Tarja Filatov  /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyseessä on sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän yhteisaloite, joka koskee lapsilisäjärjestelmää. Mehän kävimme voimakasta keskustelua ennen vaaleja siitä, että lapsiperheiden asema tässä yhteiskunnassa kaipaa korjausta ja siihen on ollut erilaisilla poliittisilla ryhmillä erilaisia rakennelmia. Mutta uskon, että kaikki olemme olleet yhdessä sitä mieltä, että kaikki lapsiperheet ansaitsevat jonkinlaisen korotuksen omaan toimeentuloonsa.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on hyvillään siitä, että hallitus on tämän vuoden talousarvioonsa ottanut yksinhuoltajalasten lapsilisän korotuksen, mutta siihen liittyy ongelmia, koska itse asiassa tämäkään korotus ei kohdistu kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin lapsiperheisiin, koska ne lapsiperheet, jotka saavat toimeentulotukea, jäävät vaille tätä lapsilisän korotusta.

Sitten jos arvioimme sitä ratkaisua, joka ei ole tämän vuoden budjetissa käsittelyssä, mutta on hallitusohjelman ja kehyspäätösten mukaisesti tulossa jatkossa meidän käsittelyymme, lapsilisän korotusta, joka koskisi kolmannen lapsen lapsilisää, niin tähän liittyy myös se ongelma, että se ei tule toimeentulotukiperheille ja kolmas lapsi on hyvin harvassa perheessä. Jos haluamme suunnata lapsilisän korotuksen kaikkiin lapsiperheisiin, niin silloin se kannattaa tehdä ensimmäisen lapsen lapsilisään. Tätä kautta kaikki lapsiperheet pääsevät kiinni siihen, että lapsilisiä korotetaan, ja muutoinkin, jos arvioimme meidän lapsilisäjärjestelmäämme, niin on oikeastaan aika huonosti perusteltua se, että ensimmäinen, toinen, kolmas lapsi saavat erisuuruista lapsilisää. Pitkässä juoksussa olisi tavoitteena se, että kaikista lapsista pitäisi maksaa saman kokoinen lapsilisä. Mutta sitten jos ajattelemme niitä ongelmia, jotka liittyvät monilapsisten perheiden toimeentuloon, niin nehän liittyvät usein sitten asumiskustannuksiin tai joihinkin muihin ratkaisuihin, ja tulisi etsiä sellaisia vaihtoehtoja, jotka sopivat monilapsisten perheiden tilanteen helpottamiseen.

Mutta niinpä sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on esittänyt niin talousarvioaloitteessa kuin nyt sitten valiokunnassa käsittelyssä olevan lain yhteydessä sitä, että lapsilisäjärjestelmään tehtäisiin tällainen korjaus. Mielestämme se on välttämätöntä, jotta se kohdistuisi kaikkiin lapsiin ja kaikkiin lapsiperheisiin. Varsinkin, kun ajattelemme, että hallitus on omissa linjauksissaan lähtenyt siitä, että palvelumaksuja korotetaan, ja kun tuo palvelumaksukorotus on sellainen, että se ei jää kuntiin palvelujen tuottamiseen, niin sitä voi tietyltä osin pitää ideologisenakin ratkaisuna. Mutta kaikkein huolestuttavinta on se, että meillä on puolueita, jotka ennen vaaleja ovat nostaneet hallituskynnyskysymykseksi lapsilisän indeksiin sitomisen, mutta sitten tuloksena on se, että vain kolmannesta lapsesta tulee lapsilisän korotus ja yksinhuoltajat saavat tuon korotuksen. Mutta ne lapsiperheet, joille luvattiin sitoa lapsilisä indeksiin, saavatkin sen sijaan todennäköisesti indeksiin sidotut korotukset päivähoitomaksuihinsa. Senkin vuoksi on tärkeää korjata tätä hallituksen esitystä.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Todella, aivan kuten edellä ed. Filatov sanoi ja totesi, ennen vaaleja kaikki puolueet olivat lapsiperheiden kannalla. Jos ajatellaan näitä vaalisloganeita, niin kokoomus näytti lapsiperheille vihreätä valoa, keskusta on aina pyrkinyt profiloitumaan erityisesti lapsiperheiden puolueena, vihreät ottivat uuden avauksen, lähtivät puhumaan erityisesti kaikkein köyhimpien lapsiperheiden asemasta.

Nyt kun ajattelee hallituksen esitystä siitä, että lapsilisiä korotetaan, mutta vasta kolmannen lapsen osalta, ja toisaalta sitä, että samaan aikaan ollaan luopumassa päivähoidon nollamaksuluokasta, ollaan korottamassa terveydenhoidon ja sosiaalipuolen maksuja, terveyskeskusmaksuja, päivähoitomaksuja, niin nämä kaikki, nimenomaan terveyskeskusmaksut, päivähoitomaksut, syövät lapsiperheiden toimeentuloa. Eli itse asiassa niistä puheista, joita ennen vaaleja oli, ei paljoa jää käteen lapsiperheille nyt hallituksen esityksessä. Kummastelenkin erityisen paljon tätä, kun niin kovasti mainostettiin ennen vaaleja, että ollaan lapsiperheiden puolella. Esimerkiksi kokoomus on esittänyt lapsilisien indeksiin sitomista. Ihmettelen, mihin se nyt on jäänyt. Mikä näistä lapsiperhepuolueista sen indeksiin sitomisen esti, ja miksi vasta kolmannen lapsen osalta nostetaan lapsilisää? Tietysti voi kysyä sosialidemokraattiselta puolueelta, jolla edellisessä hallituksessa oli valtiovarainministerin salkku, miksi silloin lapsilisiä ei korotettu. Miksi vasta nyt, kun ollaan oppositiossa, alkaa huoli tästä asiasta?

Mutta tältä osin, mitä ed. Filatov esitti sosialidemokraattien rinnakkaislakialoitteena, ihmettelen sitä, miksi tässäkään ei ole sitä indeksiin sitomista. Miksi sosialidemokraatit eivät halua sitoa lapsilisiä indeksiin? Vasemmistoliitto lähtee siitä, että lapsilisiä pitää korottaa jokaisen lapsen osalta ja sen lisäksi pitää sitoa indeksiin lapsilisät. Vasemmistoliiton ryhmä on tehnyt tästä lakialoitteen. Toivottavasti siihen tulee sosialidemokraateilta tukea ja erityisesti kokoomukselta, joka näitä lapsilisien indeksiin sitomisia lupasi ennen vaaleja.

Toinen kysymys, jonka myös ed. Filatov nosti esiin, on tämä toimeentulotukea saavien lapsiperheiden asema. Vasemmistoliitto on erittäin pitkään ajanut sitä, että lapsilisistä tehtäisiin etuoikeutettu tulo, eli toimeentulotuen päälle tulisi lapsilisä. Tälle ei ole tullut tukea muilta suunnilta, ei myöskään sosialidemokraateilta silloin, kun sosialidemokraatit olivat hallituksessa. Tämä olisi ensiarvoisen tärkeätä erityisesti nyt, kun yksinhuoltajalisää ollaan korottamassa. Nimittäin yksinhuoltajista neljäsosa saa toimeentulotukea. Se on noin 30 000 yksinhuoltajaa. Eli noin 30 000 jää ilman tätä kovasti mainostettua yksinhuoltajakorotusta. Eikö tämä ole juuri se ryhmä, joka kaikkein eniten tarvitsisi tätä yksinhuoltajakorotusta? Ihmettelenkin, että vihreät ja vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja ed. Anni Sinnemäki, jotka nostivat vaalikampanjassa esille yksinhuoltajaperheet ja niiden taloudelliseen tilanteeseen liittyvät ongelmat, eivät ole edes tämän osalta saaneet aikaan sitä, että nyt lopulta korjattaisiin tämä meidän sosiaaliturvamme ehkä suurimpia epäoikeudenmukaisuuksia, se, että toimeentulotukea saavat eivät hyödy lapsilisistä. Olisi uskonut, että vihreillä olisi ollut hallituksessa, kun sinne niin kovasti hinguttiin, myös jotain tavoitteita ja siellä ajetaan joitain asioita esimerkiksi lapsiperheiden osalta.

Lopuksi pitää todeta, että muutenkaan ei kovin kummoiselta lapsiperheiden osalta ja lasten osalta tämä hallituksen politiikka näytä. Lasten psykiatriset ongelmat ovat lisääntyneet. Niiden hoitoon tarvitaan entistä enemmän rahaa. Mikä on hallituksen vastaus? Leikataan tämän vuoden budjettiin nähden näitä määrärahoja. Se kertoo, mikä todellisuudessa on Matti Vanhasen perhepolitiikan, kokoomuksen vihreän valon ja vihreiden köyhien lapsiperheiden tukemisen todellinen puoli siinä vaiheessa, kun päätöksiä lähdetään tekemään ja rahaa määritellään budjetissa.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lyhyesti siitä, miksi me emme esitä lapsilisän sitomista indeksiin tässä yhteydessä: Kysymys liittyy tähän järjestelmään. Ensin pitäisi saada tämä järjestelmä kohdallensa sillä tavalla, että lapsilisät ovat tasaisemmin kaikille lapsille suunnatut. Ja sen jälkeen, jos maksut sidotaan indeksiin, joudumme kyllä harkitsemaan sitä, että sidotaanko sen jälkeen myös lapsilisät indeksiin. Mutta järkevämpää on se, että tehdään yksittäisiä päätöksiä ja korjataan ensin järjestelmä, ennen kuin puutteellista järjestelmää sidotaan indeksiin.

Jukka  Gustafsson  /sd:

Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota siihen, että täällä salissa on keskustasta ed. Lauri Oinonen, jota tunnetusti sosiaaliset asiat kiinnostavat, myöskin lapsilisä- ja oikeudenmukaisuuskysymykset. Ja kokoomuksen edustajat eivät ole halunneet tulla mukaan tähän keskusteluun. Onneksi meillä on puhemies paikalla.

Ed. Arhinmäen poliittiseen retoriikkaan kuuluu se, että pitää aina vähintään kaksi kolme piikkiä tuupata sosialidemokraattien iholle ja mieluummin ihosta sisään. Tuossa ryhmäpuheenjohtaja Filatov jo erääseen yksittäiseen kysymykseen vastasi.

Mutta kyllä taas kerran pitää rehellisesti todeta, jollei muuten, niin eduskunnan pöytäkirjoihin se, että kun reilut 4 vuotta sitten neuvoteltiin Vanhasen ykköshallituksen ohjelma, niin yhteiskunnan talous, kansantalouden tilanne ja muu oli vallan toisenlainen kuin se on nyt, kiitos viime hallituksen onnistuneitten ponnistuksien. Ja silloin 4—5 vuotta sitten ei vaan saatu hallitusohjelmaan neuvoteltua, sovittua, esimerkiksi sen kaltaisia lapsiperheiden köyhyyttä poistavia tasokorotuksia, jotka nyt varmaan olisivat olleet sosialidemokraattien mielestä hyviä, miksei keskustankin, mutta kaikkea ei nyt silloin sitten vaan saatu hallitusohjelmaan neuvoteltua.

En malta tässä yhteydessä olla pitkän linjan humanistina viittaamatta siihen, että tämä lapsilisäuudistus, lapsilisät, ovat tulleet suomalaiseen yhteiskuntaan 1940-luvun lopulla, vuosina 1947—1948 sosialidemokraattien voimakkaan toiminnan ja vaikutuksen myötä, taisi siinä olla silloin myöskin koko vasemmisto mukana. Silloin nähtiin se, että lapsiperheitä tulee tälläkin tavalla auttaa. Nyt on hieno asia, että koko lapsilisäinstituutio on hyväksytty ymmärtääkseni myöskin ikään kuin oikeamman laidan puolueitten taholta. On hyvä, että tässäkin mielessä onneksi useimpien kansanedustajien sydämessä elää tällainen pikku demari, että nähdään tämä lapsilisäasia todella tärkeänä.

En myöskään malta tässä yhteydessä olla viittaamatta vähän laajemmin tähän lasten asemaan ja oikeuksiin suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä lapsilisäasia on tietysti ehdottoman tärkeä, mutta se on vain yksi, jolla lapsiperheitten toimeentuloa parannetaan. Itse asiassa meidän sosialidemokraattien vaaliohjelmassa oli laaja yhteiskunnallinen osio otsakkeella: "Lasten ja nuorten hyvinvointia parannetaan", jossa yhteydessä meillä oli myöskin selvä kannanotto siihen suuntaan, että lapsiperheitten asemaa tulee parantaa verotuksen ja myöskin muiden tulonsiirtojen avulla. Ja tulemme nyt sitten, kun olemme oppositiossa, itse asiassa näitä asioita tuomaan esille. Haluamme olla uskollisia omille vaaliohjelmillemme, jotka aikanaan tarkkaan mietittiin.

Tämä ryhmämme esitys, että lapsilisää korotetaan jo ensimmäisen lapsen kohdalta, on tietysti hyvinkin luonnollinen ajatus. Meille ei ole todellakaan mennyt perille se, miksi hallitus päätyi siihen, että lapsilisää korotetaan vasta kolmannesta lapsesta. Jo ryhmäpuheenjohtaja Filatov toi esille nämä perustelut, miksi näin tulisi toimia. En lähde niitä toistamaan. Hallituksen esitys jättää 80 prosenttia lapsiperheistä tämän korotuksen ulkopuolelle, ja se ei ole meistä todellakaan perusteltua. Se ei ole tasapuolista. Se ei ole mitenkään fiksua lapsiperheitä kohtaan. Ja sen vuoksi toivon, että myöskin monet hallituspuolueitten kansanedustajat, haluan uskoa, että ainakin ed. Lauri Oinonen varmaan, ymmärtävät tämän asian merkityksen ja ovat tätä esitystä tukemassa, että saataisiin laajemmin sitten keskustan, vihreiden ja kokoomuksen edustajia tällaisen hyvän lapsipolitiikan taakse.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin vain muistuttaa siitä, että edellisellä kaudella lapsilisää korotettiin, mutta sitä korotettiin ensimmäisen lapsen osalta 10 euroa ja se kosketti reilua miljoonaa lasta. Ihan tämmöisenä pienenä muistutuksena ed. Arhinmäelle ja myös muille.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Filatovin nyt käsittelyssä oleva aloite on erittäin kannatettava ja se noudattaa sitä vaaliohjelmaa, joka meillä keväällä oli. Mielestäni vaaliohjelma on vähän kuin lukujärjestys tai jonkinlainen opintosuunnitelma, josta ei sitten pitäisi poiketa, kun pääsee sitä toteuttamaan. Sen vuoksi me tätä yritämme tässä viedä eteenpäin ja samalla tässä tietysti muistuttaa niitä puolueita, jotka ovat nyt hallituksessa, minkälaisia lukujärjestyksiä ja opintosuunnitelmia niillä oli äänestäjien varalla keväällä.

Tämä ensimmäisen lapsen lapsilisä on siinä mielessä hyvin tärkeä, koska jokainen, jolla lapsia on, tietää, että se ensimmäinen lapsi on se, joka maksaa. Pitää tehdä erilaisia hankintoja, kenties muuttaa isompaan kotiin ja vaikka hankkia perheeseen auto. Siinä on monenlaisia pieniä ja isoja kuluja, ja tällä summalla ei tietysti näitä rahoiteta, mutta mielestäni tämmöinen ensimmäisen lapsen lapsilisän tukeminen osoittaa sitä tahtoa ja ymmärrystä, että tiedetään, minkälaisen muutoksen perheen elämässä lapsen syntymä tekee.

Tällaisella menettelyllä, mikä nyt hallituksen linjaus on, tällä kolmannen lapsen tukemisella tietysti halutaan tukea monilapsisia perheitä, joissa on lapsiköyhyyttä, mutta ongelmaksi sitten jää se, että siinä jää 80 prosenttia lapsiperheistä vaille tukea. Kyllä näissäkin perheissä on köyhyyttä. Meillä on viime vuonna olleiden tietojen mukaan 100 000 köyhää lasta Suomessa, ja aivan varmuudella näitä lapsia on muuallakin kuin yksinhuoltajaperheissä ja monilapsisissa perheissä. Tämä yksinhuoltajatuen korotus on hyvä asia, mutta myös osaltani haluaisin esittää huoleni siitä, että se ei kohdennu kaikkein köyhimpiin lapsiperheisiin eli siihen joukkoon, joka on toimeentulotuella. Tässä on suuri epäkohta ollut jo pitkään, se on toki myönnettävä. Siihen olisi kyllä muutos saatava.

Tämä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotussuunnitelma yhdistettynä mahdolliseen nollamaksuluokan poistoon lasten kokopäiväisestä päivähoidosta ja sitten se tosiasia, että 80 prosenttia lapsiperheistä ei ole saamassa minkäänlaisia etuuksia lisää, on kyllä yhdistelmä, joka vie lapsiperheiden tulot pakkasen puolelle. Se on kyllä aika mielenkiintoinen yhtälö, kun mietitään niitä kevään vaalilupauksia. Oli kauniita julisteita, joissa haikarat lensivät ja toivo eli. Kyllä uskon, että aika monet lapsiperheet ovat pettyneitä tässä tilanteessa, kun ne tulevat huomaamaan, mitä sinne pussiin lopulta jää.

Omasta mielestäni näiden tulonsiirtojen lisäksi pitäisi myös keskittyä lapsiperheiden palveluihin. Sen vuoksi kunnissa täytyy olla riittävä rahoitus, että nämä palvelut voidaan tuottaa. Monilla lapsilla on erilaisia ongelmia, tarvitaan erilaisia puheterapioita, toimintaterapioita, ja sitten vielä, kun tänään oli esimerkiksi kyselytunnilla keskustelussa tämä opinto-ohjaus, niin näiden terapioiden ja ihan siis opinto-ohjauksen väliin sijoittuu paljon pieniä toimenpiteitä, joita varten täytyy olla taloudellisia resursseja kunnissa, täytyy olla tekijöitä, ja jollei niitä saada pienille lapsille ajoissa toteutettua, siinä on erittäin iso syrjäytymisvaara. Aika tuoreet tiedot kertovat, että Suomessa on noin 40 000 sellaista 14—24-vuotiasta lasta ja nuorta, jotka eivät ole minkäänlaisen järjestelmän piirissä. He eivät opiskele, he eivät ole töissä, he eivät tee yhtään mitään. Täytyy sanoa, että tähän syrjäytymisasiaan täytyisi osoittaa todella vakava huomio ja mahdollistaa se, että kunnat pystyisivät pitämään niitä palveluita yllä ja näitä lapsia ja nuoria mukana tässä järjestelmässä.

Omasta puolestani haluan myös sanoa sen, että kun puhemieskin on vaihtunut elikkä meillä oli äsken vielä kokoomuslainen puhemies, niin nyt sitten täällä on kolmen keskustalaisen hallituspuolue-edustajan koalitio, myös ed. Seurujärvi on kuunnellut istuntoa koko ajan, ja nyt sitten saimme yhden kokoomuslaisen paikalle. Olisin mielelläni kyllä nähnyt hallituspuolueiden edustajia täällä (Ed. Lahtela: Ei se kiinnosta heitä!) ja erityisesti kokoomuslaisia puolustamassa tätä hallituksen esitystä ja myös budjettia ja vaikka vielä hallitusohjelmaakin tässä vaiheessa.

Muistan erittäin hyvin kevään keskustelut lapsilisän sitomisesta indeksiin. Epäilen, että useimpia kokoomuslaisia hävettää tässä kohdassa, kun katsotte, mitä tarjoatte lapsiperheille ja mitä vaaditte koko viime kauden lapsiperheille. Tämä on aivan eri asia nyt, mitä on tulossa, kuin se, että lapsilisä olisi sidottu indeksiin. Siis kaiken kaikkiaan myös vihreiden olisi hyvä olla täällä salissa puolustamassa omia näkemyksiään, hekin kävivät perhepolitiikalla viime vaalit. Nyt sali loistaa tyhjyyttään eli tuntuu vähän siltä, että täältä on loikittu ulos häntä koipien välissä. Ne asiat, mistä keväällä puhuttiin, eivät ole toteutuneet ja ei ole sitten riittävästi rohkeutta tulla tänne kertomaan, miksi ne eivät ole toteutuneet.

Mutta joka tapauksessa ed. Filatovin aloite on erinomainen ja kannatettava ja on hieno asia, että pääsemme jossain kohtaa sitten äänestämäänkin siitä.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kuten täällä jo aikaisemmissakin puheenvuoroissa on tullut ilmi, niin tämä rinnakkaisaloitteemme on erittäin tärkeä ja erittäin hyvä, ja minun mielestäni oikeastaan siihen nähden, kun ajatellaan, minkälaisia odotuksia varmasti lapsiperheillä nyt vaalien jälkeen on, tämä esitys on täysin välttämätön. Täällä on jo useammassa puheenvuorossa puhuttu näistä vaalien alla annetuista lupauksista, ja kyllä minä ihan oikeasti ihmettelen sitä, että kun lapsiperheillekin paljon kaunista ja hyvää luvattiin, niin nyt sitten tuloksena on se, mitä hallitus esittää, mikä tarkoittaa sitä, että lapsilisien korotukset koskevat vain 20:tä prosenttia perheistä. Todellakaan 80 prosenttia lapsiperheistä ei tule saamaan sentin hyrylää näistä korotuksista, ja luulisin kyllä, että tässä jälleen kerran tämä on yksi esimerkki, valitettava esimerkki siitä, että odotukset on petetty.

Samaan aikaan olen huolissani lapsiperheiden toimeentulosta, kun nyt sitten vielä on päätetty, että nämä palvelumaksut kunnissa tulevat nousemaan, eli monella perheellä, joka käyttää terveyskeskuspalveluja tai päivähoitopalveluja, maksut nousevat. Kaikkein köyhimmillä lapsiperheillä nollamaksuluokka päivähoidosta poistuu.

Tässä erityisesti katson vihreitä tai itse asiassa sitä tyhjää penkkirivistöä, missä tulisi vihreiden nyt istua, ja totean, että siinä vaiheessa, kun vihreät tulivat hallitukseen, niin nollamaksuluokka poistui, ja minusta se on pöyristyttävä asia. Kun ihan aidosti muistamme, että vihreiden keskeinen vaaliteema oli lapsiköyhyyden torjunta ja vähentäminen, niin tämä ei voi olla näin. Mutta valitettavasti se nyt on näin. Ei sentään tyhjälle salille joudu puhumaan, niin kuin ed. Matti Saarinen täällä joutui aikaisemmin, mutta tässä tapauksessa hallituspuolueiden lähes tyhjille penkeille, ja se on hyvin hyvin ikävää. Onneksi sentään ministeri Pekkarinen saapuu saliin. Täällä puhutaan lapsilisistä ja hallituksen toimista, toivottavasti jäätte hieman kuuntelemaan.

Mutta lähinnä nyt sitten kyllä haluaisin tätä indeksilupausta minäkin osaltani alleviivata. Se on hyvin tullut täällä esille edellisissä puheenvuoroissa, ja kokoomus totesi — meillä on siitä kaikki maailman arkistot olemassa — että tämä on hallituskysymys, tämä on kynnyskysymys, lapsilisät on sidottava indeksiin tai kokoomus ei hallitukseen mene.

Näin sitä sitten vannottiin, ja nyt sitten toivottavasti ed. Zyskowicz jossain kuulisi tämän puheenvuoron. Nimittäin minä toivoisin nyt, että hän tulisi tänne ja lonksuttaisi sitä laatikkoaan. Hän lupasi, että hän edelleen tälläkin kaudella tulee hyvin tarkasti vahtimaan annettuja vaalilupauksia, niin kuin hän viime kaudella teki ministeri Hyssälän osalta — silloin se laatikko lonksui joka kerta — ja nyt minä toivoisin, että se kokoomuksen ja ed. Zyskowiczin laatikko tulisi tänne lonksumaan ja katsottaisiin sieltä ne vaalilupaukset ja katsottaisiin sieltä sitten, mitä on tehty ja miksi niitä lupauksia ei ole tässä tapauksessa noudatettu. Minun mielestäni kokoomuslaiset ovat tässä selityksen velkaa, ja minä pidän siitä totta kai, että ed. Akaan-Penttilä saapui saliin. Se on hyvä, kun äsken oli nolla salissa. Onneksi oli sentään kokoomuslainen puhemies, mutta nyt sitten on yksi tämä saldo. Missä on koko muu ryhmä? Nyt teillä on iso ryhmä, ja kun kansalaiset teihin luottivat vaaleissa, niin toivoisin, että tässä nyt käytäisiin tämmöinen aito keskustelu.

Ed. Karhu epäili, onko kysymys siitä, että ei sitten kehdata tulla, on häntä koipien välissä. Se on seurausta joko siitä tai sitten siitä, että ei välitetä. Toivottavasti nyt jossain vaiheessa voitaisiin aidosti käydä tämä keskustelu, miten tässä nyt näin pääsi käymään.

Kaiken kaikkiaan täällä hyvin käytiin jo läpi näitä sosialidemokraattien teemoja. Meillä on selkeät ohjelmat. Meidän rinnakkaisesityksemme tulevat perustumaan niihin. Me haluamme parantaa lapsiperheiden palveluja. Me haluamme parantaa lapsiperheiden sosiaaliturvaa. Me haluamme ulottaa lapsilisän korotuksen kaikkiin lapsiperheisiin, emme vain siihen 20 prosenttiin.

Meillä oli muutamia minun mielestäni tärkeitä täsmäehdotuksia. Niistä tulee aloitteet myöhemmin ja keskustelemme niistä tarkemmin. Se, mitä esimerkiksi vaalien alla nostimme yhdeksi isoksi kysymykseksi, on lapsiperheiden asuminen. Se on kallista, se on ahdasta tänä päivänä, ja myös näihin asioihin haluamme kiinnittää aloitteellisesti huomiota tälläkin kaudella, ja samoin nämä samat tavoitteet löytyvät myös meidän vaaliohjelmistamme.

Eli me katsomme tulevaisuuteen, me katsomme lapsiperheisiin ja toivomme, että hallitus tulee vastaan ja hallituspuolueiden edustajat näiden puheenvuorojen ja näiden aloitteiden saattelemina tulevat sitten tukemaan, kun joulu tulee ja näistä äänestetään.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Täytyy sanoa sillä tavalla, että on todella hämmentävää todeta varmaan minunkin suullani se, mitä täällä on sanottu monta kertaa, että ne henkilöt ja puolueet, jotka ovat puolustaneet lapsiperheitten asemaa tai sanovat puolustavansa lapsiperheitten asemaa, käytännössä eivät ole nyt täällä. Kun todellisia päätöksiä pitäisi tehdä, niin he eivät ole täällä nyt läsnä. Siinä mielessä tämä on se viesti, jonka toivoisi menevän myös tämän salin ulkopuolelle. Tämä tuntuu sillä tavalla vähän kornilta, että sosialidemokraatit täällä keskenään keskustelevat ja puhuvat lapsiperheitten puolesta niin lapsilisäasioista kuin laajasti myös lapsiperheitten asioista.

Kun ed. Arhinmäki toi tuossa aikaisemmin esille, että sosialidemokraatit eivät olisi tehneet mitään, niin tämähän ei pidä paikkaansa. Sosialidemokraatit hyvin voimakkaasti edellisellä kaudellakin toivat esille monipuolisesti lapsiperheitten asemaa niin tulonsiirtojen osalta kuin myös palveluitten kehittämisen osalta.

Arvoisa herra puhemies! Jokaisesta alle 17-vuotiaasta lapsesta maksetaan kuukausittain verotonta lapsilisää perheen lapsiluvusta riippuen 100—172 euroa kuukaudessa. Lapsilisät ovat lapsiperheille kaikkein keskeisin tulonsiirto. Sosialidemokraattien hallitusvastuun aikana viimeksi vuoden 2005 alusta korotettiin ensimmäisen lapsen lapsilisää 10 eurolla kuukaudessa. Monipuolinen, perheille kohdistettu tukijärjestelmä vaatii jatkuvaa uudistamista ja kehittämistä. Demarihallitusten aikana kunnallinen päivähoito-oikeus on laajennettu koskemaan kaikkia alle kouluikäisiä lapsia ja yksityisen hoidon tukijärjestelmä on otettu käyttöön. Viime vuosien uudistuksia ovat olleet maksuton esiopetus ja kuljetus, eka- ja tokaluokkalaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, osittaiseen hoitovapaaseen ja rahaan oikeutettujen ryhmän laajentaminen sekä etuuksien tasojen tarkistukset, muun muassa päivärahojen vähimmäistasojen korotukset, kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen korotukset sekä ensimmäisen lapsen lapsilisän ja yksinhuoltajan lapsesta maksettavan lisän korotus. Tämä on osa uudistuksia, jotka tehtiin edellisen hallituksen aikana sosialidemokraattien ollessa hallituksessa.

Tämän lisäksi työn ja perhe-elämän yhteensovittamista on helpotettu pidentämällä isyysvapaakautta. Osan äitiys- ja vanhempainlomasta voi pitää myös osa-aikaisena. Myös adoptiovanhempien asemaa on kohennettu, vaikkakin asemassa on vielä paljon parannettavaa. Merkittävä uudistus viime hallitukselta oli työn ja perheen yhteensovittaminen, siitä tehdyt lait perhevapaiden käytön ja työnantajakustannusten tasaamiseksi. Paljon on tehty, mutta paljon on vielä tekemättä.

Arvoisa puhemies! Valitettavasti nykyhallitus ei ole yhtä sitoutunut sosiaalisesti oikeudenmukaiseen perhepolitiikkaan kuin edeltäjänsä. Lapsilisän rinnalla merkittävä tukimuoto on kunnallinen päivähoito tai alle kouluikäisen vaihtoehtoinen kotona tapahtuvan hoidon tuki. Kuten hyvin tiedämme, on päivähoidon asiakasmaksuihin tulossa korotus ja samalla hallitus aikoo poistaa niin sanotun nollamaksuluokan, joka on mahdollistanut myös monen työttömän, pätkätöisen ja pienituloisen perheen kokopäiväisen päivähoidon ja siten myös lapsen täysipainoisen varhaiskasvatuksen. Tämän oikeuden hallitus siis aikoo nyt poistaa.

Perheiden kannalta myös monet muut sosiaali- ja terveydenhuolto- sekä hyvinvointipalvelut ovat tärkeitä. Näihin tällä hetkellä maksuttomiin tai hyvin edullisiin palveluihin hallitus on myös kaavailemassa muutoksia asiakasmaksujen tarkistuksilla ja indeksiin sitomisella. Sen sijaan lapsilisiin ei ole tulossa merkittävää korotusta eikä lisiä aiota sitoa indeksiin. Etenkin tämä hämmästyttää monia ihmisiä siksi, että vaalikamppailussa nimenomaan kokoomus piti yhtenä keskeisimpänä vaaliteemanaan ja voisiko sanoa myös lupauksenaan lapsilisien sitomisen indeksiin. Mutta mitä sitoa, kun ei ole mitään esityksiä?

Arvoisa herra puhemies! Porvarihallitus aikoo ensi vuoden budjetissa korottaa lapsilisän yksinhuoltajakorotusta 10 eurolla vuoden 2008 alusta. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee tätä korotusta ja yhtyy hallituksen esitykseen tältä osin. Olemme kuitenkin rinnakkaislakialoitteessamme, jonka ryhmämme puheenjohtaja Filatov äsken esitteli, esittäneet, että tässä yhteydessä korotetaan ensimmäisestä lapsesta saatavaa lapsilisää toisen lapsen lapsilisän tasolle eli 10 eurolla kuukaudessa. Ensimmäinen lapsi aiheuttaa perheessä jopa suurimmat kustannukset. Toisaalta, kun korotus kohdennetaan ensimmäiseen lapseen, siitä hyötyvät kaikki lapsiperheet. Hallituksen aikomukset korottaa vasta vuoden 2009 alusta kolmannen lapsen lapsilisää tarkoittavat sitä, että ainoastaan alle 20 prosenttia lapsiperheistä hyötyy tästä tuesta, ja sitten tämän lisäksi vielä, jos perhe saa toimeentulotukea, jollaisia lapsiperheitä Suomessa on noin 53 000, perhe ei tule hyötymään tästä etuudesta lainkaan, sillä toimeentulotukijärjestelmä syö tämän etuuden pois. (Ed. Gustafsson: Se on väärin!) — Se on erittäin väärin.

Sosialidemokraattien tavoitteena on tukea lapsiperheitä monipuolisesti. Haluamme pitää edulliset ja maksuttomat palvelut lapsiperheiden saatavilla. Haluamme kehittää edelleen lapsivapaiden käyttöä ja kustannusten tasaamista kaikkien työnantajien kesken. Haluamme kehittää lapsilisäjärjestelmää siten, että myös 17-vuotiaat voisivat olla tuen piirissä. Haluamme myös tulonsiirtojen korotukset kohdistettaviksi ensisijaisesti kaikkiin lapsiperheisiin. Toisin sanoen haluamme, että lapsilisää korotetaan ja korotus kohdistetaan perheen ensimmäiseen lapseen.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä on ollut erinomaisia sosialidemokraattisia puheenvuoroja. Ne ovat lämmittäneet kovasti toisin kuin tuo hallituspuolueen edustajien välinpitämättömyys tätä asiaa kohtaan, vaikka nyt jälleen kerran saatiin yksi kokoomuslainen tänne saliin.

Sanomattakin on selvää, että juuri ensimmäisestä lapsesta koituvat perheelle kaikista suurimmat menot. Lapsimäärän lisääntyessä syntyy mahdollisuus tavaroiden kierrätykseen aivan toisella tavalla.

Toisekseen valitettavasti perheisiimme syntyy keskimäärin vain 1,4 lasta, eli lapsilisistä puhuttaessa hallituksen esitys tuo 10 perheestä 2:lle tämän 10 euron korotuksen. Mutta odotettavissa olevat hallituksen esitykset kyllä tuovat kaikille lapsiperheille korotetut sähkömaksut ja terveydenhoitomaksut.

Lisäksi tässä kohdin en malta olla itsekin ihmettelemättä, vaikka sitä on tässä moni edustaja edelläkin ihmetellyt, missä viipyy kokoomuksen linja vaalien alla, että lapsilisät sidotaan indeksiin. Sitä odotellessa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä on todella hyvä aloite, ja odotan, että myös sieltä ed. Akaan-Penttilän puolelta löytyy tukea tähän, koska tämähän on niin kuin kokoomuksen lupauksista otettu, että korotetaan lapsilisiä vähän reippaammin. Se indeksitarkistus, sen pitää tulla, sitä tässä ei vielä lue, mutta myöhemmin tulee meiltä esitys siitäkin asiasta.

Tuossa joskus kun muistelee vähän menneitä, niin vuonna 1995, kun minut valittiin eduskuntaan — kansa valitsi kohtuullisella äänimäärällä — ja uutena maalaisena tänne kun tulin, niin heti ensimmäisenä iskettiin näppiin lappu, jossa oli hallitusohjelmaa kaavailtu. Siinä luki, että lapsilisiä leikataan ja kansaneläkkeen pohjaosaa leikataan, ja mitä kaikkea siinä leikattiinkin sitten mahdottomasti. Itse ilmoitin silloin, jotta en tule moisia leikkauksia hyväksymään. Tuli äänestettyä silloin hallitusohjelmaa vastaan, että siinä mielessä muistelu sallittakoon. Nyt tässä onneksi ollaan niin kun työväenliikenteen puolellakin tulossa semmoiseen kohtaan, jossa todetaan, jotta lapsilisiä pitää korottaa ihan oikeasti, koska silloin se summa ei ollut kovin iso ja se leikkaus kohdistui lapsiperheisiin. Muistan sen keskustelun, kun esitin vaihtoehtona, että eiköhän leikata niiltä rikkaammilta, siis pannaan hyvätuloisille raja siihen, jotta pikkuhiljaa se lapsilisä leikkaantuu pois. Muistan sen keskustelun, miten täällä ärhäkästi puolustettiin sitä, jotta se on ainoa etuus, jota myös rikkaat saavat, siis sosiaalipoliittinen etuus. Elikkä sillä verukkeella oltiin valmiit leikkaamaan myös niiltä köyhemmiltä, ja minusta se oli aika huono veruke aikanaan. Sen tiedän, jotta se olisi tehnyt ylimääräistä byrokratiaa ja tulorajojen asettamista jne., mutta onhan meillä monessa muussakin sitä.

Se keskustelu saa nyt jäädä, koska tässä on kyse siitä, jotta nyt sosialidemokraattinen ryhmä esittää tässä korotusta ensimmäiselle lapselle. Minusta tämä on hyvä, nimittäin se ensimmäinen lapsi on aina olemassa, silloin se tulee sille perheelle joka tapauksessa tämä korotus, mutta jos nostetaan toisen tai kolmannen lapsen lapsilisää, niin siinä osa perheistä jää ilman. Sen takia minusta tämä esitys on kaikille lapsiperheille tasapuolinen. Sen takia tämä on kannatettava.

Tähän liittyen tuossa aloitin kokoomuksen napostelulla. Muistan, kun netistä luin miten Katainen aikanaan korosti silloin vaalikampanjan aikaan, jostakin nettikirjoituksesta luin, jotta lupaukset ja teot pitää olla linjassa. Nyt voi vain kysellä, jotta kellä on lupaukset ja teot linjassa myös tämän asian osalta. Kun ne eivät ole linjassa, niin ihmisiltä menee usko demokratiaan ja näihin lupauksiin. Ei ihme, että ne prosentit ovat sitten niin matalia, mitä ovat.

Tässä nyt olisi eduskunnalla varaa ryhdistäytyä, koska muistan kyllä useimpien puolueiden olleen sitä mieltä, jotta harjoitetaan lapsiystävällistä politiikkaa. Me tarvitsemme tulevia veronmaksajia, ja jos niitä ei sitten onnistuta täällä omin voimin tekemään, niin sitten joudutaan tuomaan siirtotyövoimaa, niin kun joudutaan todennäköisesti tuomaan jo tässä välilläkin, koska tämä tapa, että lapset ovat sitten meitä hoivaamassa, on vähän hidas. Mutta se olisi kuitenkin jo tulevaisuuteen panostus, jos tällä rahalla siihen on vaikutusta. Väitetään kyllä, että aina rahakaan ei vaikuta, että muustakin syystä niitä lapsia tehdään. Mutta kyllä se vaan piristää siinä mielessä, jos on rahasta puute. Ei ainakaan tarvitse sitä miettiä, jotta saako lapsille vaatteita, jos sattuu olemaan siinä tilanteessa, että on työtön tai pienituloinen muuten. Sen takia kannatan tätä ehdottomasti ja toivon, että tämä nyt sitten tuolla valiokunnassa jo otettaisiin vakavasti ja tehtäisiin tämmöinen hyvä teko, jota tässä esitetään. Tämä suuri salihan sitä ei tule tekemään, jos ei valiokunnassa löydetä siihen tahtoa.

Matti   Kauppila  /vas:

Arvoisa puhemies! Aloitehan on sinänsä periaatetasolla hyvä. Tietysti, jos miettii tätä 10, 50:n korotusta siihen nähden, mitä nyt on tapahtumassa kustannusrakenteessa lapsiperheille, niin eihän tämä ole sen parempi kuin se 5 euroa kansaneläkkeisiin tässä jonkin aika sitten, ei tällä nyt kyllä lapsiperheiden asemaa kovin paljon parannella.

Sitten täytyy muistaa ja muistutan siitä, mitä ed. Arhinmäki tuossa sanoi sosialidemokraattien käyttäytymisestä aikaisemmin, eli muistan hyvin, kun meille sanottiin, että oppositiossa ei päätetä mitään. Kyllä tässä hiukan on sitä astian makua sille, että nyt pestään käsiä, kun kävi näin.

Pauliina Viitamies /sd:

Arvoisa puhemies! Aluksi täytyy todeta, että arvostan suuresti ed. Kauppilan muistia ja historianopettajana arvostan sitä vieläkin enemmän, mutta nyt ollaan tässä päivässä. Siinä mielessä haluan osoittaa tukeni tälle käsittelyssä olevalle lakialoitteelle. On ollut ilo kuunnella tänä iltana näitä puheenvuoroja, joita tässä on kuultu.

Olenkin tullut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että sosialidemokraatit on ainut ryhmä, joka on aidosti kiinnostunut lapsiperheiden asemasta ja lapsiperheiden ahdingosta. Se sinänsä ei ole tietenkään mitään uutta. Hallituspuolueiden edustajat loistavat poissaolollaan. Täällä on tällä hetkellä kolme hallituspuolueen edustajaa, ja toteankin, että heitä ei siis nämä lapsiperheiden asiat tunnu kiinnostavan. Toivottavasti nyt edes kokoomuksen kuuluisia korvia jossakin päin Helsinkiä kuumottaa.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Olisin vain todennut ed. Kauppilalle, että kyllä sosialidemokraattien puheet ja teot ovat yhtä. Edellisen hallituksen aikana me lupasimme korottaa lapsilisää ensimmäisen lapsen osalta. Näin me myös teimme. Näiden vaalien alla me lupasimme korottaa lapsilisää ensimmäisen lapsen osalta, ja näin me myös tulemme vaihtoehtoisessa budjettiesityksessämme tekemään.

Sen sijaan me emme ole luvanneet esimerkiksi sitoa lapsilisiä indeksiin, niin kuin kokoomus teki, ja uskon, että sen vuoksi täällä on hyvin vähän kokoomuslaisia, koska he nostivat sen ennen vaaleja jopa kynnyskysymykseksi. Ainakin näin normaalin poliitikon mielessä kynnyskysymys tarkoittaa sitä, että jos ei hallitusohjelma neuvotteluissa toteudu, niin silloin tuo puolue ei mene hallitukseen. Sen vuoksi suomalaisessa politiikassa kai aika harvoin puheenjohtajan suulla tiukkaan sanotaan, että joku yksittäinen asia on kynnyskysymys. Mutta kokoomus nosti lapsilisien sitomisen indeksiin kynnyskysymykseksi, ja nyt me näemme sen, että se tarkoittaakin päivähoitomaksujen sitomista indeksiin ja sen lisäksi hyvin pienelle osalle lapsiperheitä suunnattua korotusta.

Marko Asell /sd:

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä aikaisemmin todettiin, on tämä 10 euron korotus lapsilisiin vaatimaton. Vähintä on se, että se kohdennetaan sitten kaikille lapsiperheille.

On kuitenkin positiivista, että on tekeillä tämä lapsi-, nuoriso- ja perhepoliittinen ohjelma. Siinä on nyt mahdollisuus tarkastella perusteellisesti sitä, mikä on lapsiperheiden nykytila tänä päivänä, lähteä kohdentamaan resursseja lapsiperheille ja näin kannustaa perheitä yleensäkin hankkimaan lapsia, jotta syntyvyys nousisi ja meillä olisi jatkossa tulevaisuudessa sitten myöskin työntekijöitä työmarkkinoilla. Nyt tiedetään, että tilanne on se, että työntekijöistä on tulevaisuudessakin aika paljon pulaa. Tämä ulkomaisen työvoiman houkutteleminen tänne nyt ei varmastikaan riitä kyllä yksistään ratkaisuksi. Perhepolitiikkaan pitää panostaa jatkossa erittäin paljon.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia oppositiolle vaan siitä, että niin moneen kertaan kutsuitte ottamaan kantaa tähän asiaan. Olen ihmetellen kuunnellut osaa teidän puheenvuoroistanne. Osassa on sentään kerrottu vähän sen substanssin sisältöä, mitä teidän lakialoitteessanne on. Suurin osa on ollut tätä tyypillistä keskustelua hallituksen ja opposition välillä, joka on nyt suunnattu sitten yhteen hallituspuolueeseen, ihan kuin te olisitte unohtaneet, mikä on hallituksen kokoonpano, mitkä puolueet sinne kuuluvat.

Sen takia ajattelin, että en lähde tähän vastakkainasetteluun vastaamaan, vaan luen teille useamman rivin Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmasta, jossa on otsikko 10.5 Perheiden hyvinvointi. Tämähän on se, joka teidän oppositiopuoleen edustajina tietysti pitäisi tietää, nämä asiathan ovat ne, jotka tulevat varmasti toteutumaan: "Hallitus sitoutuu vähentämään lasten, nuorten ja perheiden pahoinvointia ja syrjäytymiskehitystä. Lapsiperheiden köyhyyttä vähennetään ja eriarvoistumiskehitykseen puututaan parantamalla lapsiperheiden taloudellista asemaa. Käynnistetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma." Aika iso asia. "Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nostetaan 10 eurolla kuukaudessa 1.1.2008 alkaen ja äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahojen sekä sairauspäivärahojen vähimmäistaso korotetaan työmarkkinatuen tasolle 1.1.2009 alkaen." Ihan selkeät päivämäärät, ihan selkeät summat, ihan selkeät suositelmat. Näistä tietenkin voi olla eri mieltä, mikä riittää, mikä ei, mutta tämä on kaikki sanottu ja näin varmasti tehdään.

"Luodaan perheille aitoja mahdollisuuksia valita lapsilleen paras hoitomuoto." Varmasti paljon tärkeämpi tavoite kuin tuleeko 5 euroa enemmän tai vähemmän. "Varhaiskasvatuspalveluja kehitetään monimuotoisemmiksi lisäämällä osa-aikaisen hoidon mahdollisuutta sekä avoimia päiväkoteja ja kerhotoimintaa. Perhepäivähoidon edellytyksiä parannetaan. Toteutetaan päivähoitolainsäädännön uudistus." Tosi iso ja tärkeä asia. "Yksityisen hoidon tuen tasoa nostetaan 160 euroon kuukaudessa ja lasten kotihoidon tukea nostetaan 20 eurolla kuukaudessa 1.1.2009 alkaen. Lapsilisiä nostetaan kolmannesta lapsesta alkaen 10 eurolla kuukaudessa 1.1.2009 alkaen."

Ja vielä yksi kappale, arvoisa puhemies. "Perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi parannetaan pienten lasten vanhempien mahdollisuuksia viettää aikaa lastensa kanssa. Osittaisen hoitorahan tasoa nostetaan 1.1.2010 alkaen 90 euroon, jotta se nykyistä paremmin korvaisi työajan lyhentämisestä johtuvaa palkan menetystä. Samalla laajennetaan osittainen hoitoraha yrittäjille."

Tämä oli suoraa lainausta täältä Matti Vanhasen hallitusohjelmasta, ja oikeastaan, arvoisa puhemies, lopetan sanomalla vain sen, että tässä on asioita, jotka ovat paljon tärkeämpiä kuin mitkään raha-asiat. Se on minun oma mielipiteeni, ja kun jatkossa oppositio varmasti käyttää poliittista jargonia tämän kanssa, niin olen lukenut nämä sen takia, että toivoisin, että te opiskelette myös nämä, kun jatkossa puheenvuoroja käytätte.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on käyty ihan tärkeästä asiasta keskustelua. Ed. Akaan-Penttilä toi esille hallituksen ohjelmasta ja budjettiratkaisusta ne kysymykset, mitkä ovat todellisuutta. Ed. Asell muun muassa toi esille, että on tarpeen, että tähän maahan syntyy lapsia, jotta meillä on suomalaisia jatkossakin. Illan teema on tärkeä.

Matti   Kauppila  /vas:

Arvoisa puhemies! Muistutan sosialidemokraatteja siitä, että hallituksessa tehdään päätökset ja oppositiossa voidaan tehdä sitten politiikkaa. Tämähän nyt on tämmöinen syytös, joka meihin kohdistui erityisesti viime kaudella. Nyt tällä hetkellähän tietysti on ihan oikein, että kokoomusta ja keskustapuoluetta savustetaan vaalilupauksista, mutta tämä nyt on budjettikäsittely menossa meillä eri valiokunnissa, niin me näemme sitten, miten me käyttäydymme näissä asioissa. Ymmärsin, että ed. Anneli Kiljunen puhui näistä indeksijutuista, niin nyt me äänestämme tämän syksyn aikana todennäköisesti näistä indekseistä.

Esa  Lahtela  /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kauppilalle voisi ensin todeta sen, jotta siitä huolimatta, vaikka tekee politiikkaa, niin voi olla asialinjallakin ja sen vuoksi monesti äänestin lapsilisäkysymyksissä teidän esitystenne puolesta, koska minä katsoin, että tässä voi ottaa nykyisten hallituspuolueiden edustajatkin vähän oppia, jotta voi olla asian puolestakin.

Ed. Akaan-Penttilälle voisi todeta sen, jotta mitä siellä lukeekin hallitusohjelmassa ja se on opiskeltu, niin ihmetyttää se, miksi jätetään suuri osa lapsilisäkysymyksessä ulkopuolelle korotuksen. Tuntuu siltä, että siinä ei ole logiikkaa, koska jos tasapuolisesti kohdellaan lapsiperheitä, sitten pitää kaikille tulla sama korotus, ja kun korotetaan ekan lapsen lapsilisää, silloin se tulee kaikille lapsiperheille. Nimittäin kaikissa perheissä joka tapauksessa ensimmäinen lapsi on olemassa.

Sitten toinen on se indeksikorotus, jota on peräänkuulutettu. Jos muistan ne Kataisen kirjoitukset ja puheet, jotta siis lupaukset ja teot pitää olla linjassaan, niin indeksikorotukset joka tapauksessa, jos se on asetettu kokoomuksen kynnyskysymykseksi niin kuin vaalien alla todettiin, niin silloin luulisi kyllä, jotta ainakin se omaatuntoa koskee, jos sitä omaatuntoa on olemassa.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, ed. Akaan-Penttilä, nämä lauseet ja nämä sanat, jotka täältä hallitusohjelmasta löytyvät, ovat hyviä asioita ja tavoitteita, mutta käytännössä ongelmana on se, että näillä sanoilla ja toiminnalla ja esityksillä on selkeä ristiriita. Otetaan esimerkiksi ministeri Risikko, jota olen arvostanut suuresti muun muassa sen takia, että hän on puhunut paljon erilaisten päätösten vaikuttavuudesta. Otetaan esimerkiksi, että lapsiperheiden köyhyyttä vähennetään, niin käytännössä teillä ei ole kuitenkaan mitään konkretiaa sille, kuinka se tullaan käytännössä toteuttamaan, tai kun haetaan aitoja mahdollisuuksia valita lapselleen paras hoitomuoto, samanaikaisesti olette ottamassa nollamaksuluokan pois. Elikkä puheet ja konkreettiset esitykset ja päätökset ovat totaalisen ristiriidassa.

Sitten ed. Kauppilalle haluan kommentoida edelleen tästä indeksiasiasta. Siitä tullaan varmasti äänestämään, mutta kuten ed. Filatov on sanonut näkemyksemme asiasta, me emme ole vaalien aikana emmekä aikaisemmin puhuneet indeksien puolesta, vaan näemme, että meidän pitää nämä perustat ja rakenteet korjata sen jälkeen, kun saamme hyvät mallit ja hyvät rakenteet, jotka tukevat niitten päätösten vaikuttavuutta myönteisesti, voimme keskustella myös mahdollisista indekseistä.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Arvostan kovasti ed. Akaan-Penttilää, että hän istuu täällä ja vastaa siitä, mitä hallituspuolue perhepolitiikassansa tekee. Ja on totta, että nuo tietyt tulonsiirtokorotukset, mitkä mainitsitte, lukevat hallitusohjelmassa, ja itse pidän erittäin arvokkaana sitä, että esimerkiksi osittaista hoitorahaa korotetaan, koska se tukee nimenomaan työssäkäyviä perheitä. Mutta lapsilisä on sellainen asia, että se kuuluu kaikille ja se kuuluu myös niille perheille, jotka käyvät työssä. Jos me unohdamme kokonaan sen joukon lapsiperheitä, jotka ovat ansaitsemassa sitä rahaa, josta me näitä tulonsiirtoja maksamme, niin silloin mielestäni kohtelemme epäoikeudenmukaisesti sitä joukkoa ihmisiä, jotka yrittävät yhdistää työn ja perheen, ja siksi arvostan tuota hoitorahaa tästä syystä ehkä korkeammalle kuin montaa muuta tulonsiirtokorotusta, koska se mahdollistaa työn ja perheen paremman yhteensovittamisen.

Mitä tulee näihin palveluihin, niin siitäkin olen ed. Akaan-Penttilän kanssa samaa mieltä, että ne ovat viime kädessä arvokkaampia kuin nämä tulonsiirtokorotukset. Mutta ongelma on se, että esimerkiksi ensi vuoden budjetissa te suuntaatte vain 21,3 miljoonaa euroa lisää rahaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Ja kun me tiedämme, että meillä on vanhustenhoivan puolella suuri pommi, joka kasvaa koko ajan ja vaikuttaa siihen, että palveluita tarvitaan enemmän, niin enpä usko, että kunnissa tällä rahalla pystytään parantamaan sitä päivähoidon laatua, vaan riskinä on ennemminkin se, että päivähoidon laatu heikkenee. Sen vuoksi me tarvitsemme tuonne valtionosuuspuolelle huomattavasti suuremmat summat, jotta me pystymme vastaamaan niin ikääntyvän väestön tarpeisiin kuin lapsiperheiden tarpeisiin. Tästä syystä oppositioryhmät ovat tehneet yhteisen talousarvioaloitteen, joka lähtee 600 miljoonasta eurosta. Itse asiassa se on se sama suuruusluokka, jota sosialidemokraatit kaavailivat jo ennen vaaleja omassa vaaliohjelmassansa.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Filatov, arvostan myös sitä, että ed. Akaan-Penttilä on täällä salissa. Olemme aikaisemmin täällä usein vääntäneet eläkepolitiikasta, mutta tällä kertaa hän on puolustamassa nyt hallitusta lapsiperhepolitiikassa. Olisin mielelläni nähnyt täällä sellaisia edustajia, jotka todennäköisesti ovat tehneet vallan koko vaalinsa tällä lapsiperhepolitiikalla, puolustamassa näitä hallituksen linjauksia. En tiedä, onko ed. Akaan-Penttilä tehnyt niin, mutta on todella hyvä asia, että olette täällä puhumassa. Ongelma on vain se, että kauniit sanat eivät ole perhepolitiikassa tekoja. Se nähtiin, mitä vaaleissa puhuttiin ja mikä on toteutuma, ja se ei tuo yhtään lämmintä eikä lisää lapsiperheiden kukkaroon eikä taskuun.

Jos tässä nyt otetaan esimerkiksi maininta tästä vaihtoehdosta päivähoitoon, niin jos vaihtoehdoksi kulminoituu köyhille lapsiperheille se, että nollamaksuluokka poistetaan, niin kyllä se aika surullinen vaihtoehto on. Monella köyhällä lapsiperheellä ei ole sen jälkeen mahdollisuutta viedä lastaan hoitoon. Tai jos he ovat niin köyhiä, että ovat toimeentulotuella, niin sehän kiertää sitten kunnan kautta. Mutta kerta kaikkiaan ne toimet päivähoidon tukemiseksi, mitkä nyt sitten tässä kohtaa ovat nähtävissä, eivät vakuuta. Perhepolitiikassa todellakaan kauniit sanat eivät riitä, eivätkä ne ole niitä tekoja.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä on hyvin pitkään puhuttukin sosialidemokraattien linjauksista, mutta se on todella tärkeätä, että korotukset kohdistetaan ensimmäiselle lapselle. Kaikki tiedämme, että siinä vaiheessa on kaikista eniten menoja, kun ei ole vielä sitä ensimmäistäkään tuttipulloa eikä mitään muutakaan lastentarviketta. Sitten, kun niitä lapsia on useampi, niin yleensä aina jää jotain tavaraa vanhemmalta lapselta nuoremmalle jne. Sen takia en näe niin tärkeänä, että tämä korotus tulee kolmannesta lapsesta alkaen.

Samoin on erittäin hyvä, että lapsilisää maksettaisiin myös alle 18-vuotiaista lapsista, koska silloin myös nuoren menot kasvaa, on opiskelumenoja ja harrastusmenoja ym., ja siinä vaiheessa varmaan lapsilisä tukisi myös perheitten taloudellista selviytymistä.

Mutta en voi olla sanomatta siitä, kun ed. Akaan-Penttilä puhui kauniisti hallitusohjelmasta. Se on hyvä, mitä siihen on kirjoitettu, kaikki mitä sanoitte, mutta kun teiltä aina putkahtaa esille myös jotain muuta, mitä ei ole kirjoitettu hallitusohjelmaan. Esimerkiksi ministeri Sarkomaan esitys siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksesta pitäisi sulkea pois ne opiskelijat, jotka ovat ehkä päihteiden käyttäjiä, että ei olisi mitään muuta keinoa kuin rajata heidät opiskelun ulkopuolelle. Mutta jos me mietitään sitä, että Valtiontalouden tarkastusviraston laskelmien mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa, niin eikö olisi paljon järkevämpää tämänkin hallituksen lähteä siitä, että autetaan ja tuetaan näitä nuoria ja annetaan heille hoitoa siihen, mikäli päihdeongelmaiset haluavat, että ...

Selvä. — Mutta toivon vaan inhimillisempää politiikkaa ja myös sitä, että nuoria ei potkita takamukseen, vaan tosissaan annetaan sitä hoitoa ja ohjausta, mitä he tarvitsevat. Ja täytyy sanoa vielä, että siinä on kyllä hyvin kova paikka nuorelle, joka menettää sen opiskelupaikan ja jää aivan tyhjän päälle ja ...

No, tulen. — (korokkeelta) Niin, arvoisa puhemies! Haluan jatkaa vain siitä, että kaikkia asioita ei voida mitata rahassa. Jos me mietitään näitä nuoria, kutka jäävät mahdollisesti ilman sitä opiskelupaikkaa ja heitä ei myöskään ohjata sitten hoitoon, mikäli on päihteiden väärinkäyttöä. Siinä vaiheessa, kun miettii sen nuoren tuntemuksia: Ei kukaan auta, hän jää ilman apua, mitä läheiset ajattelee, mitä se tarkoittaa perheille ja muille. Se on liian semmoista kovaa politiikkaa. Kyllä minä toivon, että teidän ministerit harkitsisivat näitä uusia avauksia, joita hallitusohjelmassa ei ole.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on ihan hyvää keskustelua käyty oikeasta teemasta. Syntyvyyden väheneminen on varmasti tämän kansakunnan kannalta yksi merkittävä tulevaisuuden kysymys, ja se liittyy kaikkeen. Täällä puhutaan työperäisestä maahanmuutosta ja muusta, jotka ovat sitten niitä keinoja, joilla koetetaan asiaan puuttua, mutta tietysti ensisijainen keino on lisätä syntyvyyttä maassa, ja tähän tietysti hallituksen toimilla myös tähdätään.

Ed. Kauppila ja muut ovat täällä maininneet vaalilupaukset ja vaaliohjelmat. Tietysti hallitusta muodostettaessa hallitusohjelma on kompromissi, jota noudatetaan. Tuskinpa täällä puolustettaisiin sosialidemokraattien vaaliohjelmaa hallitusohjelmana, vaan se olisi useiden puolueiden kompromissi.

Tuo, mitä ed. Akaan-Penttilä toi esille, on se, mihinkä hallitusohjelmassa hallituspuolueet ovat sitoutuneet, ja sitä on ylpeydellä täällä lupa puolustaa.

Kuitenkin niistä vaalilupauksista totean sen verran, että keskusta ei ole luvannut lapsilisien indeksikorotuksia. Sen sijaan keskusta on ajanut monilapsisten perheiden aseman parantamista, joka toteutuu. Voidaan todeta myös taustatiedoksi, että köyhyystutkimusten mukaan monilapsisten perheiden kohdalla ongelmat ovat niitä kaikkein kipeimpiä. Yhtä lailla tietysti tunnustan sen, että mikäli näitä kompromisseja olisi mahdollista tehdä, niin myös nämä täällä salissa esitetyt ajatukset olisivat oikeutettuja. Kuitenkin on syytä katsoa sosialidemokraattien osalta se koko kokonaisuus, ei yksistään lapsilisiä, vaan mikä se vaihtoehtoinen budjetti on. Siihen varmasti palataan tässä salissa ja siihen kantaa otetaan, kun sen aika on. Yksittäisten kysymysten käsittely ei ole kohtuullista, sillä vastaavalla tavalla ...

... hallitusohjelmaa toteutetaan neljä vuotta, ja tämä yksi yksittäinen asia on irrallinen asia, jota ei voida tässä verrata siihen kokonaisuuteen.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Edelliselle puhujalle voisin todeta sen, jotta kynnyskysymys on kynnyskysymys, jos se näin todetaan puoluejohtajan taholta, että se ei salli kompromissia.

Itse hallituksen monta hyvää ja monta kaunista -lupauksiin: Kyllä tämä hallitus on jollakin tavalla niin kuin rahaton lehmän ostaja, jotta kuvataan asioita kauniin sanoin ja kuitenkin taustalta, niin kuin tässä edustajat Anneli Kiljunen ja Karhu totesivat, pitäisi löytyä jotain ytyäkin, jotta ei tehdä semmoisia niin kuin ollaan nyt näköjään hallituksen puolelta tekemässä.

Tähän liittyen viime maanantaina muun muassa, kun katsoo vaikkapa vihreiden ministeri Cronbergia — hän sattui olemaan samassa tilaisuudessa — kun hän sanoi, että polttoaineverojen korotukset pitää kompensoida pohjoiskarjalaisille, niin tässä kyllä kai on kuin sen rahattoman lehmän ostajan puheita. Tässä on hallituskumppanin yksi maininta. Puheet ovat kyllä monen näköisiä, ja niitä ei varmasti tulla toteuttamaan. Mutta toivon mukaan Pohjois-Karjalaan nyt jatkossa semmoinen kompensaatio tulee sitten ihmisille.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Edustajakollega Seurujärvi totesi ihan oikein, että hallitusohjelma on kompromissi. Mutta nyt on sitten kysyttävä, kun se lapsilisän sitominen indeksiin ei siellä hallitusohjelmassa ole, vaikka se oli kokoomukselle kynnyskysymys, tarkoittaako se sitä, että keskusta ei sitä sinne halunnut.

Puheenvuoron pyysin oikeastaan sen takia, että jos oikeasti halutaan yksinhuoltajaperheiden taloudellista tilannetta kohentaa — olen tämän puheenvuoron käyttänyt aikaisemminkin — paras keino olisi tietynlainen taka-askel elikkä paluu entiseen käytäntöön, joka oli yksinhuoltajavähennys verotuksessa. Se oli aivan eri kokoluokkaa kuin nämä tämmöiset 10 euron kikkailut, jotka vielä toimeentulotuen asiakkailta leikkaantuvat pois. Kun se muutos silloin aikoinaan tehtiin, kun verotusta oikaistiin ja vietiin monia muitakin verovähennysoikeuksia pois, niin se oli valtavan iso rahasumma pussissa. Tiedän sen henkilökohtaisesti, koska on oma kokemus yhden kukkaron elämästä siltä ajalta. Jos todella haluttaisiin, että yksinhuoltajien talous kohenisi, niin siinä olisi helppo järjestelmä mennä takaisin tuohon vanhaan yksinhuoltajavähennykseen.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Yritän olla lyhyt mutta varmuudeksi tulin tänne eteen, jotta näen teidät kaikki.

Nimittäin haluan kommentoida ed. Kuusiston esille ottamaa kantaa tähän ministeri Sarkomaan uuteen avaukseen. Se on nimittäin vakava ja tärkeä asia, on siitä kumpaa tahansa mieltä. Se on uusi alue, joka tähän asti on ollut Suomessa aika lailla puhumaton. En ainakaan muista täällä eduskunnassa kahdeksan vuoden aikana kuulleeni tämmöistä seikkaa. Kuitenkin kun puhutaan nuorista ihmisistä, jotka vasta alalle opiskelevat, ja puhutaan ihmisistä, jotka tulevat terveydenhuollon alalle, jotka tulevat sairaita ihmisiä hoitamaan, meidän yhteiskuntamme on täynnä signaaleja, jotka ovat sen laatuisia, että niitä läheskään aina ammattiterveydenhuollon ihmiset eivät voi ymmärtää muuta kuin kauhistuksella, miten tämmöiseen tilanteeseen Suomessa monin osin on päästy. Siellä on monenlaista seikkaa, jonka takia näissä täytyisi työnantajankin herkistyä miettimään uusia keinoja, varhaista puuttumista, koulutuksen tukemista, oikeiden ihmisten osoittamista oikeaan paikkaan, koska primääriasia koko tässä jutussa ei ole hoitajat eikä työnantajat vaan potilaat, yleensä vielä sitten sairaat ihmiset ja ehkä enemmän tai vähemmän avuttomat ihmiset, joiden koko antenni, havainnointimaailma saattaa olla sen laatuinen, että he eivät edes oikein huomaa, kuka heitä hoitaa ja miten heitä hoidetaan.

Minulle tämä itse asiassa tarkoittaa sitä, että pitäisi olla vielä tarkemmat testit, tai mitkä ne nyt sitten nimeltään olisivatkin, joiden kautta hoitohenkilökunta hakeutuu tälle alalle. Silloin en voi ollenkaan ymmärtää ajatusta, että tässä pitäisi olla niin sanotusti liberaali henkilölle, joka on päihteiden käyttäjä nuorena ihmisenä niin, että hän joutuu päihdehoito-ohjelman alaiseen toimintaan. En voi ymmärtää, että siinä lähdetään tukemaan sitä nuorta ihmistä sillä ehdolla, että hänen täytyy saada olla entisessä työssään toisen ihmisen palvelijana, koska kaikki kokemuksethan perustuvat siihen, että hän on epäluotettava siihen työhön, koska hän ei hallitse omaa elämäänsä.

Olen nähnyt tätä päihdeongelmaisuutta monien vuosien ajan käytännössä. Tiedän, miten vaikea tilanne se on näille henkilöille itselleen. En millään lailla halua heitä leimata sen takia. Väittäisin itse asiassa jopa niinpäin, että jos tämä meidän terveydenhuoltojärjestelmämme tunnistaa päihdeongelmaiset opiskelijat ja tekee niin, että sulkee heiltä tämän tien opiskeluun ja päihdehoito-ohjauksen kautta heidät suunnataan toiselle alalle opiskelemaan, se saattaa olla paras palvelus, mitä heille kukaan on tehnyt. Päihdeongelmainen tarvitsee yleensä selkeän seinän, johon hän törmää kunnolla, jotta hän näkee, miten suurissa vaikeuksissa hän on. Toisin sanoen minä näen tämän asian niin, että nämä ihmiset pitää tunnistaa, siis nämä opiskelijat, heidän tulevaisuutensa pitää pystyä turvaamaan mutta tavalla, jossa heille kerrotaan, että tämä ala ei ole sinun alasi, koska sinulla on tämmöinen riippuvuus, joka tekee sinusta hetkittäin täysin työkyvyttömän tähän tehtävään.

Marko Asell /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä jo aikaisemmin on puhuttu tästä, kun ed. Akaan-Penttilä otti esille näitä hallitusohjelmassa olevia kauniita sanoja, että hallituksen toimet ja linja muutenkin ovat olleet vähän semmoisia, että on paljon uudistuksia ja selvityksiä. Puhutaan, että näitä tehdään, mutta rahaa ei sitten kuitenkaan varata, vähän niin kuin kunta-alan palkoissakin, että luvataan mutta rahaa ei kuitenkaan suunnata.

Ed. Seurujärvi toi esille näitten monilapsisten perheitten asian, ja se on kyllä ihan tärkeä näkökohta. Nimittäin semmoiset perheet, joissa on kolme lasta, nyt vielä menevät farmariautoon esimerkiksi. Mutta heti, kun tulee isompi määrä muksuja perheeseen, niin on alettava hankkia tilavampaa autoa, tilavampaa asuntoa ja sitä kautta myöskin sitten kustannukset tulevat perheille kovemmiksi ja he maksavat myös näitten kautta isompaa määrää veroa. Sitten kun tämä hallituksen perhepoliittinen ohjelma tulee jossain vaiheessa valmiiksi taikka kun sitä pohditaan, olisi hyvä ottaa tämäkin asia sitten huomioon, mitenkä monilapsisia perheitä voitaisiin paremmin jatkossa tukea.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Jotenkin tuntuu, että sosialidemokraatit nyt jatkavat sitä kokoomuksen käyttäytymistä viime vaalikaudella siinä mielessä, että aina pitää tehdä semmoinen oma lakialoite, johon eivät varmastikaan sitten toiset tule — taikka ei oteta. Sitten jätetään semmoiset pienet aukot sinne, jottei jäädä kiinni sitten mistään, sanoisinko, semmoisista asioista, mitä ei pystytä toteuttamaan. Tässä jotenkin nyt tuntuu siltä, että tässä olisi vasemmisto kokonaisuudessaan voinut tehdä ihan yksimielisen esityksen ja vähän laajemman, koska tämä keskusteluhan nyt meni kumminkin kokonaisuudessaan perhepolitiikkaan, joka käsittää paljon enemmän asioita.

Esa   Lahtela  /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Akaan-Penttilä käsitteli opiskelijan päihdeongelmaa. Itse vain mietin sitä, onko nuori siinä vaiheessa niin riippuvainen ja paatunut, ettei hän voisi tehdä parannusta, koska se on aika kova isku. Vaatiiko se semmoisen seinän se ihminen, jotta se pitää siis totaalisesti heittää kokonaan pois, vaikka olisi muuten edellytyksiä olla? Mielellään uskoisin, jotta ihminen pystyy muuttumaan. Siinä mielessä on aika kova juttu semmoinen jyrkkä tuomio, jotta kokonaan koko se ajateltu elämänura on sitten tyssätty pois. En tiedä, tämä on vaikea kysymys, mutta ilmeisesti kokoomus edustaa semmoista politiikkaa, jotta ihminen ei voi muuttua, anteeksi ei voi antaa ja ei kun kaula poikki kertaheitolla.

Anneli   Kiljunen  /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan ed. Kauppilalle vaan tiedoksi se, että tämä lakiesitys tai rinnakkaisaloite, sanoisiko näin, lapsilisän korottamisesta on ollut systemaattista työtä sen työn eteenpäinviemiseksi, jota teimme jo vaalityön aikana. Voin vakuuttaa, että oppositiossa yhteistyö varmaan tulee olemaan, uskoisin, ihan hyvää siinä mielessä, että kun me valiokunnassakin työskentelemme sosiaali- ja terveydenhuollon erilaisten asioitten tiimoilta, niin arvioimme jokaisen tilanteen kohdalla sen, voimmeko tehdä yhteistyötä, ovatko meidän sisältömme ja tavoitteemme saman tyyppisiä, ja totta kai se tuo silloin myös omaa painoarvoa monille eri asioille. Mutta tämän asian osalta eduskuntaryhmämme teki oman aloitteen, koska tämä on selkeä linjaus sille työlle, jonka eteen perhepoliittisesti ryhmämme on tehnyt työtä ja on jo eduskuntavaalien aikana vaatinut korotusta nimenomaan ensimmäiselle lapselle, ja sen puolesta olemme nyt tehneet myös tämän rinnakkaisaloitteen.

Tarja Tallqvist /kd:

Arvoisa puhemies! Tästä hoitoalalla opiskelevien nuorten päihteidenkäytöstä: Kyllä minä olen sitä mieltä, että aivan liian vähän täällä salissa on kyllä puhuttu siitä, että se kaikista tärkein on tämä heikko vanhus, tämä sairas ihminen. Tuntuu siltä, että tänä päivänä hoitajaksi kelpaa aivan kuka tahansa, kielitaidoton, päihteiden käyttäjä, aivan kuka tahansa revitään sinne, kunhan vain saadaan, ja se on hirvittävää vanhusten, sairaiden, vammaisten aliarvioimista. Minusta se kertoo meidän arvomaailmastamme todella hirvittävän paljon ja taas kertoo siitä, menen tähän ikivanhaan hommaan: On kyllä sikamaista tämä, että hoitajien palkat ovat, mitä ne ovat.

Minä ajattelen tämmöistä nuorta ihmistä. Minä olen ehdottomasti anteeksiantamisen ja tämmöisen kannalla, mutta ei hoitajaksi ihmistä, jolla on riippuvaisuutta ollut, koska se on niin houkuttelevaa, siellä on lääkkeitä, siellä on kaikkea ja uhri on sairas, vanha ihminen, vammainen. Nämä ovat arvokysymyksiä, ja niitä täytyy pitää koko aika läsnä, koko aika muistaa, että me olemme ihmisiä ja ihmisen arvo on valtavan iso.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Tällä kertaa lyhyesti ja oikeutetusti omalta paikalta. Oppositio on vaatinut hallitusta noudattamaan omaa ohjelmaansa myös näiden lapsilisien ja muun perhepolitiikan osalta. Se on hyvä vaatimus, jota varmasti hallitus tulee noudattamaan ja tekemään siinä neljän vuoden aikana sen työn, mihinkä se on sitoutunut. Kärsivällisyyttä oppositiolta tässä asiassa toivon.

Sosiaaliturvan kokonaisuudistus on myös käynnistetty, ja lapsilisät ym. perhepolitiikkaan liittyvät etuisuudet, tuet liittyvät tähän kokonaisuuteen. Tämä työ yhtä lailla on liikkeellä, ja siltä työltä tietysti näiden tulevaisuuden painotusten osalta odotamme paljon myös perhepolitiikan näkökulmasta.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Puhemiehen huomio oli aivan oikea, ja en käyttäisi tätä puheenvuoroa, mutta kun ed. Esa Lahtela otti esille tämän asian vaikeuden, niin haluan vain lyhyesti sanoa, että täytyy muistaa, että tässä on kysymys päihdeongelmaisista, ei satunnaisista alkoholinkäyttäjistä. Alkoholisteille on oma määritelmänsä, suurkuluttajille on oma määritelmänsä. Ne voitte hankkia tietoonne muualta. Niiden pohjaltahan tämä kaikki lähtee liikkeelle, siinä ovat hoitoonohjaukset ja muut mukana. Täytyy muistaa, että huumeet ovat aivan toisella tasolla nyt kuin aikaisemmin, ja siitä tämä kokonaisuus muodostuu.