Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kyseessä on siis hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntien valtionosuuslain muuttamisesta. Tällä haluaisin nimenomaan nyt, tällä puheenvuorolla, kiinnittää huomiota sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin ja sen valtionosuuden pienentämiseen.

Tässähän on tapahtumassa uusi jako nyt sitten kuntien ja valtion välillä. Tällä hetkellä kuntien osuus on kuitenkin 2 prosenttiyksikköä pienempi kuin nyt hallitus esittää tulevaksi ajaksi, ja tulevaisuudessa siis kuntien vastuut lisääntyvät tällä 2 prosentilla. Se on todella ongelmallinen tilanne, kun tiedämme, että on lukuisia kuntia, joissa kunnat säästävät jo nyt terveyden- ja sairaanhoidon ja sosiaalitoimen menoissa. Siellä sairaat on pantu, kuten vanhukset ja lapset, säästäjän asemaan, ja sitten kunta käyttää näin tulleen säästön eli vähentyneet sosiaali- ja terveydenhuollon menot johonkin muuhun.

Se vähentyminen voi olla myös suhteellista, niin että yksinkertaisesti lisätään jonkin verran menoja mutta ei kuitenkaan niin, että se vastaisi kustannustason nousua, ja terveydenhoidossahan meillä on odotettavissa kuitenkin selkeä palkkatason nousu, niin kuin muutenkin kunnan toimen piirissä olevien ihmisten kohdalla. Palkat tulevat nousemaan, kunnat eivät ole yleisesti ottaen tähän varautuneet.

Nyt jos tämä kunnan ja valtion välinen suhde vielä heikkenee kuntien näkökulmasta, niin todellakin ongelmat kasvavat. Toisaalta valtiolla on enemmän resursseja. Valtiontalous voi hyvin, ja varmasti myös lähivuosina se voi hyvin, jolloinka valtiolla olisi enemmän myös vastuun ottamisen mahdollisuutta. Kun olemme tästä asiasta aikaisemminkin käyneet keskustelua, niin perustuslain näkökulmasta viimesijainen palvelujen, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sairaanhoidon palvelujen, järjestämisvastuu on valtiolla.

Mitä tulee sitten vuoden 2008 budjettiin, niin me tiedämme, että esimerkiksi nettolisäys tosiasiassa sosiaali- ja terveyspuolelle on vähäinen, se on 21,3 miljoonaa euroa, ja kaikki muu lisä, miljoonat eurot, ovat muuhun kuin varsinaista nettolisäystä tähän itse toimintaan.

Mutta tämä suhteen muuttaminen, arvoisa puhemies, on ongelmallista ja toivoisin, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ja valtiovarainvaliokunta pystyisivät tässä muuttamaan hallituksen esitystä.

Erkki  Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Olemme tässä viime viikkoina kuulleet erityisesti tuosta ministeriaitiosta, salistakin ja tältä puhujakorokkeelta vaikuttavia kertomuksia siitä, kuinka paljon valtio antaa lisää kunnille rahaa, erityisesti sosiaali- ja terveystoimeen, mutta myöskin opetustoimeen.

Kerrataan nyt tämän lakiesityksen perusteluista löytyviä tosiasioita. Vuosina 2006—2007 opetustoimen ja kirjastojen laskennallisiin valtionosuuksiin valtionosuus on ollut 45,30 prosenttia, nyt se laskee 41,89:ään eli 3,41 prosenttiyksikköä. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten valtionosuus on parhaillaan 33,88 prosenttia, ja se laskee 31,77:ään eli 2,11 prosenttiyksikköä. Nämä todellakin kuvaavat tätä jakosuhdetta tulevina vuosina. Siis absoluuttiset eurothan muuttuvat myös sen vuoksi, että hinnat nousevat ja kustannukset nousevat, jolloin absoluuttinen määrä kasvaa, mutta se suhde valtion ja kuntien välillä on selkeä. Opetustoimessa jokaista 100:aa euroa kohti valtio maksaa kunnille 3 euroa 41 senttiä vähemmän kuin nyt ja sosiaali- ja terveydenhuollossa 2 euroa 11 senttiä vähemmän.

Tämä perustelu on mielenkiintoinen: "Edellä mainittuja valtionosuusprosentteja määriteltäessä on valtionosuusprosentin alennuksena otettu sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa että opetustoimessa ja kirjastossa huomioon kustannustason muutoksen eli indeksitarkistuksen toteuttaminen valtionosuuksissa täyttä määrää alempana ennen vuotta 2008. Valtionosuusprosentin alennuksena on myös otettu huomioon se verotulojen lisäys, jonka kunnat saavat hyvitettäessä edellisessä kustannustenjaon tarkistuksessa vuodelle 2008 maksettavaksi jaksotettu erä lisäämällä kuntien verotuloja pysyvästi vuodesta 2007. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollossa valtionosuusprosenttia alentavana tekijänä on otettu huomioon toteutettava sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksu-uudistus sekä rajanvedon poistaminen avo- ja laitoshoidon väliltä. Edellä mainitut toimenpiteet eivät muuta valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa nykyisestä."

Lainauksen viimeinen lause on käsittämätön, mutta on hyvä suomentaa myös alkuosaa, joka sekin on varmasti meistä useimmille käsittämätön. Siinähän rehellisesti todetaan, että kun indeksitarkistukset toteutetaan täysimääräisinä, niin aiemmasta menneisyydestä johtuen osa siitä menee ikään kuin kompensaationa tässä alemmassa valtionosuusprosentissa. Sama koskee myös kustannusjaon tarkistuksessa tapahtuvia muutoksia; niistäkin leikataan.

Sitten ovat nämä kaksi jäljelle jäävää ongelmaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksu-uudistuksessa on kyse siitä 60 miljoonasta, kun kunnat saavat oikeuden nostaa asiakasmaksuja, ja sitten ne nostetut maksut, ne ihmisiltä kerättävät maksut, siirretään kunnilta valtiolle. Ja vastaavasti, kun pysyvässä laitoshoidossa oleville vanhuksille ei enää tarvitse jättää osaa eläkkeestä, niin tämä tavallaan kunnille tuleva osuus leikataan myöskin valtiolle. Eli tämä asettaa nämä kauniit puheet tästä runsaasta rahantulosta kunnille uuteen ja rehelliseen valoon. Sitten siitä seuraa kaikki ne ongelmat, joista ed. Tiusanen tässä edellä puhui.

Jos tämä on hallituspuolueitten toimesta välttämätöntä hyväksyä, kuten ilmeisesti sitten on, niin toivoisin nyt ainakin, ettei tätä hallitusohjelman kirjausta, että asiakasmaksuja tarkistetaan palveluiden saatavuuden ja niiden hyvän laadun turvaamiseksi, ainakaan kovin suurella äänellä toistettaisi, koska tämä viimeistään osoittaa, että sille puheelle ei ole mitään perustaa.

Jutta  Urpilainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä valtionosuuksien uudistamista koskeva hallituksen esitys, ja yhdyn monessa suhteessa edelliseen puhujaan, ed. Erkki Virtaseen. Oppositiopuolueet ovat olleet hyvin yksimielisiä siitä, etteivät hallituksen esittämät valtionosuudet riitä kattamaan niitä tarpeita, joita kunnissa tällä hetkellä muun muassa vanhustenhuollon ja terveydenhuollon osalta on. Niinpä oppositiopuolueet esittivätkin yhteisesti talousarvioesityksessään 600 miljoonaa euroa lisää rahaa sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin, jotta pystymme palkkaamaan lisää työntekijöitä ja maksamaan toisaalta nykyistä parempia palkkoja kunnan työntekijöille.

Arvoisa puhemies! Täällä jo edellisessä puheenvuorossa viitattiin opetustoimen ja kirjastojen valtionosuusprosenttiin. On toden totta näin, että valtionosuusprosentti laskee 45,3:sta 41,9 prosenttiin. Tämä tulee kyllä tarkoittamaan monen kunnan kohdalla sitä, että kuntien maksuosuus käytännössä kasvaa. Ja kun asiantuntijoita kuulimme tuolla sivistys- ja tiedejaostossa, niin siellä meille hyvin selkeästi kerrottiin asiantuntijoitten taholta, että erityisesti ne kunnat, ne pienet keskustajohtoiset kunnat, jotka järjestävät pelkästään yleissivistävää koulutusta ja joissa ei ole ammatillista oppilaitosta tai ammattikorkeakouluja, ovat tässä uudistuksessa maksumiehiä eli niiden kohdalla maksuosuus kasvaa ja valtionosuudet suhteessa pienenevät. Ihan tasapuolisuuden näkökulmasta katsottuna minä vilpittömästi toivon, että eduskunta tulee muuttamaan tätä hallituksen esitystä omassa käsittelyssään.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Tämä on kyllä surkuhupaisa esitys, jos tätä jotenkin luonnehtii. Hallitus käytännössä määrää kunnat nostamaan sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja ja leikkaa sitten tämän tuoton valtion kassaan. Näin sairaat ja vanhukset ja lapsiperheet maksavat valtiolle 60 miljoonaa euroa ensi vuonna. Ja kun tämä laki näyttää olevan voimassa nämä vuodet 2008—2011, koko Vanhasen toisen hallituksen ajan, jos se näin pitkään pysyy pystyssä, niin se, että leikataan vanhuksilta, sairailta ja lapsiperheiltä valtion kassaan tällainen summa, todella vie pohjan pois kaikilta niiltä puheilta, joita on ollut muun muassa täysistä indeksitarkistuksista valtionosuuksiin. Jos näin tehdään, niin vähintä on, että esimerkiksi lapsiperheiden etuudet, lapsilisät, sidotaan indeksiin.

Nythän on tiedossa jo täysin varmana asiana se, että ruuan hinta nousee — viljan hinta nousee, ja sitä kautta ruuan hinta nousee — lähikuukausina merkittävästi, jopa yli 10 prosentilla. Lisäksi ministeri Pekkarinen muun muassa viikko sitten ilmoitti, että sähkön hinta nousee vähintään 25 prosenttia mutta ehkä 35 prosenttia ensi vuoden alkupuolella. Nämä tulevat lapsiperheille täysimääräisinä kustannuslisinä, ja mikään tekijä ei korvaa lapsiperheille tätä laskua, mikä niille aiheutuu. Tämä hallituksen esitys on tyly lisä näihin. Tämä kohdistuu kuntien talouteen ja sitä kautta eniten kuntien palveluja käyttäviin henkilöihin, joita ovat sairaat ja vanhukset ja lapsiperheet.

Kari  Kärkkäinen  /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi käytti hyvin kristillisdemokraattisen puheenvuoron, joten en käy niitä asioita kovasti toistamaan. Mutta toistan sen vaan, että terveydenhuollon ja muiden palvelujen rahoituksen vahvistaminen olisi välttämätöntä, jos me aiomme turvata tulevaisuudessa kaikille ihmisarvoisen hoivan. Toivon, että sosiaali- ja terveysvaliokunta toistaa tuon saman lausuntonsa, jonka se antoi valtiovarainvaliokunnalle jo hallitusohjelmaa käsitellessään, ja pitää tiukasti kiinni tuosta. Toivon myöskin, että hallituspuolueissa ne edustajat, jotka ennen vaaleja selkeästi viestivät siitä, että nyt parannetaan vanhustenhuoltoa ja terveydenhuollon oikeudenmukaisuutta, voisivat yhtyä tuohon 600 miljoonan esitykseen, joka on historiallinen siinä mielessä, että kaikki oppositiopuolueet ovat siinä takana. Se on merkittävä askel parannuksessa. Ja toisena asiana tosiaan toivon, että he lukisivat tarkasti sen, mitä sosiaali- ja terveysvaliokunta hallitusohjelmaa kirjoittaessaan kyseessä olevasta esityksestä lausui.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Nyt kun katsomme tätä hallituksen esitystä, niin tässä todellakin lisätään kunnan kantamaa vastuuta sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksista, 2 prosentilla valtion eduksi, ja sitten opetustoimen ja kirjaston käyttökustannusten osalta 3,4 prosenttia tulee kunnalle lisää ja jälleen tulee valtiolle helpotusta.

Tämä on kyllä todella käsittämätöntä, kun ennen edellisiä, vuoden 2004 kunnallisvaaleja, jo ennen vuoden 2003 eduskuntavaaleja ja nyt ennen tämän vuoden 2007 eduskuntavaaleja vanhustenhoiva ja -hoito oli ykkösasia ja yleensä terveydenhoidon pelastaminen oli ykkösasia. Nyt sitten nämä päätökset ovat toisen suuntaisia, ja viittaan siihen, että se todellinen nettolisäys vuodelle 2008 budjetissa on 21,3 miljoonaa euroa koko maahan terveyden- ja sairaanhoidon hyväksi. Sillähän ei todella rakenneta huonetta eikä muutakaan. Tässä mielessä nämä lähtökohdat ovat kyllä tosiaan mahdottomia.

Ja asia, jota esimerkiksi nyt kuntapuolella pähkäillään, on se, että jos kunta ei nyt itse nostakaan näitä maksuja, niin leikataanko kuitenkin sosiaali- ja terveystoimen valtionosuutta laskennallisella määrällä. Näin vaikuttaa olevan. Tässä vielä pakotetaan kunnat nostamaan niitä maksuja. Tosin riemumielin ne ovat yleensä olleet nostamassa maksuja, mutta se on kuitenkin kunnallisen päätöksenteon tasolla, ja kunnalle se ei jää, se jää sairaiden kannettavaksi.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Jatkoksi ed. Tiusasen puheenvuoroon totean, että tämän ajanjakson, jota tämä lakiesitys koskee, eli vuoteen 2010 saakka, sosiaali- ja terveystoimen nettomuutos on miinus 37 miljoonaa euroa näiltä kaikilta vuosilta. Näin on budjettineuvos Raija Koskinen, valtiovarainministeriön sektorivirkamies, tuolla kehyskäsittelyssä kertonut. Kun otetaan huomioon ikääntymisestä johtuvat vaikutukset, niin se negatiivinen vaikutus on yli miinus 300 miljoonaa euroa. Eli kuntien talous on tältä osin entisestään vaikeutumassa. Kun palveluitten tuotanto on keskeisesti kiinni kuntien taloudellisesta kantokyvystä, niin tämä huolestuttaa aidosti.

Ed. Urpilaiselle totean, kun hän totesi, että tämä opetustoimen valtionosuuksien muutos koskettaisi erityisesti pieniä kepulaiskuntia, että kyllä se varmaan niitäkin koskettaa, mutta esimerkiksi Kuopion kaupungille tämä merkitsee ensi vuodelle 1,5 miljoonan vähennystä valtionosuuksissa. Sillä aika monen kuopiolaisen peruskoululaisen opetuksen taso heikkenee.