Täysistunnon pöytäkirja 55/2007 vp

PTK 55/2007 vp

55. TORSTAINA 27. SYYSKUUTA 2007 kello 16

Tarkistettu versio 2.0

8) Laki luottotietolain 18 §:n muuttamisesta

 

Tarja Tallqvist /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uuden ulosottokaaren 2 luvun 27 §:ssä vahvistettiin pitkään odotettu ja eduskunnassakin paljon kiitosta saanut velkojen vanhentumissääntö. Kymmenettuhannet lama-ajan velalliset eivät ole vieläkään 15 vuodessa päässeet yhteiskunnan toimintoihin kiinni, uuden työllistymisen ja elämän alkuun.

Ensimmäiset velat alkavat näillä pitkäaikaisvelallisilla vanhentua maaliskuun alusta vuonna 2008. Tuhannet entiset ylivelkaiset yrittäjät ovat laatineet jo uudet yrityssuunnitelmat odottaen, että he pääsevät taas työnsyrjään kiinni ensi vuoden alussa. Näille tuhansille ja kymmenilletuhansille lama-ajan velallisille on tullut yllätyksenä luottotietolain säännös, jonka mukaan maksuhäiriömerkintä ei poistu, vaikka velka poistuu.

Nykyisen luottotietolain mukaan maksuhäiriömerkinnät näistä vanhoista veloista jäävät elämään vielä vuosiksi velkojen jo poistuttua vanhentumisen kautta. Tällöin täysin velattomia yrittämis- ja työhaluisia kansalaisia roikotetaan avustusjonoissa vielä kolme vuotta vuodesta 2008 eteenpäin luottotietolain epäkohdan vuoksi. Luottoja ja vakuutuksia ei saa, asuinhuoneistoja tai liikehuoneistoja ei voi vuokrata, työttömyys jatkuu, itsetunto ja elämänhalu on nollassa. Velkojen lopullista vanhentumista koskevat säännökset eivät auta lama-ajan ylivelkaantuneita ihmisiä, jos luottotietolakia ei oikaista esitetyllä tavalla.

Uusi luottotietolaki oli viimeinen laki, jonka edellinen eduskunta vahvisti. Alun perin hallitus esitti, että luottohäiriömerkinnät vanhentuisivat samalla, kun velka vanhentuu 15 vuoden ulosoton jälkeen lopullisesti, siis lama-ajan velallisten kohdalta ensi vuoden maaliskuussa. Lakivaliokunnassa ei ilmeisesti ehditty kuulla riittävästi velallisjärjestön edustajaa asiantuntijana, ja valiokuntakäsittelyn aikana pääsi tapahtumaan niin, että tämä luottohäiriömerkinnän vanhentumisasia jäi pois lakivaliokunnan mietinnön mukaisesta lakiesityksestä.

Jos velallisjärjestön edustajia olisi ehditty kuulla, olisi valiokunnalle selvinnyt, että samasta pitkäaikaisvelasta aiheutuu 15 ulosottovuoden aikana lukuisia maksuhäiriömerkintöjä, joilla ei ole juuri mitään tekemistä velallisen maksukäyttäytymisen, maksuhalukkuuden, varattomuuden, tulotason tai juoksevien sitoumusten hoitamiskyvyn kanssa.

Jos ulosoton kautta maksava velallinen joutuu työttömäksi, palauttaa ulosottomies saatavan velkojalle ja samalla tehdään luottotietoihin varattomuusmerkintä, jolloin luottotiedot ovat menneet neljäksi vuodeksi eteenpäin. Vaikka velallinen saisi parin kuukauden kuluttua jälleen työtä ja alkaisi taas maksut ulosottomiehelle, niin ulosottotiedot ovat jo ehtineet siis mennä.

15 ulosottovuoden aikana velallinen saattaa jäädä esimerkiksi kolme kertaa työttömäksi, jolloin luottotiedot menevät neljäksi vuodeksi joka kerta. Tällöin satunnainen työttömyys on saattanut aiheuttaa 12 vuoden jakson vailla puhtaita luottotietoja. Kuitenkin velallinen on hoitanut kaikki maksunsa eikä ole tehnyt uutta velkaa. Velallinen ei ole käytöksellään mitenkään edes pystynyt vaikuttamaan häiriömerkinnän syntyyn yhä uudelleen. Merkintä hankaloittaa elämää ja estää yritystoiminnan. Tämä on kohtuutonta velallisen kannalta, ja merkintä antaa väärän kuvan velallisen tavasta hoitaa talouttaan.

Vielä kohtuuttomampaa on se, että edellä mainitulla tavalla samasta velasta syntyneet luottohäiriömerkinnät jatkavat elämistään 15 vuoden jälkeenkin, kun velallisen velka on jo vanhentunut ja poistunut lopullisesti. Tähän pitää saada muutos.

Kun velka jätetään alun perin maksamatta ja se menee perintään, velasta aiheutuva luottohäiriömerkintä antaa oikean informaation velanmaksajan tilanteesta. Sen sijaan, kun saman velan osalta luottotiedot menetetään useita kertoja niin, että velallinen ei voi edes asiaan vaikuttaa, ollaan eri tilanteessa.

Koska luottohäiriömerkinnällä tulisi olla aina se tehtävä, että se antaa asianmukaisen ja todenmukaisen kuvan velallisen tilanteesta, on suorastaan perustuslain, yksityisyydensuojasäännösten ja ihmisoikeuksien vastaista, että pitkäaikaisvelallinen menettää näin luottotietonsa vailla yhteyttä todellisuuteen. Luottoyhteiskunnassa aktiivinenkin ja yrityshenkinen kansalainen on täysin halvaantunut ilman puhtaita luottotietoja.

Vanhentumislainsäädännön koko tarkoitus oli saada lama-ajan uhrit tervehtymään ja työllistymään esimerkiksi uudella yritystoiminnalla. Myös luottohäiriömerkintöjen tulee poistua vanhentumisen yhteydessä. Jos 15 vuotta sitten tapahtuneen lama-ajan katastrofin seurauksia halutaan jatkaa siten, että säilytetään luottohäiriömerkinnät rekisteröityinä vielä velkojen vanhennuttua lopullisesti vuoden 2008 maaliskuun alusta lukien, otetaan tietoinen riski, että lama-ajan kymmenettuhannet ihmiset jäävät lopullisesti työelämän ja uuden yritystoiminnan ulkopuolelle.

Nyt luottotietolaki tulisi oikaista tältä osin. Siihen on vielä hyvää aikaa ensi vuoden maaliskuuhun asti. Oikaisemista tuskin vastustaa kukaan, koska muutoinhan lama-ajan entiset velkaiset olisivat poissa yrittäjyydestä, työllistymisestä, luottokaupasta, vakuutuskaupasta jne. vielä vuosia velkojen poistuttuakin. Tämä taas on poissa koko elinkeinoelämästä ja pankkitoiminnasta, mutta sosiaali- ja avustusmenot jatkaisivat kasvua. Luottotietolain oikaisuehdotus ei vaikuta mitenkään sellaisten velkojen luottohäiriömerkintöihin, jotka eivät ole lopullisesti vanhentumassa.

Arvoisa puhemies! Lakialoitteessani ehdotan luottotietolain muuttamista siten, että maksuhäiriöitä koskeva merkintä voitaisiin poistaa velallisen luottotiedoista heti, kun saatavan täytäntöönpanemiskelpoisuudelle säädetty alkuperäinen 15 tai 20 vuoden määräaika on päättynyt ja velka vanhentuu lopullisesti.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Lakialoite on kannatettava sinänsä. On yllättävää, kuinka paljon tästä vieläkin tänä päivänä otetaan yhteyksiä, kun ihmiset ovat, niin nuoremmat kuin vanhemmat, lähteneet takaamaan ja laskut ovat langenneet maksettavaksi. Elikkä tämä koskettaa vielä tänä päivänä suurta määrää ihmisiä, vaikka jo kertaalleen ikään kuin paikattiin tätä asemaa. Siinä mielessä tämä on hyvin kannatettava lakialoite.

Esa   Lahtela  /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Tallqvistin aloitteessa on semmoinen oleellinen kohta tässä tämänhetkisessä tilanteessa. Odottaisi, että nämä luottotietorekisterit olisivat ajan tasalla jo olleet ajat sitten. Nimittäin on ilmennyt monia semmoisia tapauksia, että roikkuu yllättävän pitkään pienistä euromääristä johtuvia luottotietoja. Sehän tarkoittaa sitä, jotta jos tilaa Anttilasta tennistossut, niin niitä ei lähetetä, koska ihmisellä on mennyt luottotiedot, ja ihminen odottaa, jotta missäs se paketti mahtaa viipyä. Sieltä ei tule mitään lappua. Tai menee avaamaan kännykän, tekee sopimuksen, jotta saisi puhelimen auki, niin kun luottotiedot on menneet, ei auta kun mennä ostamaan kioskista näitä maksullisia kortteja, mikä tarkoittaa taas sitä, että puhelut ovat huomattavasti kalliimmat, elikkä ihminen joutuu tähän kierteeseen ja on sitten siinä kierteessä, että kaikki maksaa enemmän.

Se on semmoinen tavallaan harhaluulo tässä niin kuin yhä edelleen olemassa, kun nämä velat saa sitten jossakin vaiheessa anteeksi 15 vuoden velkavankeuden jälkeen ensi vuoden kevätpuolella, että jos tämä jatkuu, jotta täältä rekisteristä ei poisteta niitä, niin se jatkuu, niin kuin oikeastaan ed. Tallqvist äsken selitti. Se ihmisten velkavankeus jatkuu vielä monta vuotta eteenpäin. Siinä mielessä toivoisi, että tässä nyt hallitus olisi myötämielinen ja anteeksiantavainen ja ymmärtäväinen siinä, jotta nämä ihmiset pitää saada vapautettua.

Sen lisäksi tarvitaan vielä jotain tämmöistä tukitoimintaa. Ei jokainen ihminen ole valmis lähtemään yrittäjäksi. Se vanha 15 vuotta on niin kova taival, jotta siihen pitäisi jonkinlaista apua saada, ei kaikille, mutta osalle saada, jotta siellä saisi vertaistukea, jotta miten tästä mennään eteenpäin.

Keskustelu päättyi.