Arvoisa puhemies! Hallitus petti opiskelijat eilen päättäessään rajoittaa opiskeluaikoja ja vesittämällä opintotukiuudistuksen. (Välihuutoja) Hallitusohjelmassa on selkeästi luvattu, että opiskelijoiden opintososiaalista asemaa kohennetaan. Tällä iltakoulupäätöksellä hallitus sanoi "ei" asumislisän korotukselle, "ei" ympärivuotiselle asumislisälle, "ei" ateriatuen korotukselle ja "ei" opintorahan korotukselle ja hallitus sanoi "kyllä" opintoaikojen rajaamiselle ja lisälainalle. Ministeri Karpela ei tuonut viime syksynä edes budjettiriiheen ateriatuen tai asumistuen korotuksia vedoten hallituksen suureen kokonaisuudistukseen. Tätä uudistusta on odotettu ikään kuin suurta pamausta, mutta tätä esitystä ei voi verrata edes tussahdukseen. Haluaisin kysyä ministeri Karpelalta ja hallitukselta:

Onko tosiaan niin, että uskotaan, että tällä hallituksen esityksellä opintoajat lyhenevät, ja uskotaan siihen, että opiskelijat ottavat lisälainaa opiskellessaan täysipäiväisesti, ja onko tämä hallituksen sivistyspoliittinen linjaus koulutukseen uskoville Suomen kansalaisille?

Kulttuuriministeri Tanja Karpela

Arvoisa herra puhemies! Tätä kokonaisuutta on valmisteltu pitkään, ja sanoisin, että opintolainan verosubventio tuo varmasti apua opiskelijan elämään. Esitin myös, että opintolainan kuukausimäärää korotetaan, mikä niin ikään auttaa opiskelijan taloudellista tilannetta.

Haluaisin kuitenkin muistuttaa ed. Lindéniä siitä, että toki on myös niin, että opiskelijoiden tilanteeseen, joka aikaisempina vuosina vuosien varrella on syntynyt, ed. Lindénillä olisi ollut itselläänkin aikanaan mahdollisuus vaikuttaa. (Välihuutoja)

Opetusministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin korjata ed. Lindénin tekemiä johtopäätöksiä siitä, mitä opiskeluaikojen suhteen on hallituksessa päätetty. On päätetty niistä peruslinjauksista, joiden pohjalta ryhdytään valmistelemaan jatkoon käytäntöjä, joilla myös luodaan malli siitä, että opinnoilla on joku tietty aikataulu, jossa odotetaan tutkintojen myös valmistuvan. Tähän yhteyteen tullaan laatimaan runsaasti tukitoimia, joilla luodaan edellytyksiä ja mahdollisuuksia, että opiskelijalla ihan aidosti on mahdollisuus suoriutua opinnoistaan. Muun muassa henkilökohtaisten opetussuunnitelmien tekeminen otetaan käyttöön, opinto-ohjausta vahvistetaan ja annetaan mahdollisuuksia siihen, että opiskelijalla on käytännössä paremmat mahdollisuudet ymmärtää, mikä se aikajänne on, työmäärä, mikä tarvitaan tutkintoon.

Arvoisa puhemies! Tällä eilisellä ratkaisullaan hallitus tosiaankin vahvisti budjettikehyspäätöksensä eli nolla euroa opiskelijoille. Haluaisin muistuttaa ministeri Karpelaa siitä, että edellinen, Lipposen toinen, hallitus joka vuosi — kymmenillä miljoonilla hallituskauden aikana — paransi opiskelijoiden opintososiaalista asemaa. Tämä hallitus käyttää nolla euroa tähän. Tämän verovähennyksen kustannukset siirtyvät seuraavan hallituksen menokehyksiin, siis tämä Vanhasen hallitus ei halua yhtään ainutta euroa käyttää opiskelijoiden opintososiaalisen aseman parantamiseen. Muistuttaisin myös ministeri Karpelaa siitä, että opiskelijoita ei lämmitä se, että laman aikana kaikilta kansalaisilta leikattiin. Opiskelijoita kiinnostaa se, mitä tänä päivänä hallitus lupaa heille siitä, että he haluavat kouluttaa ja sivistää itseään. Heissä on Suomen tulevaisuus. (Ed. Zyskowicz: Miten te kehtaatte? Nolla euroa! Miettikää vaalilupauksianne!)

Kulttuuriministeri Tanja Karpela

Arvoisa herra puhemies! Ed. Lindén, te olette oikeassa siinä, että nämä kustannusvaikutukset verotulojen vähenemisen muodossa toki tulevat vuodesta 2009 ja siitä eteenpäin. Mutta kun itse te katsoitte tätä asiaa opiskelijan silmin ja opiskelijan näkökulmasta, niin opiskelijahan saa juuri nimenomaan apua jo heti, kun tämä uudistus tulee voimaan. Eli kun tätä lainan kuukausimäärää ehdotetaan korotettavaksi, sehän tarkoittaa opiskelijan elämässä helpotusta jo heti.

Arvoisa puhemies! Yliopistot ja opiskelijat ovat vastaan opiskeluaikojen rajaamista, mikä on täysin ymmärrettävää. Näillä tahoilla on ollut muita vaihtoehtoja myöskin näiden opiskeluaikojen lyhentämiseksi, kuten passiivirekisteri ja opintososiaaliset edut. Myöskin ministeri Haatainen on vahvasti rakentanut opiskeluaikojen lyhentämisen kaksiportaiseen tutkintorakentamiseen. Näillä keinoillahan me yritämme nimenomaan tätä rajaamista vastaan täällä taistella, että päästäisiin normaalein keinoin. Kysyisinkin:

Kun hallitus nyt on tehnyt nämä ratkaisut, mistä rahat esimerkiksi opiskeluaikojen rajaamiseen otetaan, koska niistä ei ole tietoa ollenkaan meille annettu?

Opetusministeri Tuula Haatainen

Arvoisa puhemies! Tästä opintoaikakysymyksestä on käyty paljon opiskelijajärjestöjen kanssa keskustelua. SYLhän esitti tällaista passiivirekisterimallia, jossa vuosittain tehtäisiin kaikilta tarkistus, kuinka monta opintoviikkoa on suorittanut. On tietty raja, ja jos sen alle jää, sitten tippuisi passiivirekisteriin ja menettäisi kaikki opintososiaaliset etuisuudet. Tässä on nähty paljon heikkouksia, ja opiskelijajärjestöissäkin on ollut erilaisia näkemyksiä sen hyvyydestä. Hallituksen esitykseen ei sisälly tällainen vuosittainen tarkastelu ja koulumainen ote, passiivirekisteriin heittäminen ja sanktiointi.

Sen sijaan halutaan antaa väljä määräaika, jossa opiskelija voi suoriutua opinnoistaan. Jos hän ei siinä ajassa suoriudu, sitten hän tippuu ikään kuin passiivirekisteriin, josta hän pääsee pois vain siten, että hakee uudelleen itselleen opiskeluoikeutta ja tekee henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, kuinka aikoo opintonsa loppuun suorittaa. Eli tämä on paljon hellempi ja huolehtivaisempi malli kuin se, että vuosittain aikuisten ihmisten suorituksia tarkistettaisiin. Opintotuen puolella on sitten rajaukset siitä, kuinka opintotukea saa tietyillä opintoviikkomäärillä; (Puhemies: Aika!) sitä kautta tulee rajaus.

Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä ministeri Karpelalta, kuinka monta vuotta hän aikoo piiloutua edellisen hallituksen tekemien päätösten taakse. Mielestäni se on suorastaan pelkurimaista.

Mitä tulee taas ministeri Haataisen iskuja pehmentävään esitykseen, niin emme suurennuslasillakaan omassa eduskuntaryhmässämme löytäneet rahoja opiskelun edellytysten kehittämiseen. Emme myöskään nähneet menokattopaperissa viittauksia siihen tulevina vuosina.

Miten siis hallitus aikoo rahoittaa nämä opiskelun edellytykset, mitä se aikoo parantaa? Ottamalla mahdollisesti jostakin muualta pois, kuten esimerkiksi yliopistojen perusrahoituksesta?

Opetusministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Juuri tästä syystä en ole esittänyt SYLin mallia, jossa vuosittain tarkastellaan, koska se edellyttäisi massiivisen byrokratian lisäämisen yliopistoihin, kun vuosittain käytäisiin läpi nämä yksittäisten opiskelijoiden opintoviikkomäärät.

Uudistus ei tule sen sijaan lisäämään mitään byrokratiaa, kun tässä tulee tarkastelu vasta yhdeksän vuoden kuluttua. Katsotaan nyt, mikä se esitys varsinaisesti lopullisesti on lakiesityksessä, mutta annetaan tietty määräaika, jossa oletetaan, että opiskelijan pitäisi valmistua, ja sen jälkeen hän tippuu tällaiseen niin sanottuun passiivirekisteriin, josta pääsee pois vain osoittamalla opintosuunnitelman.

Mutta sen sijaan hallitus satsaa 5 miljoonaa euroa vuodessa kolmivuotiseen projektiin, jossa nimenomaan yliopistoille annetaan rahoitusta siihen, että he voivat vahvistaa opinto-ohjausta, laatia henkilökohtaisia opintosuunnitelmia. Tämä on tarkoitus myös ottaa kaikissa yliopistoissa käyttöön vuoteen 2006 mennessä. Siihen annetaan melkoinen summa rahaa, 5 miljoonaa euroa.

Kulttuuriministeri Tanja  Karpela

Arvoisa puhemies! Ed. Sirnölle haluaisin kuitenkin muistuttaa, että tämä huoli opiskelijoiden tilanteesta ei ole syntynyt tänään, vaan se on syntynyt kaikkien niiden menneiden vuosien aikana, kun näitä korotuksia ei ole tehty. Tästä syystä hallitus on halunnut tämän korjausesityksen (Hälinää — Puhemies koputtaa) tehdä, ja tämä korjausesitys tulee nyt opintososiaalisella puolella opintolainan muodossa.

Arvoisa puhemies! Tiistaina tohtori Pekka Himanen toi nimenomaan eduskuntaan viestin, että me tarvitsisimme luovuuden yhteiskuntaa, jossa tuetaan kulttuurialaa niin, että meille nousisi uusia nokioita sisältötuotannon puolelta. Nyt, kun hallitus aikoo tähän akateemisen vapauden tärkeään tilanteeseen puuttua kaventamalla sitä, se on takaisku tälle luovuudelle. Jos olemme huolissamme siitä, että liian vanhoina valmistutaan, niin keskeistä on välivuodet ylioppilaskirjoitusten ja opiskelujen välillä. Evijärven lukion rehtori tänään kertoi konkreettisesti sivistysvaliokunnalle, että heillä ei ole varaa opinnonohjaukseen, koska kunnilla on rahoitusvaje, ja heillä ei ole rahaa hoitaa tätä kaikista keskeisintä asiaa eli opinnonohjausta, kun me puhumme tilanteesta, jossa nuoret pitäisi saada aikaisemmin työelämään kiinni.

Miten hallitus aikoo tätä opetuspuolen rahoitusvajetta auttaa tässä tilanteessa?

Opetusministeri Tuula  Haatainen

Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä ei missään nimessä tulla loukkaamaan akateemista vapautta, päinvastoin olen vartioinut sitä, että akateeminen vapaus säilyy. Se on minusta tärkeä arvo. Politiikalla ei pidä puuttua siihen, mitä yliopistoissa opetetaan tai millaisia opiskeluainesisältövalintoja opiskelijat tekevät. Se on aivan päivänselvää. Se kuuluu sivistysyhteiskuntaan. Sen sijaan, jos halutaan kannustaa ja luoda edellytyksiä siihen, että opiskelijat saavat tutkinnon ajoissa, niin en ymmärrä, mitä sillä on tekemistä akateemisen vapauden rajoittamisen kanssa. Sitä vartenhan yliopistoon mennään opiskelemaan, että sieltä saadaan tutkinto aikaiseksi, ja tutkinnon saamiseksi tietysti täytyy olla edellytysten kunnossa. Tähän suunnataan resursseja yliopistorahoituksen kautta 5 miljoonaa euroa vuositasolla kolmivuotiseen projektiin, jossa kehitetään näitä menetelmiä, joissa opiskelija voisi olla enemmän kuningas siellä yliopistossa ja saada myös tukea opintoihinsa eikä vain olla siellä lillumassa ja suorittamassa tenttejä ja järjestelemässä kaikkea itse. (Hälinää)

Arvoisa puhemies! Opintoviikkomäärät hämmentävät myös ammattikorkeakouluopiskelijoita. Opintotukiasetusluonnoksen 4 §:ssä todetaan, että ammattikorkeakouluopiskelijoilta edellytetään keskimäärin neljää opintoviikkoa per tukikuukausi, kun yliopisto-opiskelijalta edellytetään kolmea opintoviikkoa. Ensinnäkin, miksi tämä ero näitten kahden korkeakoulun välillä, kun tiedetään, että monilla muun muassa taidepainotteisilla aloilla ammattikorkeakoulussa saattaa olla vaikea saada kasaan näitä neljää opintoviikkoa, koska opetusta ei yksinkertaisesti välttämättä kaikkina tukikuukausina järjestetä niin paljon? Sen lisäksi myöhemmin tässä asetuksessa todetaan, että vaatimukset näistä opintoviikoista ovat yliopisto-opiskelijoitten kohdalla 2,7 opintoviikkoa ja ammattikorkeakouluopiskelijoilla 3,2. Nämä vaatimukset ovat kyllä nyt keskenään ristiriidassa, elikkä tämä on jo tässä vaiheessa herättänyt huolta, kummasta opintoviikkomäärästä loppujen lopuksi on kysymys. Eikö tämä muutos olisi voinut myöskin odottaa sitä hetkeä, jolloinka korkeakouluissa siirrytään tähän opintojen pisteytysjärjestelmään, siis vuoden 2005 alkuun? Nyt tämä muutos palvelisi ainoastaan noin vuoden verran. Miksi tällainen hoppu tämän muutoksen kanssa? Voisiko ministeri vastata?

Kulttuuriministeri Tanja  Karpela

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Haatainen varmasti vastaa omalta hallinnonalaltaan niistä tietyistä eroista, joita toki on ammattikorkeakoulujen ja yliopisto-opiskelijoiden välillä, mutta sanoisin kuitenkin, että kun tätä kokonaispakettia nyt katsoo, sekä ministeri Haataisen esitystä että omaani, niin eräs lähtökohta on ollut nimenomaan tuo tasa-arvoinen lähestymistapa korkeakouluopiskelijoita kohtaan, mutta ministeri Haatainen varmasti vastaa omalta osaltaan omasta esityksestään tähän kysymykseen.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tämä toimenpidekokonaisuus, josta hallitus eilen iltakoulussaan sopi, tähtää elinikäisen työuran pidentämiseen, ja tämä tavoite ei toteudu, ellei yhteiskunnassa suoriteta myös rakenteellisia uudistuksia, joita tässä paketissa on erittäin paljon. Ei tuloksia saavuteta, jos vaan pitäydytään entisessä. Toivon, että tästä lähtökohdasta myös eduskunta aikanaan, kun ehdotukset saa, käsittelee tätä kysymystä. Näillä uudistuksilla tähdätään siihen, että jatko-opintoihin päästään aikaisempaa nopeammin, opinnot pysyvät aikataulussa ja työura päästään aloittamaan nykyistä selvästi aikaisemmin. Tähän on järjestetty sekä keppiä että porkkanaa, jotta tämä tavoite toteutuu. Tähän porkkanapuoleen liittyy se, että niille opiskelijoille, jotka haluavat täysaikaisesti opiskella, annetaan mahdollisuus nyt 220 euron sijasta 300 euroon kuukaudessa ulottuvaan valtion takaamaan opintolainaan, (Hälinää) 80 euron korotus, jonka opintolainaosalta yhteiskunnan tuki tulee aikanaan verosubventiona, verovähennyksinä, vaiheessa, jossa on siirrytty työelämään maksamaan lainaa takaisin. Tämä järjestelmä on opintojen lyhentämisen kannalta paljon dynaamisempi ja aktivoivampi kuin puhdas opintorahajärjestelmä.

Arvoisa puhemies! Oli erittäin miellyttävää kuulla tämä pääministerin näkemys tähän asiaan. (Hälinää) On nimittäin niin, että edellisten hallitusten aikana sitten Esko Ahon hallituksen ajan ei ole tehty juuri mitään opiskelijoiden aseman parantamisen suhteen. (Hälinää) — Ei ole tehty, on turha tätä tuoda esille. — Itse asiassa koko se ajatus on vääristynyt, ettei opintolaina olisi osa opintotukea. Se on valtion takaamaa lainaa, mutta se on osa opintotukea, ja sellaiseksi se pitäisi myöskin jatkossa mieltää. Se, että nyt tätä opintolainan osuutta ollaan korottamassa siten, että valtiontakaus nousee sen suhteen, ja toisaalta niin, että tästä jatkossa saa vähentää myöskin verotuksessa osan, on selkeä parannus nykyiseen tilanteeseen. Tästä hallitukselle kiitos. Mutta jatkossa toivoisin, että myöskin järjestelmää voitaisiin kehittää siihen suuntaan, mitä kokoomuksen ollessa hallituksessa ei tehty.

Arvoisa puhemies! Tämä asia on niin laaja, (Hälinää) että tämä vaatii hieman pidemmän puheenvuoron, mutta olen tulossa jo lopputulokseen eli siihen, että ...

... jatkossa voitaisiin toimia siten, että kannustettaisiin myöskin opiskelijoita valmistumaan nopeammin siten, että käyttämättä jääneet opintorahakuukaudet ...

... voitaisiin maksaa stipendinä. Toivon ministerin kannanottoa siihen.

Arvoisa puhemies! Eilisen hallituksen iltakoulun pöytäkirjan mukaan iltakoulu hyväksyi molempien ministereiden esityksen jatkovalmistelun pohjaksi. Samalla tavalla tänään sosialidemokraattinen ryhmä on edellyttänyt jatkovalmistelua nimenomaan tämän opintoaikarajausmallin, joka rajauksen nimellä kulkee, kehittämiseksi siten, että ei menetettäisi opinto-oikeutta niin faktisesti. Kysynkin:

Miten tätä aiotaan jatkovalmistella? Tämä voidaan kohdentaa molemmille ministereille.

Opetusministeri Tuula  Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen iltakouluesityksessä oli siis esitys, jossa opiskelija voisi saada sen opiskeluoikeutensa tai mahdollisuuden opiskella sitten takaisin hakemalla sitä, eli tarkoitus ei ole millään tavalla rajata opiskeluoikeutta sellaisilta, jotka haluavat tutkinnon suorittaa. Mutta tarkoitus on luoda sellaista järjestelmää, että selkeästi myös tuodaan esille se, missä ajassa toivotaan ja halutaan opinnot suoritettavaksi loppuun. Miten tätä sitten valmistellaan, niin se menee tietysti ihan normaalin valmistelun kautta, ja siltä osin kuin lainsäädäntömuutoksia tarvitaan, niin niitä valmistellaan normaalikäytännön mukaisesti, ja syksyllä ovat sitten mahdolliset lainsäädäntömuutokset odotettavissa.

Kulttuuriministeri Tanja Karpela

Arvoisa herra puhemies! Ensiksikin vastaus tähän jatkovalmisteluun. Tarkoitus on, että opetusministeriö sekä valtiovarainministeriön että Kelan kanssa yhteistuumin esitystä jatkovalmistelee, ja syyskauden aikana on tarkoitus esitykset sitten eduskunnalle tuoda. Haluaisin kuitenkin muistuttaa, että tämän kokonaispaketin yhteydessä kannattaa tarkasti pitää mielessä se, miksi me näin teemme. Miksi me tarvitsemme tällaisia toimenpide-ehdotuksia ja toimia? Suomalainen väestö ikääntyy. Me tarvitsemme lisää työvoimaa, (Ed. Zyskowicz: Ettekö te ennen vaaleja sitä tietäneet?) ja se kannustavuus ja opiskelujen vauhdittaminen tarvitsee toimenpiteitä, joita hallitus nyt sitten esittää. Tämä on se syy, miksi tätä kokonaispakettia tuodaan eteenpäin, ja se kannattaisi kyllä pitää mielessä.

Arvoisa puhemies! Tuo kokoomuksen kirkuminen täällä on lähinnä koomista tai tragikoomista, kun ottaa huomioon ne vähäiset saavutukset, mitä kokoomuksella näissä asioissa viime vuosilta on olemassa. (Hälinää) Enkä muista, että kokoomuksen vaaliohjelmakaan paljon opiskelijoille lupasi, paljon puhetta, mutta vähän villoja.

Mutta, arvoisa puhemies, totta kuitenkin on, että asumiskustannukset ja vuokramenot ovat nousseet aika lailla viime vuosien aikana. Minä en pidä siitä, että opiskelijat ovat se ihmisryhmä, jonka oletetaan elättävän itsensä ottamalla lainaa. (Hälinää)

Arvoisa puhemies! Sen takia kysynkin tästä asumistukiasiasta: Onko mahdollista, että siihen vielä tällä vaalikaudella palataan? Opiskelijat tarvitsevat myös todellisia porkkanoita, eivät pelkkää keppiä.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Opintotuki muodostuu kokonaisuudesta, jossa on opintorahaa, asumislisää, opintolainaa, ateriatukea, ja tässä on vastaus, jonka hallitus on esittänyt ja joka antaa mahdollisuudet nykyistä paremmin täysipäiväiseen opiskeluun. Opiskelu on investointi tulevaisuuteen, sitä voi rahoittaa nykyistä enemmän myös lainalla, kun siihen liitetään tämä verovähennysoikeus. Opintotuki tulee sen verovähennyksen kautta.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus antaa kovaa ja jääkylmää kyytiä opiskelijoille. Ottakaa lisää velkaa, velkaantukaa lisää! Siinä hallituksen kädenojennus opiskelijoille. Ei senttiäkään lisää opintososiaalisiin etuuksiin. Hallitus taitaa itse olla siinä passiivirekisterissä. Jos kokoomus teki vähän, keskusta onnistuu tekemään vielä vähemmän. Ministeri Karpela:

Milloin aiotte toteuttaa vaalilupauksenne? Vaalilupauksessanne sanoitte muun muassa seuraavaa: "Opintotuen parantamisessa kiireellisintä" — siis kiireellisintä — "on muuttaa asumislisä ympärivuotiseksi sekä nostaa opintoraha kustannuksia vastaavaksi." Milloin saamme nähdä tällaisia esityksiä, vai aiotteko eläkeläisten ja helsinkiläisten lisäksi pettää myös opiskelijat?

Kulttuuriministeri Tanja Karpela

Arvoisa herra puhemies! Varmasti voimme toisiamme muistuttaa aikaisemmista sitaateista, eipä siinä mitään. Nyt, ed. Zyskowicz, teidän kannattaa kuitenkin muistaa se, että tämä opintolaina on elementtinä tälläkin hetkellä, tälläkin hetkellä opintolainaa käytetään, (Hälinää) jotta opintotukea voisi parhaimmin hyödyntää. Hallitus tuo tähän tilanteeseen selvän positiivisen signaalin, eli osan lainastaan saa anteeksi tutkinnon suoritettuaan. Ja tämä on selkeä taloudellinen tuki myös siinä vaiheessa, kun opinnot ovat päättyneet (Ed. Zyskowicz: Entäs vaalilupaukset, milloin ne lunastetaan?) ja tuon lainan takaisinmaksu tulee. Uskon ja olen vakuuttunut siitä, että niin lainan kuukausimäärän korotusesitys kuin myöskin lainan anteeksianto osaksi ovat molemmat sellaisia keinoja ja elementtejä, jotka nimenomaan opiskelijan taloudelliseen tilanteeseen vaikuttavat parantavasti.

Arvoisa puhemies! Kyllähän on nyt aivan selvää, että hallituksen viesti opiskelijoille on se, että ottakaa lainaa, ja sitten on vaikea ajatella sitä, miten sanotaan: lisääntykää ja täyttäkää maa. Nimittäin voidaan vain kuvitella, että opiskelijalla, joka ottaa täysimääräisen viiden vuoden lainan, on lainaa 13 500 euroa opiskelujakson jälkeen. Te ette siis aiokaan parantaa opiskelijoiden opintososiaalisia etuja. Mutta kysyn nyt, ministeri Karpela:

Oletteko te selvityttänyt, mitä vaikuttaa tasa-arvon kannalta tämä lainan lisääminen? Nimittäin osa opiskelijoista varmaan saa hyvätuloisen työn ja voi tehdä sitten ne vähennykset täysimääräisesti, mutta meillä tulee olemaan opiskelijoista osa, joka ei työllisty. Millä ihmeellä he saavat sen verohyödyn, mitä te täällä nyt markkinoitte? Ja ajatellaanpa naisia. Naiset todennäköisesti, toivottavasti, hankkivat lapsia, naiset eivät tule tästä hyötymään, mikäli ovat kotona. Tämä ainakaan ei täytä tätä sukupuolten tasa-arvon lähtökohtaa, ministeri Karpela.

Kulttuuriministeri Tanja  Karpela

Arvoisa herra puhemies! Tämä on hyvä kysymys, koska se antaa minulle mahdollisuuden kertoa siitä, että tämä opintolainaesitys pitää sisällään joustoja, jotka ottavat huomioon henkilökohtaiseen elämään liittyvät tilanteet: äitiys, isyys, vanhempainvapaakaudet kuin myöskin muu erityisen vaikea elämäntilanne. Ne eivät siis tuota porkkanan käyttämismahdollisuutta syö pois. Työnsaantimahdollisuuksista haluaisin muistuttaa kuitenkin siitä, että se, että väestömme ikääntyy ja suuri osa siirtyy pois työmarkkinoilta, on omiaan vaikuttamaan siihen, että tulevaisuudessa, kun opiskelijat valmistuvat ja siirtyvät työelämään, heillä on parempi mahdollisuus myös työllistyä.