Arvoisa puhemies! Erityisesti kolmannen sektorin järjestöissä on ollut epätietoisuutta tukityöllistämismäärärahojen riittävyydestä tänä vuonna. Näitten rahojen käyttöä sidottiin varsin voimakkaasti jo alkuvuonna edellisen hallituksen toimesta. Kysynkin nyt työministeriltä:

Mitä nykyinen hallitus on tehnyt ja tekemässä sen eteen, että kolmannen sektorin toimintaedellytykset myös loppuvuonna turvataan?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Tänä vuonnahan ongelmana on ollut ennen kaikkea se, että päätöksin heti alkuvuodesta on sidottu erittäin paljon näitä rahoja, ja näin ollen kolmannen sektorin tukityöllistäminen on ollut pysähdyksissä päätöksenteon osalta. Kuitenkin on niin, että vasta puolet rahoista on käytetty, ja tämä merkitsee sitä, että tällä hetkellä suuntaamme kaiken vapaana olevan rahoituksen kolmannen sektorin tukityöllistämiseen, ja näin ollen sitä tehdään te-keskuksissa, tehdään ministeriöissä, ja aina kun vapautuu rahoja, kun joku asia ei toteudu, suunnataan kolmannelle sektorille. Tässä yhteydessä haluaisin myös todeta, että ensi vuonna kolmannen sektorin tukityöllistäminen tulee lisääntymään tämän vuoden noin 11 000 henkilöstä noin 13 000:een.

Arvoisa puhemies! Kuten ministeri mainitsi, niin uusi hallitus on tälle sektorille pistämässä varsin huomattavia lisäpanostuksia, eli 30,5 miljoonaa euroa on tulossa syrjäytymisuhan alla olevien nuorten työllistämiseen ja lisäksi 18 miljoonaa euroa vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämiseen. Kysynkin:

Miten hallitus aikoo käyttää nämä rahat? Ja voisiko vielä tarkentaa sitä, kuinka monta ihmistä näillä rahoilla voidaan työllistää näissä ryhmissä?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Tavoitteena on, että vammaisten tuki kohdistuu noin 3 000—4 000 vammaiseen, jotka tukityöllistetään tällä lisämäärärahalla. Sen lisäksi 18 miljoonaa käytetään normaalisti vammaisten työllistämiseen jo päätetyistä rahoista.

Nuorten kohdalla 30 miljoonaa on tarkoitus kohdistaa erityisesti niihin nuoriin, jotka ovat todella vaikeuksissa. Tämä koskee nuoria, jotka keskeyttävät opintonsa, jotka ovat päättäneet ammatillisen koulutuksen mutta eivät ole työllistyneet. Tällä hetkellä nuoret työllistyvät nimenomaan tässä ryhmässä kohtuullisen hyvin. Sen lisäksi katsomme niitä, jotka eivät tällä hetkellä ole missään tilastoissa. Niitä perataan. Otamme selvää siitä, missä ovat ne nuoret, jotka eivät ole joko opiskelussa, koulutuksessa tai sitten työvoimatoimistoissa työnhakijoina. Nyt kohdennamme nämä rahat todella joustavasti koulutukseen, sen lisäksi opinnonohjaukseen, lisäksi tukityöllistämiseen silloin, kun se on tarpeellista. Neuvottelut jatkuvat ensi viikolla.

Arvoisa puhemies! Olen todella ilahtunut, että kokoomuskin on ymmärtänyt tämän niin sanotun tempputyöllistämisen arvon, (Välihuutoja) ja haluaisinkin kysyä ministeriltä:

Oliko vaikeata houkutella kokoomus siihen, että näiden järjestöjen työllistämistukea pidetään riittävällä tasolla? Sehän on sitä työllistämistukea tämä järjestöissä tehtävä työ, josta ei suoria työllistämistuloksia avoimelle sektorille niin kovin paljon tule, mutta sillä on hyvin merkittävä sisältö sitä kautta, että se ehkäisee syrjäytymistä, ja erityisesti nuorten kohdalla se pitää ihmisiä elämässä kiinni ja usein myös motivoi kouluttautumiseen.

Kysyisin myös sitä, kun sanoitte, että on paha, että rahat on sidottu etupainotteisesti: Miksi on paha, että vuoden työtä suunnitellaan? Kysehän on siitä, että raha riittää koko vuoden, mutta se suunnitellaan etupainotteisesti, jotta ei käy niin, että loppuvuodesta sitten on suunnattu raha johonkin, jossa se ei tule käytetyksi. Tämähän on juuri se väline, jolla pyritään siihen, että ne rahat, joita on varattu, käytetään myös vuoden aikana.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin, että entisellä työministerillä oli ongelma siinä, että rahaa jäi käyttämättä ja että sen takia ohjeet ovat olleet, että rahat tulee käyttää etupainotteisesti. Ongelma on siinä, että kun päätökseen sidotaan rahat, niin silloin joudutaan sitten kieltäytymään joistain projekteista, ne eivät ehkä jatku, ja näin ollen tässä on ollut erittäin vaikeita suunnitteluongelmia. Nyt olemme kuitenkin näitä parantaneet. Tilanne on huomattavasti parempi tällä hetkellä.

Mutta vastaisin tähän kysymykseen siitä, onko vaikeata. Kaikki näkevät sen, että kolmannen sektorin merkitys on erittäin suuri. Se ei todellakaan työllistä avoimelle sektorille, mutta olemme nyt määrittelemässä niitä polkuja, joissa kolmannen sektorin työllistäminen on huomattavasti tavoitteellisempaa kuin aikaisemmin, ja siten katsomme, että ihmisen polku työllisyyteen, työhön, on tätä kautta nopeampi.

Arvoisa puhemies! Tämän kuluvan vuoden ongelma on ollut nimenomaan se, että kolmannen sektorin organisaatiolla ei ole ollut rahaa eikä tietoa tulevasta. Ja jos ministeri Filatov oli niin vastuuton, että hän sitoi määrärahoista liian paljon, niin teillä olisi ollut toiminnan paikka ja aika lisätalousarvion yhteydessä, mutta te ette esittänyt lisää rahaa. Te halusitte ajaa kolmannen sektorin järjestöt ahtaalle, ja te olette toukokuussa antanut määräyksen, että työttömien työnhakijoitten siivous aloitetaan työvoimapalvelukeskuksista, ja niiden piti olla työttömien viimeinen tuki ja turva.

Tiedättekö te, kuinka monta työtöntä on pudonnut kokonaan toimeentulotuen varaan työmarkkinatuen puolelta tämän uudistuksen jälkeen?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Työvoiman palvelukeskukset ovat niille pitkäaikaistyöttömille, joiden katsotaan voivan työllistyä Kelan, kunnan ja työvoimatoimiston yhteispalvelulla. Tässä on tehty kriteereitä, niitä on valmisteltu kaksi vuotta, ne on hyväksytty tämän vuoden helmikuussa ja toukokuussa näitä on alettu soveltaa. Työttömien yhdistykset ovat olleet mukana. Tässä on ollut laaja johtoryhmä, joka on sopinut näistä kriteereistä. Lähtökohta on se, että ne, joille tämä palvelu on toimivaa, ovat työvoiman palvelukeskuksen asiakkaita.

Arvoisa herra puhemies! Matti Vanhasen kakkoshallituksen aikana on työllisyys parantunut. Se on aivan yksiselitteinen asia. Matti Vanhasen hallitus lähtee siitä, että työvoimapolitiikkaa ajatellaan kokonaisuutena, ja on erittäin tärkeää, että elinkeinopolitiikka ryhtyy sellaisiin toimiin, että mahdollisimman moni työllistyisi. Kysyisin ministeri Pekkariselta:

Missä vaiheessa menee uuden elinkeino- ja työvoimaministeriön roolitus näissä työllisyyskysymyksissä?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ihan hyvässä vaiheessa, koska tänään valtioneuvostosta on lähtenyt esitys, joka on ratkaiseva tämän uuden ministeriön syntymisen kannalta. Huomenna se on tasavallan presidentin esittelyssä, ja lupaan ensi viikolla eduskuntaan lakiesityksen, jolla ne erittelyvirat perustettaisiin tämän vuoden puolella, mikä sitten avaisi tien siihen, että ensi vuoden ensimmäinen päivä meillä on pystyssä ministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, joka pystyy vastaamaan näihin haasteisiin, jotka täällä ovat nousseet esille (Ed. Jaakonsaari: Aika paljon luvattu!) — entistä paremmalla rahoituksella, ed. Jaakonsaari, josta sovittiin jo hallitusneuvotteluissa. Päätettiin silloin panna näihin tarpeisiin kaiken kaikkinensa 50 miljoonaa, joka sitten on jakaantunut näihin tarpeisiin tai tällä erittelyllä, minkä täällä ministeri Cronberg toi jo esille.

Arvoisa puhemies! Kokoavana näkökohtana tähän sokerikeskustelun ja työllisyyskeskustelun jälkeen. Valtion talousarviossa on varattu 12 miljoonaa euroa käytettäväksi valtioneuvoston päätöksellä talouden rakennemuutosten tai muiden äkillisten tapahtumien työllisyydelle ja tuotantotoiminnalle aiheuttamien häiriöiden lieventämiseen. Kun tässä sokerikysymyksessä tuntuu aina käyvän pahiten päin, niin jos nyt käy, niin kuin pelättävissä on, että EU:n tavoite luopumisesta toteutuu ja viljelijät ja teollisuus tarttuvat tähän täkyyn, ja kun viljelijöille ja teollisuudelle korvataan tietyllä tavalla näitä luopumisesta aiheutuneita menetyksiä, niin onko hallituksen piirissä ajateltu, että tätä rahaa, jonka äsken mainitsin, voisi käyttää myös tästä mahdollisesti teollisuuden työntekijöille, kuljetusyrittäjille ja muille alaan liittyville koituvien vahinkojen korvaamiseen?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Todellakin ensi vuodelle on varattu noin 12 miljoonaa euroa nopeista rakenteellisista muutoksista kärsivien paikkakuntien tarpeisiin. Nyt vaan minulla on se käsitys, ettei ole mitään mahdollisuutta siihen, että tästä sokerikysymyksestä sillä aikataululla juontuisi jotain sellaista, että ensi vuoden aikaan jouduttaisiin reagoimaan tällä tavalla. Hallituksen linja, joka on täällä pääministerin ja maa- ja metsätalousministerin puheenvuoroissa tullut esille, mielestäni takaa sen, että ei ainakaan ensi vuoden aikaan missään tapauksessa tällaiseen tilanteeseen jouduta. Periaatteessa kaikki ne nopeat muutokset, joissa merkittävä määrä ihmisiä joutuu yhtäkkisen ratkaisun seurauksena työttömäksi, voivat olla tämän menettelyn piirissä. Jo edellisellä hallituskaudella silloinen hallitus avasi tämän menettelytavan.

Arvoisa puhemies! Vaalien alla kokoomus onnistui lanseeraamaan kaksi käsitettä: tempputyöllistäminen ja tasa-arvotupo. Sanoisin, että nämä molemmat käsitteet ovat nyt osoittautuneet pahemman luokan tempuiksi. Minusta on lähes loukkaavaa se, että nyt puhumme tukityöllistämisestä sanan varsinaisessa merkityksessä, kun puhumme kolmannen sektorin työpaikoista. On arvokasta, että ihmiset voivat tehdä työtä kansalaisjärjestöissä, ja me haluamme pitää sosialidemokraatteina kiinni näistä työpaikoista niin ministeri Filatovin aikana kuin nytkin. On hyvä, että täällä on tullut esille, että niistä työpaikoista pidetään kiinni, mutta kokoomuksen vaalipropagandassa lähdettiin siitä, että se on väärää työllistämistä. Ei se ole, jos ihmisellä on työpaikka, mihin hän voi mennä töihin ja tehdä yhteiskuntaa palvelevia työtehtäviä.

Mutta lyhyesti: Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kävi Lapissa alkuviikosta. Siellä nousi kunta kunnan jälkeen esille (Puhemies: Nyt on minuutti mennyt eikä kysymykseen ole päästy!) työllisyysperusteiset investointituet. Hallitus leikkaa ne 34 miljoonasta 8 miljoonaan euroon. Pyydettiin välittämään terveiset, (Puhemies: Nyt kysymykseen tai ...) että se on väärää työpolitiikkaa. Eikö sana ole tullut teille perille, hyvä hallitus?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä tempputyöllistämisestä. Kolmannen sektorin niin kutsutut työpaikat eivät ole koskaan olleet pysyviä työpaikkoja. Tarkoitus on, että ne nähdään tällaisena polkuna oikeaan työhön avoimilla markkinoilla silloin, kun se on mahdollista, ja välityömarkkinoilla silloin, kun se ei ole mahdollista. Näin ollen nimenomaan kolmannen sektorin työpaikat ovat eräänlaisia valmentavia työpaikkoja matkalla työhön. (Ed. Jaakonsaari: Voivat ne olla myös pysyviä!) — Periaatteessa niitä ei ole koskaan tarkoitettu, ei myöskään sosialidemokraattien toimesta, pysyviksi työpaikoiksi.

Tähän työllisyyspohjaiseen investointitukeen haluaisin todeta sen, että hallitus on valinnut sen, että panostamme ihmisiin, ammatilliseen koulutukseen ja työhön, sen sijaan että panostaisimme seiniin, koska ne ovat huomattavan kallista työllistämistä. (Ed. Gustafsson: Molempiin tulee panostaa!)

Arvoisa puhemies! Vaikuttaa siis siltä, että Lappiin viedään terveisiä, että teillä rakennetaan tyhjiä seiniä tämän hallituksen mielestä.

Mutta vielä tähän kolmannen sektorin työllistämiseen ja työvoimapolitiikan vaikuttavuuteen. Kun te olette lähettänyt ohjeen, jossa sanotaan, että ne ihmiset, jotka ikään kuin näyttävät epätoivoisilta tapauksilta, puretaan pois täältä palvelukeskuksen konseptin sisältä, elikkä he eivät pääse työvoimapalvelujen piiriin, he eivät pääse sitä kautta näiden sinne rakennettujen sosiaalitoimen ja Kelan palveluihin, niin minne nämä ihmiset joutuvat, koska heille ei ole olemassa palvelukonseptia? (Eduskunnasta: Maantielle!)

Oletteko te neuvotellut kuntien kanssa, että kunnat ottavat sosiaalityönsä kautta näistä ihmisistä enemmän vastuuta? Ja pitääkö paikkansa se tieto, että kun hallitus on sitoutunut vaikuttavuuden lisäämiseen, ja tämä kolmannen sektorin työllistäminen ei ole kovin vaikuttavaa, niin te olette poistanut esimerkiksi valmentavan koulutuksen kokonaan vaikuttavuuskriteereistä? Sitä ei enää arvioida.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Valmentavaa koulutusta arvioidaan jatkuvasti, että tässä suhteessa en näe mitään muutosta.

Tähän työllisyyspohjaiseen investointitukeen halusin todeta sen, että Lappiin ja Itä-Suomeen tullaan suuntaamaan, meillä on jatkuvasti 8 miljoonaa tätä rahaa ensi vuonna ja jatkossakin. (Ed. Gustafsson: 25 miljoonaa vähemmän!) — Aivan oikein, eduskunta jos katsoo sen, että tässä halutaan lisätä tätä määrärahaa, se voidaan tietenkin tehdä. (Hälinää) Tässä olemme nimenomaan priorisoineet.

Mutta itse kysymykseen ...

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti, ettei tule väärä käsitys siitä etteikö Lapissa voida investointeja tukea, niin kaiken kaikkinensa käytetään ensi vuonna noin 130 miljoonaa euroa nimenomaan yritystukiin, investointi- ja kehittämisavustuksiin ja niistä selvästi suurimman osan saa nimenomaan Lappi. Käsitys siitä, että siellä ei enää rahoitettaisi näitä yritysten investointeja ehdottomasti ei pidä paikkaansa. (Ed. Gustafsson: Sodankylän keskustalaiset olivat eri mieltä!)