Lauri Oinonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kotimaisen bioenergian käytön edistäminen on tärkeä kansantaloudellinen kysymys. Sillä on vaikutusta työllisyyteen, aluepolitiikkaan ja edelleen meidän maamme kauppataseeseen — hyvin moniin asioihin. Meidän kannattaisi Suomessa määrätietoisesti edistää niitä toimia, joilla voidaan suosia kotimaista energiaa ulkomailta tuotavan energian asemesta.

Kun viime keväänä otin kotimaiseen suomalaiseen ydinvoimaan myönteisen kannan, eräs vahva peruste oli juuri se, että meille joudutaan tuomaan energiaa tälläkin hetkellä yhä lisääntyvässä määrin ulkomailta. On parempi, että olemme mahdollisimman paljon kotimaassa tuotetun energian suhteen omavaraisia ja vaikka olisimme valmiit viemään täältä ulkomaille.

Mutta bioenergian osalta haluan alleviivata sitä, että tässä voitaisiin tehdä hyvin nopeasti ratkaisuja, joilla edistettäisiin bioenergian käyttöä. Kansalaiset itse tekevät ratkaisuja omissa talouksissaan, ja jo nyt on bioenergialla monia vahvuuksia. Esimerkiksi pelletin energiahinta on vajaa puolet öljyn hinnasta, joku on sanonut, että kolmasosa, mutta se voi olla myös ehkä hiukan enemmänkin, saattaa olla, mutta jos sanotaan vajaa puolet, niin onhan kysymys varsin huomattavasta hintaedusta. Kuitenkin vain ani harvat ovat vielä rohjenneet lähteä käyttämään pellettiä talojensa lämmityksessä. Siksi pitäisi löytää niitä keinoja, joilla tätä edistettäisiin.

Eräs mielestäni peruslähtökohta kotimaisen, puuhun perustuvan energian lisäkäytölle olisi se, mihin tällä lakialoitteella 73 arvonlisäverolain 59 §:n muuttamisesta haluan tähdätä, eli se, että arvonlisäverosta vapautettaisiin kotimaiset puupolttoaineet: polttopuut, hake, hakeranka, puupelletit ja puupriketit. Asia on niin outo, että jos omakotitalon lämmittäjä lämmittää talonsa puulla, ostaa sen metsänomistajalta, niin tähän omakotitalon lämmittäjän puun hintaan tulee arvonlisävero. Minusta tämä on aivan tarpeeton lisähinta, jos ajatellaan, että pidämme tavoitteena Kioton sopimuksen noudattamista ja kotimaisen energian käytön lisäämistä.

Ruotsissa esimerkiksi bioenergian käyttö kotitalouksien lämmityksessä on voimakkaasti lisääntynyt. Puupellettien käyttöosuus on siellä aivan toista luokkaa kuin meillä Suomessa. Meillä ollaan tietyllä tapaa kokeiluasteella. Onneksi tämä kokeilu tapahtuu omalla paikkakunnallani Haapamäellä, joka on pellettikylä, jossa tuotetaan pelletit, valmistetaan, kuljetetaan, valmistetaan polttolaitteet. Käyttäjiä vain saisi olla nykyistä enemmän.

Mutta jos ajatellaan vielä puuta yksinkertaisemmassa muodossaan, ihan puuklapina, pilkkeenä ja hakkeena, niin myöskin tämän käyttöä tulisi edistää ja saada tämä arvonlisävero ketjusta pois.

Kun ydinvoima oli viime kevään aikaan esillä, silloin eräs kritiikki — korjaan, vuosi sitten keväällä, ei viime kevät, vaan edellisen vuoden kevät, sama koskee myös aiempia lauseitani — oli se, että Suomessa mäntykuitupuun hinta on kovin alhainen ja jos sen energiakäyttö olisi kilpailevana vaihtoehtona, silloin metsien hoitoon ja ensiharvennukseen voitaisiin kiinnittää huomiota enemmän.

Näkisin, että myös metsien hoitoon on kannustettava. On pidettävä huolta siitä, että jatkossakin Suomessa on hyvälaatuista tukkipuuta sekä mekaanisen puunjalostuksen tarpeisiin että myös ennen kaikkea selluloosan ja paperin valmistukseen, jossa tukkipuiden pintalaudat ovat parasta raaka-ainetta, yllätys yllätys. Siksi metsänhoidon kannalta kotimaisen energian käytön lisääminen kaikissa muodoissaan on ensiarvoisen tärkeää.

Arvoisa herra puhemies! Aloitteellani haluan omalta osaltani edistää tätä ja toivon, että aloitteessa esitetty tavoite saataisiin mahdollisimman pian lainsäädännöksi.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ei ole mikään suuri yllätys, on enemmänkin tavanomaista, että ed. Oinonen on tehnyt jälleen erinomaisen lakialoitteen, mikä tähtää kotimaiseen omavaraisuuteen, kotimaiseen kulutuksen lisäämiseen, kotimaiseen yrittämiseen, työllisyyteen ja parempaan toimeentuloon, mikä on kytkeytynyt kotimaisen energian — erityisesti siinä jäi ajatuksena mieleen puupellettiteollisuus — käytön jalostamiseen.

Sekään ei ollut mikään uusi tieto, että Haapamäki on Suomen keskus ja kaiken parhaan yrittämisen ja viisauden alku ja juuri. Sekin tässä puheenvuorossa tuli ilmi, ja tämä nyt toistettakoon, että tämä on ainakin itselleni tarttunut vahvana mielikuvana näissä ed. Oinosen esityksissä. Kaikissa ilmenee tämä sana Haapamäki tavalla taikka toisella. Se on hyvä ja myönteinen asia olemassa.

Mutta kun katsotaan tästä energiakysymyksestä kaiken kaikkiaan, mitä se on olemassa, niin kun viimeisten kuukausien aikana nämä suuret sähkökatkot ovat järisyttäneet niin Helsinkiä kuin USA:ta kuin monia muitakin paikkoja, niin tältä osin kotimaisuus lämmitysenergian suhteen ja sen eteen tehtävät toimenpiteet ovat erinomainen asia.

Mutta ed. Oinoselta on jäänyt huomioimatta sellainen asia, mitä itse tässä mietiskelin, kuinka tätä voitaisiin vielä paremmaksi jalostaa, että jos siihen puukattilaan saataisiin jonkinlainen semmoinen turbiini, mikä vielä siihen taloon kehittäisi sähkön, ainakin sen verran valoa, että näkisi kulkea ja tehdä, niin siinä olisi todella vielä tekemisen paikkaa. Väittäisin, että tarvittaisiin tämmöistä merkittävää investointitukea ja sellaista kehittelyrahaa, millä myöskin tämä yksilöllinen valo voitaisiin omakotitaloon saada. Silloin yhteiskunta olisi myöskin tulevien kriisien osalta — toivottavasti semmoisia ei koskaan Suomeen tule — vahvempi kohtaamaan ne vaikeudet, mitä tulee ja syntyy.

Se on minusta aika erikoinen näköala, että tällaisia, sanoisin, arvonlisäveroon kohdistuvia huojennusasioita löytyy monesta kohtaa tässä yhteiskunnassa, mutta silloin, kun se liittyy lämmittämiseen ja elämiseen, jollakin lailla tuntuu, onko tämä omakotitaloasuja, maaseutuasuja, mikä nyt täältä suuresta Ruuhka-Suomesta on kaukana, onko se jonkinlainen lypsylehmä, että sitä pitää tämän arvonlisäveron kautta kaikella lailla olla vetämässä ja nyhtämässä.

Ed. Oinonen viittaa tässä aloitteessaan, että kuitupuun ulkopuoliselle puulle ei ole käyttöä eikä markkinoita. Näin on olemassa, mutta on myöskin sellainen asia olemassa, että sille kuitupuullekin, mikä syntyy ensiharvennuspuuna, ei oikein ole kunnon markkinoita eikä käyttöä. Tämän osalta yhteiskunta ja teollisuus joutuvat erinomaisen haasteen eteen, koska sille pitää löytää paremmat markkinat, parempi käyttö ja sen pitää olla teollisuuden osalta sellaista haluttua tavaraa niin, että kaikelle sille, mitä tien laitaan saadaan tavalla taikka toisella, on ostaja ja käyttäjä olemassa eteenpäin. Tällä kertaa ei ole, mutta jos tämä Haapamäellä hyväksi koettu pellettiteollisuus laajenee laajemmin, niin silloinhan se puolikuiva, kuiva mäntykuitu, mitä ensiharvennuspuu usein on olemassa, voisi tulla raaka-aineeksi ja tälle löytyisi käyttö tähän asiaan mukaan.

Herra puhemies! Sen verran voisi todeta näin omakohtaisesti, että energiapuun korjuu ja järjestely ei ole Suomessa vielä minkään näköisessä mallissa. Kesällä tavatessani kansalaisia, jotka kertoivat olevansa vailla työtä, esitin, että metsästä voisi kerätä tätä energiapuuta tien laitaan ja saa kaiken sen, mitä siitä puusta tulee, viimeistä lanttia myöten tämä kerääjä itsellensä taskuunsa, ja työstä ei puutetta ole olemassa. Kun tätä asiaa tarkemmin selvitettiin, tämä teollisuuden maksama hinta tien laidassa siitä kerätystä kuitupuusta, hakkuutähteestä, oli noin 1—2 euron luokkaa hakekuutio elikkä irtokuutio olemassa. Se täytyy kyllä sanoa, että sillä asialla ei elä eikä tule toimeen. Kun tätä asiaa vertailemme noin käytännössä, niin mustikan poimintakin on kolme kertaa tuottavampaa työtä kuin energiapuun keruu sieltä metsästä. Jotain vääristymää tässä asiassa on olemassa. Silloin kun on lämmöstä ja toimeentulosta kysymys, kyllä sen mustikanpoiminnan veroista pitäisi taloudellisesti kuitenkin olla olemassa.

Tähän asiaan liittyen kyllä tämä puu, energiapuun osalta sen keruu ja korjuutoiminta, pitäisi myöskin saattaa laajemman tarkastelun pariin siinä, että sitä käsiteltäisiin tämmöisenä luonnontuotekauppana niin kuin mustikanpoimintaa ja keruuta tehdään, jolloin se olisi kokonaan tämän verotuksen ulkopuolella myöskin hankinnan ja hankintaan kohdistuvien työpanosten osalta. Uskon, että tästä löytyisi se sanoma ja sisältö, millä me voisimme edistää ja edesauttaa tätä kotimaisen energian käyttöä ja saada tämä yhteiskunta vahvemmaksi.

Tietysti, jos ajatellaan käyttäjää, käyttäjäporrasta, niin se, että siitä arvonlisävero jää pois, on eräänlainen kannustava tekijä. Mutta kyllä myöskin niihin investointeihin, mitä joudutaan lämmitysjärjestelmän muuttamiseksi tekemään, tarvittaisiin jotakin porkkanarahaa ja innostavuutta lisää. En tiedä, millä tuen nimikkeellä se olisi olemassa vai olisiko se jotain veronpalautusta taikka investointipalautusta sen jälkeen, kun voimassa oleva lämmitysjärjestelmä muutetaan tämmöistä pellettiä taikka puupolttoainetta käyttäväksi. Silloin me voisimme löytää semmoisen järjestelmän, että tämä asia toimisi ja pelaisi.

Herra puhemies! Ed. Oinosen tekemä aloite kyllä tulee tässä yhteiskunnassa kantamaan hedelmää. Se tulee menemään loppuun, mutta saattaa olla niin, että siinä menee neljännesvuosisata ennen kuin tämä lopullinen idea oivalletaan ja valtiovalta saa tämän asian toimeksi ja valmiiksi niin, että se toteutuu sen mukaisesti kuin se tässä aloitteessa esitellään.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Oinosen tekemä aloite lämmittää metsämiehen sydäntä suuresti ja vähintään yhtä suuresti myös ed. Lahtelan käyttämät kauniit sanat metsällisistä asioista. Mutta jotta ei pelkkään retoriikkaan sorruttaisi, pitää löytyä myös faktoja sen perustelemiseksi, että voitaisiin näin hienoa aloitetta jatkaa ja kannattaa.

Hallitusohjelman mukaanhan on sitouduttu Kansalliseen metsäohjelmaan, joka tähtää kymmenen vuotta eteenpäin. Tavoitteena on sen 5 miljoonan motin lisäys energiapuun käytössä, joka suurin piirtein energiamääränä, noin äkkiä pöydältä kynällä laskien, edustaa noin puolta sitä energiamäärää, mitä uudelle ydinvoimalalle on laskettu vuotuiseksi energiantuottomääräksi, elikkä noin 5 miljoonaa terawattituntia, noin karkeasti. Tätä lukua en voinut sen tarkemmin tarkentaa, kun taulukoita ei ollut, mutta päässä laskien päädyin tuohon summaan. Se on suuri asia, ja ennen kaikkea se on suuri asia sen tautta, että kysymys on siitä energiasta, joka palvelee erinomaisesti Kioton ilmastosopimuksen toteutumista. Se on meillä tämän talon asioita tulevaisuudessa. Joistakin papereista näen, että sieltä on tulossa lainsäädäntötoimenpiteitä ilmastosopimuksen toteuttamista varten. Tämä palvelee sitä tarkoitusperää erinomaisesti.

Toisena on sitten metsien käyttöasteen nostaminen. Suomalaisen metsän kasvu, 80 miljoonaa kuutiometriä vuoteen, on osittain tietysti myös energiapuuta, niin kuin Kansalliseen metsäohjelmaan on merkitty tuo 5 miljoonaa mottia lisää vuodessa, mutta se on myös runkopuun käyttöä. Sekin palvelee myös bioenergian käyttöä, koska sellunkeitosta syntyvät sivutuotteet plus sahauksessa syntyvä ja kuorinnassa syntyvä kuorijäte ja huonoin pintalautamateriaali poltetaan energiaksi käytännössä, elikkä suomalainen sellutehdashan periaatteessa ei ole energian kuluttaja vaan se on energian tuottaja. Elikkä sellutehtaan viereen on rakennettu aina tämä voimalaitos, joka tuottaa valtakunnan verkkoon sähköä oman käyttämänsä sähkön lisäksi. Eli tässä metsien käytön lisäämisessä on myös tämä ulottuvuus. Se on arvokasta energiaa, kotimaista energiaa, mutta se on raaka-aineena myös erinomaista kotimaisen energian tuoton lisäystä sitä kautta. Sitä ei saisi unohtaa.

Kolmantena asiana on nuoren metsän kunnostus. Meillä on yli sata vuotta jatkuneen määrätietoisen metsienhoidon tuloksena saatu syntymään valtava määrä nuoria metsiä esimerkiksi ojitusalueille. Niiden hoidon aktivoiminen ja siitä maksimaalisen hyödyn ottaminen kansantalouteen vaatii ehdottomasti toimia, ja hallitushan on jo ensimmäisessä lisäbudjetissaan tänä vuonna lisännyt nuoren metsän kunnostusrahoja, joilla pystytään nimenomaan näitä nuorten metsän kunnostukseen liittyviä energiahankkeita toteuttamaan. Se on erinomainen asia.

Vielä paremmaksi sen tekee se, koska työpaikat sijoittuvat juuri sille alueelle, missä työttömyys yleensä on suurin ongelma: metsäisiin kuntiin Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomessa. Toki Etelä-Suomen metsiäkin pitää hoitaa, mutta täällä työpaikkoja on tarjolla muillakin sektoreilla, mutta Itä-Suomessa, Pohjois-Suomessa ja keskisessä Suomessa on yleensä ainakin pienemmissä kunnissa selvää työllisyysongelmaa. Tähän ongelmaan lisääntyneet nuoren metsän kunnostusvarat ovat erinomainen ratkaisu.

Neljäntenä otin työllisyyden, ja viidentenä on vielä sitten teknologia. Pitää muistaa, että kun suomalaista energiaa poltetaan kotimaisissa kattiloissa, sehän tarkoittaa, että meidän pitää laatia sinne erilaisia logistiikkasysteemeitä ja polttotekniikka. Tässäkin olemme, sanotaanko, hyvässä orastavassa alussa, mutta missään nimessä meidän tässä asiassa ei pidä jäädä tähän kehitystilaan, vaan ehdottomasti pyrkiä siihen, mitä on esimerkiksi läntisessä naapurissa Ruotsissa, jossa nämä asiat on osattu jo 20—30 vuotta sitten. Siellä esimerkiksi puupelletin käyttö Suomeen verrattuna on yli kaksikymmenkertainen. Maailmanmarkkinoillahan on avautumassa nimenomaan näiden kasvihuonekaasujen ja hiilipäästöjen myötä loistavat markkinat. Tässä ollaan oikeastaan hyvän kehityksen alussa.

Lopuksi, arvoisa herra puhemies, toteaisin sen vielä, että nythän hallitusohjelman mukaan yrittäjyyttä ollaan tukemassa muun muassa arvonlisäveron alarajaa nostamalla 8 500 eurosta 25 000 euroon ja muuttamalla se niin sanotusti liukuvaksi. Tässä on erinomainen paikka sille, että pystyttäisiin nimenomaan niitä maaseudulla olevia pieniä yrityksiä, esimerkiksi energiapuun tuottajia, tukemaan, kun tämä arvonlisäveron uusi sääntö ulotettaisiin koskemaan myös heidän yritystoimintaansa, mikä mielestäni pitää ehdottomasti tehdä, koska se on merkittävä askel siihen suuntaan, että voidaan veropoliittisin keinoin asiaa tukea. Yleisesti ottaen kotimaisen energian käytön lisäämisessä veropoliittisten keinojen, porkkanoiden, käyttö on se keino, jolla se homma pystytään kunnolla hoitamaan. Se on kaikkein parasta työllisyyspolitiikkaa, se on kaikkein parasta aluepolitiikkaa, ja ennen kaikkea se on kaikkein viisainta metsäpolitiikkaa.

Susanna Haapoja /kesk:

Arvoisa puhemies! Veljet veivät melkein kaiken sanottavan, mutta haluaisin muistuttaa, että energiapuun käyttö on myös liikenneturvallisuuden asia, koska teiden vierillä on paljon hirvien kulkureittejä ja usein tulee mieleen, että kun ne pusikot joku putsaisi.

Energiapuun korjuu on ahkerien ihmisten hommaa. Silloin kun investointeja tarvitaan tähän koneelliseen korjuuseen, on selvää, että arvonlisäveron poistaminen mahdollistaisi investointien lisäämisen näillä puunkäyttöyrityksillä. Kannatan ed. Oinosen tekemää arvonlisäveroesitystä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On hienoa, että aloitetta on vain yksiselitteisesti kannatettu ja suorastaan parannettu.

Ed. Seppo Lahtela toi mielenkiintoisen ajatuksen esille sähkön tuottamisesta pienimuotoisesti. Tästä asiasta on eräällä ystävälläni hyvin tarkat laskelmat, joissa hän on osoittanut sen, että kaasuttamalla puuta voidaan tuottaa hyvin taloudellisesti sähköä pienimuotoisella voimalalla, vieläpä tällaisella siirrettävällä voimalalla, joka voitaisiin viedä metsään. Yllätys, yllätys, metsissäkin aina jonkinlainen sähköverkko löytyy muutaman kilometrin säteeltä ainakin, jolloinka voitaisiin tuon verkon kautta siirtää sitten sähköä, mihinkä haluttaisiin. Nythän eräs ongelma on energiapuun hyväksikäytössä se, että kuljetus tulee myöskin kalliiksi. Valitettavasti rautatiet on täysin unohtamassa vastuunsa bioenergian kuljetuksesta, ja autoilla se kieltämättä on osaltaan tehotonta, jos kuljetusmatkat pitenevät.

Elikkä puun jalostaminen sähköksi on hyvin kehittämiskelpoinen asia, ja asianomainen insinööri, joka minulle laskelmat on esittänyt, osoitti, että ihan tuommoinen pienimuotoinen, melkein voisi sanoa, kotivoimala olisi hyvin mielekästä ja kannatettavaa silloin, jos tuota energiaa ei voitaisi polttaa lämpöenergiaksi. Suorastaan hän väitti laskelmiin vedoten, että teho on parempi, kun puu kaasutetaan näillä hänen tutkimillaan menetelmillä, joita monet muut ovat myös tutkineet, ja saadaan suurempi hyöty.

Elikkä jos vain meillä Suomessa syntyy innovaatioita, niin täällä me olemme rikkauksien keskellä. Rikkaudet kaatuvat tuolla maaseudulla päälle, mutta ne jäävät hyödyntämättä. Tällä aloitteella olen halunnut tähdätä siihen, että nämä rikkaudet, mitkä ovat kotimaisessa energiassa, otettaisiin nopeasti käyttöön. Se olisi parasta ympäristönsuojelua, maiseman kaunistusta, turvallisuutta ja ennen kaikkea kotimaista omavaraisuutta, kriisivalmiutta, kaikkea sitä, mitä meidän kannattaa tavoitella ja edistää. Meillä jo nyt on yli miljoona bioenergialle soveltuvaa tulisijaa ja 120 000 bioenergialle soveltuvaa lämmityskattilaa pienkiinteistöissä. Näitä kaiken aikaa valmistetaan lisää, ja öljykattilat ovat hyvin pienillä muutoksilla myös saatavissa ainakin pelletin polttoon soveltuviksi. Tämä arvolisäveron poistaminen olisi semmoinen tulpan avaaminen, jonka jälkeen, uskon, tämä asia osaltaan etenisi.

Mutta kuten totesin, niin aivan järkyttävä tilanne on se, että jos henkilö, joka asuu omakotitalossa, haluaisi lämmittää puulla, niin hänen on maksettava arvonlisävero puusta, josta metsänomistaja on maksanut jo pinta-alaveron vuosikymmeniä ja vielä myyntiveron, elikkä meidän pitäisi löytää ne keinot, että kotimainen energia on houkuttelevaa ja kannattavaa, ja silloin löytyy innovaatioita tämän kehittämiseen entistä enemmän.