Osmo Soininvaara /vihr:
Arvoisa puhemies! Eduskunta sai eilen vastaanottaa vantaalaisten
mielenosoituksen omista koulusupistuksistaan ja Vantaan taloudellisesta
tilanteesta. Kysymykseni ei nyt koske kuntien asemaa yleensä, vaan
sitä, että kuntien väliset erot ovat
kasvaneet ja valtionosuusjärjestelmä kohdentuu
nyt kovin epätasaisesti ja näyttää systemaattisesti
syrjivän kuntia, joissa on paljon lapsiperheitä.
Nyt hallitus on käynnistänyt ilmeisesti laajapohjaisen
selvityksen kunnallisten palvelujen järjestämisestä ja
rahoituksesta, mutta tuossa yhteydessä on kerrottu, että päätökset
siirtyvät seuraavalle hallitukselle.
Onko nyt todella tarkoitus, että mitään
ilmiselviäkään epäkohtia tämän
hallituksen aikana ei korjata vaan kaikki päätökset
siirretään seuraavalle hallitukselle? Miksi oikeastaan
pyritään hallitukseen, jos kaikki asiat siirretään
eteenpäin?
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! On aika kummallinen käsitys, että hallitus
ei tekisi päätöksiä. Minun käsittääkseni
pääosa hallitusohjelmasta on jo toteutettu kahdessa
vuodessa. Julkisuuteen luodaan tällaista täysin
virheellistä kuvaa. (Hälinää)
Mitä tulee valtionosuusuudistukseen, niin ensinnäkin
ensimmäinen vaihe tullaan tekemään niin,
että se toteutuu vuoden 2006 alusta. Seuraava vaihekin
suunnitellaan niin, että linjaukset lyödään
lukkoon tämän hallituksen toimesta. Myöskin
kunta- ja palvelurakennehankkeen päätökset,
linjaukset, mahdolliset puitelait — mikä sen muoto
on — tehdään tämän
hallituksen toimesta. Se on päivänselvää,
että kun näin suuri uudistus on, niin monien niiden
päätösten täytäntöönpano
vie aikaa, niin että totta kai seuraavakin hallitus joutuu
päätöksiä tekemään.
Mutta puheet siitä, että tämä hallitus
ei tekisi päätöksiä, ovat täyttä opposition
lööperiä. (Välihuutoja — Hälinää)
Osmo Soininvaara /vihr:
Arvoisa puhemies! Alkuperäinen kysymykseni kyllä lähti
kuitenkin siitä eriarvoisuudesta, joka tällä hetkellä on
kuntien valtionosuusjärjestelmän kohdentumisessa,
ja haluan sen takia tehdä tarkemman kysymyksen:
Jos on tarkoitus tämän hallituksen aikana
näitä asioita korjata, niin onko odotettavissa,
että lapsirikkaitten kuntien nykyistä, selvästi
epäoikeudenmukaista tilannetta korjataan?
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! Vantaan osalta uusi valtionosuusjärjestelmä tuo
lisätuloa, mutta sen tarkemmin en lähde yksilöimään
tässä yhteydessä siksi, että asian
valmistelu on vielä osittain kesken.
Mitä tulee sitten yleensä lapsirikkaisiin
kuntiin, niin varmasti monelta osin on niin, että väestönkasvu
on yleensä niissä kunnissa korkea ja väestönkasvun
ja lapsiperheiden kunnissa tulot tulevat jälkikäteisesti
verrattuna menoihin. Uskon, että jossakin määrin
muissakin lapsirikkaissa kunnissa suhteellinen asema jonkin verran
paranee.
Maija Perho /kok:
Arvoisa puhemies! Suomalaiset ovat iloinneet Pisa-tutkimuksen
tuloksista ja aivan aiheellisesti. Olennaista on kuitenkin se, että voimme
iloita vielä viiden tai kymmenen vuoden päästä.
Yksi kysymys on se, miten vahvistetaan perusopetuksen laatua, miten
pidetään ryhmäkoot riittävän
pieninä ja miten taataan erityisopetuksen voimavarat. Ennen
kaikkea kysymys kuuluu:
Mitä hallitus aikoo tehdä sille lupaukselleen, että ikäluokkien
pienenemisestä syntyvät säästöt käytetään
nimenomaan opetukseen, opetuksen laadun parantamiseen?
Opetusministeri Tuula Haatainen
Arvoisa herra puhemies! Opetusryhmistä ja opetuksen järjestelyistä päätetään
kunnissa. Kun tämä hallitus aloitti työskentelynsä,
niin hallitusohjelman mukaisesti olen ministeriössä käynnistänyt
selvitykset siitä, kuinka meillä on erityisopetus
tässä maassa järjestetty. Siitä kerätään
juuri tietoa ja siltä pohjalta tullaan myös laatimaan
mahdollisia lainsäädännöllisiä täsmennyksiä ja
toimenpiteitä, joilla varmistetaan se, että jokaisessa
kunnassa ne lapset, jotka tarvitsevat erityistukea, saavat oikeanlaista
opetusta. Samanaikaisesti myös valmistellaan laatusuosituksia
opetukseen.
Esiopetuksen osalta myös käymme STM:n kanssa
parasta aikaa valmistelua ja pohdimme ryhmäkokokysymystä,
koska se nousi myös täällä eduskunnassa
keskustelussa esiin.
Perusopetuksen osalta valtionosuudet määräytyvät
lapsiluvun mukaisesti, ja niihin tehdään samat
indeksitarkistukset kuin muihinkin (Puhemies koputtaa) eli 75 prosentin
mukaiset tarkistukset.
Markus Mustajärvi /vas:
Arvoisa puhemies! Kuntatalouteen vaikuttaa hyvin paljon myöskin
työllisyys- ja työttömyystilanne. Edellisen
hallituksen aikana perustettiin asiasta Itä-Lappi-työryhmät,
oikeastaan kaksi, ja tämä hallitus jatkoi samalla
linjalla. Tarkoitus oli, että eräälle
Suomen vaikeimmalle työttömyysalueelle kohdistetaan
erityisiä toimenpiteitä. Valtioneuvoston päätöksessä todetaan,
että Itä-Lappiin suunnataan lisää työllisyysmäärärahoja.
En kysy tätä ministeri Filatovilta, koska en usko,
että hän enää kovin paljon välittää vaikeimpien
työttömyysalueitten työttömien
tilanteesta, vaan kysyn ministeri Manniselta:
Miksi tästä päätöksestä ei
pidetä kiinni, koska tänä vuonna työllisyysmäärärahat
tuolla alueella vähenevät yli neljänneksen?
Työministeri Tarja Filatov
Arvoisa puhemies! Kun työllisyysmäärärahoja
koko maassa on jaettu, niin Lapin osuus on per työtön
suurempi kuin missään muualla, vaikka työttömyysaste esimerkiksi
Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa on korkeampi, joten mielestäni
siellä voisi ollakin enemmän aihetta kritiikkiin
tästä näkökulmasta. Sen sijaan
te-keskuksen sisällä rahan painopistealue on ollut
Itä-Lapissa ja ne muut esitykset, joita tuossa työryhmässä on
ollut, työministeriön puolelta on lähes
täysimääräisesti toteutettu. Siellä on
opetusministeriön kanssa haettu yhteisiä koulutusratkaisuja
ja muita. Jos ajattelemme esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä,
niin Lapissa per pitkäaikaistyötön on
1 500 euroa enemmän käytettävissä rahaa
kuin Uudellamaalla, joten mielestäni työllisyysmäärärahojen
jakokriteereistä tässä ei ole kyse.
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! Mitä tulee Itä-Lappiin,
niin sekä työministeriön että sisäasiainministeriön toimesta
on tehty Itä-Lappiin muun muassa alueellistamispäätöksiä ainoana
tämän tasoiseen keskukseen juuri perusteena nämä Itä-Lapin
ongelmat. Myöskin kauppa- ja teollisuusministeriö on
omalta osaltaan investointimäärärahoja
kohdentanut erityisesti Itä-Lappiin. Kaksi kertaa lisäbudjetissa
on myönnetty tätä varten lisävaroja. Niistä on
osa mennyt Itä-Lappiin, pienempi osa eräisiin
muihin osiin.
Mitä tulee työllisyysmäärärahoihin,
niin se ei kuulu meidän ministeriömme vastuulle.
Meillä on työnjako, ja sen työnjaon mukaan
myöskin täällä vastataan.
Kaarina Dromberg /kok:
Arvoisa puhemies! Ministeri Manninen, ministeri Kalliomäki ja
ministeri Haatainen ovat kaikki tunnustaneet, että Vantaan
tilanne on suhteessa kaikkein heikoin. Äsken ministeri
Manninen sanoi, että Vantaan kohdalla tullaan nyt tekemään
joitakin ratkaisuja. Mikä se aikataulu näille
on, sillä siellä joudutaan sanomaan 50 opettajaa
irti, koulunkäyntiavustajia 100 irti ja ryhmäkoot
suurenevat? Vai siirretäänkö tämäkin
asia seuraavalle hallitukselle?
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! Vantaan asia on niin tärkeä, että en
uskalla siirtää sitä seuraavalle hallitukselle,
koska en tiedä, minkälainen se on.
Ratkaisut ensimmäisen vaiheen valtionosuusuudistuksesta
tehdään siten, että tämän
kevätkauden aikana ehdotus annetaan ja se tulee voimaan ensi
vuoden alussa. Niin kuin sanoin, se parantaa suhteellisesti Vantaan
asemaa, enkä minä ole sanonut, että Vantaa
on huonoin Suomessa, mutta sanotaan, että Pääkaupunkiseudun
kuntien osalta sen tilanne on ongelmallisin tällä hetkellä.
Mitä sitten tähän tulee kokonaisuutena,
niin yleensäkin tilanne huomioon ottaen, jos jostakin tulee
hiukan lisää rahaa, niin minusta se ei ole peruste
peruuttaa tehtyjä säästöpäätöksiä,
vaan nämä rakenteet ja kokonaisuus täytyy
panna tietysti kuntoon ja käyttää niiden
rakenteiden ja talouden tervehdyttämiseen se lisämääräraha,
mikä sitten tulee.
Opetusministeri Tuula Haatainen
Arvoisa herra puhemies! Olen käynyt Vantaan viranomaisten
kanssa läpi myös tätä erityiskysymystä opetuksen
osalta, ja olemme todenneet, että Vantaa saa opetustoimen
valtionosuuksia aivan kuten muutkin kunnat. Niillä resursseilla
Vantaalla koulutusta järjestetään.
Mitä tulee erityisopetukseen, niin niille lapsille,
jotka on siirretty erityisopetukseen, tulee erityisvaltionosuus
myös Vantaalle, ja Vantaan kunnan tehtävänä on
se opetus sitten järjestää.
Vantaan kunnan sisällä tehdään
nyt monia järjestelyjä, ihan samoja järjestelyjä,
joita myös muissa kunnissa tehdään. Kaikki
ne päätökset esimerkiksi koulujen yhdistämisestä eivät
varmaankaan johdu pelkästään taloudesta,
vaan myös kouluverkon järkeistämisestä,
(Ed. Dromberg: Kyllä johtuvat!) sen varmasti ed. Drombergkin
tietää. Sitä työtä täytyy
koko ajan tehdä. Mutta kuten ministeri Manninen sanoi,
valtionosuusuudistuksessa tullaan myös Vantaan tilannetta
katsomaan. Siinä tullaan katsomaan myös opetustoimen
rahoituksen järjestelyjä, joilla (Puhemies koputtaa)
voitaisiin kohdentaa paremmin osuvia valtionosuuskriteereitä.