Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä verotililaki on erittäin hyvä laki, tai sen periaate on oikein hyvä. Se tarkoittaa sitä, että verovelvollisen maksut — koskee lähinnä yrittäjää, joka on velvollinen tilittämään ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut, tilittämään arvonlisäverot — menevät nyt yhdelle tilille. Jos on liikaa tilillä, niin silloin hänelle maksetaan korkoa 2,5 prosenttia. Jos on liian vähän, niin peritään korkoa 11,5 prosenttia.

Tänä päivänä nämä tilitykset, ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut, tilitetään kuukausittain kuukauden 10. päivään mennessä. Arvonlisävero tilitetään kuukausittain kuukauden 15. päivään mennessä. Nyt tulee yhteinen päivä näille molemmille, kuukauden 12. päivä. Eli ennakonpidätyksistä ja sosiaaliturvamaksuista saa lykkäystä 2 päivää, mutta arvonlisäveroa tulee maksaa 3 päivää nykyistä aikaisemmin. Tässä suhteessa laki on hyvä.

Mutta kun sitten mennään yksityiskohtiin ja katsotaan esimerkiksi näitä sanktioita siinä tapauksessa, että yrittäjä ei tee tätä valvontailmoitusta, alvin valvontailmoitusta, ei ilmoita, kuinka paljon pitäisi tilittää ennakonpidätyksiä, kuinka paljon sosiaaliturvamaksuja, niin siitä seuraa kovat sanktiot. Sanktio tämän ilmoituksen myöhästymisestä on 20 prosenttia vuotuista korkoa, 20 prosenttia. No, yleensä, jos ei ilmoitusta tehdä, niin ei myöskään makseta, ja viivästyskorko tämän korkokannan mukaan nousee 11,5 prosenttiin, eli verovelvollinen yrittäjä joutuu maksamaan 31,5 prosenttia, jota hän ei saa edes verotuksessa vähentää. Jos verrataan johonkin pankkilainaan, lainan korkoon, joka monesti ja useimmiten on vähennyskelpoinen verotuksessa, niin tämän korko on siinä mielessä tuollaiset 40 prosenttia.

Kansanedustajat ovat talven aikana ja jo pitkään moittineet pikaluottojen korkeaa korkoa, kohtuutonta korkoa, ja viitanneet tämmöiseen 20—30 prosenttiin ja jopa suurempiinkin lukuihin, mutta ovat kyllä valmiit perimään yrittäjiltä saman suuruisia korkoja. Tätä minä en voi ymmärtää. Laidasta laitaan sanotaan, että ollaan yrittäjäystävällisiä, korostetaan yrittäjyyden merkitystä, sanotaan, että yrittäjyyttä pitää edistää, ja sitten asetetaan tuollaisia taakkoja ja sanktioita yrittäjälle, joka ei pysty veroja maksamaan. Minä uskallan sanoa, että jos yrittäjällä — siis ihan kokemuksesta olen sen niin monta kertaa nähnyt — rahaa on niin, että riittää palkkoihin, mutta ei riitä edellisen kuukauden ennakonpidätyksiin ja sosiaaliturvamaksuihin, niin minä tiedän kyllä, kumman yrittäjä näistä kahdesta maksaa. Hän maksaa palkat ja jättää ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut suorittamatta. Jos hän jättäisi palkat maksamatta, niin ei hän joutuisi kovinkaan paljon korkoa maksamaan ja se korko olisi vähennyskelpoinen, eikä hän joutuisi henkilökohtaisesti vastuuseen, vaikka hän jättäisi palkat maksamatta. Mutta jos hän jättää verot maksamatta, niin silloin hän joutuu henkilökohtaiseen vastuuseen. Vaikka verovelvollinen on yritys, osakeyhtiö, niin yrittäjä, hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja, joutuu henkilökohtaiseen vastuuseen näistä ja joutuu vielä maksamaan tällaisia kohtuuttomia korkoja. Ei voi puhua yrittäjäystävällisyydestä, jos tällaista lainsäädäntöä ylläpidetään.

Tästä 20 prosentin ja 11,5 prosentin korosta on vielä sanottava se, että tähän voi tulla vielä veronkorotusta, eli käytännössä sanktio siitä, että ei ole rahaa taskussa, ei pysty maksamaan, voi olla vielä suurempi kuin se 31,5 prosenttia. Nyt on kyllä tässä lakiesityksessä katto 15 000 euroa per verolaji. Mikäli minä en aivan väärin muista, niin Ruotsissa, missä on myöskin verotilijärjestelmä, enimmäissanktio on jotain 1 000—1 500 euroa, meillä 15 000. Kun se on verolajikohtainen ja kun tämä laki tulee sitten täydellä voimalla voimaan, niin se voi merkitä 7 kertaa 15 000 euroa eli yhteensä 105 000 euroa siitä, että ei ole ollut rahaa maksaa näitä veroja.

On ymmärrettävää, että tästä olen tehnyt vastalauseen, jossa esitän, että myöhästymismaksu olisi puolet tuosta 20:stä eli 10 prosenttia, mutta siinä tapauksessa, että verovelvollinen itse korjaa tämän virheen, sanktio olisi 5 prosenttia. Jos maksetaan 2,5 prosenttia korkoa summasta, joka on liikaa siellä verotilillä, niin on se kohtuutonta periä 11,5, ja nykyisen verokannan mukaan se olisi 11,5, ja siinä esitän, että tämä viivästyskorko nykyisen verokannan mukaan olisi enintään 7,5 prosenttia. Sekin on paljon tänä päivänä ottaen huomioon, että se ei ole vähennyskelpoinen verotuksessa. Sitten liittyen näihin enimmäisrajoihin 15 000 per verolaji esitän, että enimmäisrajaksi tulisi 1 000 euroa. Nämä esitykset teen sitten yksityiskohtaisessa käsittelyssä.

Totean lopuksi, että en ole tässä talossa tavannut yhtäkään kansanedustajaa enkä talon ulkopuolellakaan yhtäkään henkilöä, joka pitäisi näitä lakiesityksessä olevia sanktioita ja viivästyskorkoja kohtuullisina.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Paljolti ymmärrän sen, mitä ed. Kallis äsken juuri totesi näistä kohtuullisuuksista ja kohtuuttomuuksista. Kiinnitän kuitenkin huomiota siihen, että rakennusfirmojen maksamattomat verot olivat viime vuodelta 612 miljoonaa euroa, siis aika paljon. Siinä on sitä harmaata ja mustaa taloutta vielä sen päälle, jolloinka minä ymmärrän, että perusverotuksen osalta tämä systeemi on valittu, koska sitä ei voi pitää kohtuuttomana.

Mutta totean toisen asian, joka on ajankohtainen. Yleiseurooppalainen trendi näyttää tällä hetkellä olevan taloustilanteesta johtuen sellainen, että ajateltaisiin kuulemma laajemmaltikin, että nyt pitäisi olla vähän enemmän kuin pitkämielinen ja alentaa näitä sakkokorkoja.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Pulliainen on oikeassa siinä, että verojäämät ovat kasvaneet suuriksi, mutta ne olisivat kasvaneet, vaikka tässä olisi nolla prosenttia. Vaikka myöhästymismaksu olisi nolla, vaikka viivästyskorko olisi nolla, niin ne olisivat kasvaneet siitä huolimatta, koska tällä ei ole mitään tekemistä harmaan talouden kanssa. Harmaa talous syntyy silloin, kun meillä on huono lainsäädäntö, lainsäädäntö, jossa on aukkoja ja myöskin huono valvonta. Mutta tämä ei liity siihen.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä verotililaki tosiaan on ensimmäinen osa tätä laajaa hanketta, jonka tarkoituksena on saada kaikki Verohallinnon kantamat verot ja perintämenettely yhtenäisen verovelvolliskohtaisen verotiliin perustuvan järjestelmän piiriin, ja sinänsä tästä asiasta varmaan on kuulunut lähinnä positiivista palautetta.

Alkutuottajan arvonlisäveroilmoituksesta. Tässä esityksessä tosiaan lähdettiin siitä, että kalenterivuosimenettelyssä olevat alkutuottajat joutuisivat ilmoittamaan ja maksamaan tuon arvonlisäveron verotililain yleisten säännösten mukaisesti eli kuukauden lopussa, ja olen erittäin tyytyväinen siihen, että kuultujen asiantuntijoittenkin johdosta valtiovarainvaliokunta lopullisesti sitten päätti sen, että helmikuun loppuun asti edelleen on aikaa jatkossakin. Muuten tuo muutos olisi lyhentänyt tosiaan kolmella viikolla tämän arvonlisäveroilmoituksen tekemiseen käytettävää aikaa ja tietysti tuolla kirjanpidossa sekä alkutuottajilla, jotka itse tekevät kirjanpitonsa, lisännyt kiirettä. Mutta se täytyy huomioida, että tämä muutos tosiaan helmikuun loppuun asti koskee ainoastaan arvonlisäveroa ja tämä pidennys ulotetaan sitten kaikkiin kalenterivuosimenettelyn piirissä oleviin.

Myöhästymismaksusta huomioisin kuitenkin, että mietinnössä todetaan, että myöhästymismaksu johtaa useissa tapauksissa nykyistä veronkorotuskäytäntöä lievempään seuraamukseen. Esityksessä onkin sen vuoksi arvioitu, että valtion tulot pienenevät muutoksen myötä noin 20 miljoonalla eurolla vuodessa, eli periaatteessa tämä on positiivinen yrittäjille päin. Tähän myöhästymismaksun tasoon mietinnön mukaan on ratkaisevimmin vaikuttanut se, että suuri osa nykyisistä ilmoituksista annetaan edelleen myöhässä. Esimerkiksi vuonna 2006 keskimäärin 40 prosenttia arvonlisäveron ja 25 prosenttia työnantajasuoritusten valvontailmoituksista annettiin myöhässä. Joskus tietysti tällaiset muutokset saavat merkittävääkin parannusta aikaan.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa herra puhemies! Verotilijärjestelmä sinänsä on erittäin hyvä. Se selkeyttää ja yksinkertaistaa järjestelmää ja myöskin tehostaa verojen maksua. Mutta tämä myöhästymismaksu, mihinkä ed. Kallis kiinnitti huomiota, on tietyllä tavalla ongelma, ja siinä on oikeastaan kolme elementtiä. Se on varsin ankara, ja jos verrataan näihin kulutusluottoihin, niin se on aika hyvä vertauskohde, kuten ed. Kallis täällä totesi. Sen lisäksi myöskin se, että moitettavuutta ei arvioida tässä koron osuudessa enää jatkossa lainkaan ja myöhästymismaksu joudutaan maksamaan myöskin silloin, kun ilmoitus on tehty liian myöhään, mutta maksut on maksettu ajoissa. Se on jossain määrin erikoista, että jos ilmoitus myöhästyy, mutta kuitenkin kaikki on maksettu säännösten mukaisesti, niin silloin joudutaan maksamaan viivästysrangaistuksia. Täytyy sanoa, että kun sitten, kuten ed. Komi täällä totesi, on selvitetty tätä asiaa verojaostossa, niin todettiin, että kuitenkin, jos verrataan vanhaa järjestelmää ja nykyistä järjestelmää, niin nykyinen järjestelmä on ankarampi kuin vanha järjestelmä, mikä johtuu siitä, että tarkoitus on, että myöhästymismaksu korvaa myöskin veronkorotuksen.

Huolestuttavaa on se, kuten ed. Komi täällä totesi, että 40 prosenttia arvonlisäveron ilmoittajista ja 25 prosenttia työnantajasuoritusten ilmoittajista antaa ilmoituksen myöhässä. Se on kyllä aika huono indikaatio siitä, että näitä maksuja joudutaan maksamaan huomattavan paljon, ja vaikka seuraamus on aika ankara, se ei ehkä ole kuitenkaan riittävän merkittävä ja merkitsee sitä, että yritystoiminta joutuu maksamaan erityisen suuria maksuja tässä suhteessa. Toivonkin, että nyt kun mietitään sitä, kun meillä on tämä lamatilanne, millä tavalla yrityksiä autettaisiin, niin vaikka nyt juuri säädetään laki, niin hallituksen kannattaisi kyllä tarkkaan miettiä sitä, voitaisiinko näissä seuraamuksissa, en tiedä onko lykkääminen aina hyvä, mutta kun on tilanteita, joissa kassassa ei yksinkertaisesti ole rahaa, niin näitä seuraamusvaikutuksia lievennettäisiin, vaikka puolitettaisiin pariksi vuodeksi ja sen jälkeen sitten palattaisiin tähän tasoon ja yritetään sitten saada taas järjestys aikaan, mutta joka tapauksessa tärkeätä olisi se, että nyt tämän jälkeen nopeasti arvioidaan, onko tämä taso kohtuuton lyhyellä välillä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti: Ensinnäkin olen ihan samaa mieltä ed. Sasin kanssa siitä, että niin kuin nyt näyttää olevan yleiseurooppalainen trendi, esimerkiksi kahdeksi vuodeksi tämä kevennys tehtäisiin. Minusta se olisi aivan oikea teko, paljon mieluummin kuin likviditeettikonkursseja saada aikaiseksi, jotka voivat olla ihan drastisia kerta kaikkiaan. Sitten, kun ilmiselvästi puhuin äsken epäselvästi, kun vastasin ed. Kallikselle, niin kun mainitsin harmaasta ja mustasta taloudesta, niin sanoin, että sen päälle siis ihan tulevat vielä nämä ongelmat, mutta itse tämän asian kanssa niillä ei tietysti ole mitään tekemistä.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Mitä tulee tuohon myöhästymismaksuun ja myöhässä jätettyihin ilmoituksiin, niin ei se johdu mistään huolimattomuudesta. Kyllä yrittäjä tietää, että sanktiot ovat erittäin kovat tänä päivänä, esimerkiksi veronkorotus, joka voi olla 20 prosenttia ihan muutamasta päivästä. Ei kukaan huvin vuoksi ota semmoisia sanktioita itselleen.

Miksi ei jätetä, johtuu yksinkertaisesti siitä, ettei ole rahaa. Kyllä minä ymmärrän sen yrittäjän, jolla ei ole rahaa. Kun hänellä ei ole rahaa nyt tilittää näitä alveja tai ennakonpidätyksiä, kun pitäisi myöskin palkat maksaa, niin ei hän tee sitä ilmoitusta myöskään. Ei hän halua jättää ilmoitusta ja jättää myöskin maksamatta. Hän jättää ilmoituksen tekemättä, hän jättää maksamatta, ja sanktiot ovat ne, mitkä minä mainitsin.

Kun kuuntelin teitä, niin minähän esitän, että nämä puolitetaan, ja toivon, että sitten, kun äänestetään, saan myöskin sille ajatukselle tukea.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Tässä nyt on väläytetty yhtä tällaista keinoa, joka tähän finanssikriisiin toisi pientä lohtua. Jos määräaikaisesti tällainen nopeavaikutteinen toimenpide tehtäisiin, niin ei siitä varmasti oppositiokaan lähtisi moittimaan. Jotain pientähän hallitus on yrittänyt jo täällä poistopuolella, että määräaikaisesti saadaan vähän ylisuuria poistoja. Jotain tällaisia hallitukselta odotetaan toisin kuin tällaista yleiskatteista veronkevennysten linjaa, jolla ei synny niitä vipuvaikutuksia, jotka ovat nopeavaikutteisia. Ja sitten porkkanoita verorästien maksajille tässä ajassa toivoisi. Se on jonkinlainen porkkana, että sanktioita pienennetään.

Sitten tämmöinen 2,5 prosenttia talletuskorkona on tässä ajassa aika hyvä, että ne, joilla on rahaa, laittavat johonkin. En tiedä, ovatko yrittäjät jo tämän huomanneet, saako jostakin parempaa tuottoa käteiselle rahalle. Niin kuin tiedämme, käyttötilin korot ovat nollilla.

Tällaisen sanktiomaksun motiivina ja tarkoituksena kai on se, ettei keinotekoisesti myöhästellä ja että siinä toimintakulttuurissa olisi ryhtiä, ja sen vuoksi nämä saattavat tuntua aika ankarilta, kun korot ovat noin kovia. Aika mielenkiintoista olisi, jos näin nollakorkojen aikaan joku veisi tällaisen oikeuteen, onko jo kaksinumeroinen korkoprosentti peräti kohtuuton, mutta jos tässä hallituspuolueen ed. Sasinkin lupaama pika-arviointi tuottaa yrittäjien kannalta parempia tuloksia, että tähän asiaan palataan, niin hyvä niin. Verotilijärjestelmä sinänsä on hyvä järjestelmä.