lisääminen lisäisi myös työllisyyttä?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Arvoisa puhemies! Olipa kovin johdatteleva kysymys, mutta vastaan näin:

Mikä on tärkein asia eläkeläisille, ikääntyville ja iäkkäille ihmisille, asia, joka myöskin heidän kohdallaan on vaikeampi kuin muilla väestöryhmillä? Se on terveys.

Tämä hallitus, niin kuin edellinenkin hallitus, on pyrkinyt panostamaan nimenomaan terveydenhoitoon tässä maassa ja sillä tavalla, että se myöskin näkyy valtion menoissa, niissä kuuluisissa kehyksissä, joihin ministeri Mönkärekin tuossa viittasi. Tämä on painopistealue hallituksen politiikassa, ja sillä puolella meillä töitä riittää, myöskin seuraavilla hallituksilla vielä. Jos ed. Kankaanniemi sitten on sitä mieltä, että kehykset pitää repiä auki, niin silloin hän haluaa vaarantaa koko valtiontalouden, vakaan kehityksen taloudessa, sen näkymän, joka on tärkein tae sille, että myöskin jatkossa voidaan tällä tavalla panostaa.

Arvoisa herra puhemies! Tässä kauniissa moniväriesitteessä, ministeri Hyssälä, lupasitte vaalien alla eläkkeensaajille kaiken mahdollisen. Lupasitte poistaa taitetun indeksin, lupasitte myös, että kansaneläkkeen pohjaosa palautetaan, ja pisteenä iin päälle lupasitte kansaneläkkeisiin 300 euron, siis 300 euron, kuukausikorotusta. Nyt olette hallituksessa ja olette päättäneet 7 euron, 7 euron, korotuksesta. (Eduskunnasta: Ja lisää ei ole tulossa!)

Herra puhemies! Kysymykseni kuuluu ministeri Hyssälälle: Kuinka paljon mielestänne poliitikko voi pettää antamiaan lupauksia ilman, että hän menettää poliittisen uskottavuutensa? (Välihuutoja)

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz on kyllä tuon esittänyt aiemminkin, ja vastaan samalla tavalla, että tavoitteena politiikassa pitää olla tiettyjä asioita. (Välihuutoja) Mielestäni myöskin eduskunta voisi keskustella joskus näistä järjestelmistä. Nythän eläkeläiset saavat peruseläkkeensä lisäksi myöskin asumistukea, toimeentulotukea. Halutaanko sitten, että tuetaan erilaisilla palvelusubventioilla, näillä tuilla, vaiko sitten peruseläkkeeseen lisää rahaa käteen ostovoiman lisäämiseksi?

On olemassa erilaisia järjestelmiä. Nyt on valittu tämä palvelujärjestelmä, sen kehittäminen, johon ministeri Kalliomäki viittasi, terveydenhuolto, sosiaalihuolto Kansallisen terveyshankkeen ja sosiaalihankkeen myötä. Näitä palveluja käyttävät ikäihmiset ja eläkeläiset, ja nämä ovat edullisia, laadukkaita julkisia palveluja.

On tietenkin toinen järjestelmä: Jos halutaan, että käteen jäävää eläkettä nostetaan, niin silloin tietenkin voidaan tinkiä jostakin muusta, kenties jostakin tuesta (Puhemies: Aika!) tai jostakin muusta. Järjestelmistä voisi eduskuntakin joskus keskustella ja siitä, mitä halutaan tavoitteeksi. (Välihuutoja)

Arvoisa herra puhemies! Kun keskustellaan köyhyydestä, niin meidän indeksijärjestelmämme ruokkii sitä, että tuloerot pysyvät suurina. Kansaneläkeindeksi, joka tälle vuodelle on 0,4 prosenttia, tulee kansaneläkkeisiin, toimeentulotukeen, työmarkkinatukeen ja kaikkiin pienempiin etuisuuksiin. Sitten taas meillä on olemassa työeläkeindeksi, joka oli vain 0,9 prosenttia, ja se tulee työeläkkeisiin.

Onko nyt koskaan pohdittu sitä, kun tuloerot ovat kuitenkin viimeisten vuosien aikana kasvaneet, että näitä indeksejä katsottaisiin vähän uudestaan?

On aika kohtuutonta, että kaikkein pienimpiin etuisuuksiin tulee kaikkein pienimmät indeksit. Aina nämä tuloerot kasvavat sitä kauttakin. On tiedossa myös etukäteen se, että indeksit vuodelle 2006, kun ne tarkistetaan, tulevat olemaan vielä pienemmät. Eli niin toimeentulotuen, työmarkkinatuen kuin eläkeläisten kansaneläkkeen ja työeläkkeiden ostovoima entisestään pienenee. Tämä on minun mielestäni aika suuri ongelma, koska meillä on tosiaan yhteiskunta muuttunut edelleen siihen suuntaan, että tuloerot ovat kasvaneet.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Kyllä me seuraamme näitä indeksijärjestelmiä ja laskimme muun muassa silloin, kun tämä alkoholiveron alennus tehtiin, miten olisi käyttäytynyt eläkeläisille suunnattu vähän eri tavalla painotettu indeksi. Kun katsottiin sitä takautuvasti, todettiin, että sellainen indeksi ei olisikaan ollut eläkeläisille myönteinen.

Eli monesti sitten vuosien kuluessa ne asiat kuitenkin menevät eri suuntiin, mutta suomalainen indeksijärjestelmä on kuitenkin sellainen, että se antaa eläkeläisille palkkakehitystä mukaan, jota muilla eurooppalaisilla indeksijärjestelmillä ei ole. (Välihuutoja)

Arvoisa puhemies! Minusta on todella törkeää, että sosialidemokraattinen valtiovarainministeri Kalliomäki pistää juuri näitten kaikkein köyhimpien ihmisten toimeentulon korotusesitykset valtiontalouden heikentämiseksi ja vaarantamiseksi. Te ette puhunut ollenkaan tällaista kieltä silloin, kun te olitte alentamassa kaikkein hyvätuloisimpien varallisuusveroa tai tuloveroja, ja samanaikaisesti kuitenkin pitkäaikaistyöttömät joutuvat hakemaan ensisijaisen etuutensa vuoksi, siis työmarkkinatuen pienuuden vuoksi, toimeentulotukea.

Eikö olisi järkevää, että tämä työmarkkinatuki nostettaisiin yli sen toimeentulotuen rajan, ettei näiden ihmisten tarvitsisi mennä toimeentulotukiasiakkaiksi?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! En sano kysymystä törkeäksi mutta vastaan kyllä sillä tavalla, että minä vastaisin ed. Kankaanniemen kysymykseen puhumalla kehyksistä ja niiden rikkomisesta, siitä merkityksestä, mikä vakaalla valtiontaloudella on siinä, että kykenemme myöskin tulevaisuudessa takaamaan hyvinvointivaltion perusturvan ja siihen liittyvän rahoituksen. Tämä hallitus on jo startissaan, jo lähtiessään liikkeelle, päättänyt yli miljardin markan menonlisäyksistä, joista valtaosa on täällä sosiaali- ja terveyssektorilla, koska valitsimme sen painopisteeksi.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ministeri Hyssälälle kommentti, että ei teille tullut mieleen silloin vaalibrosyyria laatiessanne tuo äskeinen vastaus, minkä tänne eduskunnalle annoitte. (Naurua)

Ministeri Kalliomäelle kommentti, että aivan oikein kannatte huolta kehyksistä, mutta ettekö te vihdoin voisi laittaa harmaan talouden ja mustan talouden elikkä törkeän talousrikollisuuden kuriin? 2 500 miljoonaa euroa lisää kassaan, ja sillä tavalla Hyssäläkin voisi saada tahtonsa läpi.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Kehykset ja valtiontalous ovat vain väline. Tavoite on se, että kyetään tämän hyvinvointivaltion tärkeimpien toimintojen, jotka minun mielestäni liittyvät juuri palveluihin, sosiaaliseen perusturvaan, koulutukseen ja tämän kaltaisiin asioihin, toiminnot ja rahoitus turvaamaan.

Harmaa talous Suomessa on kansainvälisten tutkimusten mukaan pienintä maailmassa. (Ed. Pulliainen: Mutta eihän se ole mikään selitys tähän!) Lähes ykkösenä olemme sillä alueella, ja siihenkin satsataan, siihenkin satsataan. Jos ed. Pulliainen sitten arvelee sillä tavalla, että vain ikään kuin valtion budjetista rahaa pistämällä siihen se onnistuisi, niin tämä parantaminen tarkoittaa sitä, että eri järjestelmiä kehitetään myöskin, ja pelkällä rahalla se ei varmasti onnistu.

Arvoisa herra puhemies! Täällä salissa on useaan otteeseen oltu ansiostakin ja syystä huolissaan kaikkein pienimpiä eläkkeitä saavien toimeentulosta ja eläkkeiden ostovoiman säilyttämisestä. Ihan selvää on, että ne lupaukset, joita ministeri Hyssälä on antanut, eivät tule kuuna päivänä toteutumaan. Mutta vähintä, mitä te voisitte tehdä, olisi se, mitä kokoomuksen eduskuntaryhmä esitti budjettivastalauseessaan, eli että selvitettäisiin ne mahdollisuudet, että ainakin pienempien eläkkeiden ja yleensä eläkkeiden ostovoima voitaisiin turvata. Kysynkin:

Mihin toimenpiteisiin te ryhdytte? Kyllä sanon, että on ministeri Hyssälän laskuopit näiden palveluidenkin osalta hukassa, jos täällä sanotaan, että palveluihin on panostettu, kun tosiasia on se, että kuntatalous kiristyy ja palvelut ovat kaikkein suurimmassa vaarassa tänä päivänä, mitä Suomen historiassa on ollut. Toivon todella, että sinne panostuksia saadaan, jotta eläkeläisetkin saisivat ne terveyspalvelut, mitä hallitus on luvannut.

Peruspalveluministeri   Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä linja valittiin selkeästi silloin, kun hallitusohjelmaa tehtiin. Meillä oli tietty tulonsiirtopotti, ja siinä lapsiperheet, perhepanostukset, ovat hyvin keskeisiä. Me olemme tällä vaalikaudella nostaneet lapsilisiä, kotihoidon tukea, pienimpiä äitiys-, isyys- ja päivärahoja. Nämä ovat olleet suuria panostuksia toimeentulopuolella. Näin ollen me päätimme myöskin, että painotus on sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä.

Satoja miljoonia euroja laitetaan näihin palveluihin tällä vaalikaudella, ja nyt tuloksia on nähtävissä, esimerkiksi hoitotakuu. Se on aika kallis järjestelmä, mutta näyttää siltä, että se onnistuu tässä maassa hyvin. Perusterveydenhuollossa jo nyt ihmiset pääsevät päivässä sinne kohtuullisen hyvin. Aikaa on vielä syksyyn. Erikoissairaanhoidossa leikkausjonot ovat lyhentyneet. Juuri nämä ikäihmiset, jotka paljon sairastavat, saavat nyt näitä terveyspalveluja paremmin kuin ennen. (Ed. Zyskowicz: Hoitotakuusta päätti edellinen hallitus!)

Arvoisa puhemies! Ei ihan selkeästi käynyt ilmi hallituksen suhtautuminen tähän Stakesin tutkimukseen. Kyllä ainakin minun sosialidemokraattinen sydämeni vähän pysähtyi, kun minä luin siitä, että nimenomaan vähimmäistoimeentulon varassa elävien ihmisten toimeentulo on heikentynyt niin huomattavasti tässä yhdessä maailman kilpailukykyisimmistä maista. (Eduskunnasta: Kyllähän tämä on jo tiedetty aikaisemmin!)

Ministeri Kalliomäki sanoi näin, että myös eläkeläiset hyötyvät eniten kohentuvista terveydenhuoltopalveluista. Varmasti on niin, mutta toisaalta tänä päivänä kuulee yhä enemmän valituksia siitä, että kunnon terveydenhuoltopalveluksia saavat rikkaat ja ne, jotka ovat erittäin vaativia, suorastaan, sanoisinko, röyhkeitä, ja on ihan oikein, että ihmiset ovat vaativia. Mutta, arvoisat ministerit, juuri nämä ikääntyneet ihmiset, eläkeläiset, eivät ole näitä erittäin vaativia, ja (Puhemies: Edustaja, saammeko kysymyksen?) minusta ainakin se selvitys pitää tehdä, jäävätkö vanhemmat ihmiset leikkausjonoissa edelleen työelämässä olevien jälkeen. (Puhemies koputtaa) Epäilykseni on, että jäävät.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Hoitotakuu, johon olemme tehneet yhtenäisen kriteeristön, jota edelleen kehitetään, lähtee siitä, että kansalaiset ovat tasa-arvoisia asuinpaikasta riippumatta, varallisuudesta riippumatta, mitä tulee julkisiin palveluihin. (Ed. Jaakonsaari: Näinhän me sanotaan!)

Nyt näyttää siltä, että asia etenee hyvin eri sairaanhoitopiireissä. Tämä on otettu äärettömän vakavasti meillä, ja tästä kiitos niille terveydenhuollon työntekijöille, lääkäreille, hoitajille ja johtajille, jotka siellä töitä tekevät tämän hoitotakuun puolesta. Tämä juuri edistää sitä tasa-arvoa, että ikäihmiset pääsevät hoitoon samalla tavalla kuin työikäiset ja muut. (Ed. Jaakonsaari: Pääsevätkö?) Meillä on tällainen tieto, että tämä kriteeristö, mikä ei lähde iästä vaan hoidon tarpeesta ja sairaudesta, toimii jo kentällä nyt, ja edelleen syksyyn mennessä sitä sisäänajetaan.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Jotta ei jäisi väärää käsitystä nyt suhtautumisesta Stakesin selvitykseen, niin tämä Kauton, Teperin ja kolmannen henkilön tekemä selvitys tehtiin talousneuvostoa varten, ja se on käsitelty siellä suurella vakavuudella koko hallituksen, talousneuvoston jäsenten ja työmarkkinaosapuolien läsnä ollessa. Juuri ne ajatukset ovat olleet meidän tiedossamme, ja nyt me saimme siihen hyvää tutkimustietoa, joka kertoo siitä, miten tähän on jouduttu.

Kävimme keskustelua, mikä on julkisen vastuun raja silloin, kun me puhumme köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemisestä, ja sieltä voidaan vetää ihan suoria johtopäätöksiä siihen, minkä tyyppisiä asioita meidän pitää tehdä tässä valmistelussamme hallituksen syksyn toimenpiteiksi kaikkein vähävaraisimpien aseman kohentamiseksi. Kyllä tämä on ollut hallituksen aloitteesta syntynyt selvitys, jota vakavasti on käsitelty hallituksen piirissä.

Arvoisa herra puhemies! On tietenkin hyvin helppo piiloutua menokehysten taakse ja sanoa, ettei ole varaa. Mutta jos nyt niitä menokehyksiä tarkastellaan, niin voidaan todeta, että vuonna 2006 ja 2007 tulee tuloverokevennyksiä noin 1,3 miljardia. Siitä huolimatta valtion kassaan virtaa enemmän rahaa. Kun näin on, on ymmärrettävää, me täällä eduskunnassa niin kuin koko kansa ihmettelemme, miten on mahdollista, ettei silloin löydy rahaa niille kaikkein köyhimmille. Kysymys kuuluukin:

Eikö olisi syytä katsoa uudelleen niitä menokehyksiä huomioon ottaen, mitä äsken totesin? Veroja alennetaan, kassaan tulee lisää rahaa, eli pitäisi riittää siihen kaikkein kipeimpään kohtaan.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Budjetin tasapainoennuste, ed. Kallis, vuosille 2006 ja 2007 näyttää alijäämää. Totta kai sen kaltaiset veronkevennykset, joita tehdään, luovat dynamiikkaa, toimivat sillä tavalla teidän mainitsemassanne muodossa, mutta eivät ne sataprosenttisesti tietenkään näillä aikaväleillä toimi. Eli kyllä me olemme alijäämäkehityksessä, joka on ongelmallinen, mutta se on valittu tie. Veronkevennykset tehtiin yhdessä työmarkkinaratkaisun kanssa. Luotiin sellainen kokonaisuus, joka toimii ja luo vakautta tulevaisuuteen, joka on välttämätön, jotta kykenemme tulevaisuudessakin rahoittamaan tämän hyvinvointivaltion perustarpeet.

Herra puhemies! Valtiovarainministeriön mielestä omaisuusveron poisto ei vaaranna eikä romuta valtiontaloutta, mutta sen sijaan 400 euroa kuukaudessa saavan pienen kansaneläkeläisen toimeentulon parantaminen uhkaa romuttaa valtiontalouden.

Kysyn myöskin sitä, miten kaikkein köyhimpien, siis toimeentulotuella olevien ihmisten, toimeentulon parantaminen romuttaisi valtiontalouden, kun raha tulee kuitenkin kaikki kulutukseen välittömästi. Sen sijaan omaisuusveron poiston rahat tuskin tulevat kulutukseen, herra valtiovarainministeri. Onko tämä sosialidemokraattien linja?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Toistan sen, minkä sanoin aikaisemmin: Kun hallitus aloitti, kun hallitusohjelma tehtiin, silloin jo päätettiin laittaa yli miljardi euroa lisää ja nimenomaan sellaisiin kohteisiin, jotka koskevat vähävaraisimpia ihmisiä tässä maassa. Me katsomme tilannetta, ja nyt seuraavassa budjetissa kaikkein vähävaraisimpien ihmisten varalta rakennetaan vielä lisämeno-osiota kaikkien kehystenkin uhalla.

Mutta tosiasia on, ja sen nyt haluan toistaa tässä, koska se ei mene muuten perille, että jos murretaan nämä kuuluisat kehykset, niin silloin murretaan valtiontalous ja julkinen talous sitä kautta pidemmällä aikavälillä. Jossain on pidettävä kutinsa. Kyllä minusta eduskunta on se paikka, joka hallituksen lisäksi joutuu katsomaan näitä asioita kokonaisuutena.