Ilkka Kantola /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun Yleisradion hallintoneuvoston kertomus on ensimmäistä kertaa nyt liikkeellä niin, että kertomus annetaan joka vuosi, niin tässä on käsittelyssä ensimmäinen yhden vuoden jaksolta tuleva kertomus. Kertomuksen rakennetta on muutettu nyt muun muassa niin, että siihen on ensimmäistä kertaa liitetty myös hallintoneuvoston puheenjohtajan alkusanat, ja lisäksi saimme idean, että kertomukseen liitettiin muistitikku, jossa on Ylen joitakin tuotantoja tallennettuna. Niitä voi sitten tietokoneelta katsella.

Yleisradiolla on nyt takana ensimmäinen Yle-verolla rahoitettu vuosi. Tämä rahoitusjärjestelmämuutos teki kansalaisista Yle-veron maksajia, mikä on lisännyt painetta Ylessä tehostaa ja kehittää palveluja. Verovaroilla on tuotettava yhteiskunnallisesti merkittävää, arvokasta julkista palvelua. Verovaroilla toimivan julkisen palvelun on myös jatkuvasti tarkkailtava tehokkuuttaan ja kykyään uudistua vastaamaan ajan haasteisiin. Ylen hallintoneuvosto on vahvistanut Ylen strategian, jonka lähtökohtana on koko suomalaisen yleisön palveleminen. Strategian perustana on Ylen laissa säädetty tehtävä ja lisäksi tietysti toimintaympäristön ajankohtainen kehitys.

Mediamaailma muuttuu nopeasti. Kansainvälistyvässä ja suuria yleisöjä tavoittelevassa mediamaailmassa ei ole itsestään selvää, että pienen Suomen kotimaisia mediasisältöjä tuotetaan suomalaisten ulottuville tai että mediasisältöjä tehdään kaikilla kotimaisilla kielillä ja että suomalaista kulttuuria ja sivistystä tuotetaan juuri suomalaisen kokemuksen, arvojen ja elämän tulkinnan pohjalta. Ilman tietoista ponnistelua nämä meille tärkeät asiat eivät kykene selviytymään kansainvälisen viihteen paineen alla. Ylen julkista palvelua tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.

Hallintoneuvosto on vahvistanut Ylen kolme strategista päätavoitetta: Ylen on palveltava kaikkia suomalaisia, sen on tuotettava arvoa yhteiskunnalle ja Ylellä on oltava media-alan paras osaaminen.

Kyetäkseen palvelemaan kaikkia suomalaisia Yleisradion julkisen palvelun on tavoitettava kaikenlaiset suomalaiset ja Suomessa asuvat, asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta. Ylen julkisen palvelun sisällöillä on oltava merkitystä suomalaisten päivittäisessä elämässä iästä, sukupuolesta, elämäntilanteesta, asuinpaikasta tai taustasta riippumatta ja Ylen on oltava vuoropuhelussa yleisönsä kanssa ja sen sisältöjen on löydyttävä helposti monikanavaisessa maailmassa.

Arvon tuottaminen yhteiskunnalle tähtää siihen, että suomalaiset arvostavat Yleä ja pitävät sitä tärkeänä yhteiskunnalle. Tutkimus osoittaa, että näin on. Suomalaisista 90 prosenttia pitää Yleä yhteiskunnallisesti merkittävänä. Erityisen tärkeinä Ylen tehtävinä suomalaiset näkevät kansalaisyhteiskunnan, kulttuurin ja sivistyksen, yhteisöllisyyden ja elämysten sekä tasa-arvon edistämisen.

Ylen yleisösuhdetta mitataan vuosittaisessa tutkimuksessa tarkoituksena selvittää, minkälaista arvoa Yle tuottaa suomalaisille ja minkälaisia toiveita suomalaisilla on Ylen toiminnan suhteen, sekä yhteiskunnallisena toimijana että henkilökohtaisten mediapalvelujen tuottajana. Viime vuoden tutkimuksen mukaan luottamus Yleen on kasvanut kaikissa väestön ikäryhmissä. Vuonna 2013 Yleen luotti "erittäin paljon" viidennes suomalaisista ja "melko paljon" 65 prosenttia suomalaisista. Luvut ovat nousseet selvästi, ja yleisesti Yleä kohtaan tunnettu luottamus on vahvaa myös suhteessa muihin instituutioihin. Yle on nyt viidenneksi luotetuin yhteiskunnallinen toimija, kun se kaksi vuotta sitten oli seitsemänneksi luotetuin.

Tärkeimpinä pidettyjä Ylen julkisen palvelun tehtäviä ovat turvalliset lastenohjelmat, kotimaiset sisällöt ja erityisryhmien palvelut. Niihin kohdistuu myös kaikkein eniten odotuksia. Kaikki odotukset eivät täyty, mutta tärkeimmiksi koetuissa julkisen palvelun tehtävissään Yle on onnistunut parhaiten.

Kyetäkseen palvelemaan suomalaisia monipuolisesti Ylen palvelujen on oltava monipuolisia. Televisiossa Ylen julkisen palvelun neljän kanavan kokonaisuus tarjoaa varsin kattavan ohjelmakirjon. Ylen tv-kanavien ohjelmatarjonta eroaa selvästi kaupallisista kanavista Ylen painottaessa faktapohjaista tarjontaa kaupallisia kanavia enemmän.

Radiossa Ylen kuuntelu on noin puolet suomalaisten radionkuuntelusta. Yle Radio 1, Yle Radio Suomi, Yle Puhe ja YleX sekä ruotsinkieliset Yle Radio Vega ja Yle X3M kattavat monipuolisesti radiokuuntelun tarpeet ja tarjoavat radiosisältöjä erilaisille suomalaisille. Ylen Radio Suomen alueellinen läsnäolo on erityisen tärkeää. Koko Suomen kattava toiminta takaa paitsi paikallisia radiosisältöjä myös kattavan alueellisen uutishankinnan, joka luo monipuolista Suomi-kuvaa Ylen uutistoiminnassa.

Internet tavoittaa jo 92 prosenttia suomalaista. Tämä näkyy myös Ylen verkkopalvelujen käytössä. Tänä päivänä Yle Areena on jo kaikenikäisten palvelu. Erityisen voimakkaassa kasvussa on Ylen internetpalvelujen käyttö mobiililaitteilla, tablettitietokoneilla ja älypuhelimilla. Viime vuoden lopulla jo kolmannes kaikista Yle.fi:n käynneistä tuli älypuhelimista ja taulutietokoneista, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 16 prosenttia.

Arvoisa puhemies! Ylen lastenohjelmat on Suomessa keskeinen lastenkulttuurin toimija ja tarjoaa lapsiperheille kotimaisen ja arvoiltaan vahvan vaihtoehdon kaupalliselle tarjonnalle. Viime vuonna Pikku Kakkosen konserttikiertue oli iso lastenkulttuuritapahtuma ja sai hyvän vastaanoton vieraillessaan viidellä eri paikkakunnalla. Yle Lapset ja nuoret on pystynyt vastaamaan hyvin lasten ja nuorten mediankäytön muutoksiin. Kosketusnäytöille tuotu sovellus on otettu hyvin vastaan suomalaisissa lapsiperheissä.

Vuonna 2013 Yle vahvisti asemaansa Suomen ykkösuutistoimijana. Taloustutkimuksen kyselyssä 57 prosenttia suomalaisista piti Yleä Suomen johtavana uutistoimijana. Vuonna 2013 Yle Uutiset päätti lisätä kirjeenvaihtajia ja uudistaa ulkomaantoimintaansa. Muun muassa kirjeenvaihtajia lisätään. Nämä uudistukset, joita hallintoneuvosto on toivonut, toteutetaan tänä vuonna.

Alueuutisia alettiin lähettää Yle TV1:ssä osana kello 18:n uutislähetystä, mikä lisäsi alueellisten tv-uutisten tavoittavuutta merkittävästi. Syksyllä 2013 julkistettiin suunnitelma alueuutisten siirtämisestä Ylen pääuutiskanavalle Yle TV1:lle syksyllä 2014. Tämän uudistuksen näemme siis ruuduissa kesän jälkeen.

Yle toi merkittävän, ehkä myös ajankohtaisen, lisän suomalaiseen uutistoimintaan, kun se aloitti venäjänkieliset tv-uutiset Novosti Ylen toukokuussa ja omat saamenkieliset uutiset joulukuussa 2013.

Saamenkielisessä tarjonnassa pohjoismaisen Oddasat-ohjelman myöhäinen lähetysaika on tähän saakka vaihdellut Yle Fem -kanavalla kello 20.45—23:n välillä. Hallintoneuvosto käsitteli saamenkielisten uutisten lähetysaikoja viime vuonna. Tuolloin keskusteltiin alustavasti mahdollisuudesta saada pohjoismainen Oddasat-lähetys vakiopaikalle hyvään lähetysaikaan television keski-iltaan. Yleisradio onkin tehnyt järjestelyjä, joiden seurauksena pohjoismainen Yle Oddasat saa kesän jälkeen, siis syksyllä 2014, Yle Fem -kanavalta vakiolähetysajan 20.45. Näin siis saamenkieliset uutiset nähdään Ylen televisiossa ensi syksystä lähtien aivan televisionkatselun ydinprimetimessa. Pohjoisen saamelaisalueilla Oddasat on lähetetty ja lähetetään jatkossakin tekstittämättömänä Yle Femillä kello 19.10. Yle Areenasta nämä lähetykset löytyvät katsottavaksi ajasta ja paikasta riippumatta, millä päätelaitteella saamenkielisiä uutisia sitten haluaakin seurata. Ylen oma Yle Oddasat jatkaa näillä näkymin nykypaikallaan TV1:n iltapäivässä. Voi todeta, että saamenkielisen uutispalvelun laatua ja määrää on lisätty ja tullaan lisäämään näillä teoilla merkittävästi, ja tämä on tärkeätä juuri julkisen palvelun yhtiön toiminnassa.

Uudet mediankäyttötavat ovat lähivuosina haaste myös kansalaisten tasa-arvolle. Tablettitietokone ja älypuhelin eivät ole vielä koko kansan välineitä kuten tv- ja radiovastaanotin. Enemmistöllä on kyllä varaa hankkia laitteita ja yhteydet sekä kiinnostusta ja osaamista hakeutua kiinnostavan tarjonnan pariin, mutta lähes viidenneksellä suomalaisista internetin av-palvelujen käyttöä kuitenkin rajoittaa asuinpaikasta johtuva nettiyhteyden heikko laatu. Tämä syventää tuota digitaalista kuilua ja luo epätasa-arvoa.

Arvoisa puhemies! Hallintoneuvoston käsitys on, että suomalaisen median tärkein tulevaisuudenkysymys on, miten säilyttää kotimaisen sisällön tuotanto ja kilpailukyky. Kun media-ala kansainvälistyy, julkisen palvelun median arvopohjaisuus erottuu ja Ylen merkitys kotimaisen radio- ja tv-sisällön tuottajana korostuu. Ylen rooli suomalaisen luovan alan edistäjänä on entistä tärkeämpi, sillä Yle tekee itse tai ostaa valtaosan Suomessa tehtävistä tv-sisällöistä. Viime vuonna Yle hankki tuotantoyhtiöiltä 25 miljoonalla eurolla radio- ja televisio-ohjelmia. Hankinnat ovat kasvaneet yli 10 miljoonalla eurolla kahden viime vuoden aikana ja työllistävät yrityksissä satoja ammattilaisia. Se, että näin on voitu toimia rahoituksellisesti, on seurausta siitä, että Yleisradion rahoitusratkaisussa jämäköitettiin taloudellista pohjaa merkittävästi.

Yle ei vetäydy bunkkereihinsa, niin kuin jotkut epäilevät, vaan pyrkii avautumaan ja avautuu ulospäin. Yhtiö haluaa lisätä yhteistyötä yritysten, oppilaitosten ja muiden media-alan toimijoiden kanssa. Yle haluaa tehdä suomalaisen media-alan tulevaisuutta yhdessä muiden kanssa.

Eila Tiainen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Täytyy kiittää Yleisradiota uusimuotoisesta kertomuksesta, joka nyt ilmestyy vuosittain, samoin kuin siitä muistitikustakin. Yle on nyt elellyt vuoden uuden rahoitusjärjestelmän kanssa, jonka epäilijöiden mukaan piti aloittaa ikuinen joulu Ylessä. Ikuista joulua ei kuitenkaan ole tullut. Päinvastoin niukkuutta Ylessä jaetaan edelleen ja mietitään, miten fiksuimmin nyt verovaroin voidaan taata kaikille hyvää ja monipuolista ohjelmaa, niin kuin Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja, edustaja Kantola puheenvuorossaan juuri äsken ansiokkaasti toi esille.

Parin viime vuoden aikana Ylen merkitys on mielestäni entisestään korostunut. Kaupallisella puolella muutamat toimijat ovat joutuneet muuttamaan, lähinnä supistamaan, tv-tarjontaansa, kuten kyllä myös Yle jossakin määrin. Samalla, kun tuntimäärät ovat pudonneet, myös ohjelma-profiilit ovat kääntyneet entistä viihteellisempään suuntaan. Kertomuksen mukaan ohjelmaluokkien muutos toi suurimmaksi ohjelmatyypiksi valtakunnallisessa tarjonnassa tosi-tv-ohjelmat asiaohjelmien sijaan. Toiselle sijalle kiri ulkomainen fiktio. Ylen julkinen palvelu on kuitenkin säilyttänyt monipuolisuutensa, mikä voisi olla kyseenalaista ilman tekemiämme rahoitusjärjestelyjä.

Ylellä panostetaan selvästi kaupallisia kanavia enemmän faktapohjaiseen tarjontaan, ja hyvä niin, mutta ikävää on se, että rahoitusjärjestelystä huolimatta kotimaisten riippumattomien tuottajien ohjelmien osuutta ei kuitenkaan ole voitu lisätä niin paljon kuin tarve olisi, vaikka kaikki tunnustavat ne tärkeäksi osaksi Ylen julkista palvelua. Ja kun Yle-indeksistä luovuttiin, se entisestään heikentää juuri indie-tuotantoja ja lisää kyllä alan työttömyyttä. Kannattaa myös muistaa, että Yle on Suomen elokuvasäätiön jälkeen merkittävin suomalaisen elokuvan rahoittaja ja myös kotimaisen elokuvan levittäjä.

Arvoisa puhemies! Uutiset ja ajankohtaistoiminta ovat nousseet arvoon arvaamattomaan Ukrainan kriisin ja eurovaalien ansiosta. Omien kirjeenvaihtajien työn merkitys on näyttäytynyt tämän kevään aikana erittäin kirkkaasti, ja lupaus siitä, että Ylen kirjeenvaihtajaverkostoa tihennettäisiin, otetaan tyytyväisyydellä vastaan. Eikä uutistoiminnasta voi puhua ilman alueita. Vaikka maakuntien näkyvyyttä on lisätty, aivan niin kuin edustaja Kantola puheenvuorossaan totesi, toivoisin, että alueiden toimittajien työpanosta hyödynnettäisiin myös muissa ohjelmaprojekteissa. Milloin esimerkiksi asiaohjelmien tuotannossa on paneuduttu laajasti ja syvällisesti maakuntia askarruttaviin aiheisiin?

Toinen murehdituttava asia on tv:n ruotsinkielisen kanavan vähäinen suosio meidän suomenkielisten katsojien parissa. Yle on hoitanut erilaisten vähemmistöjen palvelua hyvin, olemme saaneet muun muassa venäjänkieliset uutiset, mutta samaan aikaan oma kansallinen kielivähemmistömme on eriytynyt, vaikka meille kaikille tekisi hyvää seurata myös Yle Femman tai ruotsinkielisten radioiden ohjelmatarjontaa.

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan Yle on ensimmäisen verovuoden aikana osoittautunut luottamuksemme arvoiseksi. Laakereille ei ole jääty lepäilemään. Uskon, että luovien ihmisten yhteisössä sama henki jatkuu, haasteet ja kansainvälinen paine kun eivät vähene.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallintoneuvoston puheenjohtaja ja edellinen puhuja tuossa jo monta aihetta nostivat esiin, joten vain täältä paikalta muutama sana. Tuosta Yle-verosta, josta vuosia puhuttiin eri tavoin: kun se sitten voimaan tuli, niin sanotaan näin, että itselleni on hyvin vähän enää tullut siitä palautetta. Jonkun verran yksin eläviltä — joilla tuo maksuosuus on pienentynyt — positiivista palautetta, ja sitten jonkun verran niiltä ihmisiltä, jotka eivät oikein vielä tiedä, mitä kaikkea se Yle oikeasti tekeekään meidän suomalaisten hyväksi ja mitä kaikkia palveluja me oikeasti sillä Yle-verolla tuemme. Sen takia muutaman asian vain haluan nostaa tässä esille.

Saamenkielisistä palveluista ja niistä uutisista puheenjohtaja tuossa mainitsikin, venäjänkieliset uutiset, Novosti Yle, nousivat tuossa äskeisessä puheessa esiin ja nämä ruotsinkieliset palvelut myöskin. Mutta erityispalveluista, joista tässä kertomuksessa viime vuoden toiminnasta kerrotaan, haluan ihan yleissivistykseksi vielä nostaa esiin käännöstekstit. Suomeksi ne ovat meille kaikille varmaan tuttuja, kuten ruotsinkieliset käännöstekstitykset, mutta sitten se, että kuulorajoitteisille tarkoitettujen ohjelmatekstityksien määrää Yle on velvoitettu nostamaan asteittain 100 prosenttiin vuoteen 2016, on monelle vielä tuntematon asia: äänitekstitys, jolloin ruudulla näkyvä teksti kuuluu synteettisenä puheena, ja sitten uutena kuvailutulkkaus, jota Ylekin aloittelee, ja tietenkin nämä viittomakieliset uutiset ja viittomakielinen palvelu muuten.

Se, mistä jonkun palautteen tässä keväällä nyt sain urheiluohjelmiin liittyen, Yleen liittyen, niin sitä toivetta on edelleen, että Yle pystyisi näitä merkittäviä urheilukilpailuja tarjoamaan maksuttomalta kanavaltaan ja tuottamaan niitä sinä yleishyödyllisenä palveluna niille ihmisille, joilla ei ole varaa niitä maksukanavia, maksukortteja ottaa käyttöönsä. Ja toivon, että näin tulisi tapahtumaan.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa puhemies! Oppositiokansanedustajana minulla ei ole ollut tapana kehua hallitusta. Se lista, jolla hallitusta kehuisin, ei todellakaan ole kovin pitkä. Mutta kyllä täytyy antaa tunnustus, että saatiin tämä niin sanottu Yle-vero maaliin tämän hallituksen melko alkuvaiheessa. En osaa sanoa, oliko se paras ratkaisu rahoitusmalliksi. Hyvä se joka tapauksessa on. Ja ydin on siinä, että ei enää käytännössä kolmannen hallituskauden aikana olisi voitu jahkailla ja vatuloida tämän asian kanssa.

Yleisradio on monipuolinen laadukasta ohjelmatarjontaa tarjoava julkisen palvelun yhtiö, joka ei ole unohtanut sivistystehtäväänsä ja joka taatusti pärjää vertailussa mille tahansa ulkomaalaiselle, vastaavalle yhtiölle. Mutta yhtä lailla aika ajoin kansan suussa Yle on myös sylkykuppi. Siinä on yhtäältä jäänteitä, 60—70-luvun jälkikaikuja, ylipolitisoitumisen ja radikalismin vuosilta. Ja tietysti pitempänä jaksona tässä on taustalla sodanjälkeisten vaaran vuosien aika, jolloin Ylen hella veti idästä päin. Mutta nyt elämme 2010-lukua, jolloin Yleisradion tehtävä ja rooli on toisenlainen, mutta kuitenkaan näitä ihanteellisia perusfundamentteja Yle ei suinkaan ole unohtanut ja on kyennyt uudistumaan ajassa.

Toki, kun tuota kansalaispalautetta kansanedustajille aivan oikein tulee, niin välillä kun Yleä suorastaan läimäytetään kummallekin poskelle, niin siellä on myös paljon aiheetonta — arvostellaan esimerkiksi sellaisista ohjelmista, joita Yle ei edes omilla kanavillaan esitä, vaan ne ovat aivan muiden yhtiöiden ohjelmatarjontaa.

Joka tapauksessa on selvää, että tämä järjestelmä — jossa me kutsumme Yleä eduskunnan radioksi tai eduskunnan yhtiöksi — on kuitenkin moniarvoisessa yhteiskunnassa paras järjestelmä. Tämä järjestelmähän on myös enemmän tai vähemmän sitten vaaravuosien jälkeistä aikaa, jolloin puhuttiin tästä Lex Jahvetista. Mutta joka tapauksessa on selvää, että tällä tavoin, parlamentaarisessa valvonnassa, yhtiö kykenee parhaiten laadusta tinkimättä turvaamaan moniarvoisuuden.

Täällä on jo viitattu kotimaiseen tuotantoon, missä Yle tekee tärkeää työtä luovan alan toimintojen turvaamiseksi. Nämä ovat merkittäviä kysymyksiä. Uutistoimintaan liitetään sana "luottamus". Itse mielelläni yleläisistä puhuessani käytän sanoja "ammattitaito" ja "ammattietiikka". Tässä talossa ja muuallakin, missä politiikkaa puhutaan, poliittisesti laidasta laitaan aina ajoittain ollaan Yleen tyytymättömiä, ja se on hyvä merkki. Ilman Yleä Suomi olisi olennaisesti toisenlainen ja tuskinpa parempaan suuntaan.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Ehkä sekin, että tässä keskustelussa on läsnä niin vähän kansanedustajia, kertoo siitä täällä jo ääneen lausutustakin havainnosta, että kriittistä kansalaispalautetta nyt, kun pöly on laskeutunut Yle-veropäätöksen jälkeen, ei sittenkään niin kovin paljon meille kansanedustajille tule.

Mutta itselleni tulevat viestit usein alkavat lauseella: "Nyt kun kerta maksamme tätä veroa, niin..." Ja tämä on minusta tärkeää ymmärtää, että kansalaisilla on nyt oikeutettuja odotuksia enemmän kuin koskaan aikaisemmin, koska mahdollisuutta jättäytyä Ylen asiakkuuden ulkopuolelle ei enää ole. Siitä näkökulmasta se avoimuus ja se yritys kertoa nyt eduskunnalle ja julkisuuteen kaikki oleellinen Ylen toiminnasta, siitä, miten muut sen näkevät arvostusmittareilla, mutta myös siitä, miten Yle itse sen näkee, on erittäin tärkeää tässä uudessa todellisuudessa.

Toivoisin, että tätä avoimuutta ja tämän raportoinnin parantamista eduskunta tässä prosessissa pystyisi vielä viitoittamaan ja ohjaamaan: mitä kaikkea palautetta kansalaisilta tulee, kun he oikeutetusti ottavat yhteyttä ja sanovat, että "nyt, kun minun on pakko maksaa tätä Yle-veroa, niin..." Tästä näkökulmasta meillä on varmasti vielä parannettavaa, vaikka itsekin loppusuoralla tässä mukana olleena, uutena hallintoneuvoston jäsenenä, parhaani mukaan olen yrittänyt kysyä ja ulkopuolisena katsoa, kerrotaanko näissä asiakirjoissa nyt oleellista tietoa.

Arvoisa puhemies! Täällä on kehuttu syntynyttä ratkaisua. Minun on pakko sanoa itselleni, että on jossain määrin pettymys ja vähän pelottavaa, että heti näin pian, mutta taloudellisen laman takia kuitenkin erillispäätöksellä, eduskuntaryhmät sitten päätyivät ropeloimaan tätä veroa heti saman tien. Itsekin tuen tätä päätöstä siksi, että Suomen talous on niin hankalassa tilanteessa, mutta toivoisin, että yhä se peruslanka tulee jatkossakin olemaan se, että Ylelle annetaan senkaltainen työrauha, ettei tule mielikuvaa, että poliitikot painostavat Ylen ohjelmasisältöä käsittelemällä joka vuosi aina uudelleen Ylen rahoitusta.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa herra puhemies! Yleisradio tuottaa tasokasta ohjelmaa, ja varmasti meidän kaikkien on syytä olla sisältöön tyytyväisiä.

Sen sijaan minusta tämä eduskunnan, meidän sorvaamamme Yle-verouudistus ei ole niin hyvä kuin voisi olla. Se kannustaa tehottomuuteen. Erityisesti tämä automaattinen indeksikorotusjärjestelmä luo minusta tämmöistä sisäsyntyistä tehottomuutta organisaatioon. Se ei tietenkään ole yleisradiolaisten vika.

Jos ajatellaan yksityistä sektoria: jatkuvasti yhtiöt ja yritykset joutuvat kilpailemaan yhä niukkenevilla resursseilla ja tuottamaan enemmän. Näin tapahtuu tällä hetkellä yksityisellä mediapuolella. Jotta Yleisradiokin saataisiin jatkossa toimimaan tehokkaammin ja tuottavammin, minusta olisi syytä rakentaa sellainen rahoitusmekanismi, joka loisi tällaista sisäistä kilpailua sielläkin, ettei se rahoitus tule kuin manulle illallinen.

Toisin kuin edustaja Brax, olen kyllä sitä mieltä, että tämä eduskuntaryhmien päätös peruuttaa automaattinen indeksikorotus nyt tältä vuodelta ja lähivuosilta on hyvä asia, ja minusta siitä tulisi tehdä pysyvä käytäntö.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kopralle heitän haasteen, koska tämä peruskysymys tai huoli siitä, että on tehokasta, ja että ei missään tapauksessa sen takia, että on tämmöinen rahoitusjärjestelmä, aleta itsekritiikittömästi tekemään jotain, jonka voisi tehdä paremmin ja tuottavammin, on tärkeä kysymys. Siitä näkökulmasta olisi tärkeää saada palautetta, millaisilla mittareilla, millaisilla esimerkeillä tätä asiaa voidaan tutkia niin kauan kuin tämänkaltainen verojärjestelmä kuitenkin on tosiasia.

Vielä toinen seikka: Se, että nyt sitä veroa laskettiin siksi, että taloudellinen tilanne on erittäin huono ja kaikkien on osallistuttava talkoisiin, mielestäni on senkaltainen syy, että jos se kerran tapahtuu, niin se ei vielä vaaranna sitä ajatusta, että poliitikot kiristävät tai ohjailevat Yleä. Mutta jos olisi — niin kuin ymmärsin, että esititte — niin, että joka vuosi uudelleen arvioitaisiin Ylen rahoitusta ja aika isollakin haitarilla, niin näen siinä kyllä semmoisia vaaroja integriteetille, että en kyllä kannata. Olemme silloin edustaja Kopran kanssa eri mieltä.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin, että tämä indeksikeskustelu ja Ylen rahoituskeskustelu tässäkin nyt nousee esiin. Kertomuksen ulkopuolelta voi hyvin todeta sen, että viime vuoden aikana käytiin aika monipuolistakin keskustelua sekä mediassa että sitten osittain eduskunnassakin Ylen rahoituksesta ja mahdollisesta indeksileikkauksesta. Siitä syystä, että keskustelua käytiin, Ylen hallintoneuvosto teki päätöksen pyytää Ylen hallitukselta arvion siitä, mitä merkitsisi Ylen toiminnan kannalta, jos indeksi esimerkiksi jäädytettäisiin vuoden 2015 osalta. Saimme sen informaation, ja meille syntyi jonkinlainen käsitys, minkälaisia eri vaihtoehtoja, tehostamiskäytäntöjä, sitten syntyisi ja miten se vaikuttaisi kotimaisten tuotantoyhtiöiden osalta heiltä tuleviin tilauksiin.

No, nyt on tiedossa, että eduskuntaryhmien puheenjohtajat ja hallitusryhmät ovat sopineet siitä, että ensi vuodelle ei tätä indeksikorotusta tule. Yle on sen johdosta sitten ruvennut suunnittelemaan ensi vuoden budjettia siitä lähtökohdasta, mikä meillä on tämä ennakkotieto. Eilisissä uutisissa kerrottiin, miten Yle käynnistää uutis- ja ajankohtaistoiminnan uudistushankkeen, jonka yksi tausta on siinä, että nyt rahaa on vähemmän käytössä kuin oletettiin, niin että haetaan sitä tehostamista.

Olen myös selvillä siitä, että Ylen hallinnossa henkilökunnan osalta ja johdon osalta on olemassa tietty tulospalkkausjärjestelmä, jossa on niitä elementtejä, joita edustaja Kopra toivoi, niin että siellä on tätä kannustavuutta samaan tapaan kuin myös normaaliyrityksessä voidaan yhtiön sisään rakentaa, vaikka se perusmäärärahapotti olisikin ikään kuin indeksiin sidottu ja määritelty määräraha. Mutta paljon on kiinni siitä, millä tavalla sitä yhtiötä johdetaan. Ja se on hallintoneuvostolle juuri tarkka paikka sitten seurata sitä, että siinä tämä kannustava elementti on. Olen yrittänyt siitä jotakin lausua myös tämän kertomuksen esipuheessa tästä näkökulmasta.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa herra puhemies! Arvostan edustajien Brax ja Kantola näkemyksiä ja kommentteja tässä asiassa. Varmasti hyvin pitkälle myös näin on. Olen kuitenkin sitä mieltä, että vaikka ensinnäkään tietenkään Yleisradion rahoitusta ei tule romuttaa kokonaan, ei välttämättä arvioida nollapohjalta joka vuosi uudestaan, niin sellaisen kilpailullisen mekanismin siellä olisi oltava. Minun mielestäni on kiistatta selvää, että kaikki organisaatiot alkavat toimia tehottomasti, mikäli on monopoliasema tai ei ole kilpailutilannetta. Jonkinlainen kilpailutilanne meidän tulisi luoda.

Otetaanpa esimerkki hieman toiselta elämän osa-alueelta: Ajatellaan auton moottoreita. Meillä vuosikausia autojen moottorit kasvoivat, niiden kulutus kasvoi, ne olivat suurin piirtein samantehoisia ja niiden tuotantokulut kasvoivat, kunnes sitten määrättiin tiukkoja ympäristönormeja, öljyn hinta alkoi kallistua, ja kas kummaa, syntyi ulkopuolinen pakko, joka kannusti tuottavuuden parantamiseen. Tämän päivän autonmoottorit tuotetaan edullisemmin, niihin menee vähemmän metallia, ne kuluttavat vähemmän polttoainetta, tuottavat vähemmän hiilidioksidipäästöjä, ja silti niissä on enemmän tehoa ja ne ovat halvempia kuluttajalle. Tätä tarkoittaa tuottavuuden parantaminen.

Nyt tässä Yleisradion rahoitusmekanismissa ei ole tällaista kiihoketta, joka loisi automaattisesti tämänkaltaista insentiiviä, että toiminta tehostuisi. Toivoisin, että sellainen saataisiin rakennettua. Varmaan meidän kannattaa pohtia tällaista asiaa pidemmän kaavan mukaan, jotta maailma olisi tältäkin osin parempi.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Nämä edustaja Kopran viisaat pohdinnat johtavat nyt juuri siihen, mihin hänet haastoin. Tämänkaltaisia elementtejä kaivataan lisää, ja niitä pitää eduskunnan nimenomaan kehittää, mutta toki meillä hallintoneuvostossakin on iso rooli tämänkaltaisten asioiden löytämisessä. Mutta samaan aikaan pitäisi sen riippumattomuuden kulkea siinä rinnalla, ei vain niin, että asiat näyttävät riippumattomilta, vaan että ne myös ovat sitä, ja toistepäin, että ne ovat ja myös näyttävät siltä. Ja silloin ne eivät välttämättä näytä, jos se skaala vuosittain on suuri.

Nyt kun näen edustaja Kopran nyökkäilevän, niin luulen, että loppujen lopuksi olemme hyvinkin samaa mieltä siitä, mitä pitää tehdä jatkossa vielä paremmin.